MARAK THL 1
|
|
- Harri Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MARAK THL 1
2 MARAK:n tavoitteet Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit (riskinarviointilomake) Ehkäistä vakavan väkivallan uusiutuminen Parantaa uhrin turvallisuutta moniammatillisella yhteistyöllä (MARAK- työryhmä) Vähentää parisuhdeväkivallan seurauksia THL 2
3 MARAK Suomessa MARAK on lähtöisin Englannista v Pilotti Suomessa vuosina Hankekaudessa mukana työryhmät kahdeksalta paikkakunnalta: Helsinki Itäkeskus, Joensuu, Jyväskylä, Lappeenranta, Päijät-Häme ja Oulu, Vaasa ja Vantaa THL 3
4 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien puute Tiedon jakamisen puutteet Puutteet uhrin auttamiseen erikoistuneissa palveluissa Minna Piispa ja Laura Lappinen 4
5 Calling for help Minna Piispa ja Laura Lappinen 5
6 Minna Piispa ja Laura Lappinen 6
7 Hyödyt uhrille mm.: Avunsaanti yhdellä kontaktilla auttajatahoon Eri ammattialojen tarjoamat palvelut Tukihenkilö Mahdollisuus irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, esim. taloudelliset kysymykset tai uuden asunnon hankinta eivät ole esteenä Myös lapset saavat apua! THL 7
8 Hyödyt ammattilaisille/viranomaisille mm. Väkivaltakokemusten kartoittaminen helpottuu, väkivallan vakavuuden arviointi selkeytyy Uhri saadaan ohjattua avun piiriin Jaettu vastuu uhrista ja lapsista Työn vaikuttavuus ja hyöty nähtävissä nopeasti: - loppuvatko kotihälytykset/rikosilmoitukset - loppuvatko käynnit terveydenhuollossa ym. Tavoitteena myös työmäärän vähentyminen THL 8
9 EKSOTE MARAK- työryhmän kokoonpano Poliisi Saimaan kriisikeskus Turvakoti Lastensuojelu Perheasiainneuvottelukeskus Jussi-työ MTPA Asuntopalvelu MARAKryhmä Sosiaalipäivystys? THL 9
10 MARAK -prosessi Vaihe 1 TUNNISTA Vaihe 2 RISKINARVIOINTI, TUKIHENKILÖ Vaihe 3 LÄHETE MARAK:IIN Vaihe 4 TIETOJEN KERUU Vaihe 5 MARAK JA TIETOJEN VAIHTO Vaihe 6 TOIMENPIDESUUNNITTELU Vaihe 7 SEURANTA Vaihe 8 JÄLKISEURANTA Minna Piispa ja Laura Lappinen 10
11 Riskinarviointilomakkeen sisältö; lomakkeella 24 kysymystä Minna Piispa ja Laura Lappinen 11
12 Suositellut MARAKiin ohjaamisen kriteerit Lomakkeen kysymykset käsittelevät eri väkivallan alueita (ks. Riskitekijät) 1) Ammatillinen arvio: jos ammattilainen on vakavasti huolissaan uhrin tilanteesta, hänen tulisi siirtää asia MARAKin käsittelyyn 2) Näkyvä kohonnut riski: tarkistuslistalle merkittyjen rastien määrä. Jos lomakkeelle on merkitty rastilla 14 tai enemmän "kyllä" laatikkoa, perusteet asian käsittelyyn MARAKissa täyttyvät 3) Mahdollisen väkivallan eskaloituminen: perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana à Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi Minna Piispa ja Laura Lappinen 12
13 Työryhmän työskentely Ennen kokousta kukin työryhmän jäsen etsii omista tiedostoistaan tarvittavat tiedot asiakkaasta valmistautuu kokouksessa esittelemään omat ehdotuksensa toimenpiteiksi Kokouksessa kunkin tapauksen osalta käydään läpi eri toimijoiden ehdottamat toimenpiteet päätetään toimenpiteiden toteuttamisesta ja toteuttamisen aikataulusta Toimenpiteiden toteutumista seurataan: mikäli toimenpidettä ei saada suoritetuksi, tapaus tulee uudelleen kokoukseen käsiteltäväksi Minna Piispa ja Laura Lappinen 13
14 Tukihenkilön tarve Työtyöryhmän jäsenten mukaan onnistumisen esteinä: Uhrit eivät suostu työskentelyyn Uhrit eivät sitoudu sovittuihin toimenpiteisiin - Oma halu puuttuu, estävät avun vastaanottamisen Uhrit eivät ole läsnä kokouksissa; uhrin ääni ei kuulu Avun tarjoaminen mahdollisimman pian, oikeaan aikaan annettu tuki ja viranomaisten apu, uhrin oma tahtotila Uhri tarvitsee motivointia ja henkistä tukea Minna Piispa ja Laura Lappinen 14
15 Tukihenkilön tehtävät Toimii MARAK käsittelyssä uhrin edustajana tuoden uhrin näkemykset ja mielipiteet esille Toimii uhrin ja eri toimijoiden välisenä yhteyshenkilönä Keskustelee ennen kokousta uhrin kanssa ja selvittää mahdolliset riskit ja uhat Motivoi uhria Tarjoaa uhrille erilaisia tukipalveluita, mm. apua rikosprosessiin Kulkee uhrin rinnalla koko prosessin ja huolehtii siitä, että asiakas sitoutuu mahdollisimman hyvin hänelle laaditun turvasuunnitelman toteuttamiseen Ks. Lisää IDVA toiminta Caada Minna Piispa ja Laura Lappinen 15
16 Tunnista uhri Tee riskinarviointi Riski ei kohonnut Kohonnut riski Tee välittömät toimenpiteet Pyydä suostumus (tutkimus) Pyydä suostumus (MARAK ja tutkimus) Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa tukihenkilö Toimita riskinarviointilomake sekä suostumuslomakkeet MARAK-yhteyshenkilölle Minna Piispa ja Laura Lappinen 16
17 MARAK- käsiteltyjen tapausten yleisimmät riskitekijät % (n. 45) Pelkää uusia vammoja tai väkivaltaa 100 Kontrollointi 93 Fyysisiä vammoja 91 Erittäin peloissaan 89 Eronnut tai yrittänyt muuttaa erilleen 87 Tekijällä rikoshistoria 87 Uhannut tappaa 82 Tekijä satuttanut muita 80 Tekijällä päihde tai mielenterveysongelmia 78 Vainoa 71 Eristyksissä perheestä tai ystävistä 69 Masentunut tai itsetuhoisia ajatuksia 69 Väkivalta pahentumassa 69 Yrittänyt kuristaa tai tukahduttaa tai hukuttaa THL 17
18 Uhrin turvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet, % (n=41) Ohjattu turvakotiin Järjestetty uhrille keskustelu- ja vertaistukea Tukihenkilön määrääminen Ohjattu sosiaalityön ja toimeentulon piiriin Lähestymiskiellon hakeminen Ohjattu tekemään rikosilmoitus Ohjattu päihde- tai mielenterveyspalveluihin Uuden asunnon järjestäminen Autettu taloudellisten kysymysten kanssa Poliisin turvaamana haettu omaisuus yht. kodista Muu Minna Piispa ja Laura Lappinen 18
19 MARAK työskentelyssä ilmenneet ongelmat, % (n=41) Uhrit eivät suostuneet työskentelyyn Uhrit eivät sitoutuneet sovittuihin toimenpiteisiin Omassa organisaatiossa ei tiedetty riittävästi Marakista Uhri ei ole antanut luovuttaa tietojaan kaikille toimijoille Kaikki osanottajat eivät olleet sitoutuneet toimintaan riittävästi Kaikki osanot. eivät halunneet luovuttaa uhria tai lapsia koskevia tietoja Oma esimies ei tukenut riittävästi työskentelyä Sovittuja toimenpiteitä ei toteutettu THL:n koordinaattori ei antanut riittävästi tukea Marak vei liikaa työaikaa Minna Piispa ja Laura Lappinen 19
20 MARAK- työskentelyn hyödyt, % (n=41) Kokonaiskuva uhrin tilanteesta on parantunut Tietämys toisten toimijoiden tehtävistä on parantunut Yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut Tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on parantunut Yhteydenpito on helpompaa Löydän helpommin avainhenkilöt eri virastoista Uhrin turvallisuus on parantunut Minna Piispa ja Laura Lappinen 20
21 Uhrin turvallisuuden parantuminen (Poliisin rikostietojärjestelmä) % Kaikki käsitellyt tapaukset 100 Rikosilmoitus ennen MARAK 78 Rikosilmoitus MARAK:n jälkeen 18 Lähestymiskielto määrätty MARAK:n jälkeen THL 21
22 Hyödyt moniammatillisen työskentelyn osalta: Tietämys muista toimijoista parantuu ja uhrin auttaminen paremmin koordinoitua MARAK on selvästi lisännyt tietämystä eri ammattialojen toimijoiden mahdollisuuksista auttaa väkivallan uhria ja edistänyt moniammatillista vuoropuhelua perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Yhteistyö paranee Tietämys eri viranomaisten toimintatavoista ja -mahdollisuuksista on lisääntynyt. Voin hyödyntää tätä myös MARAK:iin kuulumattomien asiakkaiden kohdalla. Yhteistyö on joustavampaa. Minna Piispa ja Laura Lappinen 22
23 Hyödyt uhrin turvallisuuden kannalta: Lomake toimiva väkivallan puheeksi ottamisen väline Riskinarviointilomakkeesta on ollut hyötyä asiakkaan kanssa keskusteltaessa perhetilanteesta, vaikka itse lomaketta ei täyttäisikään. Kokonaiskuva uhrin tilanteesta paranee Kaikissa läheisväkivaltarikoksissa tulee mietittyä tarkemmin vielä mikä olisi sellainen case, josta olisi hyötyä asiakkaalle ja ketä voitaisiin parhaiten auttaa. Tehostaa uhrin auttamista Sosiaalityöntekijöille on avautunut yksi työskentelymuoto lisää ja yhteistyö eri toimijatahojen kanssa on parantunut. Tämä on myös yhteiskuntapoliittisesti tärkeä asia ja tuo pidemmällä aikavälillä säästöjä ja useampaan lähisuhdeväkivaltaan saadaan ainakin hetkeksi taukoa, kun asiakkaat huomaavat, että viranomaiset tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoa. Osassa kodeissa tilanne rauhoittunut tilanteeseen puuttumisen myötä. Sosiaalityöntekijöille ollut etua asiakastapaamisessa, kun on ollut esittää poliisin antamaa faktaa. Minna Piispa ja Laura Lappinen 23
24 Asiakkaiden kokemuksia Kukaan ei kertonut mitä MARAK on, en saanut oikein mitään apua. Olisin halunnut tukihenkilön, en saanut. Fyysinen väkivalta päättyi, mutta vaino alkoi. Olisin halunnut vahvempaa tukea, esim. lastensuojelusta ei sitä ole tullut lainkaan. Asun edelleen tekijän kanssa pakosta samassa asunnossa. Kaupungilla ei ole ollut tarjota tekijälle uutta asuntoa vaikka on sitä hakenut. Koen fyysisen väkivallan uhkaa edelleen. En ole saanut apua. Alussa pelon takia en halunnut poliisin tietoon tapahtumia ja sen takia työryhmä jätti asiani käsittelemättä. Haluaisin apua nyt, mutta en tiedä kehen ottaa yhteyttä, eikä itsellä ole voimia etsiä kontakteja. Olen eronnut tekijästä, mutta koen edelleen fyysistä ja henkistä väkivaltaa, myös vainoa. Olisin halunnut tukihenkilön, sitä ei tarjottu. Toivoisin, että käräjäoikeuksia tiedotetaan MARAK:sta, nyt tuomari ei ollut kuullut asiasta lainkaan! Lomake täytettiin turvakodissa, koin tilanteen sekavaksi, koska olin järkyttynyt väkivallasta. En muista olenko esittänyt toiveita avun saannin suhteen MARAK-työryhmälle, mutta koen etten saanut mitään apua lomakkeen täytön jälkeen. En muista, että kukaan olisi ollut yhteydessä työryhmästä minuun. Olen muuttanut, mutta uusi asunto paljastunut tekijälle. Haluaisin muuttaa uudelleen, mutta minulle ei ole voimia yksin. En ole saanut tukihenkilöä. Minna Piispa ja Laura Lappinen 24
25 Asiakkaiden kokemuksia Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää. Haluan korostaa konkreettisten aputoimien, mm. kodinhoitoon saadun avun tärkeyttä tapauksessani Olen saanut nopeasti tarvitsemaani apua lomakkeen täytön jälkeen ja olen tyytyväinen, että yhteydenotot ovat tulleet auttajilta eikä minun ole tarvinnut sekavassa tilanteessa osata ottaa yhteyttä mihinkään. En ollut itse ymmärtänyt aiemmin olleeni väkivallan uhri, lomakkeen täyttämisen myötä ymmärsin väkivallan laajuuden. Sain tukihenkilön, joka oli todella hyvä ja tärkeä minulle. Olen kokenut työskentelyn erittäin hyväksi. Minulle on tullut olo, että minut otetaan tosissaan, olen tärkeä ja minusta välitetään. Etenkin poliisissa palvelu parantui ja minun tapauksestani tiedetään nyt enemmän. Tämä on nopeuttanut juttujen tutkintaa ja juttuni on ohjattu yhdelle syyttäjälle. Olisin toivonut vielä, että juttuni olisi aina ohjattu samalle tutkijalle. Olen kokenut saaneeni kaiken avun mitä tarvinnut, olen tyytyväinen että väkivalta otettiin puheeksi ja apua oli tarjottiin, koska en olisi sitä itse ymmärtänyt pyytää. Nyt koen, että jatkossa avun pyytäminen on helpompaa, kynnys hakea apua on matalampi. Toivoisin, että kaikki uhrit voisivat saada samalla tavalla apua. Saimme jonojen ohi paikan lapsilleni nuorisoneuvolaan. Olen ollut tyytyväinen lastensuojeluun. Koin helpottavana sen, että väkivallasta keskusteltiin lomakkeen avulla. Koin, että tulin vihdoin oikeasti kuulluksi. Minna Piispa ja Laura Lappinen 25
26 Työryhmäläisten ajankäyttö työskentelyyn (n= 67) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 1-4 tuntia 5-9 tuntia Vähintään 10 tuntia Ei lainkaan Minna Piispa ja Laura Lappinen 26
27 Tietosuojakysymykset: Suostumuksen pyytäminen Suostumus tietojen käsittelyyn koskee vain uhria. Uhri voi halutessaan perua suostumuksen tai rajata työryhmästä pois jäseniä Lomakkeiden numerointi Lomakkeiden säilytys ja toimittaminen THL:ään Tutkimustyö Minna Piispa ja Laura Lappinen 27
28 Ennen aloitusta selvitettävät asiat Moniammatillisen työryhmän kokoonpano Johtoryhmä Tukihenkilöiden järjestäminen Koulutus; - Työryhmän kouluttaminen - Työntekijöiden kouluttaminen Työvälineet; Riskinarvioinninlomake Suostumuslomake Ohjeistus Kokousmuistio MARAK:n salassapitosopimus Yhteystiedot lomake Turvasuunnitelma Aikataulu; - Koulutukset, kokousten aloitus Tutkimus Minna Piispa ja Laura Lappinen 28
29 LÄHISUHDEVÄKIVALTARIKOKSESTA EPÄILLYN OHJAAMINEN KUULUSTELUSTA VÄKIVALTAA KATKAISEVAAN PALVELUUN Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Hyvärinen Salla, väkivaltatyön asiantuntija Lyömätön Linja Espoossa ry Knuutti Timo, ylikonstaapeli Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoon pääpoliisiasema
30 Hankkeen taustalla Sisäisen turvallisuuden ohjelma Kaikissa tapauksissa henkilöä ei ole tarpeen ohjata jatkotoimiin terveydenhuollon piiriin, mutta hän tarvitsee tukea väkivaltafantasioiden käsittelyssä ja niistä irti pääsemisessä. Järjestöt tarjoavat apua erilaisista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palveluja on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla niin määrällisesti kuin myös alueellisesti. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Viranomaiset ja järjestöt sopivat yhdessä menettelystä, jolla henkilö ohjataan palvelun piiriin. Käynnistetään toiminta olemassa olevien toimintamallien pohjalta, vuodesta 2012 eteenpäin. (Sisäasiainministeriö 2012, 43.) Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään valtakunnallisesti koordinoituja yhteistyömalleja, joiden avulla poliisi välittää epäillyille tietoa ohjelmista ja ohjaa esimerkiksi Espoon mallin mukaisesti parisuhdeväkivallan tekijöitä väkivallan katkaisuohjelmiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 60).
31 Espoon mallilla (PRYM) 12 vuoden historia Arvioitu kokeiluvaiheen jälkeen 2003 (sisäinen) ja 2006 (Optula) PRYM ja Väkivallan katkaisu ohjelma ovat Hyviä käytäntöjä (Tie turvallisempaan huomiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt) Marakista erillinen hanke -> ohjataan kaikki epäillyt ei vain korkean riskin tapauksia Marak paikkakunnat valittiin valmiiden verkostoiden vuoksi
32 Keskeiset periaatteet Väkivallan tekijän vastuuttaminen käyttämästään väkivallasta Väkivallan käytön katkaiseminen ja sen uusiutumisen ennalta estäminen Väkivaltaa käyttäneiden henkilöiden sitouttaminen väkivaltaa katkaisevaan palveluun Perheväkivallan sovittelun rajaaminen Viestin antaminen siitä, että parisuhteessa tapahtuva väkivalta on tuomittavaa ja että siitä seuraa rangaistus Syytteen nostaminen väkivaltaa katkaisevan palveluun osallistumisesta huolimatta
33 Erilliset prosessit Rikosprosessi Poliisi Lastensuojelu Väkivallan tekijän tuki 6 kertaa Väkivallan katkaisuohjelma tai muu jatkotyöskentely Marak tai muu uhrin tuki
34 Espoon malli Epäillyn tuki Lyömätön Linja Espoossa ry: Väkivallan katkaisu ohjelma parisuhdetapaamiset Poliisin esitutkinta Asianomistajan tuki Kaupungin Omatila-palvelu, Turva-asuminen Avopalvelut, esim. perheneuvolat Rikosuhripäivystys parisuhdetapaamiset Lapsen ja nuoren tuki Lastensuojelu perhetapaamiset Syyttämättä jättäminen Rikosprosessi Oikeusasteet
35 Poliisin tehtävä esitutkinnassa Epäillyn kuuleminen Yhteistyömallista kertominen Motivointi avun piiriin Yhteystietojen toimittaminen sähköpostilla Nimi ja yhteystiedot Asiointikieli, jos muu kuin suomi Rikosilmoitusnumero ja mahdollinen lähestymiskielto Kirjaaminen kuulustelupöytäkirjaan Kerrottu väkivaltaa katkaisevasta palvelusta ja onko asiakas suostuvainen yhteystietojen toimittamiseen vai ei
36 Väkivaltaa katkaisevien palveluiden normit tässä yhteistyömallissa 1. Työskentelyn aloittaminen ja yhteistyön luominen muihin auttajatahoihin, palveluohjaus puolisolle/ läheiselle Asiakastieto- ja lupalomake 2. Asiakkaan tarinan kuuleminen 3. Käytetyn väkivallan kartoitus ja vaaran arviointi 4. Väkivallan seuraukset 5. Väkivallattomuustaitojen kehittäminen Väkivaltaa kartoittava lomake 6. Työskentelyn jatkosta sopiminen
37 Miten MARAK- paikkakunnilla toteutettu Mallin esittely yhteistyökokouksessa, päätös yhteistyön aloittamisesta suurempi koulutus työntekijöille (Espoon lyömätön linja ja Länsi-Uudenmaan poliisi vastannut) Mallin kokeilu käynnissä/ käynnistymässä Joensuussa, Vantaalla, Lappeenrannassa Joensuussa ohjaaminen palveluun mahdollista myös mm. sotepalveluista MARAK- tapausten soveltuvuus
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu
LisätiedotMARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi 8.9.2013 THL 1
MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi 8.9.2013 THL 1 MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) taustaa MARAK on lähtöisin Englannista v. 2002 Pilotti Suomessa vuosina 2010-2011 Jatkohankkeessa
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu
Lisätiedot" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA
" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön
LisätiedotMARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1
MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan
LisätiedotMARAK moniammatillinen riskinarviointi
MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3
M ARAK - TOIMINTA T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 Aineiston lähde THL 29.10.2013 1 MARAK Moniammatillinen riskienarviointikokous Multi Agency Risk Assessment Conferences (Marac) UK, Cardiff
LisätiedotMARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä
MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,
LisätiedotLÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia
LisätiedotMonialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi
Monialainen MARAK -toimintamalli Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi 5.6.2017 Martta October 1 Esityksen rakenne 1) Mikä MARAK on? Toimintamallin esittely 2) Miksi MARAK on kehitetty?
LisätiedotMARAK 24.10.2013 THL 1
MARAK 24.10.2013 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy:
LisätiedotSiskomaija Pirilä. MARAK Oulussa
Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n
LisätiedotMARAK. Minna Piispa 1
MARAK Minna Piispa 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan
LisätiedotMARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1
MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN
2.10.2014 ANNIKA IMMONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN PORVOON KAUPUNKI Asukasluku n. 49 000, kolmannes ruotsinkielisiä, kaksikielinen
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotMARAK-RISKINARVIOINNIN TARKISTUSLISTA
MARAK-RISKINARVIOINNIN TARKISTUSLISTA Tarkistuslistan tavoite: Auttaa väkivallan uhrien kanssa työskenteleviä viranomaisia ja ammattilaisia tunnistamaan kohonnut väkivallan uusiutumisen riski parisuhdeväkivallassa,
LisätiedotMARAK Y H T E I S T Ä T Y Ö T Ä L Ä H I S U H D E V Ä K I V A L T A A N P U U T T U M I S E K S I T U I J A H E L L S T E N
MARAK Y H T E I S T Ä T Y Ö T Ä L Ä H I S U H D E V Ä K I V A L T A A N P U U T T U M I S E K S I T U I J A H E L L S T E N 1 3. 1 0. 2 0 1 6 Aineiston lähde THL 14.5.2014 1 RIKU JA MARAK RIKUn perustehtävä
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa
LisätiedotKatkaise väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun OHJAUS
OHJAUS Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun Salla Hyvärinen Jari Hautamäki 10 2013 Ohjaus 10/2013 Salla Hyvärinen & Jari Hautamäki
LisätiedotValtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö
Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)
LisätiedotLähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö
Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään
LisätiedotMARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.
MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan
LisätiedotRoad Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen
Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,
LisätiedotRoad Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen
Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Turvallisuusverkoston kokous 7.4.2014 17.4.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL, STM, ESAVI,
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan
LisätiedotTie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos
Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotLähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala
Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotVäistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki
Väistö 2014-2015 Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki Hankkeen tarkoitus Vahvistetaan hankealueen kuntien väkivaltaosaamista ja
LisätiedotSavonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.
NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö
9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:
LisätiedotAnkkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014
Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotLähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario
Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotPUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA
PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille
LisätiedotLähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli
ähisuhdeväkivallan kohtaaminen Naantalin toimintamalli ähisuhdeväkivallasta kysyminen ähisuhdeväkivallasta kysytään tapaamisissa, kun tehdään potilaan/asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta ja/tai kerätään
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotRIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 22.5.2017 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö). STEA rahoittaa kehittämistoimintaa. Toteuttajana Ensi- ja turvakotien
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPoliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt
Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt Rikosylikonstaapeli Jouko Autio ulkomaalaisryhmä ja vanhempi rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemi ennalta estävä erityistoiminta, RTA, Oulun
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 28.8.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä
Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotUlos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen
Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotAnkkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen
Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi EHKÄISE, TUNNISTA, AUTA koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta Tampere 16.3.2017 16.3.2017 Suvi Nipuli 1 Hankkeen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?
Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Helena Ewalds, kehittämispäällikkö 12.11.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotMiten puutun lähisuhdeväkivaltaan?
Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 13.11.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotPerhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET
Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma 2013-2016 ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 2.9.2016 Arviointikyselystä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2013-2016 tavoitteena oli, että
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
LisätiedotAjankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltaiset erot Väkivaltatyön foorumi Kotka Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä Tiina Muukkonen tiina.muukkonen@etkl.fi Veli-Matti Toikka veli-matti.toikka@etkl.fi 1
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotParisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?
Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
Lisätiedotväestösuhteet: kuinka parantaa
Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,
LisätiedotVOI HYVIN yleisöluento
Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi
LisätiedotOulun poliisilaitos Road Show seminaari Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta
Oulun poliisilaitos Road Show seminaari 25.- Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 Lappi 11 poliisilaitosaluetta
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotMONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ
MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen
LisätiedotYHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista
Lisätiedot