JANAKKALAN TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 JANAKKALAN A M L E J H O S U ISU R U U T T L U K I MON TIIVISTELMÄ

2

3 (35) Sisältö 1. Johdanto Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet Maahanmuuttaja kuntalaisena Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja Janakkalan kiintiöpakolaiset Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja toimenpide-ehdotukset Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset Kotoutumis- ja aikuiskoulutus Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukena Etnisten suhteiden edistäminen Ohjelman toteutuksen seuranta...26 Liite 1: Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahot...28 Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) tai (019) Juttilantie 1 Fax (03) tai (019) Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi

4 2 (35) 1. Johdanto "Taivas on samanvärinen, Luettavanasi on lyhennelmä Janakkalan kunnan monikulttuurisuusohjelmasta. minne menetkin" Janakkalan vision mukaan meillä (Iranilainen sananlasku) arvostetaan osaamista, vastuullisuutta ja yhteistyökykyä. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat Janakkala yhteisöön, ja tavoitteena on yhdessä edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on myös avoin ja erilaisuutta hyväksyvä poliittinen ilmapiiri. Kulttuurien kohtaamisessakin tarvitaan vastuullisuutta ja yhteistyökykyä. Tämän monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan vahvistaa sitä, että maahanmuuttotaustaiset kuntalaiset ovat kantaväestön kanssa yhdenvertaisessa asemassa kotoutuessaan Janakkalaan. Monikulttuurisuus on monin tavoin ajankohtainen myös Janakkalassa. Kunnassa asui vuoden 2010 lopulla 245 maahanmuuttajaa: kaikkinensa kunnassa puhutaan noin 30 eri kieltä. Vuonna 2010 kuntaan muutti 24 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi yksi toimintaa ohjaava väline on monikulttuurisuusohjelma (kotouttamisohjelma). Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi. Kunnassa on aina haasteita taloudellisen tasapainon ylläpitämisessä, ja ajankohtaisesti taloudellinen epävakaus on maailmanlaajuista. Taloudellisesti ja hyvin suunnitellut kunnan palvelut edistävät myös maahanmuuttajien hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Sujuva kotoutuminen vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen ja työvoiman saamiseen. Janakkalan kunnan tarjoamat palvelut kuuluvat kaikille kuntalaisille. On tärkeää, että kunnan palveluissa maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset huomioidaan. Samanaikaisesti on muistettava, etteivät maahanmuuttajien palvelut jää irrallisiksi muista kunnan palveluista. Onnistuneessa kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan myös maahanmuuttajien voimavarat käyttöön. Eri kulttuureista tulevien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää kunnalta ja muilta toimijoilta erilaisuuden huomioon ottavaa palveluosaamista.

5 3 (35) 2. Ohjelman lähtökohta, sisältö ja tavoitteet Monikulttuurisuusohjelman tekeminen on ajankohtainen, koska kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottoon sekä kotouttamistoimiin tuli vuonna 2011 merkittäviä muutoksia, kun vanha laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta jaettiin kahteen eri lakiin: Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 ja Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011. Ohjelman tekeminen on ajankohtainen sekin takia, koska Janakkala on vuonna 2010 tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta kuntaan. Pakolaisia vastaanottavassa kunnassa tulee olla kotouttamisohjelma. Ohjelman laatimisen taustalla olevat ohjelmat, lait ja asetukset Maahanmuuttoasioihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen liittyvää lainsäädäntöä: Suomen perustuslaki /731 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Ulkomaalaislaki 301/2004 Kotikuntalaki /201 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista HE 185/2010

6 4 (35) Laki kotoutumisen edistämisestä Sisältö Kotoutumislain yhtenä tavoitteena on tehostaa entisestään kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta: laissa muun muassa määrätään, että kotoutumistoimia tulee kehittää ja toteuttaa monialaisena yhteistyönä. Laissa painotetaan erityisesti perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumislaki on puitelaki, joka ohjaa kotoutumista ja jossa määritellään muun muassa alue- ja paikallisviranomaisten työjakoa kotouttamisessa. Myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumislaki antaa välineitä kotouttamisen organisointiin, mutta siinä ei säädetä palvelujen sisällöstä tai tuottamisesta. Palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen perustuu muuhun lainsäädäntöön, keskeisimmin opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä työllistymistä edistäviin säädöksiin. Lain periaatteena on kotouttamispolitiikka, joka tukee maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa monet maahanmuuttajat ovat jääneet ilman työtä ja tarkoituksenmukaista koulutusta, ja uuden lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajia jo Suomeen muuton alkuvaiheessa. Laki korostaa myös monialaista kotouttamistyötä, joka tukee maahanmuuttajan omia voimavaroja. Uudessa kotoutumislaissa korostuu kotouttamisen kaksisuuntaisuus. Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan valtaväestön kykyä vastaanottaa ja tukea maahanmuuttajia ja sopeutua itse muuttuvaan maailmaan. Ei siis riitä, että maahanmuuttajien odotetaan yksin sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan. Elämä monikulttuuristuvassa maassamme edellyttää myös sitä, että palvelujen sisällöt, vuorovaikutustavat ja yhteisöt muuttuvat väestön monimuotoistuessa. Suomi on sitoutunut maahanmuuttopolitiikassaan erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien toteutuminen on maahanmuuttopolitiikan keskeisiä periaatteita. Ihmisoikeudet koskevat kaikkia. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa hallitus sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Ohjelman teon avuksi palkattiin projektipäällikkö Kirsti Tukki. Tietoa ohjelmaan on koottu kyselyillä, haastattelemalla ja tapaamalla henkilökohtaisesti yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä sekä perehtymällä kotoutumista koskevaan lainsäädäntöön ja erilaisiin maahanmuuttoa koskeviin selvityksiin ja muistioihin. Kunnanhallitus asetti monikulttuurisuusohjelman ohjausryhmän kokouksessaan. Aiemmin ohjausryhmä toimi pakolaisten vastaanottamiseksi

7 5 (35) perustettuna ohjausryhmänä, ja ohjausryhmää täydennettiin luottamushenkilöllä. (ohjausryhmän kokoonpano on sivulla 34). Janakkalan monikulttuurisuusohjelman laatimisen taustalla on huomioitu Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ( ) linjauksia sekä valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotoutumislain toimeenpanosta, laki kotoutumisen edistämisestä 1886/2010 ja lisäksi Osallisena Suomessa kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Ohjelmassa on myös hyödynnetty tutkimustietoa maahanmuuttajien palveluista ja kokemuksista. Ohjelmasta on laadittu 2 kappaletta: toisessa, laajemmassa ohjelmassa kerrotaan maahanmuuttoon liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä yhteistyökumppaneista, ja ohjelmaa voidaan käyttää myös perehdyttämisessä. Tässä tiivistetyssä ohjelmassa kuvataan lyhyesti maahanmuuttoon liittyviä perusasioita ja esitellään yhteistyökumppanit ja toimenpideehdotukset. Tiivistetyn ohjelman lukeminen voi olla helpompaa vieraskieliselle. Perus- ja ihmisoikeudet: Perusoikeudet on määritelty perustuslain toisessa luvussa. Perusoikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus ja yhdenvertaisuus. Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tunnetuimpia ovat YK:n ihmisoikeussopimus ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Tavoitteet Janakkalan monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset otetaan yhdenvertaisesti huomioon kunnan palveluita suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä. Ohjelman tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä tietämystä kotoutumisen poluista. Ohjelman tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita ja lisätä suvaitsevaisuutta kunnassa.

8 6 (35) Ohjelman tavoitteet: Tavoitteena on lyhyesti kuvata maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja nykytilanne maahanmuuttotaustaisten palveluista ja toimijoiden yhteistyöstä alueella. Tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan jo alueella asuvien sekä alueelle muuttavien maahanmuuttajien kotoutumista. Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja edistää työperusteista maahanmuuttoa. Tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita sekä lisätä suvaitsevaisuutta. 3. Maahanmuuttaja kuntalaisena Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia pysyvässä asumistarkoituksessa Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. 3.1 Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja perusteet oleskeluluvan myöntämiselle Maahanmuuton syyt ovat moninaiset: Suomeen muutetaan työntekijänä, elinkeinon harjoittajana, perhesiteiden takia, opiskelijana, paluumuuttajana ja humanitaarisista syistä. Jokaisella muuttajalla tulee olla vähintään asiaankuuluva passi tai muu matkustusasiakirja. Muuttajan kotimaa vaikuttaa siihen, että tarvitseeko muuttajalla olla oleskelulupa. Pohjoismaiden kansalainen voi asua ja työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. ( 3.2 Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja Janakkalan kiintiöpakolaiset Pakolaisten vastaanottamisella tarkoitetaan asunnon, sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä toimeentuloturvan järjestämistä, yhteiskunnan toimintaan perehdyttämistä ja tulkkipalveluja. Kuntiin sijoittamisen tarkoituksena on turvata ensimmäinen asunto ja kotoutumista edistävien palvelujen, kuten kieli- ja perehdyttävän koulutuksen, saanti. Valtio korvaa pakolaisten sijoittamisesta aiheutuneita kuluja 4:n vuoden ajan. Toimeentulona kiintiöpakolainen saa kelan maksaman kotoutumistuen. Toimeentulotukea maksetaan kunnassa vahvistettujen toimeentulotuen myöntämisohjeiden mukaan.

9 7 (35) Janakkalan kunta on tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta kuntaan, ja kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on henkilöä. Vuonna 2010 vastaanotimme kaksi pakolaisperhettä (13 henkilöä), ja vuonna 2011 on ollut suunnitelmassa, että kuntaan tulee 15 henkilöä. Kuntaan perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa varten. Kuva 1 Kiintiöpakolaisen kotoutumisen ensimmäiset 4 vuotta Kuvan lyhenteet: o UNHCR= United Nations High Commissioner for Refugees, YK:n pakolaisjärjestö o Matku=matkustusasiakirja (Passi matkustamista varten) o Migri=maahanmuuttovirasto o Vasu=varhaiskasvatussuunnitelma

10 8 (35) 4. Kotoutumista edistävät palvelut, yhteistyö toimijoiden kanssa ja toimenpide-ehdotukset Kotoutuminen ja kotouttaminen Suomen kielessä kotoutuminen on uudissana, jolla on haluttu korvata vierasperäinen sana integraatio. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteitä ja palveluita, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista. 4.1 Kotoutumista edistävät palvelut - Alkuvaiheen palvelut Maahanmuuttajan kotoutumisen alkuvaiheen palveluja ovat perustietoa Suomesta ja kotikunnasta, neuvonta ja ohjaus, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Kuva 2: Yksilölliset kotoutumista edistävät palvelut

11 9 (35) 1. Perustieto kaikille 2. Ohjaus ja neuvonta 3. Alkukartoitus Jokainen maahan muuttava tarvitsee vähintäänkin informaatiota ja opastusta suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, maahan muuttavan oikeuksista ja velvollisuuksista, palvelujärjestelmästä sekä mahdollisuuksista opiskella suomen/ruotsin kieltä. Kaikki Suomeen muuttavat henkilöt saavat perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä palveluista, toimenpiteistä ja työelämästä. Suomeen muuttaneilla on mahdollisuus alkukartoitukseen, jossa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarve. Työttömille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekee Hämeenlinnan TE-toimisto ja säännöllistä toimeentulotukea saaville kunta. Valtio maksaa kunnalle korvauksen alkukartoituksen tekemisestä. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät maahanmuuttajan yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajalla, joka on työttömänä työnhakijana tai saa toimeentulotukea, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistuki Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa Suomessa asuvien henkilöiden sekä ulkomailla asuvien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden etuuksista. Maahanmuuttajalla on oikeus saada Kelan maksamaa kotoutumistukea kotoutumissuunnitelman keston ajalta. Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika on 3 vuotta, mutta sitä voidaan pidentää enintään 2 vuotta, jos maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityistoimenpiteitä. Kotoutumistuen saamisen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelman tekeminen ja suunnitelman noudattaminen.

12 10 (35) 4.2 Kotoutuminen monialaisena yhteistyönä ja toimenpide-ehdotukset Yhteistyön paikallinen taso Maahanmuuttajan kotoutumisesta vastaavat useat tahot. Kansallisella tasolla kotoutumisen kehittämisestä vastaavat: työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Maahanmuutto virasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahan tuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Kotouttamisasiat siirtyivät sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen alkaen Kanta-Hämeessä Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa kotoutumisen alueellisesta ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. ELY-keskusten tehtävänä maahanmuuttajien kotouttamisessa on kotouttamislain toimeenpano ja toteutumisen seuranta alueellisesti sekä kotouttamistoimenpiteiden alueellinen yhteensovittaminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotoutumista monialaisena yhteistyönä. Käytännön yhteistyötä maahanmuuttajan kanssa tekevät työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto), kunnan viranomaiset, kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset sekä poliisiviranomaiset (kuva 3). Kuva 3 Viranomaisten palvelut

13 11 (35) Kunta Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta paikallistasolla. Kunta on vastuussa peruspalvelujen järjestämisestä kaikille kuntalaisille. Jotta maahanmuuttaja voi käyttää peruspalveluja, niin hän tarvitsee tulkkausta, ohjausta ja neuvontaa ja kielen opetusta sekä muuta yhteiskunnan toimintaan osallistumisen tukea. Erityisesti kunnan velvoite on tukea niiden maahanmuuttajien kotoutumista, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Seurakunnat Janakkalan evankelisluterilaisella ja Helluntaiseurakunnalla ei ole erityisesti maahanmuuttajille suunnattua toimintaa vaan kaikki ovat tervetulleita seurakunnan toimintaan mukaan. Hämeenlinnassa toimivat Adventtiseurakunta, Vapaakirkko ja Saalem. Janakkalan seurakunta asettaa tavoitteekseen parantaa erityisesti maahanmuuttaja varhaisnuorten palveluita. Toimenpide-ehdotus: Kohdennetaan tiedottamista Janakkalan seurakunnan palveluista maahanmuuttajanuorille, ja tuetaan erityisesti maahanmuuttajavarhaisnuorten osallistumista seurakunnan kerhoihin. Hämeenlinnan seudun Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Päävastuu työttömyyden hoidossa on työ- ja elinkeinotoimisoilla, joiden tehtävä on työn välittäminen ja työllistymistä edistävien palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen. Janakkalan maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat asioivat pääsääntöisesti Hämeenlinnan seudun TE-toimistossa. Hämeenlinnan seudun TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut, työnvälitys- ja kotoutumispalveluja työttömille maahanmuuttajille ovat tarkoitetut ensisijassa juuri Suomeen muuttaneille (pääasiassa alle 3- vuotta Suomessa asuneille).

14 12 (35) Toimenpide-ehdotukset: Panostetaan nuorten AVO- ja koulutusneuvontaan erityisesti maahanmuuttaja nuorten ohjaukseen kevään yhteishakua varten. "Yritysharavassa" (Hämeenlinnan kehittämiskeskuksen keräämää tietoa alueellisten yritysten työvoiman tarpeesta) saadun tiedon perusteella markkinoidaan yrityksille maahanmuuttajien ammatillista osaamista esimerkiksi työelämävalmennuksen kautta. Hyödynnetään Kanta- Hämeen alueella Osallisena Suomessa - projektin kokemuksia ja projektin kautta mahdollisuutta työelämä valmennukseen tai palkkatuettuun työhön. 4.3 Kotoutumis- ja aikuiskoulutus Kotoutumislain piiriin kuuluville aikuisille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja koostuu useasta kurssista. Kotoutumiskoulutus sisältää kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta, ja se tulee järjestää Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Ajankohtaisesti TE-keskus ostaa kotoutumiskoulutusta Vanajavedenopistolta ja Tavastialta. Koulutuskeskus Tavastia toimii Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman kotoutumiskoulutuksen osatoteuttajana yhteistyössä Vanajaveden Opiston kanssa. Koulutuskeskus Tavastian osuus on koulutukseen ja työelämään ohjaavia kokonaisuuksia. Kanta-Hämeen alueella toimivat myös HAMK ja Kiipulan ammatillinen kurssikeskus. Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja toimenpide-ehdotukset Koulutuskeskus Tavastian valmistava koulutus Mava Koulutuskeskus Tavastiassa on erityisenä opetushallituksen tehtävänä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen Mavan järjestäminen. Koulutukseen hakeudutaan suoraan oppilaitokseen erillishaulla lisätietoja:

15 13 (35) Toimenpide-ehdotukset: Tehostetaan nivelvaiheen ohjausta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Selvitetään mahdollisuuksia järjestää maahanmuuttajille ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta Koulutuskeskus Tavastian Koljalantien kiinteistössä Janakkalassa esim. puhdistuspalvelu- ja/tai kiinteistöhuoltoon liittyen. Tutustumiskäynnit ja päivät Koulutuskeskus Tavastiaan yhteishaku aikaan. Kartoitetaan koulutuksen tarvetta ja vaihtoehtoja sekä järjestetään koulutuksen suunnittelutilaisuus tammi-helmikuussa Vanajaveden Opisto maahanmuuttajien kouluttajana Palvelujen kehittämisehdotukset Vanajaveden opisto on järjestää ELY-keskuksen hankkimaa kotoutumiskoulutusta. Uuden kotoutumislain mukaan maahanmuuttaja on oikeutettu alkukartoitukseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajien osaamiskartoitukset ja kielitaitoarvioinnit tehdään Vanajaveden opiston kotoutumiskoulutuksen aikana. Opisto voisi ottaa tehtäväkseen myös sellaisten maahanmuuttajien alkukartoituksen, jotka eivät vielä ole Vanajaveden opiston opiskelijoita, mutta todennäköisesti tulevat kotoutumiskoulutuksen piiriin Toimenpide-ehdotukset: Arvioidaan yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa maahanmuuttajien alkukartoitusten ja luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksen järjestämisen tarvetta. nuorten maahanmuuttajien peruskouluopetus lisätarpeen kartoittaminen

16 14 (35) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulussa tavoitteena on lisätä maahanmuuttajille suunnattua ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta ammattikorkeakoululain ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OKM, ) mukaisesti. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Kiipulasäätiö ylläpitää Kiipulan ammattiopistoa, kuntoutuskeskusta ja kauppapuutarhaa. Ammattiopisto on valtakunnallinen ja monialainen ammatillisen erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen tuottaja. Kiipulan kuntoutuskeskus järjestää kuntoutusta lähinnä työssä oleville ihmisille. Puutarhalla tuotetaan kukkia ja kurkkuja. Nopeimmin kasvava palveluala on työhönvalmennuspalvelut. Työhönvalmentaja antaa yksilöllistä tukea ihmiselle hänen työ- tai koulutuspolkunsa selkeyttämiseksi. Lisätietoja löytyy Kiipulan internet-sivuilta. Toimenpide-ehdotus: Vahvistetaan yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumis- ja ammatillisten kuntoutussuunnitelmien tekemisessä. 4.4 Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukena Suomen Punaisen Risti Kolmanteen sektoriin kuuluu järjestöjä, yhdistyksiä, kerhoja ja säätiöitäkin. Kolmannen sektorin edustajat toimivat niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Kolmannen sektorin toiminta on lähtökohdiltaan paikallista ja yleensä käytännönläheistä, ja järjestöillä on erilaista kotouttamista edistävää toimintaa esim. hankkeita. Tavoitteena on, että Janakkalan kunta kutsuu alueen järjestöjä ja yhdistyksiä sekä viranhaltijoita yhteiseen tilaisuuteen, jossa on mahdollisuus tutustua toisiin ja vahvistaa yhteistyötä. Tilaisuudessa järjestöt voivat esitellä toimintaansa ja tulevia hankkeitaan. Suomen Punainen Risti muun muassa organisoi ja ohjaa ystävätoimintaa, erilaisia kerhoja, leiritoimintaa ja asumisapua. Toimintaa suunnitellaan myös paikallisen tarpeen mukaan. SPR:n maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on integroida monikulttuurinen työ osaksi SPR:n perustoimintaa Suomen punaisella ristillä on Janakkalassa paikallisosasto. Janakkalan osasto toivoo monikulttuurisentyön koulutusta vapaaehtoisille ja myös taloudellista

17 15 (35) tukea monikulttuuriseen toimintaan. Tavoitteena on kaikkinensa saada myös nuorempaa väkeä toimintaan mukaan. Toimenpide-ehdotus: SPR:n Tavoitteena on aloittaa LäksyHelppi maahanmuuttaja nuorille. Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL MLL on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Turengissa toimii MLL:n perhekahvila, johon myös maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Janakkalan MLL:n paikallisyhdistys toivoo kunnalta taloudellista tukea omien tiedotteiden kääntämiseksi eri kielille. Toimenpide-ehdotus: Maahanmuuttajien tutustuminen ja osallistuminen Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaan. 4H-järjestö 4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö. Toimintaa on niin paikallistasolla kuin valtakunnallisesti, ja mukaan pääsee ottamalla yhteyttä paikallisyhdistykseen. Janakkalassa toimii Janakkala 4H-yhdistys ry. Paikallisyhdistysten toiminnassa on erilaisia painopisteitä; lisätietoa toiminnasta löydät yhdistyksen kotisivuilta. Toimenpide-ehdotukset: Tavoitteena on, että Janakkalan 4H-yhdistys organisoi ja ohjaa palstaviljelyn aloittamisen kiintiöpakolaisille ja muille maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille. Tiedotetaan 4H:n toiminnasta aktiivisemmin maahanmuuttajataustaisia nuoria.

18 16 (35) Martat Marttajärjestö edistää kotien ja perheiden hyvinvointia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Martat tarjoavat maahanmuuttajille kursseja esim. arjen taidoissa ja ruoanlaitossa. Kursseilla toiminta on käytännönläheistä ja kehittää myös maahanmuuttajan kielitaitoa. Etelä-Hämeen Marttojen kanssa aloitetaan yhteistyö käytännönläheisellä ruokakulttuurikurssilla, joka on suunniteltu pidettäväksi vuoden 2012 alussa. Toimenpide-ehdotus: Käynnistetään yhteistoiminta ruokakulttuurikurssilla vuonna Setlementtiliike ja setlementti työ Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä järjestö, jonka muodostavat noin 50 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtityön perustana on usko yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen. Monikulttuurinen työ on yksi setlementtien perustoiminnoista. Hämeenlinnan setlementti ry. on Hämeenlinnan seudulla toimiva monialajärjestö, joka on osa kansainvälistä setlementtiliikettä ja valtakunnallisen Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsen. Hämeenlinnan setlementti ry:n toiminta keskittyy erilaisten kansalaiskeskeisten toimintamuotojen kehittämiseen ja monikulttuurisuuden edistämiseen. Yhteisenä tavoitteena on aktivoida Janakkalan alueella asuvia mukaan setlementin toimintaan tiedottamalla paremmin setlementin toiminnasta ja tulevista hankkeista. Ajankohtaisesti setlementissä on useita hankesuunnitelmia vireillä, ja tavoitteena onkin, että setlementti tulee kertomaan Janakkalaan toiminnastaan ja tulevista hankkeistaan 2012 vuoden alussa. Toimenpide-ehdotukset: Keskinäisen yhteistyön tiivistäminen: järjestetään yhteinen maahanmuuttotyössä olevien toimijoiden tapaaminen. Setlementin palveluista tiedottaminen sekä asiakkaiden palveluihin ohjaaminen.

19 17 (35) 5. Janakkalan kunnan palvelujen järjestäminen ja toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaalipalvelut maahanmuuttopalvelut Vammaispalvelut ja kuntoutus Janakkalan sosiaalipalveluissa maahanmuuttotaustaisten aikuisten, lasten- ja perheiden hyvinvointia tuetaan samoin periaattein kuin kantaväestöäkin. Sosiaalipalveluissa tavoitteena on kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä olevat maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ja aloittaa alkukartoitusten ja tarvittaessa kotoutumissuunnitelman tekeminen. Sosiaalipalveluihin perustettiin maahanmuuttopalvelut kiintiöpakolaisten tuloa varten. Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukeminen uudessa suomalaisessa kasvatus- ja kulttuuriympäristössä nähdään tärkeäksi. Suunnitelmassa on yhdessä Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelujen kanssa toteuttaa toiminnallinen perhepajakurssi, jonka tavoitteena on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen, lapsen aseman perheessä ja lapsen kehityksen tukeminen. Vammaispalvelun ja terveydenhuollon kuntoutuksen kanssa on sovittu, että vammaisen maahanmuuttajan palvelut kartoitetaan yhdessä alkuarviointi vaiheessa.

20 18 (35) Toimenpide-ehdotukset: Kartoitetaan maahanmuuttajien ja paluumuuttajien määrä kunnassa, ja informoidaan kotoutumislain (1386/2010) mukaisesti palvelun piirissä olevia oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan. Aloitetaan alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekeminen siihen oikeutetuille sosiaalitoimiston asiakkaille: kartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat tehdään tarvittaessa monialaisesti. Seurataan kotoutumissuunnitelman toteutumista. Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukemista ja tukemisen keinoja kehitetään. (Järjestetään perhepaja kurssi yhdessä Hämeenlinnan kanssa). Onnistunut pakolaisten vastaanotto vaatii edelleen panostamista henkilöresursseihin, työprosessien kehittämiseen ja henkilöstökoulutukseen. Vahvistetaan edelleen yhteistyötä TE-toimiston, koulutusten järjestäjien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tehdä Tetoimiston kanssa yhteinen prosessikuvaus maahanmuuttotaustaisten asiakkaiden palveluista. Vahvistetaan monialaista yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa erityisesti vaikeavammaisten asiakkaiden kotoutumissuunnitelmien tekemisessä.

21 19 (35) Terveyden- ja sairaanhoito Neuvola ja kouluterveydenhuolto Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa maahanmuuttajat ovat jo näkyvä ryhmä, ja maahanmuuttajalasten varhaisten syrjäytymisoireiden tunnistajana neuvola on avainasemassa. Toimenpide-ehdotukset: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan erikseen maahanmuuttaja perheet, lapset ja nuoret Pakolaisperheille ja heidän lapsilleen tarvitaan kulttuurinmukaisia ja perhekeskeisiä mielenterveyspalveluita. Vastaanotto ja psykiatrinen avohoito Peruspalvelut ovat avainasemassa kun asiakkaiden psyykkistä vointia ja avun tarvetta arvioidaan. Vastaanotolta asiakas ohjataan tarvittaessa hoidon arvioon tai jatkohoitoon joko Kanta-Hämeen keskussairaalaan tai Janakkalan kunnan psykiatriseen avohoitoon. Maahanmuuttotaustaisten henkilöiden mielenterveystarpeita ei ole Janakkalassa huomioitu erityisesti vaan asiakas on ohjautunut palveluihin normaali ajanvarauksen kautta. Helsingissä toimii Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus, mutta hoitojonot keskukseen ovat pitkät, ja välimatkakin voi vaikuttaa hoidon toteutumiseen. Janakkalassa ei ole tällä hetkellä perheneuvolapalveluita, joissa voidaan tutkia ja hoitaa lasten sosioemotionaalisia ongelmia. Lasten ja nuorten psykiatriset poliklinikat hoitavat erikoissairaanhoitoa vaativat ongelmat. Janakkalan Terveyskeskukseen on luotu uusi ajanvarausjärjestelmä, jossa erilaisille vastaanottosyille annetaan eripituiset vastaanottoajat asiakkaan tarpeen mukaan. Maahanmuuttajat saavat korkeimman "kategorian" mukaisen vastaanottoajan. Maahanmuuttajien ajanvarauksessa huomioidaan siis tulkin ja pidemmän vastaanottoajan tarve. Vastaanottoaika annetaan asiakkaan tarpeen ja tulkin saatavuuden mukaan. Toimenpide-ehdotukset: Omalääkäri kiintiöpakolaisille varmistaisi erityiskysymyksiin keskittymisen. Arvioidaan traumaterapian tarve ja hoidon järjestämisen kunnassa

22 20 (35) Lapset ja nuoret Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys lapsen myöhemmälle koulumenestykselle ja ylipäänsä kotoutumiselle on keskeinen. Lasten ja nuorten kotoutumisen kannalta olennaista on koulutuksen jatkumon takaaminen aina esiopetuksesta eteenpäin. Janakkalassa maahanmuuttaja lapset ovat päivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Ryhmissä huomioidaan lisähenkilökunnan tarve ja tarvittaessa konsultoidaan erityislastentarhaopettajaa sekä käytetään tulkkipalveluita. Lapsille laaditaan suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä. Henkilökunnalla on käytössä suomi toisena kielenä (S2) käsikirja ja alkuvuodesta 2012 on valmistunut Monikukäsikirja (monikulttuurinen käsikirja). Käsikirjat löytyvät Janakkalan Intranetistä - sivistystoimi - varhaiskasvatus - varhaiserityiskasvatus monikulttuurisuus. Toimenpide-ehdotukset: Maahanmuuttotaustaisille varataan ennakkoon hoitopaikkoja (äkilliset tilanteet). Tehostetaan tulkinpalvelujen käyttöä. Vahvennetaan henkilöstöresursseja ryhmissä, joissa on monikulttuurisuustaustaisia lapsia. Varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa tulee kehittää siten, että toiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajaperheet, ja erityisesti kotona olevat äidit. Varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurista osaamista vahvistetaan. Perusopetukseen valmistava opetus

23 21 (35) Perusopetus ja lukiokoulutus Oppivelvollisuus- ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Janakkalassa maahanmuuttotaustaisille oppilaille on Turengin koulussa perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmä. Maahanmuuttopalvelut, koulut ja koulutoimistot ohjaavat oppilaat opetusryhmään. Jokaiselle valmistavaan opetukseen osallistuvalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Turengin koulussa tarjotaan maksullista iltapäivätoimintaa, ja toimintaan varataan mahdollisuuksien mukaan etukäteen paikat uusille kiintiöpakolaisille silloin, kun perheen aikuiset osallistuvat kotouttamistoimiin kodin ulkopuolella. Maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan perusopetukseen tai lukioon ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Oman äidinkielen opetusta ei ole mahdollista antaa. Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen antaminen edellyttäisi lisämäärärahaa vuosittaiseen talousarvioesitykseen ja tehtävään pätevän opettajan. Kunnilla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä velvollisuutta eikä riittävästi resursseja opetuksen järjestämiseen, järjestelyissä on kuntakohtaista erilaisuutta ja siitä johtuvaa epätasa-arvoa. Toimenpide-ehdotus: Suomi toisen kielenä (S2) opetuksen suunnitelmallinen järjestäminen. Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Sitä opetetaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan.

24 22 (35) Nuorisotyö Janakkalassa ei ole erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattuja vapaa-ajan palveluita: kaikki nuoret ovat tervetulleita nuorille suunnattuun toimintaan. Nuorisotoimessa on resursseja suunnitella ja toteuttaa maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Toimenpide-ehdotus: Monikulttuurisen, nuorille suunnatun ryhmätoiminnan käynnistäminen. Vapaa-aika ja kulttuuri Toimenpide-ehdotukset: Janakkalan kirjastossa suomen kielen pienimuotoisen opintopiirin aloittaminen. Hankitaan maahanmuuttajille omakielistä kirjallisuutta ja kuvasanakirjoja. Järjestetään maahanmuuttajille tutustumis- ja esittelytilaisuuksia kirjaston palveluista. Työllisyys ja yrittäminen Kunnille on eri laeissa määritelty yleisiä toimenpiteitä, joilla työllisyyttä pyritään parantamaan. Näitä ovat muun muassa perustuslain työllisyydenedistämisvelvoite ja kuntalain mukainen hyvinvoinnin edistämisvaatimus.

25 23 (35) Toimenpide-ehdotukset: Jaetaan tietoa maahanmuuttajista niin yrityksille, yrittäjille kuin työntekijöillekin. Maahanmuuttajia työllistäneet yritykset kertovat kokemuksia muille yrittäjille maahanmuuttajien kanssa työskentelystä, ja maahanmuuttaja yrittäjät kertovat omista yrittäjyyskokemuksista ja haasteista. Kehitetään yrittäjille mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin ja maahanmuuttajien ammatti- ja kielitaitoon. Kerrotaan yrittäjille erilaisista maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Mahdollistetaan maahanmuuttajien tutustuttaminen paikallisiin yrityksiin. Työllisyysseteleitä suunnataan myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Janakkalan kunnan yritysasiamies näkee maahanmuuttajat potentiaalisina yrittäjinä ja työntekijöinä. Ensisijassa yrittäjät tarvitsevat tietoa maahanmuuttajista työnhakijoina ja maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asuminen Janakkalan Asunnot Oy:n tehtävänä on yhteistyössä Janakkalan kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestää kiintiöpakolaisena tuleville ensimmäinen asunto kunnassa. Yhteistyötä asuntoasioissa tehdään myös paikkakunnan muiden vuokra-asuntoja välittävien tahojen kanssa. Muut maahanmuuttajat/paluumuuttajat saavat asumispalveluja samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman monipuolisesti siten, että asuminen tukee kotoutumista ja osallistumista suomalaiseen arkeen. Toimenpide-ehdotukset: Maahanmuuttajia informoidaan enemmän käytännön asumisesta järjestämällä mahdollisia asukasiltoja. Maahanmuuttajia kannustetaan osallistumaan muun muassa asukaskokouksiin. Taloyhtiön järjestyssääntöjä käännetään useammalle kielelle (valmiita käännöksiä löytyy myös netistä). Mikäli maahanmuuttajien määrä tulee nousemaan nykyisestä tulisi harkita mahdollisen asukasisännöitsijän palkkaamista.

26 24 (35) Viestintä ja Tiedotus Erillistä maahanmuuttajille tarkoitettua infopistettä niin sanottuna matalan kynnyksen palveluna ei Janakkalan kunnassa ole. Tällä hetkellä Janakkalan kunta julkaisee vuosittain kuntaesitteen myös englanninkielellä. Esite on kuitenkin kohdennettu eritoten matkailijoille sekä kuntamarkkinoinnin tarkoituksiin. Kunnalla on myös suppeat englanninkieliset nettisivut. Janakkalan kunta julkaisee vuosittain Janakkalan palveluhakemiston, josta löytyvät kunnan palvelut ja yhteystiedot sekä kattavasti yrityksien ja yhdistyksien yhteystietoja. Palveluhakemisto jaetaan kunnan alueella jokaiseen kotitalouteen. Toimenpide-ehdotukset: Asiakkaille tarkoitettujen ohjeiden kirjoittaminen selkokielelle. Janakkalan kunnan nettisivuille lisätään oma alasivu maahanmuuttajille, josta löytyy oleellista tietoa palveluista sekä maahanmuuttajatyöntekijöiden yhteystiedot. Sivu tehdään sekä suomeksi, että englanniksi. Henkilöstön koulutus - Osaamisen kehittäminen Henkilökunta on saanut ohjausta tulkkipalvelujen käyttöön, mutta koulutusta asioimistulkin kanssa työskentelystä vielä tarvitaan. Hyötyä voisi myös olla koulutuksesta maahanmuuttaja-

27 25 (35) asiakkaan kohtaamisessa. Haasteena on muun muassa eri kulttuuritaustojen sekä uskontoon liittyvien kysymysten huomioiminen palvelutilanteessa. Setlementti ja SPR ovat tarjonneet asiantuntijuuttaan maahanmuuttoon liittyvän koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kokemukset maahanmuuttajataustaisesta kouluttajasta ovat myös olleet myönteisiä. Keskustelua koulutusten järjestämisestä ja suunnittelusta yhdessä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa on käyty. Nykyisellään vain osa henkilökunnasta kohtaa maahanmuuttaja-asiakkaan. On kuitenkin tärkeää, että koko henkilökunnalla on valmiudet kohdata maahanmuuttaja palvelujen käyttäjänä. Toimenpide-ehdotukset: Suunnitellaan ja järjestetään maahanmuutto asioihin liittyvää koulutusta tarvittaessa yhteistyössä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Kielikoulutuksen järjestämistä henkilökunnalle (selkokieli ja tarpeen mukaan vieraan kielen opetusta) 6. Etnisten suhteiden edistäminen Yhdenvertaisuussuunnitelma Etnisiä suhteita arvioitaessa keskeisimpiä asioita ovat kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen, maahanmuuttajien osallistuminen, vuorovaikutuksen onnistuminen niin palveluissa kuin ihmisten arjen tasolla, asenteet, syrjinnän ja rasismin sekä rikollisuuden ehkäiseminen. Näiden ilmiöiden kehittyminen myönteiseen suuntaan edellyttää viranomaisten toimenpiteitä yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi palveluissa ja aktiivista asennetyötä ja tiedottamista. Hyviä etnisiä suhteita kehittämällä edistetään koko yhteiskunnan turvallisuutta. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman.

28 26 (35) Janakkalassa on tehty henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, mutta siinä ei ole erikseen huomioitu maahanmuuttajia. Toimenpide-ehdotus: Seuraavaan henkilökunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjataan myös toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Poliisin toiminta syrjinnän ehkäisyssä Maahanmuuttajan on usein vaikea luottaa poliisiin. Kokemukset kotimaan poliisista voivat olla hyvin negatiivisia eikä yhteistyö Suomen poliisinkaan kanssa aina välttämättä suju ongelmitta. Toisaalta poliisi joutuu nykyään yhä useammin tilanteiden eteen, joissa totutut toimintamallit eivät enää päde. Poliisin maahanmuuttajia ja syrjintää koskevaa tiedottamista sekä poliisin osallistumista esim. yhteisiin tilaisuuksiin maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöryhmien kanssa lisätään edelleen, jotta perusteeton epäluulo viranomaisia kohtaa vähenee. Toimenpide-ehdotus: Järjestetään tiedotustilaisuus poliisin työstä. 7. Ohjelman toteutuksen seuranta Nämä toimenpide-ehdotukset kuvastavat loppusyksyn tilannetta vuonna Tavoitteena on käydä vielä henkilökunnan tiimeissä kertomassa monikulttuurisuusohjelmasta ja käydä läpi oman hallintokunnan toimenpide-ehdotukset. Kaikki toimenpide-ehdotukset eivät ole vielä konkretisoituneet, ja ehdotukset voi myös nähdä uusien ajatusten ja yhteistyön kehittämisen virityksinä, joista kehittämistyö on hyvä aloittaa. Kotoutumislain mukaan kotoutumisohjelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa vähintään kerran 4 vuodessa. Toimenpiteiden toteutumisen seurantaryhmä on luontevasti maahanmuuttotyön ohjausryhmä. Ohjelman tarkistaminen on tarpeen noin 2-vuoden päästä, koska ohjelma on Janakkalassa ensimmäinen eikä kunnassa ole vielä paljon kokemusta maahanmuuttotaustaisten palveluista. Seuraavan monikulttuurisuusohjelman voisi tehdä esimerkiksi osallistavalla työpajamenetelmällä, johon osallistujat mietitään sitten kun asia on

29 ajankohtainen. Toivottavasti monikulttuurisuusohjelma kannustaa meitä myös rohkeisiin kohtaamisiin toistemme kanssa. 27 (35)

30 ) 28(35 Liite 1: Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahot Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) tai (019) Juttilantie 1 Fax (03) tai (019) Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi

31 29 (35) Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista ja vastuutaho 1 Sosiaali- ja terveydenhuolto: Toimenpide Kiintiöpakolaisten vastaanotto vaatii edelleen panostamista henkilöresursseihin, työprosessien kehittämiseen ja henkilöstökoulutukseen. Kiintiöpakolaisten vanhemmuuden tukemista ja tukemisen keinoja kehitetään. Sovitaan vammaispalvelun ja kuntoutuksen kanssa sujuvat viranomaiskäytännöt vammaispalvelujen ja kuntoutuksen myöntämisessä heti kiintiöpakolaisten kotoutumisen alkuvaiheessa. Kartoitetaan maahanmuuttajien ja paluumuuttajien määrä kunnassa, ja informoidaan kotoutumislain (1386/2010) mukaisesti palvelun piirissä olevia oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan. Aloitetaan alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekeminen siihen oikeutetuille sosiaalitoimiston asiakkaille: kartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat tehdään tarvittaessa monialaisesti. Vahvistetaan monialaista yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa erityisesti vaikeavammaisten asiakkaiden kotoutumissuunnitelmien tekemisessä. Omalääkärin nimeäminen pakolaisille varmistaisi lääkärin erityiskysymyksiin keskittymisen. Arvioidaan traumaterapian tarve ja hoidon järjestämisen kunnassa. Vastuutaho Sosiaalityö, maahanmuuttopalvelut Maahanmuuttopalvelujen tiimi yhteistyössä Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelu ja terveydenhuollon kuntoutus Sosiaalityö ja maahanmuuttopalvelut Sosiaalityö ja maahanmuuttopalvelut Maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelu ja terveydenhuollon kuntoutus Terveydenhuolto, lääkärien vastaanotto Terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito

32 30 (35) Pakolaisperheille ja heidän lapsilleen tarvitaan kulttuurinmukaisia ja perhekeskeisiä mielenterveyspalveluita. Terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito 2 Lasten ja nuorten kotoutumisen edistäminen: Toimenpide Lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan erikseen maahanmuuttaja perheet, lapset ja nuoret. Maahanmuuttotaustaisille varataan ennakkoon hoitopaikkoja (äkilliset tilanteet) Tehostetaan tulkinpalvelujen käyttöä. Vahvennetaan henkilöstöresursseja ryhmissä, joissa on monikulttuurisuustaustaisia lapsia. Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaperheet, ja erityisesti kotona olevat äidit. Varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurista osaamista vahvistetaan. Suomi toisen kielenä (S2) opetuksen suunnitelmallinen järjestäminen Kohdennetaan tiedottamistaan erityisesti maahanmuuttaja varhaisnuorille. Vastuutaho Sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja opetustoimi Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Sivistystoimi Janakkalan seurakunta

33 31 (35) 3 Koulutus: Toimenpide Tehostetaan maahanmuuttajan "nivelvaiheen ohjausta", kun maahanmuuttaja suunnittelee perusopetuksesta siirtymistä ammatilliseen koulutukseen. Nuorten AVO- ja koulutusneuvonta. Selvitetään mahdollisuuksia järjestää maahanmuuttajille ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta Koulutuskeskus Tavastian Koljalantien kiinteistössä Janakkalassa Tutustumiskäynnit ja päivät Koulutuskeskus Tavastiaan yhteishaku aikaan. Kartoitetaan koulutuksen tarvetta ja vaihtoehtoja sekä järjestetään koulutuksen suunnittelutilaisuus tammi-helmikuussa Arvioidaan yhteistyössä Vanajaveden Opiston kanssa maahanmuuttajien alkukartoitusten ja luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksen järjestämisen tarvetta. Vastuutaho Perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen opettajat ja oppilaitokset, TE-toimisto Koulutuskeskus Tavastia Perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen opettajat ja Koulutuskeskus Tavastia Vanajaveden opisto, Ely-keskus, TE-toimisto, sosiaalipalvelut Nuorten maahanmuuttajien peruskouluopetus lisätarpeen kartoittaminen 4 Yhteistyön vahvistaminen paikallisten toimijoiden kanssa: Toimenpide Yhteistyötä ELY-keskuksen, TE-toimiston, koulutusten järjestäjien ja kansalaisjärjestöjen kanssa vahvistetaan. Keskitytään erityisesti nuorten ohjaamisessa koulutukseen. Vastuutaho Sosiaali- ja maahanmuuttotyö, työvoiman palvelukeskus, ELY-keskus, TE-toimisto, koulutuskeskus Tavastia, HAMK, Vanajaveden opisto, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus.

34 32 (35) Järjestetään yhteinen tapaaminen ja esittely eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Maahanmuuttopalvelut Vahvistetaan yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumis- ja ammatillisten kuntoutussuunnitelmien tekemisessä. Sosiaali- ja terveydenhuolto, Kiipulan koulutusja kuntoutuskeskus, TE-toimisto Kolmas sektori: Toimenpide SPR:n tavoitteena on aloittaa LäksyHelppi maahanmuuttaja nuorille. Maahanmuuttajien tutustuminen ja osallistuminen Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaan. Käynnistetään yhteistoiminta Marttojen kanssa ruokakulttuurikurssilla vuonna Tiivistetään yhteistyötä Hämeenlinnan Setlementin kanssa. Setlementin palveluista ja hankkeista tiedottaminen sekä asiakkaiden palveluihin ohjaaminen. Palstaviljelyn aloittamisen ohjaus kiintiöpakolaisille ja muille maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille. Vastuutaho SPR:n Hämeen piiri, sivistystoimi, maahanmuuttopalvelut Mannerheimin lastensuojeluliiton Janakkalan paikallisyhdistys Hämeenlinnan Martat Hämeenlinnan setlementti, maahanmuuutopalvelut Hämeenlinnan setlementti, maahanmuuttopalvelut 4H-yhdistys Tiedotetaan aktiivisemmin 4H:n toiminnasta maahanmuuttajataustaisia nuoria.

35 33 (35) 5 Henkilöstön koulutus: Toimenpide Suunnitellaan ja järjestetään maahanmuutto asioihin liittyvää koulutusta. Kielikoulutuksen järjestämistä henkilökunnalle (selkokieli ja tarpeen mukaan vieraan kielen opetusta) Vastuutaho Esimiehet, henkilöstöjohtaja, HR-assistentti, K-HKS:n koulutuspäällikkö. Esimiehet, henkilöstöjohtaja, HR-assistentti, K-HKS:n koulutuspäällikkö. 6 Vapaa-aika ja kulttuuri: Toimenpide Suunnitellaan nuorille monikulttuurista ryhmätoimintaa. Vastuutaho Sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimi Janakkalan kirjastossa suomen kielen pienimuotoisen opintopiirin aloittaminen. Sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimi Hankitaan maahanmuuttajille omakielistä kirjallisuutta ja kuvasanakirjoja. Sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimi Järjestetään maahanmuuttajille tutustumis- ja esittelytilaisuuksia kirjaston palveluista. Sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimi

36 34 (35) 7 Asuminen Toimenpide Maahanmuuttajia informoidaan enemmän käytännön asumisesta. Taloyhtiön järjestyssääntöjä käännetään useammalle kielelle. Vastuutaho Janakkalan Asunnot oy Harkitaan mahdollisen asukasisännöitsijän palkkaamista. Janakkalan Asunnot oy 8 Yhdenvertaisuutta lisäävät toimenpiteet: Toimenpide Seuraavaan yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjataan myös toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Järjestetään tiedotustilaisuus poliisin työstä. (syrjinnän ehkäiseminen) Vastuutaho Henkilöstöjohtaja Maahanmuuttopalvelut, Kanta-Hämeen poliisilaitos, komisario Ilkka Iivari 9 Tiedottaminen ja viestintä: Toimenpide Janakkalan kunnan nettisivuille lisätään oma alasivu maahanmuuttajille. Vastuutaho Viestintä Asiakkaille tarkoitettujen ohjeiden kirjoittaminen selkokielelle. Esimiehet

37 35 (35) 10 Työllisyyden parantaminen: Toimenpide Jaetaan tietoa maahanmuuttajista niin yrityksille, yrittäjille kuin työntekijöillekin. Vastuutaho Yritysasiamies, TE-toimisto, Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttoinfo -hanke MaahanmuuttoInfo hankkeen päätösseminaari (kutsuttuna paikalliset työnantaja) Kehitetään yrittäjille mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin ja maahanmuuttajien ammattija kielitaitoon. Markkinoidaan maahanmuuttajien ammatillista osaamista. Kerrotaan yrittäjille erilaisista maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Mahdollistetaan maahanmuuttajien tutustuttaminen paikallisiin yrityksiin. Työllisyysseteleitä suunnataan myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Yritysasiamies, Yritysharava, Osallisena Suomessa projekti. Yritysasiamies, TE-toimisto Yritysasiamies, TE-toimisto, Osallisena Suomessa projekti. Henkilöstöjohtaja Maahanmuuttotyön ohjausryhmä Annan Roinevirta, sosiaalityön johtaja (puheenjohtaja) Pirjo Meriläinen, terveydenhuollon avohoidon yhteyshenkilö Liisa Tonteri, varhaiskasvatusjohtaja, Jaana Koski, opetustoimen kehittämispäällikkö Mauno Matikainen, talous- ja hallintopäällikkö Eila Halme, Janakkalan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Heidi Lampsijärvi, vs. viestintäpäällikkö Pirjo Alijärvi, luottamushenkilö Kirsti Tukki, projektipäällikkö, (sihteeri) maahanmuuttopalvelut