Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin
Pilottihanke 2010-2011 Yleistavoite: Tietoa kestävän laajamittaisen ravinteiden poistokalastuksen järjestämiseksi Pilotin tavoite: Selvittää särkikalojen laajamittaisen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia Pilotoidaan kaksi potentiaalista hyödyntämislinjaa: 1: Saaristomerestä elintarviketta ja rehua 2: Suomenlahdesta bioenergiaa 2
Keskeiset kysymykset 1. Paljonko raaka-ainetta on ja mikä on sen laatu kaupalliseen hyödyntämiseen? 2. Kiinnostaako pyynti kalastajia, mikä on kalan pyydettävyys ja kalastuksen kannattavuus? 4. Miten kalan vastaanotto, jatkokäsittely ja markkinointi kannattaa?
Kalaa on paljon Mynälahti kevät 2011: 1200 kg/ha, josta särkikaloja 200 kg/ha Pikkalanlahti syksy 2011: 200 kg/ha, josta särkikaloja 130 kg/ha
Vähän vierasaineita Polyklooratut dioksiinit (PCDD), furaanit (PCDF), bifenyylien (PCB) ja non-orto eli co-planaaristen bifenyylien (co-pcb) määrittäminen nahoitetusta kalafileestä Suurin sallittu summapitoisuus Suurin sallittu pitoisuus dioksiineille RKTL Airaksinen 27.10.2011 Laskettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaan (upperbound, WHO-TEQ 2005) (Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos, Ympäristöterveyden osasto)
Kalastajia kiinnostaa pyytää Hankkeelle ostettu särkikalamäärä 350 tn hintaan 40 snt/kg (sis. alv) Kohdistettu kalastus 250 + 50 tn Pohjoinen Saaristomeri Sivusaaliin talteenotto (>100 kalastajaa) Pikkalanlahti 100 + 50 tn Tavoite saavutettiin
Kuva: Klaus Berglund Kohdistetun pyynnin kehittyminen 2009 7
Kuvat: Klaus Berglund 2011 8
Saaliin arvo on noussut 140000 Määrä 120000 Arvo 120000 100000 + 4 % K g 100000 80000 60000 40000 20000 88% -36 % 75% +51 % Särkikala Muu kala 80000 60000 40000 20000 30% + 6 % 32% Särkikala Muu kala 0 2010 2011 0 2010 2011 Särkikalan (lahnan) määrä vähentynyt, Arvokalan kasvanut Sekä särkikalan että arvokalan saaliin arvo noussut
Vienti tuo lisäarvoa Ympäristöpalkkiolla 80 snt/kg 1,12 /kg 0,77 /kg 0,57 /kg 1,05 snt/kg Kaupallinen 38 snt/kg 55 % särkikalasta vientiin vuonna 2011 0,70 /kg 0,35 /kg 0,15 /kg 0,63 snt/kg
Arvokala takaa kannattavuuden Ympäristöpalkkiolla Kg /kg % Lahna >800 20 000 27 % 1,12 22 400 18 % 400-800 20 000 27 % 0,77 15 400 12 % <400 20 000 27 % 0,57 11 400 9 % Arvokala 15 000 20 % 5,00 75 000 60 % Tuotot 75 000 100 % 1,66 124 200 100 % Muuttuvat kustannukset 14 904 12 % Kiinteät kustannukset 75 000 60 % Tulos 34 296 28 % Tulos Muutos Ilman ympäristöpalkkiota Ilman arvokalaa Arvokalaa 1,5 x Ilman ympäristöpalkkiota ja arvokalaa 1,5 x 9 096-73 % -37 3723-210 % 71 906 110 % 45 106 32%
Särkikalapyynnillä merkitystä Silakkarysä Kg % /kg % Silakka 200 000 95 % 0,20 40 000 86 % Särkikala 10 000 5 % 0,63 6 300 14 % Yhteensä 210 000 100 % 0,22 46 300 100 % Silakkarysä ja kuorerysä Kg % /kg % Silakka 200 000 74 % 0,20 40 000 47 % Kuore 50 000 19 % 0,65 32 500 38 % Särkikala 20 000 7 % 0,63 12 600 15 % Yhteensä 270 000 100 % 0,32 85 100 100 % Suomukalapyynti Kg % /kg % Suomukala 20 000 50 % 5,00 100 000 89 % Särkikala 20 000 50 % 0,63 12 600 11 % Yhteensä 40 000 100 % 2,82 112 600 100 % Kohdistettu pyynti + oma vienti Kg % /kg % Suomukala 20 000 25 % 5,00 100 000 68 % Särkikala 60 000 75 % 0,80 48 000 32 % Yhteensä 80 000 100 % 1,85 148 000 100 % Särkikalan osuus voi olla kalastajan tuotoista 10-30 %
Saaristomerellä sivusaaliit talteen Länsi-Rannikon Kala Oy Länsi-Rannikon Kala Oy: Silakka- ja kuorerysäpyynnin sivusaaliin käsittely Kalarannan Vihannes Oy: Suomukalapyynnin sivusaaliin keräily ja käsittely Kalaset Oy: Verkkopyynnin esikäsitelty sivusaalis ja massaus
Elintarvike ja rehu Länsi-Rannikon Kala Oy (lahnamassa) Kalaset Oy (särkimassa) Naantalin Ruokamestarit Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis L A J I T T E L U Isot lahnat ja särjet Muut särkikalat Massaus P A K A S T U S Kalapihvit Vienti Muut särki kalat VK, SK RE- HU- KES- KUK- SET Pohjoisen Saaristomeren kalastajat Länsi-Rannikon Kala Oy Kalarannan Vihannes Oy
Särkikalaa sivusaaliista 250 tn Touko-huhtikuu 80 %
Kuoreenpyynnin sivusaalis hyödynnettävissä Potentiaali 100-300 tn Viikko Särkikalan merkitys vastaanottajalle 0,5 % määrästä ja arvosta
Kuorepyynnin sivusaalis pienikokoista
Erottelu kuoreen seasta työlästä 2011 kg % /kg % Tuotot: Rehu 62 632 79 % 0,2 11 813 49 % Vienti 16 875 21 % 0,7 12 526 51 % Yhteensä 79 507 100 % 0,31 24 339 100 % Kustannukset: Erottelu 79 507 100 % 0,14 10 869 42 % Rehu 62 632 79 % 0,10 6 263 24 % Vienti 1) 16 875 21 % 0,30 4 978 19 % Yleiskulut 79 507 100 % 0,05 3 975 15 % Yhteensä 79 507 100 % 0,33 26 086 100 % Tulos 79 507 100 % -0,02-1 747-7 % Särkikalojen erottelu mahdollistaa kuoreen vastaanoton lisäämistä: Kalastajan tulonmuodostus kuoreen kautta.
Suomukalapyynnin sivusaalista vientiin 20 snt/kg Puolet särkikalasta vientiin
Pienen lahnan keräily ei vielä kannata 2010 Kevät kg /kg Tuotot: Rehu 22 470 0,07 1 573 Vienti 8 360 25% 0,50 4 180 Yhteensä 30 830 0,19 5 753 Kustannukset: Keräily 30 830 0,07 2 077 Lajittelu 30 830 0,09 2 855 Vientipakastus 8 360 0,10 836 Hallinto 60 265 0,02 1 040 Yhteensä 30 830 0,22 6 807 Tulos 30 830-0,03-1 054 2010 Syksy kg /kg Tuotot: Rehu 16 270 0,07 1 139 Vienti 5 290 27% 0,75 3 968 Yhteensä 21 560 0,24 5 106 Kustannukset: Keräily 21 560 0,19 4 043 Lajittelu 21 560 0,09 1 853 Vientipakastus 5 290 0,10 529 Hallinto 21 674 0,02 419 Yhteensä 21 560 0,32 6 844 Tulos 21 560-0,08-1 738 0-tulos, jos hinnat tai vientiosuus korkeampi
Verestetyn särjen saatavuus vähäistä 0,6 /kg 1 /kg 5 tn Kalastajalle pitää maksaa kilpailukykyinen korvaus kalan esikäsittelystä!
Särkimassan valmistus työlästä Päitys, perkaus ja halkaisu Kuvat: Jani Mäkinen. Kalaset Oy
Särkimassan valmistus työlästä Massaus, pakkaus ja pakastus Kuvat: Jani Mäkinen Kalaset Oy
Valmistuskustannukset korkeat Särkimassan tuotantokustannus Vastaanotto, punnitus ja lajittelu 0,65 13 % Päitys ja perkaus 1,42 28 % Halkaisu, pesu ja nahkominen 1,33 27 % Massaus, pussitus 0,73 15 % Pakkaus, punnitus ja pakastus 0,87 17 % Omakustannushinta 5,00 100 %
Kotimarkkinoilla kasvavaa kysyntää Puhdas laadukas särkipihvi (85% särkeä): Verestetty särki, ostohinta : 1 /kg Massa omakustannushinta: 5 /kg Pihvi: Tukkuhinta 10 /kg Pihvin vähittäishinta 15 /kg Erikoistuote: rajallinen markkina Kaikki pilotissa tehty massa saatu kaupaksi 5 /kg > kysyntää olisi enemmän SK-sektorilla > raakaaineen saatavuus pullonkaula
Kuluttajat pitivät pihveistä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki Yllättyi Piti Ei pitänyt
Bioenergia Aura-Mare Oy / Biota Tech Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis H A P O T U S Hapotettu särkikalamassa B I O Ö L J Y Biodiesel Jäännösmassa B I O K A A S U Mädätysjäännös M A A N P A R A N N E Suomenlahden kalastajat Sybimar Oy:n hapotusyksikkö Inkoossa Sybimar Oy Uusikaupunki BIOvakka Suomi Oy Vehmaa
Kalan hapotuskontti Tehokas tapa käsitellä elintarvikkeeksi kelpaamaton kala Pilotissa testattu kontti (20 tn) Jatkokehitetty kontti (40 tn) Kuvat: Sybimar Oy
Hapotusyksikön asennus Kuvat: Klaus Berglund
Kuvat: Klaus Berglund
Kuvat: Eeva Klaus Berglund
Hapotusyksikkö sisältä 4. 3. 1. 2. 5. 1 = Murskain, 2 = Sekoitussäiliö, 3 = Ohjausyksikkö, 4 = Happosäiliö, 5 = Pumppu. (Kuva. Klaus Berglund).
Hapotuksen kustannukset katettavissa Investointi 100000 Poistoaika Kalan määrä 80000 Kg/v 10 v Kuljetusmatka 1000 km Tuki-% Huoltokustannus 1600 /v 90 % Kustannukset /kg % Kiinteät kulut Poisto 0,01 9 % Huolto 0,02 14 % Muuttuvat kulut Kuljetus 0,04 27 % Happo 0,05 36 % Kalastajan työ 0,01 7 % Muut kulut 0,01 7 % Kulut yhteensä 0,14 100 % Turkiseläinten rehuksi: 15 snt/kg ilman kuljetuskustannuksia
Bioenergiaa tutkitaan vielä Biodieselin valmistus ei ole kannattavaa Taulukko 1. Sybimar Oy:ssä käsiteltyjen näyte-erien kiintoaine-, vesi- ja rasvapitoisuus. Hapotetun kalaliuoksen Kesän näyte-erä Syksyn näyte-erä koostumus Kg % Kg Kiintoainejäämä 2300 19,41 % 4000 18,60 % Vettä 9000 75,95 % 16500 76,74 % Öljyä 550 4,64 % 1000 4,65 % Koko erä 11850 100,00 % 21500 100,00 % Biokaasutus jatkotutkimuksissa - metaanin tuottokyky - lisäarvotuotteet
Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä.
Ravinteiden poisto ammattikalastuksen avulla Poistokalastus: 4 Milj. kg = 30 tn fosforia sisärannikolta Kaupallinen pyynti Suomessa 2010: 3 Milj. kg = 22 tn fosforia rannikolta 118 Milj. kg = 472 tn fosforia avomereltä
Poistokalastuksen hyödyt: win-win-win Ravinteiden poisto Ekologinen tervehdyttäminen Uusi luonnonvara hyötykäyttöön Poistokalastus Virkistyskäytön edistäminen Ammattikalastuksen elvyttäminen Kotimaisen kalan saatavuuden paraneminen 37
Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä. Särkikalojen sivusaaliin keräily, vastaanotto, lajittelu, pakastus ja markkinointi on mahdollista muun kalan käsittelyn yhteydessä. Ei vielä ylläpidä särkikalojen kalastusta. Särkikalan talteenotto mahdollistaa kuoreen laajemman pyynnin.
Johtopäätökset tuloksista Särkikalatuotteiden kysyntä kotimarkkinoilla kasvaa. Jatkojalostus onnistuu kaupallisesti ainakin pienessä mittakaavassa. Elintarvikkeeksi kelpaamaton osa voidaan säilöä tehokkaasti. Turkisteollisuudessa on nykyisessä markkinatilanteessa tuoreelle, pakastetulle ja hapotetulle särkikalalle kysyntää. Biodieselin valmistus särkikaloista ei kannata. Biokaasutusta ja lisäarvotuotteita tutkittava.
Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > Uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten ja bioenergian ja lisäarvotuotteiden kansallinen tutkimus käynnistyi.
Elintarvikkeita kotimarkkinoille Maabrändiraportti 25.11.2010: Särkikaloista Gourmet tuotteita Valtioneuvoston selonteko: ruokapolitiikasta 21.1.2011 Vähän hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi tehostettava! Palmia 27.10.2011: Suurin yksittäinen ekotekomme kotimaisten kalojen suhteen on lahnapihvit. Fazer Amica Caternet Oy 28.10.2011
Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä > win win - win Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille. Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen. Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten sekä bioenergian ja lisäarvotuotteiden tutkimus käynnistynyt
Vaikutusten seuranta Paljonko eri vesistöjen vaikutusalueelta saadaan poistettua kalan mukana ravinteita? Mihin kala käytetään? Ekologiset vaikutukset: Tehotutkimusalueiksi Pikkalanlahti ja Mynälahti?
Vähäarvoisten kalamassojen hyödyntäminen elintarvike-, rehu- ja bioenergiatuotantoon (TEKES-hanke, RKTL-Turun AMK 2011-2013) 1. Raaka-ainevirtojen analyysi ja logistiikka 2. Kalan säilöntä, käsittely ja lisäarvotuotteet 3 ja 4. Kalan ja muiden biomassojen soveltuvuus bioenergian tuotantoon Särkikalat Muut raakaaineet Teollisuuden sivutuotteet Esikäsittely Fraktiointi Biokaasutuspotentiaali Mädäte Biokaasutus pilotti 5. Taloudellinen arvio ja liiketoimintamalli 6. Suunnitelma jatkohankkeeksi MTT ja VTT sekä kv-tutkimuslaitokset kiinnostuneita lisäarvotuotteiden tutkimuksesta
Lisätietoa www.rktl.fi: Pilottihanke vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön edistämiseksi. Setälä, Airaksinen, Lilja ja Raitaniemi. Loppuraportti. RKTL:n työraportteja 10/2012. 72 s. Särkikalapihvien markkinointikokeilu vähittäiskauppamarkkinoilla Saarni, Setälä ja Lehtonen A.-K. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 2, 2011. 27 s Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttömahdollisuudet. Setälä, Tarkki, Mannerla ja Vielma. RKTL:n työraportteja 1/2011. 31 s. Tulossa: Rannikon särkikalojen määrien arviointi 2010-2011. Lilja, Raitaniemi ja Setälä. RKTL:n työraportteja?/2012.
Kiitos!