MARAK. Minna Piispa 1



Samankaltaiset tiedostot
MARAK THL 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

MARAK-RISKINARVIOINNIN TARKISTUSLISTA

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

MARAK Mikkeli THL 1

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

T U I J A H E L L S T E N

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

MARAK (Moniammatillinen riskinarviointikokous) OPAS

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

MARAK THL 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK Y H T E I S T Ä T Y Ö T Ä L Ä H I S U H D E V Ä K I V A L T A A N P U U T T U M I S E K S I T U I J A H E L L S T E N

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

TURVATAIDOT PUHEEKSI

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

Raskausajan tuen polku

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Väkivalta parisuhteessa

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Rikokset, tuki ja apu.

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Tunne- ja turvataitoja lapsille

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

VARJO tukikeskus.

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON

Itsemurhasta on turvallista puhua

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Saa mitä haluat -valmennus

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Transkriptio:

MARAK Minna Piispa 1

Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi (lomake) 2. MARAK- työryhmän laatima turvasuunnitelma 2

MARAK Tavoitteet Parantaa työntekijöiden välistä yhteistyötä Helpottaa tiedonjakamista Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit Parantaa uhrin turvallisuutta Ehkäistä väkivallan uusiutumista Helpottaa avun tarjoamista Vähentää väkivallan seurauksia 3

MARAK Suomessa Lähtöisin Englannista Suomessa vuodesta 2010 lähtien 11 paikkakuntaa 11 moniammatillista työryhmää 6.2.2014 THL 4

Käsitellyt uudet tapaukset vuosittain ja tavoite Minna Piispa 5

Alustavia tutkimustuloksia 1.10.2010-31.1.2013 n (137) % Rikosilmoitus ennen MARAK 94 69 Rikosilmoitus MARAK:n jälkeen 6kk 21 15 Lähestymiskielto määrätty 38 28 Lähestymiskieltoa rikottu 18 47 1.10.2010-30.4.2012 n (81) % Rikosilmoitus MARAK:n jälkeen 12 kk 14 17 Minna Piispa 6

Hyödyt uhrille Avunsaanti helpottuu Eri ammattialojen tarjoaman palvelut Tukihenkilö Lapsen saavat apua Mahdollisuus irrottautua parisuhteesta tuettuna Minna Piispa 7

Hyödyt ammattilaiselle Väkivallan kysyminen ja kartoittaminen helpottuu Väkivallan vakavuus selkeytyy Uhrin ohjaus avun piiriin helpompaa Työmäärä vähenee Jaettu vastuu Minna Piispa 8

Calling for help Minna Piispa 9

Minna Piispa 10

MARAK -PROSESSI Minna Piispa 11

MARAK -prosessi Vaihe 1 TUNNISTA UHRI Vaihe 2 RISKINARVIOINTI Vaihe 3 ASIAKKAAN OHJAUS MARAK:iin, (TUKIHENKILÖ) Vaihe 4 TIETOJEN KERUU Vaihe 5 MARAK-KOKOUS JA TIETOJEN VAIHTO Vaihe 6 TOIMENPIDESUUNNITTELU Vaihe 7 SEURANTA Vaihe 8 JÄLKISEURANTA Minna Piispa 12

Tunnista uhri Tee riskinarviointi Riski ei kohonnut Kohonnut riski Tee välittömät toimenpiteet Pyydä suostumus (tutkimus) Pyydä suostumus (MARAK ja tutkimus) Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa tukihenkilö Toimita riskinarviointilomake sekä suostumuslomakkeet MARAK-yhteyshenkilölle Minna Piispa Kotka 16.1.2014 13

Asiakkaan matka MARAK- käsittelyyn TYÖNTEKIJÄ 1. Väkivallasta kysyminen, vakavuuden kartoitus (MARAK- lomake) 2. Suostumus MARAK- työskentelyyn (tukihenkilö) > Lomakkeet osaston MARAK- edustajalle/ suoraan työryhmän puheenjohtajalle TYÖNTEKIJÄ JA TYÖRYHMÄN EDUSTAJA - Asiakkaan tilanne (lähtötilanne, asiakkaan toiveet, tukihenkilötilanne) TYÖNTEKIJÄ/ TUKIHENKILÖ Asiakkaalle tieto toimenpiteistä TYÖRYHMÄN EDUSTAJA Tieto kokouksessa päätetyistä toimenpiteistä ohjanneelle työntekijälle ja/tai tukihenkilölle MARAK- TYÖRYHMÄ -Tapauksen käsittely TYÖRYHMÄN EDUSTAJA Tieto asiakkaasta työryhmän sihteerille ennen kokousta 6.2.2014 THL 14

Tukihenkilön tehtävät Toimii MARAK käsittelyssä uhrin edustajana tuoden uhrin näkemykset ja mielipiteet esille Toimii uhrin ja eri toimijoiden välisenä yhteyshenkilönä Keskustelee ennen kokousta uhrin kanssa ja selvittää mahdolliset riskit ja uhat Motivoi uhria Tarjoaa uhrille erilaisia tukipalveluita, mm. apua rikosprosessiin Kulkee uhrin rinnalla koko prosessin ja huolehtii siitä, että asiakas sitoutuu mahdollisimman hyvin hänelle laaditun turvasuunnitelman toteuttamiseen Ks. Lisää IDVA toiminta Caada Minna Piispa 15

RISKINARVIOINNIN TEKEMINEN Minna Piispa 16

Riskinarviointilomakkeen tavoite: Auttaa väkivallan uhrien kanssa työskenteleviä viranomaisia ja ammattilaisia tunnistamaan kohonnut väkivallan uusiutumisen riski - parisuhdeväkivallassa, - häirinnän ja vainoamisen yhteydessä - kunniaan liittyvässä väkivallassa. Auttaa ratkaisemaan, mitkä tapaukset ohjataan MARAK:iin ja mitä muuta tukea uhri tarvitsee. Tarjoaa yhteisen työvälineen MARAK:iin kuuluville ja auttaa yhteisen käsityksen muodostamisessa väkivaltaan liittyvistä riskeistä. Auttaa viranomaisia ja ammattilaisia tekemään perustelevissa olevia päätöksiä, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon. Auttaa uhria näkemään oman tilanteensa ja konkretisoi vaaran aukaisee uhrin silmät ja motivoi vastaanottamaan apua Minna Piispa 17

Riskinarviointilomakkeen käyttö Lomake on väkivallan kartoittamisen väline Lomake täytetään kaikkien parisuhdeväkivallan uhrien kanssa; kynnys lomakkeen täyttämiseen oltava hyvin alhaalla Vaikkei lomakkeen täyttämisen ja keskustelun jälkeen olisi tarvetta / uhri ei suostu MARAK:iin, uhri saattaa tästä huolimatta tarvita jotain muuta apua Minna Piispa 18

Ennen kuin alat täyttää lomaketta Selvitä, miten paljon aikaa sinulla ja asiakkaalla on käytettävissä lomakkeen täyttämiseen Huolehdi, että asiakas voi puhua turvallisessa ympäristössä Selvitä asiakkaan yhteystiedot, joihin viranomaiset voivat tarvittaessa turvallisesti ottaa yhteyttä Selvitä epäillyn ja lasten olinpaikat Selvitä asiakkaalle, miksi lomake täytetään Riskinarviointilomakkeen yhteydessä on hyvä selvittää asiakkaalle oman toimialasi luottamuksellisuus- ja tietosuojakäytännöt Ennen, kuin täytät lomakkeen ensimmäistä kertaa, suosittelemme, että luet ohjeet läpi. Lisätietoja osoitteessa: www.thl.fi/marak Minna Piispa 19

Riskitekijät Minna Piispa 20

Fyysinen väkivalta Kysymykset 1, 10, 11, 13, 15, 18, 19 & 23 Fyysistä väkivaltaa ilmenee monissa eri muodoissa; töniminen, lyönnit, aseiden käyttö, tukehduttaminen tai kuristaminen Kiinnitä huomiota: paheneeko väkivalta tapahtuuko sitä aikaisempaa useammin teot muuttuvat vakavimmiksi Pyydä asiakasta kirjaamaan ylös viimeisen vuoden tapahtumat; hyödyllistä on myös pyytää häntä pitämään päiväkirjaa, johon merkitään tapahtumat ja vammat Yritä saada kokonaiskuva teoista; käsillä oleva teko ei välttämättä ole pahin Väkivalta voi kohdistua muihinkin taloudessa asuviin, esim. lapsiin tai lemmikkieläimiin Jos teko on tuore, ohjaa asiakas poliisin luokse ja tarvittaessa hoidattamaan vammat terveydenhuollossa Minna Piispa 21

Fyysinen väkivalta (kysymykset 1, 10, 11, 13, 15, 18, 19 & 23) Onko käsiteltävästä väkivaltatapauksesta aiheutunut vammoja? Tapahtuuko pahoinpitelyä useammin kuin aikaisemmin? Tiedätkö, onko ( ) satuttanut ketään toista? Onko väkivalta pahentumassa? Onko ( ) koskaan kohdistanut väkivaltaa eläimiin tai perheen lemmikkieläimeen? Onko ( ) koskaan käyttänyt asetta tai muita esineitä vahingoittaakseen sinua? Minna Piispa 22

Seksuaalinen väkivalta Kysymys 16 Seksuaalinen väkivalta voi sisältää uhkaamista, pelottelua tai pakottamista seksiin, tahallista kivun tuottamista seksin aikana tai aseiden käyttöä Tarvittaessa ohjaa asiakas poliisin luo ja sairaanhoitoon Mallikysymys: Useat asiakkaani ovat kertoneet, että heidän kumppaninsa/exkumppaninsa on sanonut tai tehnyt sellaisia seksuaalisia asioita, joista heille on tullut huono olo tai että heitä on fyysisesti satutettu. Onko sinulle koskaan käynyt näin? Minna Piispa 23

Seksuaalinen väkivalta (kysymys 16) Sanooko tai tekeekö ( ) sellaisia seksuaalisväritteisiä asioita, jotka tuntuvat sinusta pahoilta tai jotka satuttavat sinua tai jotain toista fyysisesti? (Jos jotain muuta henkilöä, ketä?) Minna Piispa 24

Pakottaminen, uhkailu ja pelottelu Kysymykset 2, 3, 6, 8, 14, 17, 18, 19, 23 & 24 Tärkeää ymmärtää ja todeta, mitä uhri pelkää, ketä pelkää ja kenen puolesta (itsensä, lapsen, tms.) Kyttääminen ja häirintä saavat enemmän merkitystä, jos epäilty uhkaa vahingoittaa itseään, uhria tai muita Jos minä en saa sinua, ei saa kukaan muukaan Tulevaisuudessa ongelmia aiheuttaa: pakkomielteiset soitot, tekstiviestit, sähköpostit, kutsumattomat vierailut kotiin tai työpaikalle, epämääräinen maleksiminen kodin tai työpaikan lähettyvillä, omaisuuden tuhoaminen jne. Jos uhri kertoo erosta tai aikeistaan erota epäillystä; onko uhria uhkailtu lähtemisen seurauksilla, onko häntä jahdattu eron jälkeen Aikaisemmat lähestymiskiellon rikkomiset tai sovittujen lasten tapaamisten rikkominen saattavat olla merkki uhasta Epäillyn aikaisempi rikoshistoria riski - kunniaan liittyvissä väkivallan teoissa epäillyllä ei usein ole aikaisempaa historiaa Minna Piispa 25

Pakottaminen, uhkailu ja pelottelu (kysymykset 2, 3, 6, 8, 14, 17, 18, 19, 23 & 24) Oletko eronnut tai yrittänyt muuttaa erilleen (väkivallan tekijästä/tekijöistä) viimeisen vuoden aikana? Onko ( ) koskaan uhannut tappaa sinut tai jonkun muun (niin että uskot sen olevan totta)? Oletko erittäin peloissasi? Mitä pelkäät? Pelkäätkö uusia vammoja tai väkivaltaa? Kerro, mitä luulet ( ) tekevän ja kenelle (mukaan lukien lapset) Lähettääkö ( ) jatkuvasti tekstiviestejä tai soittaa sinulle, ottaa yhteyttä sinuun tai seuraa, vainoaa tai ahdistelee sinua? Minna Piispa 26

Taloudellinen väkivalta Kysymys 20 Usein parisuhdeväkivallan uhrit kertovat, että heidän puolisonsa / ex-puolisonsa kontrolloi heidän rahankäyttöään. Uhri voi olla riippuvainen puolisonsa tuloista tai hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää puolisonsa rahoja omiin käyttötarkoituksiinsa. Tekijän työttömyys tms. saattanut pahentaa tilannetta. Tarvittaessa selvitettävä, onko sosiaaliviranomaisilla mahdollisuutta auttaa uhria toimeentuloa koskevissa kysymyksissä. Minna Piispa 27

Taloudellinen väkivalta (kysymys 20) Onko taloudellisia seikkoja, joita pitäisi ottaa huomioon? Esimerkiksi, oletko taloudellisesti riippuvainen ( ), oletko sinä tai onko hän menettänyt äskettäin työpaikan tai onko muita taloudellisia ongelmia? Minna Piispa 28

Henkinen väkivalta ja eristäminen Kysymykset 4, 5, 12, 21 & 22 Voi esiintyä joko yksin tai muiden väkivallan muotojen kanssa Johtaa usein siihen, että uhrit syyttävät itseään ja vähättelevät tilanteen vakavuutta Uhria saatetaan estää tapaamasta ystäviään tai perhettään tai estää häntä luomasta sosiaalisia verkostoja; myös pääsy perheen rahoihin saatetaan estää Uhri saattaa kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämäänsä vallitsevassa tilanteessa tai pelätä suhteesta lähtemistä. Uhri voi olla masentunut ja jopa itsetuhoinen. Riski suuri, jos epäillyllä mielenterveys- tai päihdeongelmia. Uhri saattaa hävetä näiden tietojen paljastumista viranomaisille (viranomaiset eivät ymmärrä/tuomitsevat) ja eristäytyä. Jos perheessä on lapsia, uhri saattaa pelätä, että viranomaiset ottavat lapset pois. Näihin liittyviä riskejä kysytään kysymyksissä 21 & 22. Minna Piispa 29

Henkinen väkivalta ja eristäminen (Kysymykset 4, 5, 12, 21 & 22) Oletko masentunut tai onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Onko ( ) koskaan uhannut tehdä tai yrittänyt itsemurhaa? Yrittääkö ( ) kontrolloida kaikkea mitä teet ja/tai onko hän erittäin mustasukkainen? (Ihmissuhteista, ketä tapaat; kytätäänkö sinua kotona ja määrääkö hän esimerkiksi mitä vaatteita sinun tulee pukea Onko ( ) ollut viimeisen vuoden aikana lääkkeiden, huumeiden, alkoholin tai mielenterveyden kanssa ongelmia, jotka haittaavat normaalia elämää? (Jos kyllä, tarkenna mitä?) Minna Piispa 30

Lapset ja raskaus Kysymykset 7, 9 & 18 Jos perheessä on lapsia, se lisää äidin riskiä joutua parisuhdeväkivallan uhriksi. Väkivalta voi myös kohdistua suoraan lapsiin. Fyysistä väkivaltaa voi esiintyä ensimmäisen kerran tai väkivalta voi pahentua raskauden tai lapsen ensimmäisten ikävuosien aikana. Näissä elämänvaiheissa on yleensä mukana paljon terveysviranomaisia, joiden tulisi tiedostaa edellä mainitut riskit Epäilty voi myös käyttää lapsia keinona päästä uhrin lähelle; väkivallan teot saattavat tapahtua lasten tapaamisten aikaan tai niihin voi liittyä paljon pelon tai ahdistuksen tunteita, jotka vaikuttavat lapsiin Tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä lastensuojeluun Minna Piispa 31

Lapset ja raskaus (kysymykset 7, 9, 18) Tiedätkö, onko ( ) satuttanut ketään toista? (Tarkenna ketä, mukaan lukien lapset, sisarukset tai vanhemmat sukulaiset. Pidä mielessäsi kunniaan liittyvä väkivalta.) Onko teillä kiistaa yhteydenpidosta lapsiin? Oletko raskaana tai oletko saanut lapsen lähiaikoina (viimeisten 18 kuukauden aikana)? Minna Piispa 32

MARAK:iin ohjaamisen kriteerit 1) Ammatillinen arvio, vakava huoli tilanteesta 2) 14 tai enemmän kyllä vastausta 3) Perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana (3-4 krt) Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi Minna Piispa 33

Lomakkeen tulosten kertominen uhrille Uhrille voi olla hämmentävää kuulla, että hän on suuressa väkivallan riskissä. On tärkeää, että kerrot omat johtopäätöksesi niin, että ne perustuvat asiakkaan vastauksiin ja omaan ammattilliseen näkemykseesi. Muista huolehtia tarvittaessa yhteydenpidosta lastensuojeluun. Se, ettei ole korkean väkivallan riskin vaarassa, voi myös tuntua uhrista häpeälliseltä ja vähättelyltä. Selitä, että lomakkeen kysymysten tarkoitus on kartoittaa niitä tekijöitä, joilla voidaan tunnistaa vakava väkivallan teko, ja että jos uhri tulevaisuudessa kokee niitä, hänen tulisi ottaa yhteyttä viranomaisiin Muista, että lomakkeen tulokset eivät ole ehdoton päätelmä riskistä; luota omaan ammattitaitoosi. Väkivallan riski on dynaaminen ja voi muuttua hyvin nopeasti. On hyvä käytäntö tehdä riskinarviointi aina sen jälkeen, kun väkivaltaa on esiintynyt uudelleen Minna Piispa 35

MARAK ohjaus Selvitä asiakkaalle, mitä MARAK on Selvennä, miten asiakkaan tietoja käsitellään MARAK:ssa Pyydä suostumus tietojen luovuttamiseen sekä tutkimukseen Kerro, kuka on yhteydessä asiakkaaseen kokouksen jälkeen Tarjoa tukihenkilö Muista täyttää myös lomakkeen takasivu! Asiakkaan poistuttua täytä rauhassa riskinarviointilomakkeen viimeinen sivu, jossa teet ammatillisen arvion: onko tiedossasi muita tekijöitä, jotka voivat lisätä riskiä onko asiakas valmis avun vastaanottamiseen ja sitoutumaan MARAK:iin Muista täyttää yhteystietosi ja päivämäärä! Toimita täytetty lomake MARAK -yhdyshenkilölle/sihteerille Minna Piispa 36

MARAK:iin ohjaus Mikkelissä 1. Selvitä asiakkaalle, mitä MARAK- on: moniammatillinen kokous, kokoontuu neljän viikon välein, tavoite parantaa uhrin turvallisuutta 2. Selvennä, miten asiakkaan tietoja käsitellään MARAK:ssa: Asiakkaan suostumuksella, luottamuksellisesti Pyydä suostumus tietojen luovuttamiseen sekä tutkimukseen Kysy haluaako asiakas osallistua kokoukseen 3. Tarjoa tukihenkilö (itasuomi@riku.fi ; viestiin asiakkaan nimi sekä puhelinnumero sekä maininta MARAK-asiakas) 4. Asiakkaan poistuttua täytä riskinarviointilomakkeen viimeinen sivu: Onko tiedossasi muita tekijöitä, jotka voivat lisätä riskiä Onko asiakas valmis avun vastaanottamiseen ja sitoutumaan MARAK:iin Muista täyttää yhteystietosi!! 5. Toimita täytetyt lomakkeet omalle MARAK -edustajalle. Jos nimettyä edustajaa ei ole, suoraan sihteerille ja puheenjohtajalle: Jaana Kinnunen, jaana.kinnunen@viola-vakivallastavapaaksi.fi 6.2.2014 THL 37

Lisätietoa www.thl.fi/marak Lomakkeet Opas Videot Yleistietoa Minna Piispa 38

Koulutusmateriaalit Koulutusvideot Riskinarviointi (video) MARAK-menetelmä (video) Diaesitys: MARAK-koulutuksen käynyt työntekijä voi käyttää kouluttaessaan menetelmästä työyhteisöään. MARAK-diasarja MARAK-perehdytyspaketti: tiiviissä muodossa tietoa käytännön MARAK-työskentelystä. Perehdytyspaketti on tarkoitettu MARAKtyöryhmän uusien jäsenten käyttöön. MARAK-perehdytyspaketti Riskinarviointilomake (MARAK) Lomake ja opas lomakkeen käyttöön Raportti menetelmän kokeilusta Piispa, Minna; Tuominen, Mia ja Ewalds, Helena (2012) MARAK kokemuksia parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin menetelmän kokeilusta Suomessa (pdf). Raportteja 10. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Minna Piispa 39