Vatialan koulu. Rakennetekninen kuntotutkimus. V a t i a l a n t i e 1 7, K a n g a s a l a Työnro

Vatialan kulu V a t i a l a n t i e 1 7, 3 6 2 4 0 K a n g a s a l a Rakennetekninen kunttutkimus 5.9.2016 Työnr 31 11843.1 Rkm Tim Ekla RI Irmeli Nutikka

2 (22) Yhteenvet Tutkimusten tavitteena ja tarkituksena n llut tuttaa peruskrjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheeseen ja krjaussuunnittelun tueksi tieta rakenteiden tdellisista tteutustavista sekä mahdllista vauriista, jtka tulisi hankesuunnittelussa ja krjaussuunnittelussa ttaa humin. Tämän rakenneteknisen raprtin lisäksi khteesta laadittiin taltekniikan krjaustarveselvitys sekä haitta-aineselvitys (raprtit liitteinä). Seuraaviin kappaleisiin n kttu kustannusvaikutuksiltaan merkittävimmät seikat, jtka tutkimusten ja havaintjen perusteella tdettiin. Rakennuksen ns. ktellaattarakenteisten väliphjarakenteiden sisällä leviin rgaanisiin materiaaleihin n mudstunut lah- ja mikrbivauriita. Merkkiainekkeiden ja havaintjen perusteella rakenteista tapahtuu rakenneliittymien ja erilaisten läpivientien kautta ilmavutja ja krvausilman sekittumista sisäilmaan päin. Krjaustimenpiteenä susitellaan laajamittaisesti ktelrakenteiden avaamista ja ktelrakenteiden puhdistamista. Rakenteet tulee suunnitella erikseen humiiden nykyvaatimusten mukaiset ääni-, pal ja ksteustekniset vaatimukset. Alaphjarakenteet vat pääsin alkuperäistasisia. Yksittäisiä alaphjarakenteita ja lattiapinnitteita n uusittu ksteusvauriiden seurauksena. Alkuperäistasiset maanvaraiset lämmöneristämättömät alaphjat susitellaan uusittavaksi vähintäinkin kaikissa lukkahunetilissa, timist-, työskentely- tai tauktilissa. Rakennuksen ulkseinärakenteiden sisäpuliset lisälämmöneristeet (mineraalivillaeriste) susitellaan pistettavaksi ja rakenteen palauttamista alkuperäistasn rakenteen rakennusfysikaalisen riskialttiuden vuksi. Peruskrjaustyön yhteydessä tulee arviida rakenteen ulkpulisen lisälämmöneristyksen mahdllisuus. Sisäpulisen lisälämmöneristyksen salla n humiitava myös mahdllinen kuitungelma (rakenne ei le tiivis) ja mm. väliphjan ktelrakenteiden purkutyön yhteydessä judutaan seinien alasaa avaamaan rakenteen purkutöiden yhteydessä ja rakenteen tiiveyden saavuttamiseksi. Rapatuille julkisivuille susitellaan minimissään ns. kpkartitusta rappausten tdellisen kiinnittyvyyden selvittämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään seinärakenteen lämmöneristekerrsten lemassal rakennetta ulkkautta avaamalla. Peruskrjauksen yhteydessä tulee humiida rakenteissa levat haitta-aineet erillisen haitta-ainekartitusraprtin mukaan. Haitta-aineita tdettiin mm alkuperäisissä putkieristeissä (asbesti), alkuperäisissä lattiapinnitteissa ja yksittäisissä rakenteisiin jääneissä massalattiissa (asbesti). Jätteenkäsittelyssä n humiitava raja-arvt ylittävät pitisuudet PAH-yhdisteitä, jita n tdettu mm tervapapereissa ja bitumiduissa krkkieristeissä sekä raskasmetallipitisuudet mm- muvimatissa ja lattiamaaleissa. Tekniseen ikään ja tehtyihin havaintjen perustuen ilmanvaihtjärjestelmälle n arviitu merkittäviä krjaustarpeita, eli IV-järjestelmä n susiteltavaa uusia nykyvaatimusten mukaiseksi keskitetyksi tul-pistjärjestelmäksi peruskrjauksen yhteydessä. Käyttövesi- ja viemäriputkistt n susiteltavaa uusia peruskrjauksen yhteydessä, kska ne eivät tule kestämään seuraavaan peruskrjaukseen asti. Lämpöjhtverkst ja lämpöpatterit vat teknisen käyttöiän perusteella tyydyttävässä kunnssa, mutta niiden tdellinen kunt pitäisi selvittää kunttutkimuksella tai vaihtehtisesti uusia peruskrjauksen yhteydessä. Uusiminen n susiteltavaa erityisesti sillin, mikäli rakenteiden krjaus edellyttää pattereiden irrttamista ja lämpöjhtlinjausten muuttamista. Kknaisuutena alkuperäinen sähkötekniikka n teknisen käyttöikänsä lpussa ja vunna 1980 peruskrjattu sähkötekniikka n teknisen käyttöikänsä lppupulella ja sen uusimisen hankesuunnittelu tulee käynnistää ennen peruskrjausta.

3 (22) Vatialan kulu Vatialantie 17, 36240 Kangasala SISÄLLYSLUETTELO Yhteenvet... 2 1 Yleistä... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Työn sisältö... 5 1.3 Khde ja lähtötiedt... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta... 6 3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 6 3.1 Tulsten tulkintaperusteet... 6 4 Yläphjarakenteet ja vesikatt... 7 4.1 Rakenne... 7 4.1.1 Vesikatt... 7 4.1.2 Ktellaattarakenteiset yläphjat (asunt-sa ja kulusa)... 8 4.1.3 Puurakenteiset yläphjat (liikuntasalisuus)... 9 4.2 Havainnt... 10 4.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 11 4.4 Jhtpäätöksen ja jatktimenpiteiden arviinti... 11 5 Väliphjarakenteet... 12 5.1 Kerrsten väliphjat... 12 5.1.1 Rakenne... 12 5.1.2 Havainnt... 13 5.1.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 14 5.2 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 14 6 Alaphjarakenteet... 15 6.1 Rakenne... 15 6.2 Havainnt... 16 6.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 16 7 Ulkseinärakenteet... 16 7.1 Rakenne... 16 7.2 Havainnt... 18 7.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 19 7.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 20 8 Rakenteiden ksteustutkimukset... 20 8.1 Pintaksteusmittaukset... 20 8.2 Viiltmittaukset... 21 9 Merkkiainetutkimukset... 21

4 (23) 9.1 Yleistä työn surituksesta... 21 9.2 Havainnt... 21 9.3 Jhtpäätökset... 22 10 Susitukset jatktimenpiteistä... 22 10.1 Yläphjarakenteet... 22 10.2 Väliphjarakenteet... 23 10.3 Alaphjarakenteet... 23 10.4 Ulkseinärakenteet... 23 LIITTEET Liite 1 Phjapiirustukset Liite 2 Materiaalinäytteen mikrbianalyysivastaus 338799, MB16-01654, Työterveyslaits, 22.8.2016 Liite 3 Materiaalinäytteen mikrbianalyysivastaus 338922, MB16-01665, Työterveyslaits, 24.8.2016 Liite 4 Ksteusmittauspöytäkirja Liite 5 Rakenneavauskrtit Liite 6 Asbesti- ja haitta-ainekartitus Liite 7 Taltekniikan krjaustarveselvitys JAKELU Elina Sumela elina.sumela@kangasala.fi Tni Lahti tni.lahti@kangasala.fi Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 (23) Vatialan kulu Vatialantie 17, 36240 Kangasala Rakennetekninen kunttutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Kangasalan kunta, tekninen keskus Rakennuttaja Elina Sumela Urheilutie 13 36201 KANGASALA Tilaajan yhteyshenkilönä khteessa timi kunnssapitvastaava Tni Lahti. 1.2 Työn sisältö Timeksiantna li selvittää peruskrjaus- / laajennushankkeen krjaussuunnittelun ja hankesuunnittelun tueksi rakenteiden tteutustapja ja kunta sekä ksteusteknistä tilannetta. Tutkimukseen sisällytettiin lisäksi kevennetty taltekniikkajärjestelmin kuntarvi sekä haitta-aineselvitys kulurakennuksen peruskrjauksen lähtötiediksi. Tutkimuksista n laadittu erillinen 21.7.2016 päivätty tutkimussuunnitelma. Rakennustekniset tutkimukset khteessa surittivat Rkm Tim Ekla ja RI Irmeli Nutikka elkuussa 2016. Talteknisten järjestelmien kevennetyn kuntarvin surittivat ATPLukkari Oy:stä Jyrki Lukkari ja Juha Lindström. Haitta-aineselvitykset laati Sami Mustajki A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä 1.3 Khde ja lähtötiedt Tutkimukset khdistettiin vanhaan rakennuksensaan (asunt-sa, kulusa ja liikuntasalisiipi). Tutkimuksen khteena leva Vatialan kulurakennus n valmistunut vunna 1953 ja se n peruskrjattu vunna 1980. Rakennuksen tiilikatteinen vesikatt n uusittu ja vahtimestarin asunt kunnstettu petustilaksi vunna 1994. Ilmastinti n peruskunnstettu vunna 1997. Vunna 2000 n kunnstettu julkisivut, salajat, perusmuurin vedeneristys ja sadevesiviemäröinti. Phjaviemäri n kunnstettu sujuttamalla vunna 2002. Ssiaalitilja n uusittu vunna 2012. Kellarikerrksen lattiita n uusittu vusina 2012 ja 2016, ja liikuntasalin lattia vunna 2015. Rakennuksen kantavana runkna vat tiilestä muuratut ulkseinät, kantavat väliseinät sekä betnipilarit. Väliphjat vat betnipilareiden varaan paikalla valettuja ktellaattja. Rakennuksen alaphjarakenteena n maanvastainen betnilaatta. Rakennuksen laajennussa (EHA-tilat) n rakennettu vunna 2006. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

6 (23) Perustiedt n kerätty tilaajan timittamista asiakirjista. Khde Vatialan kulu Osite Vatialantie 17, 36240 Kangasala Pääasiallinen rakennusmateriaali Tiili, betni, Puu, Rakennusvusi 1953 ja laajennussa 2006 (EHA-tilat) Kerrsala 4 703,5 m² Bruttala 5 883,5 m² Tilavuus 19 700 m³ Käytettävissä lleet asiakirjat - ARK-phjapiirustukset, 2011 - ARK-piirustuksia, Arkkitehtuuritimist Maarit ja Aarni Hlttinen, 2011 - ARK-suunnitelmia, Arkkitehtitimist Stenvall-Timla-Varhi Oy, 2005-2006 - RAK-suunnitelmia, Suunnittelu Teräsmaa Oy, 2015 - LVI-piirustuksia, -suunnitelmia ja mittauspöytäkirjja; 1953, 1958, 1980, 1982, 1989, 1997, 2006, 2011, 2012 ja 2014 - Sähköpiirustuksia, -suunnitelmia ja tarkastuspöytäkirjja; 1980, 1996, 1999, 2006, 2010, 2011 ja 2012 - RAU-suunnitelmia, AX Suunnittelu, 2005 - Asbestikartitusraprtti, Ylö-Asbest Oy, 28.12.2004 - Asbestin ja haitta-aineiden esiintyminen -raprtti, Ylö-Asbest Oy, 14.8.2015 - Salajien sisäpulinen TV-kuvaus, Kaivpumppu M. Kulmala Oy, 2015 - Kangasalan kunnan Ympäristöterveysvalvnnan tarkastuspöytäkirjat Nr 11546, 8.5.2014 ja Nr 12082, 9.10.2014 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta Tilat ja vesikatt tarkastettiin aistinvaraisesti. Rakennuksen ylä-, väli- ja alaphjiin sekä ulkseiniin tehtiin rakenneavauksia ja tarkastusreikiä rakenteiden tteutustavan ja rakenteiden kunnn määrittämiseksi. Rakenneavauksista tettiin materiaalinäytteitä labratrinanalyysiä varten yhteensä 17 kpl. Rakennuksen kellarikerrksen maanvastaiset lattiat tarkastettiin pintaksteushavainnin. Laajennussan 1. kerrksen käytävän 133 lattia, jnka muvimattpinnitteessa n havaittavissa kupruja, tarkastettiin pintaksteus- ja viiltmittauksin. Kellarikerrksen alapulella sijaitsevan tekniikkakanaalin sekä väliphja- ja ulkseinärakenteiden tiiveyttä tarkasteltiin merkkiainetutkimuksella pistkeluntisesti lukkasiiven kellari- ja 1. kerrksessa. 3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Avatuista rakenteista tettiin materiaalinäytteitä mikrbimäärityksiä varten. Näytteet analysitiin ns. suraviljelymenetelmällä Työterveyslaitksen labratrissa Kupissa. Näytteenttpaikat n merkitty liitteen 1 phjapiirustuksiin. 3.1 Tulsten tulkintaperusteet Suraviljelymenetelmän mikrbipitisuus ++++ (= erittäin runsaasti mikrbeja) ja +++ (= runsaasti mikrbeja) vastaavat Asumisterveyshjeen ja -ppaan (Ssiaali- ja terveysministeriön Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 (23) ppaita 2003:1, 3. krjattu pains 2009) laimennssarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintahjeen yli 10 000 cfu/g mikrbipitisuutta ja ++ (= khtalaisesti mikrbeja) ja +(= niukasti mikrbeja) vastaavat laimennssarjamenetelmän alle 10 000 cfu/g pitisuutta, jllin mikrbilajist n tettava tulsta tulkittaessa humin. Tulkintahje: Materiaalinäytteen mikrbilgisen viljelyn tuls viittaa materiaalin kstumiseen ja vauriitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä n elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy ksteusvaurin viittaavia mikrbeja. Yksittäisten ksteusvaurimikrbien esiintyminen n kuitenkin nrmaalia. Analyysitulkset n esitetty liitteissä 2 ja 3. 4 Yläphjarakenteet ja vesikatt 4.1 Rakenne 4.1.1 Vesikatt Rakennusten vesikatt vat betnitiilikatteita. Asiakirjatietjen perusteella asunt-san, kulusan ja liikuntasalisiiven vesikatteet n uusittu v.1994. Rakennuksen laajennussan valmistumisen yhteydessä v 2006 n rakennusten liitsalueen vesikatteita uusittu liittyen laajennussaan. Kuva 1. Yleiskuva asunt-san vesikatteesta ja vesikattvarusteista. Kate n uusittu 1994. Kate n sammalitunut. Havaintjen perusteella katteen alla aluskatteena n bitumikermi.. Kuva 2. Yleiskuva vanhan kulusan alueelta (entiset pettajainhunetilat) laajennussaa ja liikuntasalisiipeä khti. Kate n uusittu v 1994 / 2006 Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

8 (23) Kuva 3. Yleiskuva vanhan kulusan alueelta (entiset pettajainhunetilat) liikuntasalisiipeä khti. Kate n uusittu pääsin v 1994. Kuva 4. Vesikatealustaa, paikallinen ksteusvaurijälki aluslaudissa. 4.1.2 Ktellaattarakenteiset yläphjat (asunt-sa ja kulusa) Yläphjarakenne mudstuu ns. ktellaattarakenteisesta yläphjarakenteesta. Peruskrjausten yhteydessä n teräsbetnisen palpermantlaatan päälle asennettu lisälämmöneristeeksi mineraalivillamatt. Osaan yläphja-aluetta n ylälaatan päälle klattu puurakenteiset lautalattiat. Ylälaattarakenne n irtnainen ja ktelrakenteissa n lämmöneristeenä kutteri. Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella yläphjarakenne n seuraava ylhäältä alapäin mentäessä: lisälämmöneristys, mineraalivilla 50 mm, salla aluetta klatut lautalattiat ylälaatta 50-120 mm, (irtnainen) tervapaperi ylälaatan alapulinen muttilauditus ktelrakenne, 300-350 mm (eristeenä kutteri, kksikuna yms.) alalaatta Kuva 5. Yleisleikkaus yläphjarakennealueesta Kuva 6. Yleiskuva ullakktilasta. Palpermannn päälle n asennettu mineraalivillalisälämmöneristys ja sin puurakanteiset lautalattiat Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 (23) Kuva 7. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 8. Yleiskuva yläphjan ktelrakenteesta. Palpermantlaatta avattuna Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteessä 5 levissa rakenneavauskrteissa. 4.1.3 Puurakenteiset yläphjat (liikuntasalisuus) Liikuntasalisuudella yläphjarakenne mudstuu puurakenteisista pää- ja primäärikannatinpalkeista. Lisälämmöneristeeksi n asennettu mineraalivillamatt. Pääasiallisena eristeenä n kutteri. Kuva 9. Yleisleikkaus ullakktilasta Kuva 10. Rakenneavauspisteen sijainti Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

10 (23) Kuva 11. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 12. Yleiskuva rakenneavauspisteen puupalkkirakenteista ja eristeistä Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella yläphjarakenne n seuraava ylhäältä alapäin mentäessä: lisälämmöneristys, mineraalivilla 50 mm lauta n 22 mm pää-ja sekundäärikannatinpalkit yhteensä n 360 mm (200mm + 160 mm) kutteri n 360 mm alapuliset sisäkattrakenteet 4.2 Havainnt Rakennuksen tiilikate arviidaan tekniseen ikään perustuen vielä tyydyttäväkuntiseksi ja sen salle ei arviida aiheutuvan laajamittaista uusimis- tai krjaustarvetta. Yksittäisiä näkyviä vanhja vutpaikkja tdettiin mm kattluukkujen ympärillä sekä antenniputkien khdalla. Yläphjarakenteisisin tehtiin yhteensä kuusi erillistä rakenneavausta. Asunt- ja kulusalla yläphjan ktellaattihin tehdyissä avauspisteissä tdettiin lahvauriituneita muttipuita (ylälaatan alla, palkkien päällä) sekä ktelissa n sin maakellarimainen ummehtunut haju. Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteessä 5 levissa rakenneavauskrteissa. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 (23) Kuva 13. Yläphjan ktelssa, ylälaatan alapulisissa muttipuissa esiintyy näkyviä lah- ja sienivauriita Kuva 14. Yläphjan ktelssa, ylälaatan alapulisissa muttipuissa esiintyy näkyviä lah- ja sienivauriita 4.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Rakennuksen ns. asunt-san ja kulusan yläphjarakenteisiin tehtiin viisi rakenneavausta rakenteen kunnn ja tteutustavan määrittämiseksi. Rakenneavauspisteiden kautta eristetilasta li sin aistittavissa ummehtunutta, maakellarimaista sekä mikrbiperäistä hajua, erityisesti avauspisteissä YP2, YP3 ja YP5. Ylälaatan alapulisissa muttilaudissa tdettiin näkyviä lah-, sieni- ja mikrbivauriita. Yläphjarakenteen eristemateriaalista (sahanpuru) tettiin yhteensä viisi materiaalinäytettä mikrbimäärityksiä varten. Näyteanalyysit khdennettiin eristeisiin, jtka eivät lleet näkyvästi vauriituneita. Analyysitulsten perusteella: - yhdessä näytteessä viidestä tdettiin vahva viite vaurista (YP3 näyte 14) - neljässä näytteessä viidestä ei tdettu viitteitä vauriista (YP1 näyte 12, YP2 näyte 13, YP4 näyte 15 ja YP5 näyte 16) Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteissä 2 ja 3. 4.4 Jhtpäätöksen ja jatktimenpiteiden arviinti Yläphjan ktellaatastissa esiintyy paikin näkyviä ksteus- ja sienivauriituneita muttipuurakenteita erityisesti ylälaatan alapulella. Lah- ja sienivauriitumisen pääasiallisena syynä kastepisteen mudstuminen ylälaatan alapintaan. Lisäksi havaittiin yksittäisistä vudista kastuneita alueita. Rakenneavauspisteistä tehtyjen havaintjen perusteella rakenteissa esiintyy lah- ja sienivauriita myös niissä pisteissä, missä materiaalinäytteissä ei le viitettä materiaalin mikrbivauriista. Jatktimenpiteinä esitetään seuraavaa: Eristemateriaaleista ja ktelista tehtyjen aistinvaraisten havaintjen perusteella susitellaan ensisijaisesti vauriituneiden materiaalien pistamista. Työvaiheina ylälaattarakenteiden purku, kteliden puhdistus, betnipintjen hiekkapuhallus Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

12 (23) ja sulkukäsittely. Yläphjarakennetyyppi suunnitellaan erikseen humiiden nykyiset lämmön- ja äänieristysvaatimukset sekä energiamääräykset. Liikuntasalisiipisalla yläphjan rgaaniset eristemateriaalit susitellaan uusittavaksi. Vesikate hultpuhdistetaan, uusitaan mahdlliset vauriituneet tiilet sekä varmistetaan läpivientien tiiveys. 5 Väliphjarakenteet 5.1 Kerrsten väliphjat 5.1.1 Rakenne Väliphjarakenteet vat yleisesti tteutettu ns. ktellaattarakenteisina väliphjarakenteina. Ylälaattarakenne n irtnainen ja ktelrakenteissa n lämmöneristeenä kutteri + painna sin kksikunaa yms. Ktelissa ylälaatan alla n muttilauditukset sekä palkin kylkiä vasten n jäänyt sin ainakin alimpia muttilautja alalaatan sisään. Liikuntasalin lattia ja yksittäisissä pienissä hunetilissa n alalaatan päältä klattuja puurakenteisia lattiita. Ns ylälaattaista rakennetta esiintyy vanhan pettajainhuneen välisiiven salla. Asunt-salla nykyisten keittiötiljen lattiat n tteutettu alkuperäistasisen lattiarakenteen päälle kelluvana lattiarakenteena, jssa uuden pintalattian alla n lämmöneristelevy. Rakenneavausten perustella rakennuksen pääasiallisin kerrsten välinen väliphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: ylälaatta 50 80 mm (irtnainen) tervapaperi ylälaatan alapulinen muttilauditus ktelrakenne, 300-350 mm (eristeenä kutteri, kksikuna yms.) alalaatta Rakenneavausten perusteella puurakenteinen väliphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: lattiapinnite lattialankku klaukset ja kutterieristys teräsbetninen alalaatta Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

13 (23) Kuva 15. Yleisleikkaus pääasiallisimmasta väliphjarakennealueesta Kuva 16. Väliphjarakenne avattuna 5.1.2 Havainnt Rakennuksen väliphjarakenteisiin tehtiin yhteensä viisitista erillistä rakenneavausta tai rakennetarkistuspistettä. Asunt- ja kulusalla väliphjan ktellaattihin tehdyistä avauspisteistä tdettiin paikin lah- ja sienivauriituneita muttipuita (ylälaatan alla, palkkien kyljissä). Ktelrakenteiden sisällä n eristeenä kutteri ja sin painna kksikunaa. Ktelissa n myös jnkinverran erilaisia rakennusjätteitä, mm tiiltä ja betnia. Ylälaattjen alla n muttipuut, palkin kylkiä vasten n jäänyt muttipuita alalaatan sisälle. Kellarikerrksen ja 1. kerrksen salla pesuhuneen / saunan khdalla ktelrakenteissa n pikeyseristys alalaatan päällä ja palkkien kyljissä. Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteessä 5 levissa rakenneavauskrteissa. Kuva 17. Yleiskuva rakenneavauspisteestä. Kteln sisällä lah- ja sienivauriituneita muttipuita Kuva 18. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

14 (23) Kuva 19. Yleiskuva, tyypillinen väliphjarakenne Kuva 20. Yleiskuva puurakenteisen lattian avauksesta. Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteenä 5 levissa rakenneavauskrteissa. 5.1.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Rakennuksen ns. asunt-san, kulusan ja liikuntasalin ktelrakenteisiin väliphjiin tehtiin yhteensä viisitista rakenneavausta rakenteen kunnn ja / tai tteutustavan määrittämiseksi. Osassa pisteitä ylälaatan alapulisissa muttilaudissa tdettiin näkyviä lahvauriita. Väliphjarakenteen eristemateriaaleista (kutteri) tettiin yhteensä kymmenen materiaalinäytettä mikrbimäärityksiä varten. Analyysitulsten perusteella: - väliphjan eristeistä tetuista näytteistä neljässä materiaalinäytteestä kymmenestä (4/10) tdettiin levan vahva viite vaurista; VP7 näyte 4, VP9 näyte 5, VP10 näyte 6 ja VP12 näyte 9. - väliphjan eristeistä tetuista näytteistä klmessa materiaalinäytteestä kymmenestä (3/10) tdettiin levan heikk viite vaurista; VP1 näyte 1, VP11 näyte 7, VP13 näyte 8. Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteissä 2 ja 3. 5.2 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Väliphjarakenteista tettiin rakenneavauksien yhteydessä yhteensä kymmenen näytettä mikrbimäärityksiä varten. Näistä neljästä näytteessä kymmenestä tdettiin levan vahva viite vaurista ja klmessa näytteessä kymmenestä heikk viite vaurista. Väliphjien ktelrakenteiden sisällä tdettiin paikin näkyviä lahvauriita. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

15 (23) Jatktimenpiteinä esitetään seuraavaa: Väliphjarakenteet avataan (ylälaatan purku) ja väliphjassa kteln sisällä levat kaikki täyteaineet (eristeet, muttipuut yms.) pistetaan. Jäljelle jäävät betnipinnat puhdistetaan mekaanisesti ja imuridaan hulellisesti puhtaaksi. Puhdistamisen jälkeen betnipinnat sulkukäsitellään. Väliphjien rakenteet suunnitellaan erikseen ja erityinen humi kiinnitettävä mm erilaisten läpivientien ja rakenneliittymien ilmatiiveyteen. 6 Alaphjarakenteet 6.1 Rakenne Pääasiallisena alaphjarakenteena vat alkuperäistasiset maanvaraiset betnilattiat. Alaphjarakenne n lämmöneristämätön ja ksteudeneristeenä timii betnikerrsten välissä leva bitumisively. Osa entisen asunt-san maanvaraisista lattiarakenteista n uusittu saneerausten yhteydessä. Uusittu lattiatas n alkuperäisiä lattiita alempana ja uusittu rakenne n tteutettu maanvaraisena, lämmöneristettynä alaphjarakenteena. Teknisen työn tilissa alaphja n tteutettu betnilaatan päälle klattuna puulattiarakenteena. Ulkseinien vierustilla alaphjassa kulkee putkikanaali kulusan alueella. Lukkahunetilan 041 alaphjarakenne n kevään- kesän 2016 aikana uusittu ksteusvauriiden seurauksena. Uusi rakenne n maanvarainen lämmöneristetty alaphjarakenne. Rakenneavauksen perusteella perusalaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: lattiapinnite betnilaatta n 50-100 mm pikeys betnilaatta 50-100 mm alaphjan hiekkatäyttö Kuva 21. Yleisleikkaus kerrksen alaphjarakenteesta Kuva 22. Alkuperäistasinen lattia ja käytävän uusittu alaphjarakenne, jka alempana Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

16 (23) Kuva 23. Yleiskuva lukkatilan alaphjarakenteen tarkastuspisteestä. Kuva 24. Yleiskuva teknisen työn lukkatilan puulattiasta 6.2 Havainnt Alaphjarakenteet n suurimmalta saltaan alkuperäistasisia, lämmöneristämättömiä rakenteita. Rakenteessa n bitumisivelyt ksteudeneristeenä. Katselmushetkellä pintaksteushavaintjen perusteella rakenteissa ei havaittu merkittäviä tai laajamittaisia ksteuspikkeamia rakenteissa. Osa kulusan alaphjista / pintarakenteista n kuitenkin uusittu j maaksteuden nusun seurauksena. Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteenä 5 levissa rakenneavauskrteissa. 6.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Alkuperäistasiset alaphjarakenteet vat jatkssa ksteusteknisesti riskialttiita, jhtuen lämmöneristämättömyydestä, hienjakisesta kapillaarisesta täyttöaineksesta sekä rakenteen ksteudeneristeiden ikääntymisestä. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa. Alkuperäistasisten alaphjarakenteiden teknisestä ikääntymisestä ja ksteusteknisesti riskialttiudesta jhtuen, susitellaan alaphjarakenteiden purkua ja uusimista nykypäivän vaatimusten mukaisiksi rakenteiksi. Uusimislaajuus vähintäin kaikki petus-, timist- ja / tai leskelutilakäyttöön tulevat tilat. 7 Ulkseinärakenteet 7.1 Rakenne Rakennuksen varsinaisten maanpäällisten kerrsten ulkseinärakenteet mudstuvat massiivitiilirakenteisista seinistä. Ulkpinnat n rapattu. Saneerausten yhteydessä rakenne n lisälämmöneristetty sisäpulelta (50 mm mineraalivilla + lastulevy). Suunnitelma-asiakirjissa n esitetty julkisivumuurauksen taakse lämmöneriste. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

17 (23) Kellarikerrsten salla seinärakenteet vat massiivisia teräsbetniseiniä, jissa n sisäpulella ilmarallinen kuriverhusmuuraus. Perusmuuri n sisäpinnaltaan vedeneristetty (kuumapikeys). Lukkatilissa tiiliverhuksen taustalla n tjalevyeriste. Kuva 25. Yleisleikkaus. Rakennuksen ulkseinärakenne asunt-salla Kuva 26. Ulkseinät ulkpinniltaan rapattu. Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen maanpäällisten kerrsten ulkseinärakenne asuinsalla n seuraava sisältä ulspäin mentäessä (patterisyvennys): - maalattu kipsilevy - lastulevy 12 mm - klaukset + mineraalivilla 130 mm - maalattu rappaus - tiili 230 mm - lämmöneriste, vurivilla 30 mm - ulkvuritiili xx mm (ei läpiprausta) - julkisivurappaus Rakennuksen ulkseinärakenne asuinsa, pilarinkhta: - maalattu gyprc - lastulevy 12 mm - klaukset + mineraalivilla 100 mm - maalattu rappaus - tiili 340 mm - lämmöneriste, vurivilla 30 mm - ulkvuritiili xx mm (ei läpiprausta) - julkisivurappaus Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

18 (23) Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen maanpäällisten kerrsten ulkseinärakenne kulusalla n seuraava sisältä ulspäin mentäessä (pilarinkhta) - maalattu lastulevy - klaukset + mineraalivilla 50 mm - maalattu rappaus 30 mm - tiili 380 mm (praus päättyi, ei läpiprausta) - (lämmöneristekerrs?) - ulkvuritiili xx mm - julkisivurappaus Rakennuksen ulkseinärakenne kulusa, patterisyvennys: - lastulevy 12 mm - klaukset + mineraalivilla 200 mm - tiili 340 mm (praus päättyi, ei läpiprausta) - (lämmöneristekerrs?) - ulkvuritiili xx mm - julkisivurappaus Rakennuksen ulkseinärakenne kellarikerrs kulusa : - maalattu rappaus 20 mm - tiili 90 mm - tjalevyeriste 50 mm - pietty perusmuuri 7.2 Havainnt Rakennuksen ulkseinien rappauspinnissa ei havaittu merkittäviä näkyviä vauriita. Ulkseinät vat maanpäällisten kerrsten salta kauttaaltaan saneerausten yhteydessä sisäpulelta lisälämmöneristetty ja levytetty (50 mm mineraalivilla + patterisyvennyksen khdalla 100-200 mm). Kellarikerrksissa rakenteet vat pääsin alkuperäistasisia, jissa varasttiljen ja tisarviten tiljen salla n ilmarallinen verhusmuuraus. Lukkatilissa verhusmuurauksen taustalla n 50 mm tjalevyeristys. Näkyviä ksteusjälkiä sisäpinnilla havaittiin ainastaan lämmönjakhuneen ulkseinän khdalla. Rakenneavauspisteistä tehdyt havainnt n esitetty tarkemmin liitteenä 5 levissa rakenneavauskrteissa.. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

19 (23) Kuva 27. Yleiskuva. Asunt-san sisäpulelle lisälämmöneristettyä seinärakennetta. Tälläsin havaittiin ulkseinässä myös alkuperäinen lämmöneristekerrs tiiliseinien välissä Kuva 28. Yleiskuva. Kulusan kellarikerrs, patterisyvennyksessä ja pilarin khdalla tjalämmöneriste Kuva 29. Yleiskuva. Kulusan sisäpulelle lisälämmöneristettyä seinärakennetta. Kuva 30. Yleiskuva. Kellarikerrksen lukkahune, patterisyvennys. Tiilimuurauksen taustalla tjalevyeristys 7.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Kellarikerrksen ulkseinärakenteisiin, jssa tjalevyeristeet, tehtiin kaksi rakenneavausta eristeen kunnn määrittämiseksi. - lukkatilan 035 khdalla ulkseinän lämmöneristeessä n heikk viite mikrbivaurista (US4, näyte 10), - lukkatilan 042 khdalla lämmöneristeessä n heikk viite mikrbivaurista (US6, näyte 11), Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

20 (23) 7.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Ulkseinärakenteiden rappauspinnissa ei llut havaittavissa näkyviä merkkejä raappausvauriista. Rakenteen tdellisen kunnn ja rappauspintjen kiinnittyvyyden selvittämiseksi tulisi surittaa tarkempi rappauspintjen visuaalinen tarkastelu ja ns. kpkartitus krjaussuunnittelun tueksi. Sisäpulelta lisälämmöneristetyt massiivitiiliseinät vivat lla rakennusfysikaalisesti riskialtteita. Seinien salla tulisi tarkastella ksteustekninen timivuus. Kellarikerrksen salla ns riskirakenteen mudstaa verhusmuurauksen taustalla leva tjalevyeriste. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Ulkseinärakenteiden rappauspintjen kpkartitus ja alkuperäisten lämmöneristekerrsten sijainnin selvitys (kulusa, liikuntasali). Sisäpulisten lisälämmöneristekerrsten purku, ksteustekninen ja energiataludellinen tarkastelu ennen krjaussuunnittelua Sisäpulisten rappauspintjen kunnn selvitys lisälämmöneristekerrsten purkutöiden jälkeen 8 Rakenteiden ksteustutkimukset 8.1 Pintaksteusmittaukset Pintaksteusmittaukset suritettiin Gann Hydrtest pintaksteudenilmaisimilla kellarikerrksen maanvastaisesta lattiasta sekä laajennussan 1. kerrksen käytävän 133 lattiasta, jnka muvimattpinnitteessa n havaittavissa kupruja. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvt vat välillä 0-199. Mittausten tulkset vat suuntaa-antavia vertailuarvja, jtka riippuvat ksteuspitisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrspaksuuksista. Pikkeavaa ksteutta pintaksteudenilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarv yli 90) tdettiin: lämmönjakhuneen 052 ikkunaseinän alasassa ja lattiassa, jissa n selkeästi havaittavissa ksteuden aiheuttamia vauriita laajennussan käytävän 133 lattiassa, jssa muvimattpinnite n kupruillut Kuva 31. Lämmönjakhuneen ulkseinän sisäpinnassa maalipinnat ja rappaus irtilee ksteuden vaikutuksesta. Kuva 32. Laajennussan aulakäytävällä (tila 133) mattpinnitteissa n kupruja. Viiltmittausten perusteella pinnitteen alla ei esiinny pikkeavaa ksteutta. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

21 (23) 8.2 Viiltmittaukset Lattiapinnitteen alapulisen ksteuden mittaus (pinnitteen ja betnin välinen ilmatila) tehtiin ns. viiltmittausten avulla 1. kerrksen käytävän 133 lattiasta klmesta mittauspisteestä, jista yksi li vertailupiste pintaksteusmittarin avulla kuivaksi arviidulta khdalta (VM1) ja kaksi li muvimatssa selkeästi havaittavien kuprujen khdalla (VM2 ja VM 3). Sisäilman ja lattiapinnitteen alapuliset suhteelliset ksteudet ja lämpötilat mitattiin Vaisala HMI41 -mittalaitteella varustettuna HMP42 -mittapäällä. Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus n ± 2 % RH kun suhteellinen ksteus n < 90%. Suhteellisen ksteuden llessa > 90% mittaustarkkuus n ± 3 % RH. VM1 VM2 VM3 Lattiapinnitteen alla ei tdettu pikkeavaa ksteutta. Tehtyjen viiltmittausten tulkset n esitetty liitteen 4 ksteusmittauspöytäkirjassa. 9 Merkkiainetutkimukset 9.1 Yleistä työn surituksesta Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdllisesti levien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainetutkimuksessa merkkiainekaasua (5 % H2 + 95 % N2) jhdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkitaan kaasuanalysaattrin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattrin herkkyyttä vidaan säätää tasille 1-10. Tutkimuksessa käytettiin herkkyystasa 5. Kellarikerrksen alapulella sijaitsevan tekniikkakanaalin sekä väliphja- ja ulkseinärakenteiden tiiveyttä tarkasteltiin merkkiainetutkimuksella pistkeluntisesti lukkasiiven kellarikerrksessa sekä väliphjien ktelrakenteiden salla 1. kerrksessa. Merkkiainekaasun syöttöpisteet n merkitty liitteen 1 phjapiirustuksiin. Tutkittujen tiljen alipaine ulkilmaan verrattuna li tutkimuksen aikana n. -2-3 Pa. 9.2 Havainnt Merkkiainetutkimuksen perusteella tutkitut rakenteet eivät le ilmatiiviitä, jten rakenteissa mahdllisesti levien epäpuhtauksien n mahdllista kulkeutua sisäilmaan. Merkkiainetutkimusten perusteella havaittiin, että merkkiaine kulkeutuu alaphjan putkikanaalista väliseinän ja ulkseinäliittymän kautta sisäilmaan päin ja seinän eristetiljen kautta ikkunapenkin alapulelta sekä pieliliittymistä sisäilmaan päin. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

22 (23) 1.-kerrksen väliphjakteln syötetty merkkiaine kulkeutuu väliseinien ja ulkseinäliittymien khdilta sisäilmaan päin. Kuva 33. Merkkiaineke. Merkkiaineen kulkeutuminen sisäilman päin rakenneliittymien kautta (kellari) Kuva 34. Merkkiaineke. Merkkiaineen kulkeutuminen sisäilman päin rakenneliittymien kautta (kellari) 9.3 Jhtpäätökset Rakenneliittymät eivät le ilmatiiveitä ja rakenteissa mahdllisesti levia epäpuhtauksia vai kulkeutua sisäilmaan päin. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Krjaussuunnittelun yhteydessä tulee humiida rakenneliittymien tiiveys ja niiden detaljisuunnittelu. 10 Susitukset jatktimenpiteistä Rakennuksessa suritettujen havaintjen, rakenneavauspisteistä suritettujen aistinvaraisten arviintien ja rakenteista tettujen materiaalinäytteiden mikrbimääritysten perusteella esitetään peruskrjauksen yhteydessä rakenteille seuraavia jatktimenpiteitä: 10.1 Yläphjarakenteet Rakennusten vesikatteet puhdistetaan / pestään. Uusitaan mahdlliset vauriituneet tiilet ja varmistetaan läpivientien tiiveys. Krjataan ja kunnstetaan mahdlliset tiiveyspuutteet. Yläphjan kaksislaattarakenteisten yläphjien salle susitellaan ylälaattarakenteiden purkuja ja kaikkien ktel-suuksien eristemateriaalien ja muttipuumateriaalien pista. Puhdistetaan mekaanisesti kteliden betnipinnat ja sulkukäsitellään pinnat. Suunnitellaan yläphjan rakenteet uudelleen humiiden ääni-, pal-ja ksteustekninen timivuus sekä nykyiset energiamääräykset. Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

23 (23) 10.2 Väliphjarakenteet Rakennusten ktellaattarakenteisten väliphjien salle susitellaan ylälaattarakenteiden (pääsin irtnainen ylälaatta) purkuja ja kaikkien ktel-suuksien eristemateriaalien ja muttipuumateriaalien pista. Puhdistetaan mekaanisesti kteliden betnipinnat ja sulkukäsitellään pinnat. Suunnitellaan väliphjien rakenteet uudelleen humiiden erityisesti ääni- ja paltekninen timivuus. Väliphjissa levat läpiviennit sekä rakenneliittymät ympäröiviin rakenteisiin tehdään ilmatiiveiksi. 10.3 Alaphjarakenteet Alkuperäistasiset alaphjarakenteet susitellaan purettavaksi ja uusittavaksi nykypäivän vaatimusten mukaisiksi rakenteiksi, alaphjarakenteiden ksteuseristeiden teknisestä ikääntymisestä ja ksteusteknisen riskialttiuden jhdsta. Uusimislaajuutena vähintäin kaikki petus-, timist- ja / tai leskelutilakäyttöön tulevat tilat. 10.4 Ulkseinärakenteet Ulkseinärakenteiden rappauspintjen kpkartitus ja alkuperäisten lämmöneristekerrsten sijainnin selvitys (kulusa, liikuntasali). Rakennusfysikaalisesti riskialtteiden sisäpulisten lisälämmöneristekerrsten purku. Rakenteen ksteustekninen ja energiataludellinen tarkastelu ennen krjaussuunnittelua, jnka yhteydess arviidaan mahdllisen ulkpulisen lisälämmöeristyksen mahdllisuus. Sisäpulisten rappauspintjen kunnn selvitys sisäpulisten lisälämmöneristekerrsten purkutöiden jälkeen. Yleistä ksteusvauriituneiden rakenteiden purkamisesta Ksteusvauriituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tilihin tulee estää riittävällä sujauksella (purkutyöalueen sastinti muviseinin ja alipaineistus) sekä hulehdittava työntekijöiden sujauksesta. Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purkutöissä n humiitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtineuvstn asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Krjaustöistä n laadittu hje Ratu-krtti 82-0383 Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purkumenetelmät. Tampereella 05.09.2016 Rkm Tim Ekla krjaussuunnittelu Ins. Saija Krpi Sisäilma-asiantuntija, Prjektipäällikkö krjaussuunnittelu Vatialan kulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Liite 1 1 (5) Merkkien selitykset: US US US Materiaalien mikrbit, ulkseinät, ei viitettä vaurista Materiaalien mikrbit, ulkseinät, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbi, ulkseinät, vahva viite vaurista VP VP VP Materiaalien mikrbit, väliphja, ei viitettä YP3 vaurista näyte 14 Materiaalien mikrbit, väliphja, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbit, väliphja, vahva viite vaurista YP Materiaalien mikrbit, yläphjarakenteet, ei viitettä vaurista YP YP Materiaalien mikrbit, yläphjarakenteet, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbit, yläphjarakenteet, vahva viite vaurista US VP AP Ulkseinä, rakennetarkastuspiste Väliphja, rakennetarkastuspiste Alaphja, rakennetarkastuspiste Rakenteessa pikkeavaa ksteutta pintaksteudenilmaisimella (mittalaitteen antama lukuarv yli 80) M Merkkiainekaasun syöttöpisteet

Liite 1 2 (5) Phjapiirustus, ullakk/yläphja Rakenneavauspisteessä YP4 yläphjakteln sisällä n lahvauriituneita muttipuita YP4 näyte 15 YP6 YP1 näyte 12 YP2 näyte 13 YP3 näyte 14 Rakenneavauspisteessä YP2 yläphjakteln sisällä n lahvauriituneita muttipuita Rakenneavauspisteessä YP3 yläphjakteln sisällä n lahvauriituneita muttipuita Rakenneavauspisteessä YP5 yläphjakteln sisällä n lahvauriituneita muttipuita YP5 näyte 16 VP15 näyte 17

Liite 1 3 (5) Phjapiirustus, 2. kerrs VP11 näyte 7 US10 Rakenneavauspisteessä VP13 väliphjakteln sisällä n lahvauriituneita muttipuita VP13 näyte 8 VP14 VP10 näyte 6 VP12 näyte 9 US9

Liite 1 4 (5) Phjapiirustus, 1. kerrs VP 4 Väliphjien VP5 ja VP6 rakenneavaukset tehtiin kellarikerrksesta alakautta, vrt rakenneavauskrtit VP2 näyte 2 VP3 näyte 3 Rakennetarkastuspisteessä VP8 ylälaatan alla n lahvauriituneita muttipuita VP6 VP5 VP 7 näyte 4 US8 VP8 M VP1 näyte 1 Väliphjien VP1, VP2 ja VP3 rakenneavaukset tehtiin kellarikerrksesta alakautta, vrt rakenneavauskrtit VP9 näyte 5

Liite 1 5 (5) Phjapiirustus, kellarikerrs AP10 US2 US7 AP2 US4 näyte 10 US5 AP9 AP8 AP4 AP7 M AP1 AP3 US1 M US3 AP5 US6 näyte 11 AP6

Liitteet 2 ja 3 1 (6)

Liitteet 2 ja 3 2 (6) 115 *) *) Hum; näyte 4, krjattu tilanumer 115, 22.08.2016 Tim Ekla

Liitteet 2 ja 3 3 (6)

Liitteet 2 ja 3 4 (6)

Liitteet 2 ja 3 5 (6)

Liitteet 2 ja 3 6 (6)

Liite 4 1 (1) Ksteusmittauspöytäkirja Mittaaja: Irmeli Nutikka Alituspäivä: 8.8.2016 Mittalaiteet: VAISALA HMI41 + HMP42 päiväys mittauspiste nr tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen ksteus Rh % lämpötila C absluuttinen ksteus g/m 3 8.8.2016 133 käytävä sisäilma 15 55,5 22,4 11,0 1 133 käytävä väliphja muvimatn alta viilt 13 57,2 22,2 11,2 2 133 käytävä väliphja muvimatn alta viilt 1 76,1 22,2 14,9 3 133 käytävä väliphja muvimatn alta viilt 4 75,2 22,2 14,8 Lisäykset: Mittaukset n suritettu ns viiltmittauksina lattiapinnitteen ja betnin välisestä ilmatilasta Mitta-antureiden tasaantumisaika n 25 min

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 1 (42) Asunt-sa ja kulusat Vanhan rakennussan väli- ja yläphjat vat alalaattapalkistja betnirakenteisella ylälaatalla. Rakenteet sisältävät rgaanista eristemateriaalia sekä muttilaudituksia. Osassa väli- ja yläphjarakenteiden ktelista li havaittavissa vanhja lahvauriita sekä rakenteista li aistittavissa mikrbiperäistä, ummehtunutta hajua.

Asunt-sa, ullakkkerrs; Yläphja, rakenneavaus YP 1 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 2 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta yläphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Palpermantlaatta avattuna Rakenne: YP1 Yleisiä humiita: palpermannn päällä 50 mm min.villa teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (eristeenä kutteri) alalaatta ktellaatan sisällä eristeenä kutteria+ sekalaisia paperikerrksia kteln sisällä levissa laudituksissa jnkinverran laha Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte YP 1, näyte 12 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista

Asunt-sa, ullakkkerrs; Yläphja, rakenneavaus YP 2 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 3 (42) Kuva 1. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 2. Palpermantlaatta avattuna, avauspisteen vieressä ämpäri, antenniputken kautta vettä yläphjaan Kuva 3. Palpermantlaatta avattuna Kuva 4. Palpermannn alustan laudituksia, aluslaudissa näkyvää sienikasvusta ja lahvauriita Rakenne: YP2 Yleisiä humiita: palpermannn päälle klattu puulattia + 100 mm eristys teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi palkin (jakpalkki) päällä haltex 12 mm muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (eristeenä kutteri) alalaatta Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte YP 2, näyte 13 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista ktellaatan sisällä eristeenä kutteri kteln sisällä levissa laudituksissa näkyviä sieni ja lahvauriita, k lahvaurit antenniputken vutalueen suuntaa khti kteln sisällä ummehtunut maakellarimainen haju

Asunt-sa, ullakkkerrs; Yläphja, rakenneavaus YP 3 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 4 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta yläphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: YP3 Yleisiä humiita: palpermannn päällä 50 mm min.villa teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (eristeenä kutteri) alalaatta ktellaatan sisällä eristeenä kutteria kteln sisällä levissa laudituksissa näkyviä lahvauriita havaintpisteen khdalla vesikatlle käyntiluukku, jnka ympärillä ksteusjälkiä puurakenteissa Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte YP 3, näyte 14 Analyysivastaus: vahva viite mikrbivaurista

Kulusa; Yläphja, rakenneavaus YP 4 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 5 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta yläphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, kteln sisällä täysin lahvauriituneita, maatuneita muttipuita Rakenne: YP4 Yleisiä humiita: palpermannn päällä 50 mm min.villa teräsbetnilaatta 120 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 400 mm (eristeenä kutteri) alalaatta ktellaatan sisällä eristeenä kutteria kteln sisällä alalaatan alla levat muttipuut vat täysin lahvauriituneita sekä näkyvää sienikasvusta kteln sisällä ummehtunut maakellarimainen haju Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte YP 4, näyte 15 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista

Kulusa; Yläphja, rakenneavaus YP 5 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 6 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta yläphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: YP5 palpermannn päällä 50 mm min.villa teräsbetnilaatta 100 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 380 mm (eriste, kutteri, kksi tms) alalaatta Yleisiä humiita: ktellaatan sisällä eristeenä kutteria, jnka päällä n 50 100 mm kerrs kksia kteln sisällä ylälaatan alla ja palkin päällä levat muttipuut vat näkyvästi lahvauriituneita Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte YP 5, näyte 16 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista

Liikuntasalisa; Yläphja, rakenneavaus YP 6 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 7 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus ullakktilasta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteen puupalkkirakenteista ja eristeistä Rakenne: YP6 Yleisiä humiita: mineraalivilla n 50 mm lauditus 22 mm vettangin kannatellut sekundääri ja primääri puupalkkirakenteet h=160+200 mm kutteria n 360 mm liikuntasalin sisäkattrakenteet Kannatinpalkkirakenteet vat paikallatehtyjä puupalkkirakenteita, jtka n sidttu pultein tsiinsa, kannatukset tatuin terässin Materiaalinäytteet: ei näytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 8 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs hunetila 011, Väliphja, rakenneavaus VP 1 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti, rakenne avattu kellaritilan pulelta hunetilasta 011 Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP1 (rakenne lueteltu alhaalta ylöspäin) Yleisiä humiita: maali teräsbetnialalaatta 60 mm ktel n 330 mm (eriste: kutteri, kksi yms) muttilautja ristiin tervapaperi ylälaatta (vahvuutta ja ylempiä rakennekerrksia ei tarkastettu) ktellaatan sisällä eristeenä kutteria, pahvia, kutterin päällä kksikunaa n 50 mm kteln sisällä ylälaatan alla muttipuut sekä palkin kylkeä vasten alimpia lautja rakenneavaus keittiön khdalla jhn tehty krtuslattia, vrt rakenne VP 4 Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP1, näyte 1 Analyysivastaus: heikk viite mikrbivaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 9 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs hunetila 007 Ph, Väliphja, rakenneavaus VP 2 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti, rakenne avattu kellaritilan pulelta hunetilasta 007 Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP2 (rakenne lueteltu alhaalta ylöspäin) Yleisiä humiita: maalattu rappaus n 10 mm teräsbetnialalaatta 60 mm ktel n 310 mm (eriste: kutteri, kksi yms) muttilaudat tervapaperi ylälaatta, irtnainen (vahvuutta ja ylempiä rakennekerrksia ei tarkastettu) ktellaatan sisällä eristeenä kutteria, pahvia, kutterin päällä kksikunaa kteln sisällä ylälaatan alla muttipuut ktelrakenne pietty, palkin kyljet sekä alalaatan yläpinta rakenneavaus keittiön khdalla jhn tehty krtuslattia, vrt rakenne VP 4 Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP2, näyte 2 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 10 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs hunetila 028 Väliphja, rakenneavaus VP 3 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti,rakenne avattu kellaritilan pulelta hunetilasta 028 Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP3 (rakenne lueteltu alhaalta ylöspäin) Yleisiä humiita: maali teräsbetnialalaatta 60 mm ktel n 320 mm (eriste: kutteri, kksi yms) muttilaudat tervapaperi ylälaatta, irtnainen (vahvuutta ja ylempiä rakennekerrksia ei tarkastettu) ktellaatan sisällä eristeenä kutteria, pahvia, kutterin päällä kksikunaa eristevahvuus kteln täydeltä kteln sisällä ylälaatan alla muttipuut muttipuiden alapinnassa havaittavissa lah- ja sienivauriita Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP3, näyte 3 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista

Asunt-sa; 1. kerrs, hunetila 104 keittiö Väliphja, VP 4 Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 11 (42) Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva keittiöstä Kuva 4. Yleiskuva keittiöstä, rakenneprauspisteen sijainti Rakenne: VP4 Yleisiä humiita: massalattiapinnite n 4 mm betnilaatta 55 mm uusia rak. styrx 25 mm teräsbetniylälaatta 80 mm (alkuperäinen) tervapaperi muttipuut ktel n 330 mm (eristeenä kutteri yms.) alalaatta Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä keittiön lattia n tteutettu jälkeenpäin vanhan lattiatasn päälle krtettuna lattiana, taser n tdettavissa rukasalista keittiöön tultaessa rakennekerrkset selvitettiin 28 mm prauspisteen kautta havainnimalla kteln sisällä ylälaatan alla muttipuut vat lahja

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 12 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs hunetila 047 Väliphja, rakenneavaus VP 5 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP5 (rakenne lueteltu alhaalta ylöspäin) Yleisiä humiita: maali teräsbetnialalaatta 60 mm ktel n 320 mm muttilaudat tervapaperi ylälaatta, (vahvuutta ja ylempiä rakennekerrksia ei tarkastettu) kteln sisällä n sekalaisesti erilaisia rakennusjätteitä, tiiltä, betnia, laasti, kutteria muttipuita n jäänyt ylälaatan alle sekä palkin kylkeen Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 13 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs hunetila 062 Väliphja, rakenneavaus VP 6 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Rakenneavaus, avaus sui palkkirakenteen khdalle Kuva 4. Rakennetarkastuspiste 28 mm praus alalaatan läpi Rakenne: VP6 (rakenne lueteltu alhaalta ylöspäin) Yleisiä humiita: maali teräsbetnialalaatta 60 mm ns. alalaattarakenne, päällä puuklatut kutterieristeiset salin lattiarakenteet rakennevahvuuksia ei dkumentitu Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä salin rakenteesta tietja teknisellä timella, rakenteesta n ennen salin lattiapinnitteen uusintaa tettu yksittäisiä materiaalinäytteitä. alalaatan päällä ei havaittu vastaavantyyppisistä pikeyskerrsta kuin asunt-san pesuhuneen san rakenneavauspisteessä VP2

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 14 (42) Kulu-sa; 1.kerrs hunetila 115 Väliphja, rakenneavaus VP 7 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP7 Yleisiä humiita: lattiapinnite, muvimatt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 50 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP, näyte 4 Analyysivastaus: vahva viite mikrbivaurista väliphjassa irtnainen ylälaatta, palkin päällä bitumitu krkki kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa, yms sekalaista eristevahvuus kteln täydeltä kteln sisällä ylälaatan alla muttipuut sekä palkin kylkeä vasten alimpia lautja sin alalaatan sisässä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 15 (42) Kulu-sa; 1.kerrs hunetila 114 käytävä Väliphja, rakenneavaus VP 8 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Rakenne: VP8 msaiikkibetni / ylälaatta 80 mm tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (sekalainen eriste) alalaatta Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Kuva 3. Yleiskuva käytävältä. Yleisiä humiita: rakennetarkastus tehtiin 28 mm prauspisteen kautta kteln sisällä ylälaatan alla näkyvästi lahja ja vauriituneita muttilautja kteln sisällä eristevahvuus n ½ kteln krkeudesta

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 16 (42) Kulu-sa; 1.kerrs hunetila 122 Väliphja, rakenneavaus VP 9 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP9 Yleisiä humiita: lattiapinnite, matt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 70 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 290 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP, näyte 5 Analyysivastaus: vahva viite mikrbivaurista väliphjassa irtnainen ylälaatta, hrmista jhtuen levennetty palkkirakenne, palkin päällä bitumitu krkki mutilaudat ylälaatan alla kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa, rakenneavauspisteestä nähtävissä taltekniikkahrmin sisälle ja iv putkiläpivienteihin.. Läpiviennit vat avimia, jllin krvausilman kulkeutuminen väliphjista hrmien kautta hunetilihin päin vat mahdllisia

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 17 (42) Asunt-sa; 2.kerrs hunetila 207 Väliphja, rakenneavaus VP 10 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP10 Yleisiä humiita: lattiapinnite, matt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 50 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 270 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa mutilaudat ylälaatan alla eristevahvuus kteln täydeltä viereinen väliseinä lähtee laatan päältä, ei palkkirakennetta alla Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP, näyte 6 Analyysivastaus: vahva viite vaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 18 (42) Asunt-sa; 2.kerrs hunetila 216 Väliphja, rakenneavaus VP 11 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, k. khdalla kaksispalkki Rakenne: VP11 Yleisiä humiita: lattiapinnite, matt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 270 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa, yms sekalaista väliphjassa irtnainen ylälaatta, palkin päällä bitumitu krkki eristevahvuus kteln täydeltä mutilaudat ylälaatan alla ja alin lauta palkkia vasten alalaatan sisällä Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP, näyte 7 Analyysivastaus: heikk viite vaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 19 (42) Kulusa; 2.kerrs hunetila 225 Väliphja, rakenneavaus VP 12 uva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: VP12 Yleisiä humiita: lattiapinnite, matt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 350 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa, yms sekalaista muttilaudat ylälaatan alla Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP, näyte 9 Analyysivastaus: vahva viite vaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 20 (42) Kulusa; 2.kerrs hunetila 221 Väliphja, rakenneavaus VP 13 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, muttilaudissa esiintyy lahvauriita Rakenne: VP13 Yleisiä humiita: lattiapinnite, matt tasite 3 mm teräsbetnilaatta 60 mm (irtnainen) tervapaperi muttilauditus 22 mm ktel n 330 mm (eriste; kutteri, kksi yms) alalaatta Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP13, näyte 8 Analyysivastaus: heikk viite vaurista kteln sisällä eristeenä kutteria, kutterin päällä kksikunaa, väliphjassa irtnainen ylälaatta, palkin päällä bitumitu krkki mutilaudat ylälaatan alla ja alin lauta palkkia vasten alalaatan sisällä muttilaudat täysin lahnneita, näkyvästi sienivauriituneita

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 21 (42) Kulusa; 2.kerrs hunetila 232 Väliphja, rakenneavaus VP 14 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Rakenne: VP14 Yleisiä humiita: matt tasite 3 mm ylälaatta 110 mm ylälaatan alapintaan klatut akustlevyt Vanhan pettajainhuneen alueella perusrakenteena ns. ylälaattarakenne Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 22 (42) Kulusa; Ullakkkerrs hunetila 312 Väliphja, rakenneavaus VP 15 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta väliphjarakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: Yleisiä humiita: lakattu lattialankku 35 puuklaukset alalaatan päältä eriste; kutteri, päällä kksi n 430 mm alalaatta Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte VP15, näyte 17 Analyysivastaus: ei viitettä mikrbivaurista eristettä lattiaan alapintaan saakka, kutterin päällä kksia

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 23 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs Hunetila 012 Varast Ulkseinä, rakenneavaus US 1 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: US1 Yleisiä humiita: kipsilevy 13 mm puurunk + min. 50 mm uusi rakenne ilmaväli 80 mm rappaus + tiili 120 mm ilmaväli 40 mm alkup. rakenne pietty perusmuuri Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Alkuperäinen seinärakenne n sisäänpäin klattu samassa yhteydessä kun lattiarakennetta n uusittu ja lattiatasa madallettu

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 24 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs Hunetila 028 Varast Ulkseinä, rakenneavaus US 2 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, prauspiste 28 mm Rakenne: US2 Yleisiä humiita: rappaus 20 mm tiili 120 mm ilmaväli 40 mm pietty perusmuuri rakenne n alkuperäistasinen Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 25 (42) Kulusa; Kellarikerrs, hunetila 040 Ulkseinä, rakenneavaus US3 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, prauspiste 28 mm Rakenne: US3 Yleisiä humiita: rappaus 20 mm tiili 90 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri seinän alasassa lämmöneristeenä tja Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 26 (42) Kulusa; Kellarikerrs, hunetila 035 Ulkseinä, rakenneavaus US4 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: US4 Yleisiä humiita: rappaus 20 mm tiili 90 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri seinän alasassa lämmöneristeenä tja Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte US4, näyte 10 Analyysivastaus: heikk viite vaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 27 (42) Kulusa; Kellarikerrs, hunetila 036 Ulkseinä, rakenneavaus US5 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Rakenne: (patterisyvennys) rappaus 20 mm tiili 90 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Rakenne: US5 (pilarin khta) Yleisiä humiita: rappaus 40 mm tiili 180 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri seinän alasassa lämmöneristeenä tja sekä patterisyvennyksessaä, että pilarin khdalla Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 28 (42) Kulusa; Kellarikerrs, hunetila 042 Ulkseinä, rakenneavaus US6 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: US6 Yleisiä humiita: rappaus 20 mm tiili 90 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri seinän alasassa lämmöneristeenä tja Materiaalinäytteet: Materiaalinäyte US6, näyte 11 Analyysivastaus: heikk viite vaurista

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 29 (42) Liikuntasalisa; Kellarikerrs, hunetila 060 Ulkseinä, rakenneavaus US7 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Rakenne: (patterisyvennys) rappaus 15 mm tiili 90 mm tja-levy 50 mm pietty perusmuuri Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä Rakenne: US7 (pilarin khta) Yleisiä humiita: rappaus 35 mm tiili 90 mm ilmarak 50 mm pietty perusmuuri tja- eritys patterisyvennyksessä, nrmaaliseinäsan tarkastuspisteessä ilmarak Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 30 (42) Kulusa; 1.kerrs, hunetila 115 Ulkseinä, rakenneavaus US8 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, rakenteet tdettu sekä pilarin khdalta, että ns vanhan patterisyvennyksen khdalta Kuva 4. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, rakenteet tdettu sekä pilarin khdalta, että ns vanhan patterisyvennyksen khdalta Rakenne: US8 (pilarin khta) Rakenne: US 8 (patterisyvennyksen khta) lastulevy 12 mm klaus + villa 50 mm = lisälämmöneristys rappaus 30 mm tiili 420 mm, praus päättyi lastulevy 12 mm klaus + villa 200 mm tiili 340 mm, praus päättyi Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Hum; praus ulttui vanhasta sisäseinän rappauspinnasta 420 syvyyteen, juuri yli ikkunakarmin ulkpinnan, ei lämmöneristettä Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Hum; praus ulttui yli ikkukarmin ulkpinnan, ei lämmöneristettä.

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 31 (42) Kulu-sa; 2.kerrs, hunetila 225 Ulkseinä, rakenneavaus US9 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, rakenteet tdettu sekä pilarin khdalta, että ns. vanhan patterisyvennyksen khdalta Rakenne: US9 (pilarin khta) Yleisiä humiita: lastulevy 12 mm klaus + villa 50 mm = lisälämmöneristys rappaus 30 mm tiili 380 mm, praus päättyi Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä rakenteen kknaisvahvuus pilarin khdalla 730 mm sisäseinäpinnasta ulkseinän ulkpintaan Hum; praus ulttui vanhasta sisäseinän rappauspinnasta 380 syvyyteen, juuri yli ikkunakarmin ulkpinnan, tällä sin ei lämmöneristettä, lämmöneristesuu tarkastettava ulkkautta

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 32 (42) Asunt-sa; 2.kerrs, hunetila 225 Ulkseinä, rakenneavaus US10 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta seinärakenteesta Kuva 2. Rakenneavauspisteen sijainti Rakenne: US10 (pilarin khta) kipsilevy 13 mm klaus + villa 100 mm tiili 340 mm vurivillavanu (30 mm?) tiili Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauspisteestä, rakenteet tdettu sekä pilarin khdalta, että ns. vanhan patterisyvennyksen khdalta Rakenne: US10 (patterisyvennyksen khta) Yleisiä humiita: kipsilevy 13 mm lastulevy 12 mm klaus + villa 130 mm rappaus tiili 340 mm vurivillavanu (30 mm?) tiili Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä asunt-san ulkseinärakenteessa lämmöneristys rakenteen kknaisvahvuus pilarin khdalla 680 mm sisäseinäpinnasta ulkseinän ulkpintaan

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 33 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs Hunetila 012 Varast Alaphja, rakenneavaus AP1 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta (Hum, rakenne uusittu) Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä (28 mm läpipraus) Kuva 4. Uusittu käytävän lattia-alue n alkuperäistä lattiapintaa alempana Rakenne: AP1 (hum rakenne uusittu) Yleisiä humiita: lattiapinnite, vinyylilaatta betni 90 mm muvikalv styrx 50 mm tai 75 mm alaphjan hienjakinen hiekkatäyttö Alueella jssa lattiapinta n alkuperäistasisia varastjen lattiapintja alempana n uusittu saneerausten yhteydessä Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 34 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs Hunetila 028 Varast Alaphja, rakenneavaus AP2 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä (28 mm läpipraus) Rakenne: AP2 Yleisiä humiita: betnilaatta 100 mm, maalattu piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 70 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 35 (42) Asunt-sa; Kellarikerrs Hunetila 021 Käytävä Alaphja, rakenneavaus AP3 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä (28 mm läpipraus) Rakenne: AP3 Yleisiä humiita: betnilaatta 55 mm, maalattu piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 55 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 36 (42) Kulusa; Kellarikerrs Hunetila 040 Alaphja, rakenneavaus AP4 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä (28 mm läpipraus) Rakenne: AP4 Yleisiä humiita: lattiapinnite, muvimatt betnilaatta 75 mm, maalattu piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 75 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys tilan lattiapinnite uusittu muutama vusi sitten Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 37 (42) Kulusa; Kellarikerrs Hunetila 035 Alaphja, rakenneavaus AP5 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä (28 mm läpipraus) Rakenne: AP5 Yleisiä humiita: lattiapinnite, asbestivinyylilaatta betnilaatta 65 mm massalattia 40 mm piki betnilaatta 50 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 38 (42) Kulusa; Kellarikerrs Hunetila 042 Alaphja, rakenneavaus AP6 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteestä 28 mm läpipraus Rakenne: AP6 Yleisiä humiita: lattiapinnite, asbestivinyylilaatta betnilaatta 65 mm piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 100 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 39 (42) Kulusa; Kellarikerrs Hunetila 036 Alaphja, rakenneavaus AP7 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakenneavauksesta kanaalin päältä Rakenne: AP7 Yleisiä humiita: Lattialankku 35 mm Klaukset 55 mm Betni 40 mm bitumipahvi betnilaatta 0 mm (kanaalin kansi) muttilauditus betnikanaali Materiaalinäytteet: bitumipahvista, tulkset haitta-ainelausunnssa rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys kanaalissa kulkevissa putkissa alkuperäiset asbestieristeet perusalaphjarakenteena kanaalin vierustalla tdennäköisesti myös vedeneristetty, lämmöneristämätön rakenne (ei erikseen tutkittu)

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 40 (42) Kulusa; Kellarikerrs Hunetila 051 Alaphja, rakenneavaus AP8 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteen sijainnista, 28 mm läpipraus Rakenne: AP8 Yleisiä humiita: lattiapinnite, maali betnilaatta 90 mm piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 90 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedenpaine-eristys Materiaalinäytteet: vedenpaine-eristeestä materiaalinäyte, käsitelty haitta-ainaraprtissa

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 41 (42) Liikuntasalisa; Kellarikerrs Hunetila 060 Alaphja, rakenneavaus AP9 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva rakennetarkastuspisteen sijainnista, 28 mm läpipraus Rakenne: AP9 Yleisiä humiita: maali betnilaatta 55 mm piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 30 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Rakenneavauskrtit Liite 5 3111843.1 Kangasala, Vatialan kulu 42 (42) Liikuntasalisa; Kellarikerrs Hunetila 070 Alaphja, rakenneavaus AP10 Kuva 1. Yleisleikkaus tutkitusta alaphjarakenteesta Kuva 2. Rakennetarkastuspisteen sijainti Kuva 3. Yleiskuva hunetilasta Kuva 4. Yleiskuva rakennetarkastuspisteen sijainnista (28 mm läpipraus) Rakenne: AP10 Yleisiä humiita: lattialaatta + kiinnityslaasti betnilaatta 55 mm piki (alkuperäinen vedeneristys) betnilaatta 50 mm alaphjan hiekkatäyttö rakenteissa alkuperäistasinen vedeneristys Materiaalinäytteet: ei materiaalinäytteitä

Vatialan kulu, Kangasala Vatialantie, Kangasala Asbesti- ja haitta-ainekartitus 5.9.2016 Työnr 31 11843.1 Ins. Sami Mustajki

2 (5) Vatialan kulu, Kangasala Vatialantie, Kangasala SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta...3 3 Materiaalianalyysit...3 3.1 Rakennusmateriaalien asbestimääritys...3 3.2 Muut haitta-aineet...3 4 Analyysitulkset ja havainnt...4 5 Havaitut haitta-aineet ja niiden purku...4 LIITTEET Liite 1 Phjapiirustukset Liite 2 Asbestin massalaskentataulukk Liite 3 Tutkimusraprtit (Labrc Oy, Ahma Ympäristö Oy) Liite 4 Kuvakste JAKELU Elina Sumela Kangasalan kunta elina.sumela@kangasala.fi ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU

3 (4) Vatialan kulu, Kangasala Vatialantie, Kangasala Asbesti- ja haitta-ainekartitus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Kangasalan kunta Elina Sumela PL 50 36201 KANGASALA 1.2 Työn sisältö Timeksiantna li selvittää peruskrjattavien tiljen asbesti- ja haitta-ainepitisuuksia kulurakennuksen 1950-luvulla rakennetussa sassa. Tutkimukset khteessa suritti Sami Mustajki elkuussa 2016. Lähtötietja saatiin vanhista suunnitelma-asiakirjista ja aiemmasta asbestikartitusraprtista (Ylö-Asbest Oy, Asbestikartitusraprtti, Vatialan kulu, 28.12.2014). Aiemmat asbestihavainnt n esitetty tässä raprtissa. 2014 jälkeen n tehty asbestipurkutöitä ja asbestista puretut alueet n humiitu raprtissa. 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta Krjauttavien alueiden rakenteissa levat materiaalit kartitettiin ja asbestia ja muita haittaaineita mahdllisesti sisältävistä materiaaleista tettiin materiaalinäytteet labratritutkimuksia varten. 3 Materiaalianalyysit 3.1 Rakennusmateriaalien asbestimääritys Asbestimateriaalinäytteet tutkittiin Labrc Oy:n labratrissa. Asbestia tutkittiin tiljen lattiatasitteista, lattiapinnitteista, IV-putkien sauma-massista, kaakelien saumaus- ja kiinnitysmassista, julkisivun maalipinnasta ja maata vasten levista ksteuseristyksistä. 3.2 Muut haitta-aineet Muvimattpinnitteiden raskasmetallipitisuuksia tutkittiin Ahma Ympäristö Oy:n labratrissa. Lattia- ja ikkunapenkkien maalipintjen raskasmetalli- ja PCB-yhdistepitisuuksia tutkittiin Ahma Ympäristö Oy:n labratrissa. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

4 (4) Ksteudeneristysmassista/sivelyistä, tervapapereista ja krkkilevyistä tutkittiin PAH-yhdistepitisuudet Ahma Ympäristö Oy:n labratrissa. 4 Analyysitulkset ja havainnt Raskasmetallipitiset muvimatt (keltainen ja vihreä) n merkitty phjakuviin. Havaittavissa levat asbestipitiset materiaalit ja aiemmista suunnitelma-asiakirjista ja kartitusraprteista paikallistetut asbestipitiset materiaalit n esitetty phjakuvissa. Asbestipitisia putkia esiintyy myös seinien sisällä hrmeissa ja vanhjen putkiläpivientikhtien alueilla väliphjissa. Raskasmetallipitiset lattiamaalit n merkitty phjakuviin. Ikkunapenkistä tetussa maalinäytteessä havaittiin raskasmetalleja. Samaa maalikerrstumaa n tdennäköisesti kaikissa ikkunapenkeissä 50-luvulla rakennetussa sassa. Tutkituissa maalinäytteissä ei havaittu PCB-yhdisteitä. PAH-yhdistepitista tervapaperia ja krkkilevyä havaittiin kaikissa ktellaattaväliphjissa ja yläphjissa lukuun ttamatta juhlasalin yläphjaa. Ullaklla n vanhja mustia sähköjhtja, jissa vi lla PAH-yhdisteitä (kuva 8). Näytteitä ei tetuttu sähköturvallisuuden vuksi. 5 Havaitut haitta-aineet ja niiden purku Tutkimuksen tarkituksena n llut selvittää krjaustyöalueen asbesti- ja haitta-ainepitiset rakennusmateriaalit. Asbestimäärät n esitetty massalaskentataulukssa (liite 2). Asbestin ja muiden haitta-aineiden esiintyminen sekä tutkimusnäytepisteet n esitetty phjakuvissa. Asbestia sisältävät materiaalit - Asbestia havaittiin ilmanvaihtkanavien saumausmassissa (kuva 2), minkä vuksi IVkanavat tulee purkaa asbestityönä. Saumamassan esiintymisen tarkka kartittaminen n hankalaa, sillä putket kulkevat ktelrakenteiden sisällä. - Lämmöneristetyt putkirakenteet alaphjissa n esitetty kellarin phjakuvissa alkuperäisen LVI-suunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi asbestia sisältäviä lämmöneristeitä n yleisesti myös seinien sisällä levissa hrmirakenteissa ja väliphjien läpivientikhdissa (kuvat 5 ja 4). - Asbestia sisältävät magnesiamassalattiat n esitetty phjakuvissa. - Asbestia sisältävät Finflex-laatat ja niiden kiinnitysliimat n esitetty phjakuvissa. - Kellarin kiukaan vieressä leva luja-levy sisältää asbestia. Materiaalit jissa ei havaittu asbestia - Maanvastaisten seinien ja alaphjarakenteiden ksteuseristeenä timivat bitumisivelyt eivät sisällä asbestia. - Julkisivun maali ei sisällä asbestia. - Varastn 205 lattian linleum-matt ja liima ei sisällä asbestia. - Huneen 228 muvimatt, liima ja tasite ei sisällä asbestia. - Kellarin käytävän (034) seinälaatituksen laastit eivät sisällä asbestia. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

5 (4) - Vanhjen laatituksien laastit eivät sisällä asbestia (tila 305) (kuva 6). - Kellarin (tila 044) lattian laatta ja laastit eivät sisällä asbestia. - Yläkerran WC:n (tila 305) lattian muvimatt, liima ja tasite eivät sisällä asbestia (kuva 7) Asbestipurkutyö tehdään vimassa levan lainsäädännön mukaisesti (684/2015 Laki eräistä asbestipurkutyötä kskevista vaatimuksista, 798/2015, Valtineuvstn asetus asbestityön turvallisuudesta) ja humiiden RATU-krttien 82-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku ja krtin Kne-ratu 09-3038 Asbestityökneet. PAH-yhdisteitä sisältävä materiaali tulee purkaa ja käsitellä Ratu-krtti 82-0381 mukaisesti. PAH-yhdisteitä havaittiin väli- ja yläphjanphjan tervapaperissa ja väliphjan palkkien päällä levassa krkkilevyssä. Lisäksi alaphjan kanaalien pintalaatan alla n tervapaperia. PAHyhdisteitä sisältävät alueet n merkitty phjakuviin. Rakennusmateriaalit, jiden raskasmetallipitisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvn, n merkitty phjakuviin (muvimatt, lattiamaalit). Lisäksi ikkunapenkkien maalit sisältävät raskasmetalleja yli vaarallisen jätteen raja-arvn. Raskasmetalleja sisältävät materiaalit tulee purkaa Ratu-krtin 82-0384 Tavanmaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet - käsittely ja sujaus mukaisesti. Syntyvä purkujäte tulee timittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Purettavissa rakenteissa vi esiintyä ksteus- ja mikrbivauriita. Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purkutöissä n humiitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtineuvstn asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Krjaustöistä n laadittu hje Ratu-krtti 82-0383 Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Tampereella 05.09.2016 Ins. Sami Mustajki Sisäilmatutkija krjaussuunnittelu Ins. Saija Krpi Erityisasiantuntija, prjektipäällikkö krjaussuunnittelu Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 Phjapiirustus Merkintöjen selitykset Kellari Asbestipitinen magnesiamassalattia. 1 (7) Asbestipitinen Finflex-laatta lattiassa Raskasmetallipitinen harmaa lattiamaali Raskasmetallipitinen (keltainen) muvimatt Asbestipitinen lujalevy kiukaan vieressä. N2. Keltainen muvimatt: Lyijypitisuus 2870 mg/kg ylittää vaarallisen jätteen raja-arvn. N1. Harmaa lattiamaali: Sinkkipitisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvn N10. Ikkunapenkki, valkinen maali: Sinkkipitisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvn N29. Maanvastainen seinä, bitumisively: Ei sisällä asbestia eikä PAHyhdisteitä. N22. Tervapaperi pintalaatan alla (kanaalin khdalla) PAH-yhdistepitisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvn (kuva 1) Lattiakanaali, jssa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi. Lattiakanaalissa asbestipintaisia vanhja lämpöjhtja, jissa asbestia. Alue, jlla väli/yläphjassa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja palkkien yläpinnassa PAH-yhdistepitinen krkki. Kuva 5. Seinän hrmissa n asbestipitisia putkieristeitä. N24. Alaphja, Kaksislaatan välissä leva musta sively: Ei sisällä asbestia eikä PAH-yhdisteitä. Lukka 040. Lattiassa asbestipitiset Finflexlaatta ja magnesiamassa lattia. Lukka 040 N26. Kellari, Seinälaatta, saumalaasti ja kiinnityslaasti: Ei sisällä asbestia N4. Lattia, keraaminen laatta, kiinnityslaasti ja saumalaasti : Ei sisällä asbestia Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 2 (7) 1. kerrs Alue, jlla väli/yläphjassa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja palkkien yläpinnassa PAH-yhdistepitinen krkki. Asbestipitinen magnesiamassalattia. Asbestipitinen Finflex-laatta lattiassa Raskasmetallipitinen harmaa lattiamaali Raskasmetallipitinen (keltainen) muvimatt Lattiakanaali, jssa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja. Lattiakanaalissa Asbestipintaisia vanhja lämpöjhtja, jissa asbestia. N28. Asbestipitinen saumausmassa tulilmakanavan ulkpinnassa. (kuva 2) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 3 (7) 2. kerrs Alue, jlla väli/yläphjassa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja palkkien yläpinnassa PAH-yhdistepitinen krkki. Asbestipitinen magnesiamassalattia. Asbestipitinen Finflex-laatta lattiassa Raskasmetallipitinen harmaa lattiamaali Raskasmetallipitinen (keltainen) muvimatt Lattiakanaali, jssa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja. Lattiakanaalissa Asbestipintaisia vanhja lämpöjhtja, jissa asbestia. N11. Varast, lattia. linleum-tatt, liima: Ei sisällä asbestia. N23. Väliphja, valupaperi, muttilaudituksen ja pintalaatan välissä: PAH-yhdisteet 11 000 mg/kg ylittää vaarallisen jätteen raja-arvn N23. Väliphja, Krkkilevy, palkin päällä: PAH-yhdisteet 510 mg/kg ylittää vaarallisen jätteen raja-arvn. (Kuva 3) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 4 (7) 3. kerrs Alue, jlla väli/yläphjassa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja palkkien yläpinnassa PAH-yhdistepitinen krkki. Asbestipitinen magnesiamassalattia. Lyijypitinen muvimatt Asbestipitinen Finflex-laatta lattiassa Raskasmetallipitinen harmaa lattiamaali Raskasmetallipitinen (keltainen) muvimatt Lattiakanaali, jssa pintalaatan alla PAH-yhdistepitinen tervapaperi ja. Lattiakanaalissa Asbestipintaisia vanhja lämpöjhtja, jissa asbestia. N7. Lattian muvimatt, liima, tasite: Ei sisällä asbestia. (kuva 7) N8. Seinälaatta, kiinnityslaasti, saumalaasti: Ei sisällä asbestia. (kuva 6) Tila 311 N17. Vihreä muvimatt: Lyijypitisuus ylittää vaarallisen jätteen rajaarvn. N6. Vihreä muvimatt, tasite, liima. Ei siällä asbestia. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 5 (7) Kellarikerrs Alkuperäisten suunnitelmien mukaan katssa asbestipitinen pistilmakanava Lattiakanaali, jssa pintalaatan alla PAHyhdistepitinen tervapaperi ja. Lattiakanaalissa Asbestipintaisia vanhja lämpöjhtja, jissa asbestia. Kuva 4. Väliphjissa n purkamatta jääneitä asbestipitisia putkieristeitä. N27. WC-lattia, saumalaasti, kiinnityslaasti: ei sisällä asbestia Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 6 (7) 1. kerrs Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 1 7 (7) 2. kerrs Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

Asbestin massalaskentataulukk Tila / kerrs piirustusmerkinnät asbestin esiintyminen Määrä Näyte Nr. Tuls Laatu Pölyävyys Kunt Timenpide-ehdtus kellari /040 Finflex-laatta, magnesiamassa 56 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä kellari /042 Finflex-laatta, liima 67 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Kellari asbestipahvi ja massaputket 5 kpl kanaalissa lattian 135 x 5 m K V ** B purku sastintimenetelmällä alla kanaalissa. Kellari /sauna Lujalevy, seinä 2 m 2 K V, S ** B purku sastintimenetelmällä käytävä asbestisementtinen vaakakanava 16 m K V ** A purku sastintimenetelmällä Lukka 117 lattia, magnesiamassa, 28 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä lukka123 Finflex-laatta, liima 64 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Lukka 228 Finflex-laatta, liima 63 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Ryhmätila 209 Finflex-laatta, liima 40 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Aula 210 Finflex-laatta, liima 21 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä PRSH 112 Finflex-laatta, liima 32 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Rukala 125 Finflex-laatta, liima 125 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä Lukka 222 lattia, magnesiamassa 28 m 2 K V ** A purku sastintimenetelmällä IV-kanavien saumamassa 311 N6 lattia, muvimatt, tasite E 051 N20 Kellari, punttisali, alaphjan vedenpaine-eristys E 206 N11 Varast, lattia, linleum-matt, liima E N28 IV-kanavat K V ** A purku sastintimenetelmällä 044 N4 Lattia, keraaminen laatta, kiinnityslaasti ja saumalaasti E 305 N8 Seinälaatta, kiinnityslaasti ja saumalaasti E 305 N7 Lattian muvimatt, liima, tasite E 035 N29 Maanvastainen seinä, bitumisively E 021 N24 Alaphja, kaksislaatan välissä leva musta sively E julkisivu N25 Julkisivumaali E 034 N26 Kellari, seinälaatta, saumalaasti ja kiinnityslaasti E 070 N27 WC-lattia, saumalaasti, kiinnityslaasti E LIITE 2 1 (2) Asbestimateriaalien vaarallisuus ( RT 08-10521 mukaan) Pölyävyyslukitus Kuvaus * asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa ** Suuri asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa *** Suuri asbestialtistumisvaara, js tarvikkeeseen khdistuu mekaaninen rasitus Tarvikkeet vat vaarattmia ja aiheuttavat vain purettaessa asbestialtistumisvaaran. Tutteen purkua suunniteltaessa tulee tehdä asbestipurkuilmitus alueelliselle työsujeluviranmaiselle (AVI), jnka alueella purkutyö suritetaan. Tarvikkeet vat nrmaalikäytössä vaarattmia, mutta aiheuttavat purettaessa suuren asbestialtistumisvaaran. Tutteen purkua suunniteltaessa tulee tehdä asbestipurkuilmitus alueelliselle työsujeluviranmaiselle (AVI), jnka alueella purkutyö suritetaan. Tarvikkeet vat vaarallisia myös käyttötilanteissa. Vaarallisuus perustuu tarvikkeen rikkutuessa klhiutuessa ja hiutuessa vapautuvan asbestipitisen pölyn suureen määrään. Vauriitunut klmen tähden tarvike tulee heti eristää siten, ettei vaurikhdasta vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. Tutteen purkua suunniteltaessa tulee tehdä asbestipurkuilmitus alueelliselle työsujeluviranmaiselle (AVI), jnka alueella purkutyö suritetaan. **** krkidliittiiasbesti, asbestialtistumisvaara aina Lyhenteet massalaskentataulukissa TULOS K Sisältää asbestia E Ei sisällä asbestia LAATU V Vaalea asbesti S Sininen asbesti Paljaana ruiskutetun krkidliittiasbestieristeen katstaan aiheuttavan aina asbestialtistumisen. Vaarallisuus perustuu työtavasta ja tarvikkeesta aiheutuvaan suureen pölyävyyteen. Krkidliittipölyä n j työvaiheen aikana jutunut kaikille tilan pinnille. Lisäksi tarvikkeen rikkutuessa, klhiutuessa ja hiutuessa siitä vapautuu erittäin helpsti suuria määriä asbestipitista pölyä. Tutteen purkua suunniteltaessa tulee tehdä asbestipurkuilmitus alueelliselle työsujeluviranmaiselle (AVI), jnka alueella purkutyö suritetaan. KUNTO A HYVÄ Asbestikuidut vat hyvin situtuneena tutteeseen. Eivät pääse hengitysilmaan nrmaalikäytössä. B VÄLTTÄVÄ Asbestikuituja saattaa päästä hengitysilmaan khteen hulln tai käytön yhteydessä. C HEIKKO Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

D Asbestimateriaali n paikin rikkutunut ja hunkuntinen. Tilassa liikuttaessa asbestipölyn altistumisvaara. ERITTÄIN HEIKKO Asbestimateriaali n erittäin hunkuntinen ja tilassa n runsaasti pölyä ja tilassa liikuttaessa tai työskenneltäessä susitellaan nudatettavaksi VNP:n 886/87 ja TSH:n päätöksen 231/90 12 edellyttämiä sujaustimenpiteitä. LIITE 2 2 (2) Timenpide-ehdtus 1 EI EDELLYTÄ TOIMENPITEITÄ NORMAALIKÄYTÖSSÄ 2 ASBESTIPÖLYSIIVOUS Siivus ilman sujaustimenpiteitä kielletty. Siivus susitellaan tehtäväksi sastintimenetelmällä. 3 KORJAUS Asbestipitisen materiaalipinnan krjaus pölyttömäksi ja tilan asbestipölysiivus. 4 SISÄÄNRAKENTAMINEN (KOTELOINTI) Asbestipitisen materiaalin sujaaminen tai peittäminen rakennusmateriaalilla. 5 PINNOITUS Asbestia sisältävän rakennusmateriaalin eristäminen pinnittamalla se elastisella maalilla tai massalla. 6 PURKU OSASTOINTIMENETELMÄLLÄ Työkhde eristetään pölytiiviiksi muista tilista. sastitu alue varustetaan alipaineistavalla asbestipölyn sudattavalla ilmankierrätyslaitteistlla 7 KOHDEPOISTO Asbestipölyn leviäminen estetään khdeimulaitteella. Sveltuu pieniin yksittäisiin töihin. 8 PURKUPUSSIMENTELMÄ Asbestipitisen materiaalin käsittely tapahtuu pölytiiviin pussin sisällä. Sveltuu yksittäisiin putkistkrjauksiin. 9 LEVYMATERIAALIN POISTO ULKOTILOISSA KOKONAISENA 10 MAALINPOISTO LIUOTINAINEELLA (KEMIALLINEN POISTO) 11 MAALINPOISTO MÄRKÄHIEKKAPUHALTAMALLA Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 1 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 2 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 3 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 4 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 5 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 3 6 (6) Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 4 Valkuvia khteesta 1 (3) Kuva 1. Kellarikerrs. Lattian aluskanaalissa n asbestipitisia putkieristeitä. Kuva 2. IV-kanavan saumamassassa n asbestipitista tiivistysmassaa. Kuva 3. Väliphjan ktellaattarakenteessa havaittiin palkin päällä PAH-yhdistepitinen krkkilevy. Pintalaatan ja muttilaudituksen välissä n PAH-yhdistepitinen tervapaperi. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 4 2 (3) Kuva 4. Väliphjarakenteissa n edellisessä asbestipurkutyössä purkamatta jääneitä putkieristeitä. Kuva 5. Seinän hrmeissa n purkamatta jääneitä asbestipitisia eristeitä ja tervapapereita. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

LIITE 4 3 (3) Kuva 6. Laatituksen saumalaasti ja kiinnityslaasti ei sisällä asbestia. Kuva 7. yläkerta, hune Lattian muvimatt, liima ja tasite ei sisällä asbestia. Kuva 8. Ullaklla levissa sähköjhdissa vi lla PAH-yhdisteitä. Vatialan kulu, Kangasala ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

Kangasalan kunta, Vatialan kulu V a t i a l a n t i e 1 7 3 6 2 4 0 K A N G A S A L A Taltekniikan krjaustarveselvitys 5.9.2016 Työnr 31 8343.1