Savuton pääkaupunkiseutu -hanke 2011-2013

Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Savuton pääkaupunkiseutu -hanke 2011-2013 Socca Socca 19.1.2012 1

Taustaa Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeen tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun savuttomuutta. Pääkaupunkiseudun kunnilla on omat savuttomuusohjelmansa, joiden toteutumista hanke tukee. Savuton Helsinki 2007-2015 Savuton Espoo 2010-2016 Savuton Vantaa 2011-2015 Savuton Kauniainen 2011-2015 Hanke on kolmivuotinen 2011-2013. Hankerahoitus vuodelle 2012: 130 000. Socca 2

Savuton pääkaupunkiseutu -hanke Savuton Suomi Savuton pääkaupunkiseutu Savuton Helsinki Savuton Espoo Savuton Vantaa Savuton Kauniainen Savuton pääkaupunkiseutu hanke tukee kuntien omien savuttomuusohjelmien toteutumista. Viestinnällä on hankkeessa keskeinen rooli. Vahvistetaan kuntien savuttomuustyötä Täydennetään kuntien työtä reagoiden ajankohtaisten tarpeiden mukaan Luodaan näkyvyyttä ja myönteistä savuttomuusmielikuvaa Socca 3

Hankkeen tavoitteet 2011-2013 Savuton pääkaupunkiseutu hankkeen päätavoite vuosina 2011-2013 on tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta. Lasten ja nuorten tupakoimattomuutta tuetaan seuraavien painopistealueiden kautta: 1. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy alakouluiästä lähtien 2. Tietoa nuuskasta yläkouluikäisille 3. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien kaupungin työntekijöiden savuttomuuden tukeminen 4. Lasten ja nuorten savuttomat elinympäristöt 5. Yläkoululaisten vanhempien kannustaminen nuorten tupakoimattomuuden tukemiseen 6. Lasten ja nuorten parissa toimivien kaupungin työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet esiin Socca 4

2011 1. Alakouluiästä lähtien Tupakoimattomuuden edistäminen peruskoulun vuosiluokilla 1-6 toimintamallin lanseeraus Materiaali jaettiin pääkaupunkiseudun peruskouluille lokakuussa 2011 Vuoden 2011 koulutustilaisuudet (19.10., 20.10. ja 3.11.) yhteistyössä Suomen Syöpäyhdistys ry:n sekä Kuule Oy:n kanssa. Seuraava koulutustilaisuus 9.2.2012. Koulutustilaisuuksiin osallistunut yhteensä 54 henkilöä: Helsinki: 33 Espoo: 10 Vantaa : 4 Kauniainen: 2 Muu: 5 (Turku, Kouvola, Lohja) Materiaalin esittely eri tilaisuuksissa ja messuilla, esim.: Kouluterveyspäivät 21.-22.9. Opi ja Kasva messut 7.-8.12. Educa 2012 messut 27.-28.1.2012 Vuonna 2012 Socca toteuttaa tutkimuksen materiaalista (materiaalin käyttöönotto ja arviointi materiaalista) Socca 5

2011 1. Alakouluiästä lähtien Savuton pääkaupunkiseutu hanke uudistaa alakoulujen tekemää tupakoimattomuustyötä. Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakouluilla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Toimintamallissa tupakoinnin aloittamisen ehkäisyn lisäksi huomiota kiinnitetään passiiviselle tupakoinnille altistumisen ehkäisyyn. Tavoite: tupakoinnin aloittamisen ehkäisy Kohderyhmä: peruskoulujen johto-, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö Viesti: tupakoimattomuustyö alkaa alakouluiässä Keino: tupakoimattomuuden tukeminen vuosiluokilla 1-6 -toimintamallin lanseerauskampanja Socca 6

2011 Pääkaupunkiseudun savuttomuuskysely Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen Savuton pääkaupunkiseutu hankkeen ja Suomen ASH ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa savuttomuuteen liittyviä eri asioita ja mielipiteitä. Lisäksi selvitettiin tupakointitottumuksia ja nuuskan käyttöä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 16 64-vuotiaat suomalaiset pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa). Kaupungit Tavoitevastaajamäärät Toteutuneet vastaajamäärät Helsinki 1000 1686 Espoo/Kauniainen 400+200* 575+25 Vantaa 400 505 Yhteensä 2000 2191 *Alun perin tavoitteena oli saada Kauniaisista n=200, mutta paneelissa on heitä vain samassa suhteessa kuin väestössä keskimäärin. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 6. 17.10.2011 välisenä aikana. Kutsuja lähetettiin yhteensä 7255 henkilölle. Tutkimukseen vastasi 2791 henkilöä (vastausprosentti 38 %). Kysymyskohtaisesti tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 % luottamusvälillä ± 1,8 %. Socca 7

Savuton kaupunki: Yhteenveto Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat hyvin samaa mieltä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) seuraavista asioista: Helsinki Espoo/Kauniainen Vantaa On hyvä, että kaupungissa panostetaan lasten ja 96 % 96 % 98 % nuorten tupakoimattomuuden edistämiseen. On hyvä, että kaupungin tilat ovat savuttomia 90 % 91 % 95 % On hyvä, että kaupungin tilaisuudet ovat savuttomia 87 % 87 % 91 % On hyvä, että kaupunki on savuton kaupunki 79 % 79 % 85 % On hyvä, että kaupungin työntekijät eivät käytä työaikaa 67 % 69 % 73% tupakointiin. Vantaalaiset ovat esitetyistä asioista jonkin verran useammin samaa mieltä kuin muiden tutkittujen kaupunkien asukkaat. Socca 8

Lapset ja nuoret: Yhteenveto Pääkaupunkilaisten yksimielisyys (samaa mieltä) näkyy myös lapsia ja nuoria koskevissa asioissa: Helsinki Espoo/Kauniainen Vantaa Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukeminen 99 % 99% 100 % on myös kotien tehtävä. Lapsia ja nuoria ei saa altistaa tupakansavulle. 97 % 98 % 100 % Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukeminen 95 % 97 % 96 % on myös koulun tehtävä. Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukeminen 91 % 92 % 92 % on myös nuorisotyöntekijöiden tehtävä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät eivät saa 90 % 94 % 93 % tupakoida lasten ja nuorten läsnä ollessa. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy kannattaa aloittaa 88 % 91 % 93% jo alakouluiässä. Hyvin moni pääkaupunkiseudun asukas on epävarma (ei osaa sanoa) tai ei osaa ottaa kantaa tähän asiaan Nuorille on tarjolla riittävästi tukipalveluja tupakoinnin 29 % 31 % 27 % lopettamiseen Socca 9

Mielipiteet lapsiin ja nuoriin liittyvistä väittämistä 2/2 Kaikki vastaajat (n=2791) 5:täysin samaa mieltä 4:jokseenkin samaa mieltä 3:en samaa enkä eri mieltä EOS 2:jokseenkin eri mieltä 1:täysin eri mieltä Keskiarvo Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukeminen on myös nuorisotyöntekijöiden tehtävä Helsinki ( n=1686) 67 24 5 120 4,56 Espoo/Kauniainen (n=600) 68 24 4 2 10 4,62 Vantaa (n=505) 67 25 6 10 4,59 Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy kannattaa aloittaa jo alakouluiässä Helsinki (n=1686) 66 22 7 3 21 4,54 Espoo/Kauniainen (n=600) 68 23 5 2 20 4,60 Vantaa (n=505) 78 15 6 01 0 4,70 Nuorille on tarjolla riittävästi tukipalveluja tupakoinnin lopettamiseen Helsinki (n=1686) 25 15 19 29 10 3 3,68 Espoo/Kauniainen (n=600) 20 17 17 31 12 4 3,54 Vantaa (n=505) 26 17 18 27 10 3 3,73 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 10

Savuttomuuden edistäminen: Yhteenveto Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavat kysymykset kaupungeittain: Mitä Helsingissä/Espoossa/Vantaalla/Kauniaisissa pitäisi tehdä savuttomuuden edistämiseksi? Voi valita useamman vaihtoehdon. Helsingin/Espoon/Vantaan/Kauniaisen kaupungin savuttomuutta kannattaa tuoda voimakkaammin esille Julkisten rakennusten ovien edessä ei pitäisi tupakoida (esim. kirjastot, ostoskeskukset, juna-asemat) Kaupungissa pitäisi olla enemmän ulkotiloissa savuttomia ympäristöjä (esim. liikuntapaikkoja, jne.) Terveydenhuollosta pitäisi saada helpommin tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tupakointi pitäisi kieltää Helsingissä/Espoossa/Vantaalla/Kauniaisissa katetuilla joukkoliikennepysäkeillä Parveketupakointi pitäisi kieltää Terveyskeskuslääkäreiden tulisi nykyistä aktiivisemmin ottaa työssään potilaiden kanssa puheeksi tupakoinnin lopettaminen Terveydenhoitajien tulisi nykyistä aktiivisemmin ottaa työssään potilaiden kanssa puheeksi tupakoinnin lopettaminen. Pääkaupungin asukkaiden mielestä savuttomuutta edistettäisiin parhaiten sillä, että julkisten rakennusten ovien edessä ei tupakoitaisi. Hyvin moni helsinkiläinen, espoolainen ja Kauniaisissa asuva kieltäisi tupakoinnin katetuilla joukkoliikennepysäkeillä. Vantaalla paljon kannatusta saa ajatus, että kaupungin savuttomuutta tuotaisiin voimakkaammin esille. Socca 11

Mitä kotikaupungissasi pitäisi tehdä savuttomuuden edistämiseksi Kaikki vastaajat, n=2791 Julkisten rakennusten ovien edessä ei pitäisi tupakoida Tupakointi pitäisi kieltää katetuilla joukkoliikennepysäkeillä Kaupungin savuttomuutta kannattaa tuoda voimakkaammin esille Terveydenhuollosta pitäisi saada helpommin tukea tupakoinnin lopettamiseen Terveyskeskuslääkäreiden tulisi nykyistä aktiivisemmin ottaa työssään potilaiden kanssa Terveydenhoitajien tulisi nykyistä aktiivisemmin ottaa työssään potilaiden kanssa puheeksi Parveketupakointi pitäisi kieltää Kaupungissa pitäisi olla enemmän ulkotiloissa savuttomia ympäristöjä EOS 5 4 1 31 32 31 30 49 46 45 50 44 38 44 43 44 43 43 45 46 38 39 60 57 64 70 76 Helsingissä Espoossa/ Kauniaisissa Vantaalla 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 12

Tupakointi Kaikilta vastaajilta (n=2791) kysyttiin: Tupakoitko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua)? Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti En tällä hetkellä, mutta olen aiemmin tupakoinut säännöllisesti En tupakoi Hieman yli viidennes (22 %) pääkaupunkiseudun asukkaista tupakoi. Osa (14 %) kertoo aiemmin tupakoineensa säännöllisesti. Suurin osa ei kuitenkaan tupakoi. Tupakoivien profiilissa korostuu 45-54-vuotiaat ja alempi koulutustausta. Vantaalla asuvat tupakoivat hieman muiden kaupunkien asukkaita useammin. Socca 13

Tupakoiko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua) Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti En tällä hetkellä, mutta olen aiemmin tupakoinut säännöllisesti En tupakoi Kaikki vastaajat 13 9 14 64 Helsinki (n=1686) 12 11 14 62 Espoo/Kauniainen (n=600) 12 7 14 68 Vantaa (n=505) 16 8 12 64 Mies (n=1076) 14 10 15 61 Nainen (n=1715) 12 8 13 67 16-24 (n=115) 10 14 4 73 25-34 (n=478) 12 11 12 64 35-44 (n=653) 12 8 18 62 45-54 (n=798) 16 7 15 61 55-64 (n=747) 14 5 19 61 Perus-/kansakoulu (n=174) Ammatti-, tekninen-/kauppakoulu (n=363) Ylioppilas/lukio (n=403) 10 18 25 15 8 5 8 17 14 62 57 61 Opisto (n=573) 18 7 19 56 Ammattikorkeakoulu (n=335) 12 8 15 65 Yliopisto/korkeakoulu (n=943) 8 8 11 73 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 14

Nuuskaaminen Kaikilta vastaajilta (n=2791) kysyttiin: Entä, nuuskaatko? Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti En tällä hetkellä, mutta olen aiemmin nuuskannut säännöllisesti En nuuskaa Erittäin harva (3 %) nuuskaa. Nuuskaajien profiilissa korostuu miehet, 25-34-vuotiaat tai ylioppilaat/lukion käyneet henkilöt. Espoossa ja Kauniaisissa nuuskaaminen on suosittua ylioppilaiden tai lukion käyneiden keskuudessa (heistä 8 % käyttää nuuskaa). Socca 15

Nuuskan käyttö Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti Ei nuuskaa, aiemmin nuuskannut säännöllisesti Ei nuuskaa Kaikki vastaajat (n=2791) 212 96 Helsinki (n=1686) Espoo/Kauniainen (n=600) Vantaa (n=505) 2 2 2 201 01 1 95 96 97 Mies Nainen 3 0 2 3 100 91 16-24-vuotta 25-34-vuotta 35-44-vuotta 45-54-vuotta 55-64-vuotta 3 11 2 3 2 3 1 2 12 0 95 93 94 97 99 huom. Perus-/kansakoulu Ammatti-, tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas/lukio Opisto ammattikorkeakoulu yliopisto/korkeakoulu 01 12 4 2 3 12 1 3 3 1 1 98 97 92 97 94 97 Tupakoi päivittäin/satunnaisesti Ei tupakoi tällä hetkellä, tupakoinut aiemmin Ei tupakoi 2 3 12 210 2 8 98 93 90 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 16

Kenen kanssa keskustellut lopettamisesta Niiltä, jotka keskustelleet tupakoinnin lopettamisesta (n=447) kysyttiin: Kuka on keskustellut? läheinen kaverit/tuttavat/ystävät terveydenhuollon ammattilainen apteekissa terveydenhuollon ammattilainen kouluterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattilainen lastenneuvolassa terveydenhuollon ammattilainen opiskeluterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattilainen sairaalassa terveydenhuollon ammattilainen terveysasemalla terveydenhuollon ammattilainen terveyskeskuksen hammashuollossa terveydenhuollon ammattilainen työterveyshuollossa terveydenhuollon ammattilainen yksityisellä hammaslääkärillä terveydenhuollon ammattilainen yksityisellä lääkäriasemalla terveydenhuollon ammattilainen äitiysneuvolassa joku muu, kuka? Useimmin keskustelu on käyty läheisten, kavereiden, tuttavien tai ystävien kanssa. Osan (31 %) keskustelukumppanina on ollut terveydenhuollon ammattilainen työterveyshuollossa. Kaupungeittain tarkasteltuna etenkin vantaalaiset ovat keskustelleet tupakoinnin lopettamisesta muita useammin myös työterveyshuollossa. Espoossa ja Kauniaisissa asuvat puolestaan ovat muita useammin keskustelleet asiasta yksityisellä lääkäriasemalla. Socca 17

Kenen kanssa on keskustellut tupakoinnin lopettamisesta Keskustellut tupakoinnin lopettamisesta (viimeisen 12 kk:n aikana/niihin aikoihin kun tupakoi/harkitsi lopettamista), n=447 kaverit/tuttavat/ystävät läheinen 61 61 terveydenhuollon ammattilainen työterveyshuollossa 31 terveydenhuollon ammattilainen terveysasemalla 11 terveydenhuollon ammattilainen terveyskeskuksen hammashuollossa terveydenhuollon ammattilainen sairaalassa terveydenhuollon ammattilainen yksityisellä lääkäriasemalla terveydenhuollon ammattilainen yksityisellä hammaslääkärillä 6 5 5 5 terveydenhuollon ammattilainen äitiysneuvolassa terveydenhuollon ammattilainen kouluterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattilainen apteekissa terveydenhuollon ammattilainen opiskeluterveydenhuollossa 3 2 2 2 terveydenhuollon ammattilainen lastenneuvolassa 0 joku muu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 18

Mistä saanut tukea Viimeisen 5 vuoden aikana tupakoinnin lopettaneilta (n=180) kysyttiin: Mistä olet saanut tai sait tukea tupakoinnin lopettamiseen? ammattilaisen vetämästä ryhmästä - Stumppi.fi-sivustolta henkilökohtaisesta neuvonnasta - jokin muu nettisivusto, mikä? nikotiinikorvaushoidosta - muualta, mistä? reseptilääkkeistä - en ole saanut tukea Stumppi -neuvontapuhelimesta - en ole tarvinnut tukea Jos saanut tukea: Mistä tukimuodosta on mielestäsi ollut eniten apua? Suurin osa (51 %) ei ole tarvinnut tukea lopettamiseen. Vain pieni osa (15 %) ei ole saanut mielestään tukea. Osa on saanut tukea nikotiinikorvaushoidoista tai reseptilääkkeistä. Tukea saaneille selvästi eniten apua on ollut nikotiinikorvaushoidosta. Melko monelle myös reseptilääkkeistä ja henkilökohtaisesta neuvonnasta on ollut apua. Taustaryhmittäin tarkasteltuna yli 55-vuotiaita on auttanut useimmin henkilökohtainen neuvonta. Socca 19

Mistä saanut tukea tupakoinnin lopettamiseen Lopettanut tupakoinnin viimeisen 5 vuoden aikana, n=180 nikotiinikorvaushoidosta 21 reseptilääkkeistä 12 Stumppi.fi-sivustolta 8 henkilökohtaisesta neuvonnasta 3 ammattilaisen vetämästä ryhmästä 0 Stumppi -neuvontapuhelimesta 0 jokin muu nettisivusto, mikä? muualta, mistä? En ole saanut tukea 1 16 15 Muu-ryhmä: ystävät, perhe, läheiset, tuttavat, Stumppa nyt kirja, työterveyshuolto (hoitaja tai lääkäri), työkaverit, työnantaja (maksoi lopetushoidon), terveydenhoitaja, raskaus&imetysaika, savuttomuuskilpailu, lehdet, TV, nikotiinilaastari, vertaistuki, ITSE, apteekki, netti, keuhkoputkentulehdus En ole tarvinnut tukea 51 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 20

Mistä tukimuodosta on ollut eniten apua Saanut tukea tupakoinnin lopettamiseen, n=236 nikotiinikorvaushoidosta 34 reseptilääkkeistä 21 henkilökohtaisesta neuvonnasta 15 Stumppi.fi-sivustolta 2 ammattilaisen vetämästä ryhmästä 1 Stumppi -neuvontapuhelimesta Muu, mikä 0 27 Muu-ryhmä: perhe, läheiset, ystävät, tuttavat, ITSE, Stumppa nyt kirja, hypnoosi, hammaslääkäri, nikotiinilaastari, sähkötupakka, ulkoilu ja liikunta, vertaistuki EOS 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Socca 21

2011 Muita toimintoja Operatiivinen viestintäsuunnitelma laadittiin vuosille 2011-2012 Yhteistyökumppani: Kuule Oy Konkretisoitiin ja yksilöitiin kohderyhmät, keinot ja kanavat, pääviestit, toimenpiteet, resurssit, operatiivinen kalenteri, seurannan keinot. Socca 22

2012 Painopistealue 2: Tietoa nuuskasta yläkouluikäisille Tyokalupakki.net-sivuston markkinointi opettajille hyödynnettäväksi opetuksessa Koulutustilaisuudet ammattilaisille Terveydenhuollon ammattilaisten kannustaminen nuuskan käyttöön puuttumiseen Yhteistyökumppanit: Suomen Syöpäyhdistys ry ja Aurera Oy Painopistealue 3: Työntekijöiden savuttomuuden tukeminen Palvelumuotoiluprojekti, case Nuorisoasiainkeskus Yhteistyökumppani: Diagonal Mental Structure Oy Painopistealue 4: Savuttomat elinympäristöt / savuton puisto Yhteistyökumppani: Aalto-yliopisto, 365 Wellbeing -hanke Socca 23

2012 2. Tietoa nuuskasta yläkouluikäisille Savuton pääkaupunkiseutu hanke lisää yläkouluikäisten tietämystä nuuskan käytön haitoista ja ammattilaisten puuttumista nuuskan käyttöön. Nuuskan käytön kasvu on ajankohtainen, huolestuttava ilmiö yläkouluikäisten, erityisesti poikien, keskuudessa. Tutkimuksen mukaan yläkouluikäisillä nuorilla ei ole tietoa nuuskan käytön haittapuolista. Faktatietoa nuuskan haitoista kaipaavat niin nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kuin nuoretkin. Nuuska on osa terveystiedon opetusta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on kysyä nuuskaamisesta ja puuttua siihen. Tavoite: nuorten nuuskan käytön vähentäminen Kohderyhmä: yläkoululaisten parissa työskentelevät kouluterveydenhoitajat ja suun terveydenhuollon väki sekä terveystiedon opettajat Viesti: nuuskan käyttö on haitallista tästä on faktaa Keino: faktapaketti ja koulutukset Socca 24

2012 3. Työntekijöiden savuttomuuden tukeminen Savuton pääkaupunkiseutu hanke tukee työntekijöiden tupakoinnin lopettamista. Tupakoimattomat työntekijät ovat malli ja esimerkki lapsille ja nuorille. Asennekasvatus lapsille ja nuorille on uskottavampaa, kun itse ei polta. Kunnat ovat myös savuttomia työpaikkoja. Kunnat tukevat työntekijöitään tupakoinnin lopettamisessa. Tukityön tehostamista kuitenkin tarvitaan ja uusia innovaatioita ja asiakaslähtöisyyttä lopettamisen tukemiseen. Työterveyshuolto on tässä keskeisessä roolissa: tiedottaa ja markkinoi lopettamisen tukipalveluita, puuttuu tupakointiin ja antaa monipuolista lopettamisen tukea. Tavoite: tupakoinnin lopettamisen tukeminen Kohderyhmä: lasten ja nuorten parissa työskentelevät kaupunkien työntekijät Viesti: lopettamisen tukea sinulle sopivalla tavalla Keino: palvelumuotoilupilottiprojekti nuorisotyöntekijöiden parissa Socca 25

2012 4. Savuttomat elinympäristöt Aalto-yliopiston 365 Wellbeing hanke 365 Wellbeing hanke on sateenvarjo erilaisia hankkeita. Hankkeessa toteutetaan yhteensä noin 12 opiskelijaprojektia. Opiskelijaprojektit ovat maisteriopiskelijoitten toteuttamia kahden kuukauden mittaisia tiiviitä projekteja. Kussakin projektissa on n.10-20 opiskelijaa, professoreita sekä tutkijoita. Opiskelijaprojektien teemat ovat seuraavat: 1) Kunnan tarjoamat terveyspalvelut ja niiden kehittäminen 2) Naapuruston hyvinvointi 3) Yksilön ympärille rakentuva hyvinvointi Socca 26

2012 4. Savuttomat elinympäristöt. Lapsilla ja nuorilla on oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisessa, terveellisessä, tupakoimattomassa ympäristössä. Haastetaan kaupunkilaiset mukaan kehittämään savutonta kotikaupunkia. Tuodaan kotikaupungin savuttomuus näkyväksi. Luodaan myönteistä savuttomuusimagoa. Tavoite: luodaan savuttomia elinympäristöjä ja vahvistetaan kaupunkien myönteistä savuttomuusimagoa Kohderyhmä: kaupunkilaiset Viesti: savuttomuus on kaikkien oikeus Keino: Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanke, World Design Capital yhteistyö, mediakampanja Socca 27

2012 4. Savuttomat elinympäristöt Kohteet Helsinki: Vanha Kirkkopuisto Espoo: Tapion raitti Vantaa: Tikkuraitti Kauniainen: Thurmannin puisto Aikataulutus: maalis-, touko-, kesä- ja elokuu 2012 Projekti käynnistyy maaliskuussa / Aalto-yliopiston Master of European Design ohjelma: noin 50 hengen kansainvälinen opiskelijatiimi 7 eurooppalaisesta muotoiluyliopistosta kokoontuu Suomessa 19.-23.3.2012. Viikon workshopin teema: savuttomuus. Avaustilaisuus 19.3. ja lopputöitten esittely 23.3. Socca 28

2013 5. Yläkoululaisten vanhempien kannustaminen Tavoite: tupakoinnin aloittamisen ehkäisy Kohderyhmä: yläkoululaisten vanhemmat Viesti: jaksakaa välittää aika on lyhyt Keino: viestintäkampanja (sisältö ja tuotettavat materiaalit tarkentuvat myöhemmin 6. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet esiin Tavoite: tupakoimattomuuden edistäminen Kohderyhmä: lasten ja nuorten parissa työskentelevät kaupunkien työntekijät Viesti: kiitos työllänne on merkitystä Keino: tsemppikampanja, nuoret kiittävät Socca 29

Viestinnän sisältö Kampanjaviestinnässä kullakin painopistealueella on omat viestinnän kärkensä. Perusviestit heijastuvat kaikessa viestinnässä. Kampanjaviestintä Alakouluiästä lähtien Nuuskafaktaa Lopettamisen tukea työntekijöille Savuton elinympäristö Jaksakaa vanhemmat Kiitos ja tsemppiä työntekijät Perusviestit Socca 30

Perusviestit Perusviestit: Mitä savuton pääkaupunkiseutu merkitsee? Oikeus savuttomuuteen Oikeus saada tukea tupakoinnin lopettamiseen Oikeus elää terveellisessä, turvallisessa, tupakoimattomassa ympäristössä Oikeus tupakoimattomaan tulevaisuuteen Rajattomuus Koko pääkaupunkiseutu on savuton, samalla tavalla kuntarajoista riippumatta Poistetaan raja-aitoja sekä konkreettisia että henkisiä Pääkaupunkiseutu on tärkeässä roolissa, edelläkävijänä Vastuullisuus Meillä on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa (kaupungin virkamiehinä, kaupunkilaisina, aikuisina, vanhempina) Socca 31

Viestinnän linjaukset Kaikessa viestinnässä korostuu Positiivisuus heijastuu kaikessa viestinnässä, savuttomuus on positiivinen asia Rajattomuus viestintä on ennakkoluulotonta, rohkeaa, yllättävää, hyödyntää monenlaisia mahdollisuuksia Osallistuminen rohkaistaan kaupunkilaisia osallistumaan ja saamaan sitä kautta omia oivalluksia, ei tuputeta valmiita vastauksia ja yhtä oikeaa totuutta auktoriteettien taholta Yhdessä tekeminen yhteistyössä on voimaa Kampanjaviestinnän allekirjoittavat kaupungit omilla logoillaan Tietyissä yhteyksissä käytetään myös World Design Capital -logoa Socca 32