ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

2 1 4 214 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 24.6.214 24.6.214

ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen Suomen 21-luvun alue- alue- ja ja väestökehityksen iso iso kuva kuva voidaan voidaan tiivistää tiivistää kuuteen kuuteen keskeiseen muutostekijään. Seuraavat tekijät tekijät vaikuttavat Äänekosken tulevaan tulevaan kehitykseen joko joko suoraan suoraan tai tai epäsuoraan: 1. 1. KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS: Suurten Suurten kaupunkiseutujen asunto-, asunto-, työ- työ- ja asiointi- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat laajenevat alue- alue- ja yhdy- ja yhdy- Suurten Suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen merkitys merkitys on kasvanut on kasvanut -luvun kuluessa. kuluessa. Kolme Kolme viidestä viidestä skuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. ehdoilla. Liiken- Liiken- suomalaisesta asuu asuu 1 1 suurimmalla kaupunkiseudulla nekäytävien rungon rungon ympärille ympärille muodostuu kasvu- kasvu- ja ja ja neljä ja neljä viidestä viidestä 2 2 suurimmalla kaupunkiseudulla. 12 12 kehityskäytäviä, joiden joiden merkitys merkitys korostuu korostuu suurten suurten suurinta suurinta kaupunkiseutua (yli 1 (yli 1 asukkaan asukkaan kau- kau- kaupunkiseutujen ja niihin ja niihin kytkeytyvien muiden muiden punkiseudut) tuottavat tuottavat kaksi kaksi kolmasosaa koko koko maan maan alueiden alueiden välillä. välillä. Valtion Valtion ja ja kaupunkiseutujen sopimukselliseselliset järjestelyt järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, työpaikasta ja ja yrityksestä ja ne ja vastaavat ne vastaavat neljä neljä viideso- viideso- seutukaupunkipilotit, kunta- kunta- ja sote ja sote uudistukset sekä sekä sopimuk- bruttokansantuotteesta, siellä siellä sijaitsee sijaitsee kaksi kaksi kolmesta kolmesta sasta sasta koko koko maan maan tutkimus- tutkimus- ja ja tuotekehitysmenoista. muut muut reformit) reformit) korostavat korostavat toiminnallisten alueiden alueiden Taajamissa asuu asuu enemmän enemmän kuin kuin yhdeksän yhdeksän kymmenestnestä suomalaisesta. Keskittymis- ja ja autioitumiskehitys kymme- merkitystä. etenevät etenevät samanaikaisesti. 4. 4. MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN: tajien tajien määrä määrä on on viisinkertaistunut Suomessa Suomessa -lu- -lu- kuin kuin maan maan sisäinen sisäinen muuttoliike. Maahanmuutto lisää lisää Maahanmuut- Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää vun vun aikana. aikana. Lähes Lähes kaikki kaikki kunnat kunnat saavat saavat muuttovoittoa entisestään suurten suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä on yhä useammassa väestönkasvua. Enemmän Enemmän kuin kuin joka joka toinen toinen vieraskielisestlisestä asuu asuu neljässä neljässä suurimmassa kaupungissa. vieraskie- kunnassa kunnassa ainoa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. tekijä. 5. 5. PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN: Pendelöijien kehyskunnissa. Pendelöivien keskimääräiset tulot tulot ovat ovat määrä määrä ja ja pendelöintietäisyydet ovat ovat kasvaneet kasvaneet noin noin kolmanneksen suuremmat kuin kuin asuinkunnassaan vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka Joka kolmas kolmas suomalainelainen pendelöi pendelöi oman oman asuinkuntansa ulkopuolelle. valikoiva valikoiva muuttoliike muovaavat aluerakennetta. Pendelöijien määrä määrä on korkein on korkein suurten suurten kaupunkien suoma- työskentelevien. Lisääntyvä Lisääntyvä pendelöinti ja ja alueellisesti 6. 6. KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU KILPAILU JA JA EROTTAU- jne. liittyvät jne. liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden on oltava on oltava sesti sesti sekä sekä houkuttelevia ja ja vetovoimaisia kovien kovien samanaikai- TUMISEEN PERUSTUVA PROFILOINTI: Alueiden Alueiden välinen välinen kilpailu kilpailu fyysisistä fyysisistä ja henkisistä ja henkisistä resursseista tekijöiden suhteen suhteen että että erottautuvia ja ja poikkeavan kiihtyy. kiihtyy. Perinteisten kovien kovien tekijöiden, kuten kuten teollisten teollisten profiilin profiilin omaavia omaavia pehmeiden tekijöiden suhteen, suhteen, investointien, maantie-, maantie-, lento-, lento-, rautatie-, rautatie-, ien ja ien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, rinnalla, korostuvat jien, osaajien, osaajien, yritysten yritysten ja ja investointien houkuttelussa. pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten kuten osaamiseen, Paikan Paikan laatu laatu ja paikkojen ja paikkojen välinen välinen kilpailu kilpailu korostavat korostavat innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan alueeseen alueeseen liitettyjen liitettyjen mieli- mieli- ja ja mainekuvien satamayhteyks-kuten kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuutta- merkitystä. 2. 2. 3. 3. MUUTTOLIIKKEEN JA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUD- EN LISÄÄNTYMINEN: Muuttojen määrä määrä on noussut on noussut määrällisesti ja ja suhteellisesti -luvulla suuremmaksmaksi kuin kuin kertaakaan niin niin sanotun sanotun suuren suuren muuton muuton suurem- jälkeen. jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut on kasvanut kaikissa kaikissa ikäryhmissmissä yhtäjaksoisesti 198-luvun lopulta lopulta lähtien. lähtien. ikäryh- Nuorten Nuorten ikäryhmien muuttoalttius on tunut tunut 199-luvun alkuun alkuun verrattuna. Suomen Suomen aluer- aluer- on kaksinkertaisakennakenne on on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta -luvulla voimakkaasti kasvaviin kasvaviin ja ja supistuviin kuntiin. kuntiin. Vuosina Vuosina 21-213 on on keskimäärin enää enää vain vain alle joka alle joka kolmas kolmas kunta kunta tai tai kaupunkiseutu saanut saanut muuttovoittoa. Maan Maan sisäisestä sisäisestä muuttoliikkeestä sai sai muuttovoittoa keskimäärin 14 14 kuntaa kuntaa (32 (32 kuntaa) kuntaa) ALUEIDEN VÄLINEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS: KEHITYS: Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset iskevät iskevät eniten eniten haavoittuvimmille yksipuolisen enteen enteen alueille alueille ja vähiten ja vähiten monipuolisen toimialarak- toimialarakenteeenteen alueille. alueille. Talouden Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat jakautuvat epätasaisesti eri alueille eri alueille riippuen riippuen alueiden alueiden tuotantorakenteeakenteen monipuolisuudesta. Tämä Tämä korostaa korostaa entis- entis- tuotantorestääestään talouden, talouden, tuotannon, osaamisen osaamisen ja muiden ja muiden keskittymien ympärille ympärille muodostuneiden solmupis- solmupis- teiden teiden merkitystä. Alukehityksen ekonomisaatio tai tai suuruuden ekonomia ekonomia nostavat nostavat kaikessa kaikessa kehittämisessä keskiöön keskiöön talouteen talouteen ja ja kilpailukykyyn liittyvät liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden menestys menestys tai tai menestymättömyys perustuvat niiden niiden asemaan asemaan suhteessa suhteessa oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin. Hyvät Hyvät ja toimivat ja toimivat yhteydet yhteydet oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin ovat ovat avainroolissa tulevan tulevan kehittämisen näkökulmasta. vuosina vuosina 9 213. Suomen Suomen maapinta-alasta noin noin 93 % 93 on % on muuttotappioaluetta. -luvulla on tehty on tehty vuosittain vuosittain keskimäärin 888 888 muuttoa. muuttoa. Muutoista Muutoista kaksi kaksi kolmasosaa (66 %) (66 on %) kuntien on kuntien sisäisiä sisäisiä muuttoja muuttoja kunnan kunnan osa-alueelta toiselle toiselle ja yksi ja yksi kolmasosa kolmasosa (34 %) (34 %) kuntien kuntien rajat rajat ylittäviä ylittäviä muuttoja. muuttoja. Neljä Neljä viidestä viidestä muutosta on sta on lähimuuttoja, jotka jotka tapahtuvat oman oman kunnan kunnan muuto- tai oman tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret Nuoret ja nuoret ja nuoret aikuiset aikuiset ovat ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. joukossa. Lähes Lähes neljä neljä viidestä viidestä muuttajasta on alle on alle 35-vuotiaita. Työlliset Työlliset muuttajat muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen vähitellen yhtenäiseksenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäynti- yhtalueelle alueelle ja suurten ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle. JOKA JOKA KOLMAS SUOMALAINEN PENDELÖI OMAN OMAN ASUIN- ASUIN- KUNTANSA ULKOPUOLELLE.

ANALYYSIN AINEISTOT JA JA MENETELMÄT Analyysin Analyysin kohteena kohteena olivat olivat Äänekosken Äänekosken kaupungipungin kau-erityisesti erityisesti pendelöinnin pendelöinnin ja muuttajien ja muuttajien raken- raken- a) a) työmatkaliikenteen eli pendelöinnin eli pendelöinnin teen osalta teen osalta Tilastokeskuksen maksulliset maksulliset tieto- tieto- erityispiirteet erityispiirteet -luvulla -luvulla ja b) ja b) demografinen kannat. kannat. eli väestöllinen eli väestöllinen kilpailukyky kilpailukyky määrällisestä määrällisestä ja ja rakenteellisesta näkökulmasta vuosien vuosien - - Äänekosken Äänekosken verrokkikuntia analyysissä analyysissä olivat olivat 213 213 välisenä välisenä aikana. aikana. Väestöllisen Väestöllisen kilpailukyvylukyvyn kilpai- Harjavalta, Harjavalta, Imatra, Imatra, Iisalmi, Iisalmi, Jämsä, Jämsä, Kauhava, Kauhava, kohdalla kohdalla painotettiin painotettiin muuttoliikkee- Laukaa, Laukaa, Muurame Muurame ja Varkaus. ja Varkaus. seen ja seen Äänekosken ja Äänekosken tulo- ja tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin profiiliin (ominaisuuksiin) liittyviä liittyviä piirteitä. piirteitä. Analyysin Analyysin tulokset tulokset esitetään esitetään tilastotaulukkoina ja kuvioina. ja kuvioina. Analyysin Analyysin aineistona aineistona olivat olivat yleisesti yleisesti Tilastokeskuksekeskuksen Tilasto- tietokannat tietokannat ja rekisterit ja rekisterit sekä sekä ÄÄNEKOSKEN PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET -LUVULLA Äänekoskelaisten pendelöijien pendelöijien määrä määrä on kasvanut on kasvanut yhtäjaksoisesti yhtäjaksoisesti vuodesta vuodesta 1987 lähtien: 1987 lähtien: 198-luvun 198-luvun Omassa Omassa asuinkunnassaan työskentelevien työskentelevien äänekoskelaisteaisten määrä määrä vähentyi vähentyi noin tuhannella noin tuhannella henkilöllä henkilöllä vuo- vuo- äänekoskel- lopussa lopussa vähemmän vähemmän kuin joka kuin kymmenes joka kymmenes (7,7 %)(7,7 äänekoskelainekoskelainen %) äänesina -211. sina -211. Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin kuntiin kuntiin työhön työhön työssäkäyvä työssäkäyvä pendelöi pendelöi muihiin muihiin kuntiin, kuntiin, pendelöijien pendelöijien määrä määrä kasvoi kasvoi samanaikaisesti samanaikaisesti 635 hen- 635 hen- kun vuonna kun vuonna 211 jo 211 joka jo neljäs joka (22,7 neljäs %) (22,7 äänekoskelainen %) äänekoskel-kilölläkilöllä. Äänekoskelaisen pendelöijien pendelöijien määrä määrä lisääntyi lisääntyi pendelöi ainen pendelöi muihin muihin kuntiin. kuntiin. merkittävästi merkittävästi (muutos% (muutos% 57,2 ) 57,2 vuosina ) vuosina -211. -211. Pendelöivät Pendelöivät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyvät 8 8 75 75 796 796 6916 6916 7 7 6555 6555 6597 6597 6436 6436 6349 6349 6482 6482 6426 6426 6341 6341 65 65 5948 5948 621 621 5933 5933 6 6 55 55 5 5 45 45 4 4 35 35 3 3 25 25 1283 1111 191 128 1317 1443 1481 158 1633 1554 1667 1746 15 1283 1111 191 128 1317 1443 1481 158 1633 1554 1667 1746 15 1 1 5 5 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 21 21 211 211 Kuvio 1. Äänekosken Kuvio 1. omassa Äänekosken asuinkunnassaan omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien työssäkäyvien ja pendelöinnin ja pendelöinnin kehitys vuosina kehitys -211 vuosina -211 Äänekoski Äänekoski on oman on toiminnallisen oman toiminnallisen alueensa alueensa työpaikkakeskuskakeskus. Korkea Korkea työpaikkaomavaraisuus tekee Ääne- tekee Ääne- Äänekoskelle Äänekoskelle sisäänpendelöidään eniten eniten Jyväskylästä, Jyväskylästä, työpaik-ulospendelöinti ulospendelöinti on vilkkainta on vilkkainta samojen samojen kuntien kuntien välillä: välillä: koskesta koskesta vetovoimaisen vetovoimaisen sisäänpendelöinnin kohteen. kohteen. Laukaalta, Laukaalta, Konnevedeltä, Konnevedeltä, Saarijärveltä Saarijärveltä ja Uuraisista ja Uuraisista ja ja Muista Muista kunnista kunnista tulevien tulevien työllisten työllisten sisäänpendelöinti Äänekoskelta Äänekoskelta ulospendelöidään eniten eniten Jyväskylään, Jyväskylään, on merkittävästi on merkittävästi suurempaa suurempaa kuin kuin äänekoskelaisten muualle muualle maahan, maahan, Laukaalle Laukaalle ja Saarijärvelle. ja Saarijärvelle. Äänekoskekosken pendelöintitase pendelöintitase eli sisään- eli sisään- ja ulospendelöin- ja ulospendelöin- Ääne- ulospendelöinti ulospendelöinti muihin muihin kuntiin. kuntiin. Äänekoskelle Äänekoskelle pendelöi 239 delöi henkilöä 239 henkilöä muista muista Keski-Suomen Keski-Suomen kunnista kunnista nin välinen nin välinen erotus erotus on suurin on suurin Konneveden, Konneveden, Laukaan, Laukaan, pen- ja 1482 ja henkilöä 1482 henkilöä pendelöi pendelöi Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin Uuraisen Uuraisen ja Saarijärven ja Saarijärven suhteen suhteen sekä alhaisin sekä alhaisin Jyväskylän ja muun län ja muun maan suhteen. maan Jyväsky- Keski-Suomen Keski-Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekosken Äänekosken sisään- sisään- ja ja suhteen. 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 11 1 9 8 7 6 5 Konnevesi Konnevesi Laukaa SisäänpendelöinG UlospendelöinG 4 342 342 3 227 264 264 227 178 178 188 188 152 152 126 126 17 17 118 118 75 75 1 42 42 44 44 41 53 41 53 Laukaa Uurainen Kuvio 2. Äänekosken Kuvio 2. sisään- Äänekosken ja ulospendelöinti sisään- ja ulospendelöinti kunnittain vuonna kunnittain 211vuonna 211 Pendelöijien Pendelöijien tulot ovat tulot Tilastokeskukseskuksen tekemän tekemän analyysin analyysin mukaan mukaan ovat Tilastoke- keskimäärin keskimäärin kolmanneksen kolmanneksen suuremmat kuin mat omassa kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien. Äänekoskelaisten suurem- pendelöijien pendelöijien valtionveronalaiset tulot tulot ylittivät ylittivät 4 4 euron euron rajapyykin rajapyykin sähköhuollon, sähköhuollon, kaivostoiminnan, informaatiomaation ja viestinnän ja viestinnän ja teollisuuden ja teollisuuden infor- toimialoilla toimialoilla ja alhaisimmat ja alhaisimmat hallinto- hallinto- ja ja tukipalvelujen, tukipalvelujen, muun muun palvelutoiminnan ja nan majoitus- ja majoitus- ja ravitsemusalan ja ravitsemusalan palvelutoimin- toimialoilla. toimialoilla. Äänekoskelaisten työssäkäyvien työssäkäyvien pendelöijien pendelöijien tulot vaihtelevahtelevat toimialoittain toimialoittain muun muun palvelu- palvelu- tulot vaitoiminnatoiminnan (toimiala (toimiala S) 23 S) 23 eurosta eurosta sähköhuollon sähköhuollon (toimiala (toimiala D) D) 53 53 euroon. euroon. Uurainen Saarijärvi Saarijärvi Muut Keski- Suomen kunnat Muut Keski- Suomen kunnat Viitasaari X=Tuntematon X=Tuntematon N=Hallinto- N=Hallinto- ja tukipalvelut ja tukipalvelut S=Muu palvelutoiminta S=Muu palvelutoiminta I=Majoitus- I=Majoitus- ja ravitsemus ja ravitsemus R=Taiteet ja R=Taiteet viihde ja viihde G=Tukku- vähixäiskauppa G=Tukku- vähixäiskauppa L=Kiinteistöala L=Kiinteistöala Q=Teveys- Q=Teveys- ja sosiaalipalvelut ja sosiaalipalvelut A=Maa-, metsä- A=Maa-, ja kalatalous metsä- ja kalatalous H=Kuljetus H=Kuljetus ja varastoinc ja varastoinc M=Tieteellinen M=Tieteellinen ja taiteellinen ja taiteellinen P=Koulutus P=Koulutus F=Rakentaminen F=Rakentaminen E=Vesihuolto E=Vesihuolto O=Julkinen O=Julkinen hallinto hallinto K=Rahoitus K=Rahoitus ja vakuutus ja vakuutus C=Teollisuus C=Teollisuus J=InformaaCo J=InformaaCo ja viescntä ja viescntä B=Kaivostoiminta B=Kaivostoiminta D=Sähköhuolto D=Sähköhuolto 5 Viitasaari Muu maa 216 216 22253 22253 22837 22837 23163 23163 25465 27325 29412 316 3242 31993 3255 845 Muu maa Jyväskylä 34782 35183 3791 38445 39249 4531 983 Pendelöijän Pendelöijän tulot keskimäärin tulot keskimäärin euroa per euroa vuosi per vuosi 42916 43672 5236 15 15 25 3 25 35 3 4 35 45 4 5 45 55 5 55 5 25465 27325 29412 316 3242 31993 3255 34782 35183 3791 845 Jyväskylä 983 38445 39249 4531 42916 43672 5236 Kuvio 3. Äänekosken Kuvio 3. pendelöijien Äänekosken valtionveronalaiset pendelöijien valtionveronalaiset tulot toimialoittain tulot toimialoittain vuonna 211vuonna 211

ÄÄNEKOSKEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA -213 ÄÄNEKOSKEN TULO- TULO- JA JA LÄHTÖMUUTTAJIEN PROFIILI VUOSINA 7-211 Äänekosken väkiluku väkiluku oli 2 oli 4 2 4 toukokuun lopussa lopussa Äänekosken väestönkehitys onkin onkin kaksijakoinen 214. 214. väestönkehityksen osatekijöiden mukaan mukaan tarkasteltunatuna: Äänekosken luonnollinen väestönlisäys ja ja Äänekosken väestönkehitys on ollut on ollut lievästi lievästi laskevalla laskevalla nettosiirtolaisuus ovat ovat positiivisia, mutta mutta Äänekoski tarkastel- uralla uralla 199-luvun alun alun jälkeen. jälkeen. Äänekoski kasvoi kasvoi vielä vielä saa saa merkittävää määrällistä muuttotappiota kuntien kuntien 198-luvulla, mutta mutta väestökehitys kääntyi kääntyi si si kotikuntalain (1994) (1994) voimaantulon jälkeen. jälkeen. Kes- Kesot olivat ot olivat yli tuhat yli tuhat henkilöä henkilöä (-199) (-199) vuosina vuosina -213. negatiivisek- välisestä välisestä muuttoliikkeestä. Äänekosken muuttotappikeinekeinen selittävä selittävä tekijä tekijä liittyi liittyi nuorten nuorten ja ja opiskelijoiden Muuttotappio on on määrällisesti huomattavan suuri, suuri, poismuuttoon. mutta mutta tilannetta tilannetta tasapainottaa merkittävästi muuttajien rakenteestkenteesta kertyvät kertyvät hyödyt hyödyt (lisää (lisää seuraavassa luvussa) luvussa) osaltaan osaltaan luonnollinen väestönlisäys ja ja nettosiirtolaisuus (+196 (+196 hlöä). ra- hlöä). 15 15 1 1 1 1 5 5 26 26 16 16 1 1 31 31 59 59 29 29 26 26 29 29 1 7 2 1 16 1 7 2 1 16 6 6-15 - 15-16 - 16-9 - 9-22 - 22-14 - 14-13 - 13 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 21 21 211 211 212 212 213 213-59 - 59-87 - 87-87 - 87-5 - 5-13 - 13-67 - 67-7 - 7-129 - 129-1 - 1-197 - 197-181 - 181-182 - 182-15 - 15 Äänekoski on hyvä on hyvä esimerkki kunnasta, joka joka kärsii kärsii ja ja työvoiman ulkopuoliset) mukaan mukaan tasapainoinen. samanaikaisesti merkittävistä määrällisistä pioista pioista ja hyötyy ja hyötyy muuttajien rakenteesta. Äänekosken että että eläkeläisistä (+89), (+89), mutta mutta kärsi kärsi muuttotappiota muuttotappiollisuus tuottaa tuottaa vastoin vastoin ennakko-oletuksia opiskelijoista (-22), (-22), työllisistä työllisistä (-12), (-12), varusmiehistä kuntataloudellisesta näkökulmasta enemmän hyötyjä hyötyjä (-3) (-3) ja ja työttömistä työnhakijoista (-1) (-1) vuosina vuosina 7-7- muuttotap- Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä lapsista lapsista (+186) (+186) kuin kuin haittoja. haittoja. Äänekosken muuttotappiot ovat ovat määrällisestlisesti suuret, suuret, mutta mutta kun kun mennään mennään numeroiden taakse, taakse, en, mutta en, mutta tilanne tilanne on on kohtuullisen hyvä hyvä verrattuna määräl- 211. 211. Äänekosken työllisten työllisten muuttotase oli oli negatiivin- tilanne tilanne on on Äänekosken kannalta kannalta hyvä hyvä ja joidenkin ja joidenkin sekä sekä analyysin analyysin verrokkikuntiin että että keskimäärin tekijöiden osalta osalta jopa jopa optimaalinen. Suomen Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekoski sai työllisistä sai työllisistä muuttajista muuttotappiota yhteensä yhteensä -12-12 henkilöä henkilöä vuosina vuosina 7-7- Muuttajan työmarkkina-asema on yksi on yksi mistä mistä muuttoliikkeen indikaattoreista laaja-alaisten kosken kosken laskennallinen menetys menetys työllisten työllisten muuttajien kerrannaisvaikutusten vuoksi. vuoksi. Työllisten muuttajien keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattuna oli yhteensä oli yhteensä noin noin keskimääräiset tulot tulot ovat ovat keskimäärin neljä neljä kertaa kertaa 3,4 3,4 miljoonaa euroa euroa eli eli keskimäärin 672. 672. euroa euroa korkeammat kuin kuin ei-työllisten muuttajien. Ääne- Ääne- vuodessa. Huomionarvoista on on kuitenkin se, että se, että keskeisim- 211 211 eli eli keskimäärin 24 henkilöä 24 henkilöä vuodessa. Ääne- Äänekoskekosken tulo- tulo- ja ja lähtömuuttajien profiili profiili on on muuttajien Äänekoski sai jopa sai jopa pientä pientä muuttovoittoa työllisistä työllisistä työmarkkina-aseman (työlliset, (työlliset, työttömät työnhakijat vuosina vuosina 21-211. TulomuuHajat LähtömuuHajat NeHomuuHo 1733 1733 1613 1613 15 15 - - - 8-8 - 25-25 Luonnollinen väestönlisäys Kun;en Kun;en välinen välinen ne<omuu<o ne<omuu<o Ne<osiirtolaisuus Kuvio 4. Kuvio Äänekosken 4. Äänekosken väestönkehitys väestönkehitys osatekijöittäin osatekijöittäin vuosina vuosina -213-213 Äänekosken osalta osalta myönteisenä kehityspiirteenä voidaan pitää pitää sitä, sitä, että että kaupungin väkiluku on on kasvanut viitenä viitenä vuotena vuotena -luvulla ja ja erityisesti vuosina vuosina 21-211 ÄÄNEKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OLI OLI TASAPAINOINEN ANALYYSIN VERROK- KIKUNTIIN NÄHDEN -LUVULLA. 1 1 791 791 683 683 571 571 48481 481 497 497 5 5 363 363 274 274 186 186 223195 195 89 89 17 2 17 2 28 28 Työllinen Työllinen Työtön Työtön Lapsi Lapsi (- 14 (- 14 Opiskelija Opiskelija Varusmies Varusmies Eläkeläinen Muu Muu - 12-12 - 1-1 v.) v.) - 3-3 työvoimaan - 22-22 kuulumaton - 5-5 Kuvio 5. Kuvio Äänekosken 5. Äänekosken nettomuutto nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan mukaan vuosina vuosina 7-211 7-211

Äänekosken Äänekosken tulo- tulo- ja jien jien profiili profiili oli oli ikärakenteen osalta osalta optimaalinen kuntataloudellisesta näkökulmasta: Äänekoski Äänekoski sai sai muut- muut- ja lähtömuuttatovoittotovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä paitsi paitsi 15-24 15-24 vuotiaiden vuotiaiden ikäryhmästä. Äänekoski Äänekoski saa saa toisin toisin sanoen sanoen muuttovoittovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista muuttajista ja ja muuttotappiota nuorista nuorista ja opiske- ja opiske- muuttolijoistalijoista. Äänekosken Äänekosken laskennallinen hyöty hyöty muuttajien muuttajien ikärakenteen ansioststa oli oli yhteensä yhteensä 2,4 2,4 miljoonaa miljoonaa euroa euroa ansio- vuosina vuosina 7-211 7-211 eli keskimäärin eli keskimäärin 48 48 euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekoski Äänekoski oli oli ainoa ainoa analyysin analyysin verrokkikunnista, joka joka sai sai muuttovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä kuin kuin 15-24 15-24 vuotiaista. vuotiaista. 2 2 219 219 18 18 16 16 14 14 1 1 1 1 8 8 698 698-4 - 4-6 - 6 19 19 1689 1689 1636 1636 16 16 141 141 13 13 1 1 654 7 654589 7 589 4 4 279 279 65 1 1 - - Tulomuu2o Tulomuu2o Lähtömuu2o Lähtömuu2o Ne2omuu2o Ne2omuu2o Perusaste Perusaste Keskiaste Keskiaste Korkea- aste Korkea- aste - 5-5 - 383-383 - 8-8 Kuvio 7. Kuvio Äänekosken 7. Äänekosken nettomuutto nettomuutto koulutusrakenteen koulutusrakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina 7-211 7-211 Tulomuu6ajat Tulomuu6ajat Lähtömuu6ajat Lähtömuu6ajat Ne6omuu6o Ne6omuu6o 1747 1747 1238 1238 848 848 763 763 6 6 59 59 445 383 445 383 4 33 4 279 33 279 28 189 222 28 189 222 14115 85 14 85 62 51 58 115 62 51 58 25 25 Alle 15- v. Alle 15- v. 15-24 15-2425 - 34 25-3435 - 44 35-4445 - 54 45-5455 - 64 55-64 65-65 - - - - 59-59 65 Kuvio 6. Kuvio Äänekosken 6. Äänekosken nettomuutto nettomuutto ikärakenteen ikärakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina 7-211 7-211 Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä perusasteen perusasteen että että korkea-asteen tutkinnonon suorittaneista vuosina vuosina 7-211. 7-211. tutkin- Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa korkeaasteeasteen tutkinnon tutkinnon suorittaneista joka joka korkea- vuosi vuosi lukuun lukuun ottamatta ottamatta vuotta vuotta 211 211 (-2 (-2 hlöä). hlöä). Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulorakenne tulorakenne oli oli optimaalinen: tulokertymä tulokertymä oli oli yhteensä yhteensä +1,7 +1,7 miljoonaa miljoonaa euroa euroa Äänekoski Äänekoski sai sai muuttotappiota vain vain pienituloisista (alle (alle positiivinen positiivinen vuosina vuosina 7-211 7-211 eli keskimäärin eli keskimäärin + + 12 12 euroa/vuosi) ja ja muuttovoittoa sekä sekä keski- keski- että että 34 34 euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekosken Äänekosken tulokertymä tulokertymä hyvätuloisista muuttajista. muuttajista. Äänekoski Äänekoski sai sai tuloryhmittäitäin tarkasteltuna eniten eniten muuttovoittoa 32.-41.999 positiiviseksi vuosina vuosina 21-211. 21-211. Muuttajien Muuttajien lasken- lasken- tuloryhmit- oli oli negatiivinen vuosina vuosina 7-9, 7-9, mutta mutta nousi nousi euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista ja eniten ja eniten muuttotappiota nallinen nallinen tulokertymä tulokertymä oli oli analyysin analyysin verrokkikunnista 3.-5.999 3.-5.999 euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista. positiivinen positiivinen vain vain Laukaalla, Laukaalla, Muuramessa ja Äänekoskellakella. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulokertymä tulokertymä oli oli asukasta asukasta ja Äänekos- Muuttajien Muuttajien laskennallisessa tulokertymässä huomioidaaoidaan kaikkien kaikkien muuttajien muuttajien kaikki kaikki tulot tulot kalenterivu- kalenterivu- korkea, korkea, mutta mutta osoittaa osoittaa Äänekosken Äänekosken hyötyvän hyötyvän muut- muut- huomi- kohden kohden keskimäärin keskimäärin 17 17 euroa euroa vuodessa. vuodessa. Luku Luku ei ole ei ole oden oden aikana. aikana. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien laskennallinen toliikkeestä toliikkeestä muuttotappiosta huolimatta. huolimatta. m il j o n aa e u r o a Tulomuu3ajat Lähtömuu3ajat Erotus Erotus 16 16 15.1 15.1 15 15 14 14 13 13 13 13 12 11.3 11.5 11.2 11.5 12 11.3 11.5 1.8 11.2 11 11.1 11.5 11.2 1.8 11 11.1 11.2 11 11 1 m 1 il 9 9 j 8 8 o n aa 7 7 6 e 6 u r 5 o 5 a 4 4 3 3 2.1 2.1 2 2 1 1 -.2 -.2 -.4 -.4 -.1 -.1.3.3-1 - 1 7 7 8 8 9 9 21 21 211 211-2 - 2 Kuvio 9. Kuvio Äänekosken 9. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuton ja lähtömuuton laskennallinen laskennallinen tulokertymä tulokertymä vuosina vuosina 7-211 7-211 Äänekoskelaisen tulomuuttajan keskimääräisekimääräiset vuositulot vuositulot olivat olivat 18.227 18.227 kes- euroa euroa ja lähtömuuttajan 17.51 17.51 euroa euroa vuodessa vuodessa vuosina vuosina 7-211. 7-211. Äänekoskkoski hyötyy hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta rakenteesta Ääne- myös myös keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattunana: jokaisen jokaisen tulomuuttajan tulot tulot olivat olivat mitattu- keskimäärin keskimäärin 1.176 1.176 euroa euroa korkeammat kuin kuin poismuuttavan vuosina vuosina 7-7- 211. 211. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien kes- keskimääräisten tulojen tulojen välinen välinen erotus erotus oli oli kolmanneksi korkein korkein verrokkikuntien joukossa. joukossa. Tulomuu2ajan Tulomuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Lähtömuu2ajan Lähtömuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Erotus Erotus euroa euroa per muu2o per muu2o 25 25 2411 2411 17788 1743 17563 189 1827 1798 17788 1743 17563 189 1827 1798 16528 16959 16528 16959 16 16 15 15 1 1 5 5 29 2431 29 2431 135 135 168 168 7 7 8 8 9 9 21 21 211 211-745 - 745-5 - 5 Kuvio 8. Kuvio Äänekosken 8. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuttajan lähtömuuttajan keskimääräiset keskimääräiset tulot vuosina tulot vuosina 7-211 7-211 8 8 9 9

Kehitetään omaleimaisia matkailutuotteita ja yrityksiä, jotka täydentävät Kehitetään Jyväskylän omaleimaisia toiminnallisen matkailutuotteita kaupunkiseudun ja matkailupalveluja. Keskeiset dentävät markkinoinnin Jyväskylän toiminnallisen kohderyhmät kaupunkiseudun ovat läpikulkeva matkailupalvelu- liikenne, yrityksiä, jotka täy- lähialueiden ja. Keskeiset ja Etelä-Suomen markkinoinnin asukkaat kohderyhmät sekä Pietarin ovat läpikulkeva alue. liikenne, lähialueiden ja Etelä-Suomen asukkaat sekä Pietarin alue. Matkailun markkinoinnissa kehitetään omien palvelujen esilletuloa ja Matkailun positiivisen markkinoinnissa tiedon välittymistä kehitetään kävijöiden omien kokemuksista. palvelujen esilletuloa ja median positiivisen käyttöä tiedon tehostetaan välittymistä ja luodaan kävijöiden uusia kokemuksista. mark- Digitaalisen kinointikäytäntöjä. Digitaalisen median Vahva yhteistyö käyttöä tehostetaan Keski-Suomen ja luodaan matkailun uusia markkinointikäytäntöjä. antaa mahdollisuudet Vahva yhteistyö nostaa Keski-Suomen omia vahvoja matkailun markkinoinnissa kärkituotteita. markkinoinnissa antaa mahdollisuudet nostaa omia vahvoja kärkituotteita. ANALYYSIN PERUSTEELLA TEHDYT KESKEISET SUOSITUKSET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. 1. Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta 2. voi yhden työvuoron aikana Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta voi yhden työvuoron aikana ajaa edestakaisin lähes kaikilta merkittäviltä alueilta Suomessa. Valtatien ajaa 4 edestakaisin suuret raskaan lähes liikenteen kaikilta merkittäviltä ajoneuvomäärät alueilta mahdollistavat Valtatien kuljetuksiin 4 suuret liittyvien raskaan palvelujen liikenteen kehittämisen ajoneuvomäärät seudulla. mahdollis- Suomessa. tavat kuljetuksiin liittyvien palvelujen kehittämisen seudulla. Kehitetään paikallisesti merkittäviä logistiikan palveluja mm. metsälogistiikkaa Kehitetään paikallisesti ja raaka- ja merkittäviä energiapuun logistiikan ja valmiiden palveluja tuotteiden mm. kuljetuksia metsälogistiikkaa ja niiden toimintaedellytyksiä. ja raaka- ja energiapuun Rautatiekuljetusten ja valmiiden käyttömahdollisuudet kuljetuksia ja turvataan niiden toimintaedellytyksiä. teollisuuden tuotteiden Rautatiekuljetusten kuljettamisessa. käyttö- tuotteiden mahdollisuudet turvataan teollisuuden tuotteiden kuljettamisessa. Tutkitaan mahdollisuuksia kehittää uusia liikenteen ja logistiikan palveluja Tutkitaan valtatien mahdollisuuksia 4 väylien varrella kehittää oleviin uusia keskuksiin. liikenteen ja logistiikan palveluja valtatien 4 väylien varrella oleviin keskuksiin. Äänekosken asteittain tapahtuva fyysinen ja henkinen kiinnittyminen kiinteäksi osaksi Jyväskylän toiminnallista kaupunkiseutua. Edellyttää konkreettisena toimenpiteenä muun muassa virallisen seutukunta jakoluokituksen muuttamista ja aktiivista kytkeytymistä Jyväskylän kaupunkiseudun yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin. TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. Äänekosken ja Jyväskylän välisen kasvu- ja kehityskäytävän vahvistaminen ja tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin. 3. 4. 5. Äänekosken potentiaaliseen tulomuuttovirtaan liittyvä omaehtoinen vaikuttaminen. Ensisijaisina kohderyhminä ovat Äänekoskelle pendelöijät, äänekoskelaisen taustan omaavat paluumuuttajat, Äänekosken oppilaitoksista valmistuvat ja muiden Keski-Suomen kuntien asukkaat segmenttikohtaisesti. Äänekosken mainekuvaan ja paikan laatuun liittyvä aluemarkkinointi. Hallittu ja suunnitelmallinen keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma työperäisten maahanmuuton lisäämiseksi. Silta Silta maaseudun ja ja kaupungin välillä ÄÄNEKOSKEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAUPUNKI kaupunginjohtaja Hannu Javanainen puh. 2 puh. 632 2 21 632 21 kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ÄÄNESEUDUN ÄÄNESEUDUN KEHITYS KEHITYS OY OY toimitusjohtaja toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Sari Åkerlund, puh. 2 puh. 632 2 286 632 286 kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh. 2 632 2861 kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh. 2 632 2861 KONNEVEDEN KONNEVEDEN KUNTA KUNTA kunnanjohtaja Kari Levänen puh. 4 puh. 4 643 384 643 384 kunnanjohtaja Kari Levänen