3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja Janakkalan kiintiöpakolaiset...9

JANAKKALAN A M L E J H O S U ISU R U U T T L U K I MON 2012-2013

12.3.2012 1 (68) Sisältö 1. Johdanto...2 2. Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet...3 3. Maahanmuuttaja kuntalaisena...7 3.1 Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle...8 3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja Janakkalan kiintiöpakolaiset...9 4. Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja toimenpide-ehdotukset...13 4.1 Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut...14 4.2 Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset...17 4.3 Kotoutumis- ja aikuiskoulutus...22 4.3.1 Koulutuksen nivelvaiheet haasteena...29 4.4 Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukena...31 4.5 Asiakastyön haasteita...37 5. Janakkalan kunnan palvelujen järjestäminen ja toimenpide-ehdotukset...38 6. Etnisten suhteiden edistäminen...53 7. Ohjelman toteutuksen seuranta...55 Liite 1: Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahot...57 Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) 68011 tai (019) 75801 Juttilantie 1 Fax (03) 6801209 tai (019) 7580209 14200 Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi

2 (68) 1. Johdanto "Taivas on samanvärinen, Luettavanasi on ensimmäinen Janakkalan kunnan monikulttuurisuusohjelma. minne menetkin" Janakkalan vision mukaan meillä (Iranilainen sananlasku) arvostetaan osaamista, vastuullisuutta ja yhteistyökykyä. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat Janakkala yhteisöön, ja tavoitteena on yhdessä edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on myös avoin ja erilaisuutta hyväksyvä poliittinen ilmapiiri. Kulttuurien kohtaamisessakin tarvitaan vastuullisuutta ja yhteistyökykyä. Tämän monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan vahvistaa sitä, että maahanmuuttotaustaiset kuntalaiset ovat kantaväestön kanssa yhdenvertaisessa asemassa kotoutuessaan Janakkalaan. Monikulttuurisuus on monin tavoin ajankohtainen myös Janakkalassa. Kunnassa asui vuoden 2010 lopulla 245 maahanmuuttajaa: kaikkinensa kunnassa puhutaan noin 30 eri kieltä. Vuonna 2010 kuntaan muutti 24 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi yksi toimintaa ohjaava väline on monikulttuurisuusohjelma (kotouttamisohjelma). Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi. Kunnassa on aina haasteita taloudellisen tasapainon ylläpitämisessä, ja ajankohtaisesti taloudellinen epävakaus on maailmanlaajuista. Taloudellisesti ja hyvin suunnitellut kunnan palvelut edistävät myös maahanmuuttajien hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Sujuva kotoutuminen vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen ja työvoiman saamiseen. Janakkalan kunnan tarjoamat palvelut kuuluvat kaikille kuntalaisille. On tärkeää, että kunnan palveluissa maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset huomioidaan. Samanaikaisesti on muistettava, etteivät maahanmuuttajien palvelut jää irrallisiksi muista kunnan palveluista. Onnistuneessa kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan myös maahanmuuttajien voimavarat käyttöön. Eri kulttuureista tulevien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää kunnalta ja muilta toimijoilta erilaisuuden huomioon ottavaa palveluosaamista.

3 (68) 2. Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet Monikulttuurisuusohjelman tekeminen on ajankohtainen, koska kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottoon sekä kotouttamistoimiin tuli vuonna 2011 merkittäviä muutoksia, kun vanha laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta jaettiin kahteen eri lakiin: Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 ja Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011. Ohjelman tekeminen on ajankohtainen sekin takia, koska Janakkala on vuonna 2010 tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta kuntaan. Pakolaisia vastaanottavassa kunnassa tulee olla kotouttamisohjelma. Ohjelman laatimisen taustalla olevat ohjelmat, lait ja asetukset Maahanmuuttoasioihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen liittyvää lainsäädäntöä: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Ulkomaalaislaki 301/2004 Kotikuntalaki 11.3.1994/201 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000 HE 185/2010

4 (68) Laki kotoutumisen edistämisestä Sisältö Kotoutumislain yhtenä tavoitteena on tehostaa entisestään kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta: laissa muun muassa määrätään, että kotoutumistoimia tulee kehittää ja toteuttaa monialaisena yhteistyönä. Laissa painotetaan erityisesti perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumislaki on puitelaki, joka ohjaa kotoutumista ja jossa määritellään muun muassa alue- ja paikallisviranomaisten työjakoa kotouttamisessa. Myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumislaki antaa välineitä kotouttamisen organisointiin, mutta siinä ei säädetä palvelujen sisällöstä tai tuottamisesta. Palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen perustuu muuhun lainsäädäntöön, keskeisimmin opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä työllistymistä edistäviin säädöksiin. Lain periaatteena on kotouttamispolitiikka, joka tukee maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa monet maahanmuuttajat ovat jääneet ilman työtä ja tarkoituksenmukaista koulutusta, ja uuden lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajia jo Suomeen muuton alkuvaiheessa. Laki korostaa myös monialaista kotouttamistyötä, joka tukee maahanmuuttajan omia voimavaroja. Uudessa kotoutumislaissa korostuu kotouttamisen kaksisuuntaisuus. Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan valtaväestön kykyä vastaanottaa ja tukea maahanmuuttajia ja sopeutua itse muuttuvaan maailmaan. Ei siis riitä, että maahanmuuttajien odotetaan yksin sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan. Elämä monikulttuuristuvassa maassamme edellyttää myös sitä, että palvelujen sisällöt, vuorovaikutustavat ja yhteisöt muuttuvat väestön monimuotoistuessa. Suomi on sitoutunut maahanmuuttopolitiikassaan erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien toteutuminen on maahanmuuttopolitiikan keskeisiä periaatteita. Ihmisoikeudet koskevat kaikkia. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa hallitus sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Ohjelman teon avuksi palkattiin projektipäällikkö Kirsti Tukki. Tietoa ohjelmaan on koottu kyselyillä, haastattelemalla ja tapaamalla henkilökohtaisesti yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä sekä perehtymällä kotoutumista koskevaan lainsäädäntöön ja erilaisiin maahanmuuttoa koskeviin selvityksiin ja muistioihin. Kunnanhallitus asetti monikulttuurisuusohjelman ohjausryhmän 24.10.2011 kokouksessaan. Aiemmin ohjausryhmä toimi pakolaisten vastaanottamiseksi

5 (68) perustettuna ohjausryhmänä, ja ohjausryhmää täydennettiin luottamushenkilöllä (ohjausryhmän kokoonpano on sivulla 65). Janakkalan monikulttuurisuusohjelman laatimisen taustalla on huomioitu Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman (19.10.2006) linjauksia sekä valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotoutumislain toimeenpanosta, laki kotoutumisen edistämisestä 1886/2010 ja lisäksi Osallisena Suomessa kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Ohjelmassa on myös hyödynnetty tutkimustietoa maahanmuuttajien palveluista ja kokemuksista. Ohjelmasta on laadittu 2 kappaletta: tämä monikulttuurisuusohjelma on tarkoitettu ensisijassa viranomaisille ja lukijalle, joka tarvitsee laajempaa tietoa maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Tätä monikulttuurisuusohjelmaa voi myös hyödyntää perehdyttämisessä. Toisessa tiivistetyssä ohjelmassa kuvataan lyhyesti maahanmuuttoon liittyviä perusasioita ja esitellään yhteistyökumppanit sekä toimenpide-ehdotukset. Tiivistetyn ohjelman lukeminen voi olla helpompaa vieraskieliselle. Koska monikulttuurisuusohjelma on ensimmäinen Janakkalan kunnassa, niin siinä on koottuna perustietoa maahanmuutosta ja kotoutumisesta yleensä. Ohjelmassa kuvataan Janakkalan kunnan palvelujen nykytilannetta: miten kunnan palveluissa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioidaan maahanmuuttotaustaiset, ja kirjattu toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi. Suurella osalla henkilökuntaa ei ole ollut mitään kokemusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamisesta, ja tämän takia ohjelmaan on jonkin verran kerätty kokemus- ja tutkimustietoa myös muualta. Perus- ja ihmisoikeudet: Perusoikeudet on määritelty perustuslain toisessa luvussa. Perusoikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus ja yhdenvertaisuus. Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tunnetuimpia ovat YK:n ihmisoikeussopimus ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus.

6 (68) Tavoitteet Janakkalan monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset otetaan yhdenvertaisesti huomioon kunnan palveluita suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä. Ohjelman tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä tietämystä kotoutumisen poluista. Ohjelman tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita ja lisätä suvaitsevaisuutta kunnassa. Ohjelman tavoitteet: Tavoitteena on lyhyesti kuvata maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja nykytilanne maahanmuuttotaustaisten palveluista ja toimijoiden yhteistyöstä alueella. Tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista. Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja edistää työperusteista maahanmuuttoa. Tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita sekä lisätä suvaitsevaisuutta.

7 (68) 3. Maahanmuuttaja kuntalaisena Suomi on pitkään ollut maastamuuttomaa. Erityisesti 1960- ja 1970 luvuilla Suomesta muutettiin Ruotsin työmarkkinoille. Suomeen muutto oli hyvin vähäistä, kunnes 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneissa muutoksissa Suomeen muutto kasvoi. Maahanmuutto oli kuitenkin ensisijassa humanitaarisin perustein tapahtuvaa muuttoa: Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä nousi, ja Suomeen muuttivat myös paluumuuttajan aseman saaneet inkerinsuomalaiset. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia pysyvässä asumistarkoituksessa Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. Lähtökohtana on, että pysyvästi Suomeen muuttavat henkilöt kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Työn perusteella muuttaneiden on arvioitu kotoutuvan itsenäisesti työelämän avulla, ja pakolaisten kotoutumiseen on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota.

8 (68) 3.1 Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle Nykyään maahanmuuton syyt ovat moninaiset: Suomeen muutetaan työntekijänä, elinkeinon harjoittajana, perhesiteiden takia, opiskelijana, paluumuuttajana ja humanitaarisista syistä. Jokaisella muuttajalla tulee olla vähintään asiaankuuluva passi tai muu matkustusasiakirja. Muuttajan kotimaa vaikuttaa siihen, että tarvitseeko muuttajalla olla oleskelulupa. Pohjoismaiden kansalainen voi asua ja työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. Hänen tulee kuitenkin rekisteröityä maistraatissa 6 kuukauden oleskelun jälkeen. Euroopan Unionin kansalainen ja häneen rinnastettava henkilö voi muuttaa Suomeen ilman oleskelulupaa, mutta hänen tulee rekisteröidä oleskelunsa paikallispoliisilla, mikäli oleskelu kestää yli kolme kuukautta. (http://www.poliisi.fi.) Kanta-Hämeen poliisilaitoksen ulkomaalaislupa-asioiden käsittely on keskitetty Hämeenlinnan kaupungin Kastellin palvelupisteeseen. Kastellin ulkomaalaisasioiden palvelupisteessä käsitellään Kanta-Hämeen poliisilaitoksen koko alueen oleskelulupa-asiat ja ulkomaalaisten henkilökorttihakemukset sekä pakolaisen matkustusasiakirja- ja muukalaispassihakemukset. Perusteet oleskeluluvan myöntämiselle 1. Työntekijän oleskelulupa Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan. Säännöstä on kuitenkin monia poikkeuksia. Esimerkiksi marjojen tai hedelmien poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta, voivat työskennellä ilman oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä otetaan huomioon Suomen työmarkkinoiden tarve. Järjestelmän tarkoituksena on tukea sekä työvoiman saatavuutta että työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymismahdollisuuksia (http://www.migri.fi.) 2. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 3. Opiskelijan oleskelulupa Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Luvan saamisen edellytyksenä on toiminnan kannattavuus. (http://www.migri.fi). Ulkomaalaisen opiskelijan on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli 3 kuukautta. Oleskeluluvan voi saada peruskoulun jälkeisiin opintoihin esim. korkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Lisäksi oleskelulupa voidaan myöntää vaihto-opiskelijoille. Suomen valtio ei kustanna ulkomaalaisen opiskelijan oleskelua Suomessa vaan toimeentulo pitää olla turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muulla perusteella, joka voi olla

9 (68) esimerkiksi saman alan jatko-opinnot, perheside tai työ. Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada oleskeluluvan myös työnhakua varten. (http://www.migri.fi.) 4. Oleskelulupa perhesiteen perusteella 5. Muu peruste 6. Paluumuuttajat 7. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat Henkilö, joka haluaa asua yhdessä Suomessa olevan perheenjäsenensä kanssa, voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Oleskelulupa edellyttää yleensä, että perheenjäsenen taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella. Toimeentulon turvaamista ei kuitenkaan edellytetä, jos kyseessä on esim. Suomen kansalaisen, pakolaisen tai humanitaarisen suojelun vuoksi oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsen. (http://www.migri.fi.) Muu peruste oleskeluluvan myöntämiselle tarkoittaa yleensä sellaista työperusteista maahanmuuttoa, johon ei tarvita työntekijän oleskelulupaa. esim. erityisasiantuntijat, urheilijat ja taiteilijat voivat työskennellä Suomessa 3 kuukautta ilman oleskelulupaa. Myös ulkomaalaiset tutkijat ja au pair -sopimuksen perusteella Suomeen tulevat ulkomaalaiset kuuluvat tähän ryhmään. (http://www.migri.fi.) Tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat saada oleskeluluvan syntyperänsä perusteella esimerkiksi inkerinsuomalaiset. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. (http://www.migri.fi.) Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset eivät enää tutki hänen pakolaisuutensa syytä. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille. Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hakijalle annetaan myönteinen päätös, hän saa yleensä joko pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi. 3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja Janakkalan kiintiöpakolaiset Pakolaisten vastaanottomaat ovat usein kehitysmaita, joilla on rajalliset resurssit ottaa vastaan suuria pakolaismääriä. Paluu kotiin, lähtömaahan olisi paras vaihtoehto useimpien pakolaisten kohdalla. Uudelleensijoittaminen niin sanottuun kolmanteen maahan on viime käden ratkaisu silloin, kun pakolainen ei voi palata kotimaahansa. Heikoimmassa asemassa ovat lapset,

10 (68) yksinhuoltaja äidit sekä vakavasti sairaat tai traumatisoituneet ihmiset. Heidän uudelleen sijoittamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota. Pakolaisten vastaanotto kuntaan Pakolaisten vastaanotto on kunnille vapaaehtoista. Pakolaisten vastaanottamisella tarkoitetaan asunnon, sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä toimeentuloturvan järjestämistä, yhteiskunnan toimintaan perehdyttämistä ja tulkkipalveluja. Kuntiin sijoittamisen tarkoituksena on turvata ensimmäinen asunto ja kotoutumista edistävien palvelujen, kuten kieli- ja perehdyttävän koulutuksen, saanti. Valtio korvaa pakolaisten sijoittamisesta aiheutuneita kuluja 4 vuoden ajan. Toimeentulona kiintiöpakolainen saa kelan maksaman kotoutumistuen. Toimeentulotukea maksetaan kunnassa vahvistettujen toimeentulotuen myöntämisohjeiden mukaan. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan ELY-keskusten toimesta kuntiin, joiden kanssa on laadittu pakolaisten vastaanottosopimus. Kuntiin sijoitetaan lähtökohtaisesti turvapaikan tai oleskeluluvan kiintiöpakolaisena tai suojeluntarpeen perusteella saanut henkilö ja tällaisen henkilön perheenjäsenet, mikäli perheside on ollut olemassa jo ennen Suomeen saapumista. Kuntaan muutettaessa on tärkeää, että neuvonta, ohjaus ja koulutus aloitetaan viipymättä ja huomioidaan, että maahan muuttaneiden kotouttamisessa on yleisten kotouttamisperiaatteiden lisäksi otettu erityisesti huomioon pakolaisuudesta johtuvat erityistarpeet. Kunnissa tulee varautua yksilölliset tarpeet huomioon ottavien erityistoimenpiteiden järjestämiseen sekä riittävän pitkään kotoutumisaikaan. Useilla luku- ja kirjoitustaidottomina maahan tulleilla aikuisilla on tarve saada kotoutumista edistäviä toimenpiteitä kauemmin kuin laissa turvatut 4 vuotta, erityisesti monilapsisten perheiden äideillä tulee usein kotoutumiskoulutuksessa katkoja.

11 (68) Kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset 4 vuotta Kuvan lyhenteet: o UNHCR=United Nations High Commissioner for Refugees, YK:n pakolaisjärjestö o Matku=matkustusasiakirja (Passi matkustamista varten) o Migri=maahanmuuttovirasto o Vasu=varhaiskasvatussuunnitelma Janakkalan kiintiöpakolaisten vastaanotto Janakkalan kunta on tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta kuntaan. Kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on 12 15 henkilöä. Vuonna 2010 vastaanotimme kaksi pakolaisperhettä (13 henkilöä), ja vuonna 2011 on ollut suunnitelmassa, että

12 (68) kuntaan tulee 15 henkilöä. Kuntaan perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa varten. Pakolaisia vastaanottavia kuntia valittaessa on pyrkimys sijoittaa samaa etnistä ryhmää edustavat samaan kuntaan/samalle alueelle, koska tällä on merkitystä yhteisöllisyyden syntymiselle, sosiaalisten suhteiden solmimiselle ja oman kulttuurin ylläpitämiselle. Tiivis yhteisö on myös tärkeä vertaistuki kotoutumisprosessin liikkeelle saamisessa ja kontaktien luomisessa kantaväestöön. Muun muassa tämä näkökulma on otettu huomioon kun Hämeenlinnaan ja Janakkalaan on vastaanotettu pakolaisia samoista lähtömaista. Haapa-hanke Euroopan pakolaisjärjestön rahoittama Sisäministeriön Haapa-hanke myönsi Janakkalalle rahoitusta vuonna 2011. Hankkeen tehtävänä oli kehittää ja testata erilaisia toiminta- ja palvelumalleja haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten vastaanottoon kunnissa. Janakkalan hankkeen tavoitteeksi asetettiin pakolaisten vastaanoton toimintamallin luominen maaseutukunnalle kunnan peruspalveluissa. (kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset 4 vuotta) Hankkeeseen liittyen henkilöstölle järjestettiin myös erilaisia pakolaisuuteen ja vastaanottoon liittyviä koulutuksia ja kehitettiin vastaanoton verkostoja. Pakolaisten vastaanottotyötä on mallinnettu tekemällä terveydenhoitajan työnkuvaus ja kiintiöpakolaisen kotoutumisen prosessikuvaus sekä maahanmuuttaja työkirja, joka on luettavissa Janakkalan kunnan intrassa sekä Haapa-hankkeen sivuilta. Haapa hankkeeseen osallistuvien kuntien kokemuksena on muun muassa ollut, että terveydenhuollossa paras toimintamalli on, että yksi nimetty lääkäri ottaa vastaan pakolaiset. Hyvä kokemus myös oli, kun kotoutumisen aikana sovittiin säännölliset lääkärin vastaanotot asiakkaalle, jolloin trauman ja kriisin jälkeisen tilan huomioiminen on näin helpompaa. Hyväksi käytännöksi myös todettiin, että nimetty lääkäri teki terveystarkastukset yhdessä hoitajan kanssa. Asiakkaat pääsivät tällöin mahdollisimman pian palveluiden piiriin, ja erityiskustannuskorvaushakemukset tulivat tehtyä huolella ja asianmukaisesti.

13 (68) 4. Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja toimenpide-ehdotukset Suomalainen yhteiskunta muuttuisi ilman maahanmuuttoakin, mutta kasvava maahanmuutto asettaa yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita niin poliittisesti, hallinnollisesti kuin kulttuurisestikin. Kotoutuminen uuteen maahan on prosessi, ei saavutettu asiantila. Prosessi on yksilöllinen ja riippuu merkittävästi maahanmuuttajan iästä, kieli-, kulttuuri-, koulutus-, ammatti- ja perhetaustasta sekä ympäristön olosuhteista. (kuva 2) Kuva 2 Maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttavat tekijät Kotoutuminen ja kotouttaminen Suomen kielessä kotoutuminen on uudissana, jolla on haluttu korvata vierasperäinen sana integraatio. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen Kotoutuminen on vuorovaikutusta, sitä kuinka maahan muualta muuttanut henkilö pystyy käyttämään hyväksi yhteiskunnan luomia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää pyrkimistä syrjimättömään ja yhdenvertaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi se edellyttää muutoksia

14 (68) palvelujärjestelmässä, samoin kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa arjen tilanteissa, kuten työelämässä, kouluissa, päiväkodeissa ja asuinalueilla. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteitä ja palveluita, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista. Viranomaisten toimenpiteiden lisäksi oleellista kotoutumisessa on maahanmuuttajan oma asennoituminen sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri. Kotoutumisprosessin onnistuminen riippuu paljolti yksilön olosuhteista ja ympäristöstä. Kotoutuminen on luonnollinen prosessi silloin, kun kaikki olosuhteet ovat suopeat. Jos maahanmuuttaja ei aio jäädä Suomeen, niin jo tämä väliaikaisuuden tunne voi haitata kotoutumista. Väliaikaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne voi johtua esimerkiksi työsuhteen tilapäisestä luonteesta tai rasismista yhteiskunnassa. Kohtaamisen mahdollisuus 4.1 Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut Kotoutumista edistää, jos tukimuodot ovat joustavia ja ne voidaan räätälöidä vastaamaan maahanmuuttajan yksilöllisiä tarpeita. Maahanmuuttajan näkökulmasta kotoutuminen voi näyttäytyä monimutkaisena kokonaisuutena, ja erityisesti Suomeen muuttamisen alkuvaiheen tukeminen nähdään tärkeäksi. Kotoutumisen alkuvaiheen palveluja ovat perustietoa Suomesta ja kotikunnasta, neuvonta ja ohjaus, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. (kuva 3)

15 (68) 1. Perustieto kaikille 2. Ohjaus ja neuvonta Kuva 3: Yksilölliset kotoutumista edistävät palvelut Jokainen maahan muuttava tarvitsee vähintäänkin informaatiota ja opastusta suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, maahan muuttavan oikeuksista ja velvollisuuksista, palvelujärjestelmästä sekä mahdollisuuksista opiskella suomen/ruotsin kieltä. Kaikki Suomeen muuttavat henkilöt saavat perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaetaan sekä painettuna materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta. Perustietoa Suomesta on 8 kielellä julkaistu opas, jonka tarkoituksena on auttaa Suomeen asettumisen alkuvaiheessa. Oppaassa on tietoa muun muassa asumisesta ja työnteosta, viranomaisten yhteystietoja sekä perustietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Asettuminen uuteen asuinmaahan on sitä helpompaa, mitä enemmän tietää yhteiskunnan pelisäännöistä. http://www.lifeinfinland.fi/ Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä palveluista, toimenpiteistä ja työelämästä.

16 (68) 3. Alkukartoitus Suomeen muuttaneilla on mahdollisuus alkukartoitukseen, jossa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarve. Alkukartoitukseen ovat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Alkukartoitus voidaan käynnistää myös sitä pyytävälle maahanmuuttajalle. Valtio maksaa kunnalle korvauksen alkukartoituksen tekemisestä. Kotoutumissuunnitelma Työttömille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekee Hämeenlinnan TE-toimisto ja säännöllistä toimeentulotukea saaville kunta. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät maahanmuuttajan yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajalla, joka on työttömänä työnhakijana tai saa toimeentulotukea, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään niille maahanmuuttajille, joiden arvioidaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Kotoutumissuunnitelma sovitetaan perhekohtaisesti, ja alaikäiselle voidaan tarvittaessa tehdä oma kotoutumissuunnitelma. Kunta tai TE-toimisto käynnistävät kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahan muuttaneelle henkilölle on tehty alkukartoitus. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma esimerkiksi kielikoulutuksesta, muusta koulutuksesta ja työelämävalmennuksesta. Kotoutumissuunnitelma ei ole valmis kaava vaan runko tai kartta, jonka puitteissa maahanmuuttaja suunnistaa. Yhteiskunta tukee maahanmuuttajan kotoutumista pääsääntöisesti 3 vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Useinkaan kotoutumisprosessi ei pääty kolmen vuoden jälkeen, vaan saattaa jatkua pitkäänkin, ehkäpä läpi elämän. Se ei henkilökohtaisena prosessina pääty myöskään esimerkiksi kansalaisuuden saamiseen. Kotoutumistuki Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa Suomessa asuvien henkilöiden sekä ulkomailla asuvien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden etuuksista. Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Maahanmuuttajalla on oikeus saada Kelan maksamaa kotoutumistukea kotoutumissuunnitelman keston ajalta. Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika on 3 vuotta, mutta sitä voidaan pidentää enintään 2 vuotta, jos maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityistoimenpiteitä.

17 (68) Kotoutumistuen saamisen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelman tekeminen ja suunnitelman noudattaminen. Kela osallistuu tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja maahanmuuttajien kanssa kotoutumissuunnitelmien laatimiseen. Kelan lomakkeita on saatavana myös vieraskielisinä. www.kela.fi (muutto Suomeen) Tulkin tilaaminen Kelassa asioimiseen Tulkin voi tilata soittamalla Kelan palvelunumeroon tai menemällä lähimpään toimistoon, jossa voi sopia tulkin tilaamisesta kasvotusten. Asiointiaika, jota varten tulkki tilataan, sovitaan yhdessä Kelan, asiakkaan ja tulkin kanssa. Tulkkaus voidaan järjestää tarvittaessa myös etätulkkauksena puhelimen avulla. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/100403170102eh 4.2 Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset Yhteistyön paikallinen taso Maahanmuuttajan kotoutumisesta vastaavat useat tahot. Kansallisella tasolla kotoutumisen kehittämisestä vastaavat: työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Maahanmuutto virasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahan tuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Kotouttamisasiat siirtyivät sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen 1.1.2012 alkaen Kanta-Hämeessä Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa kotoutumisen alueellisesta ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. ELY-keskus vastaa pääosin aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkimisesta. ELY-keskukset ovat myös osallistuneet työvoiman ulkopuolella olevien, mutta työelämään mahdollisesti myöhemmin siirtyvien koulutuksen järjestämiseen. ELY-keskusten tehtävänä maahanmuuttajien kotouttamisessa on kotouttamislain toimeenpano ja toteutumisen seuranta alueellisesti sekä kotouttamistoimenpiteiden alueellinen yhteensovittaminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotoutumista monialaisena yhteistyönä. Käytännön yhteistyötä maahanmuuttajan kanssa tekevät työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto), kunnan viranomaiset, kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset sekä poliisiviranomaiset (kuva 4). Maahanmuuttajan ohjauksen tulisi olla asiakaslähtöistä, ja ohjauksessa tulisi huomioida koko perhe. On tärkeää, että maahanmuuttajille tiedotetaan koulutus- ja työmahdollisuuksista sekä ohjataan sopivaan koulutukseen.

18 (68) Monialaisessa tiimissä myös asiakas on mukana tasavertaisena toimijana oman elämänsä asiantuntijana ammattilaisten rinnalla. Asiakkaan lisäksi asiantuntijoita voivat olla myös asiakkaan lähipiiri. Maahanmuuttaja-asiakkaan osallisuus omaan elämäänsä koskevissa palveluissa ja päätöksenteossa on tavoitteena, mutta sen toteutuminen ei ole aina itsestään selvää. Voi olla vaikeaa tasapainolla maahanmuuttajan omatoimisen eteenpäin kannustamisen ja asiakkaan puolesta tekemisen välimaastossa. Kuva 4 Viranomaisten palvelut Kunta Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta paikallistasolla. Kunta on vastuussa peruspalvelujen järjestämisestä kaikille kuntalaisille. Jotta maahanmuuttaja voi käyttää peruspalveluja, niin hän tarvitsee tulkkausta, ohjausta ja neuvontaa ja kielen opetusta sekä muuta yhteiskunnan toimintaan osallistumisen tukea. Erityisesti kunnan velvoite on tukea niiden maahanmuuttajien kotoutumista, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.