Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Samankaltaiset tiedostot
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen?

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Ikä, vammaisuus ja palvelut

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2018

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Ikääntymisen ja hoivan. (CoE AgeCare)

Yhdessä vai erillään?

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus, sidosryhmäketjut Soste Elina Karvinen ja Pirjo Kalmari

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

KYSELYLOMAKE: FSD3013 TERVASKANNOT KYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3013 VITALITY 90+ SURVEY 2014

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Pitkäaikaishoito viimeisenä elinvuotena

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

KYSELYLOMAKE: FSD3011 TERVASKANNOT KYSELY 2007 QUESTIONNAIRE: FSD3011 VITALITY 90+ SURVEY 2007

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

KYSELYLOMAKE: FSD3013 TERVASKANNOT KYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3013 VITALITY 90+ SURVEY 2014

TOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Väestön vanheneminen. Omaishoito ja sen tuki Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto TEEMAT

Yli 90-vuotiaat ovat useissa maissa kaikkein nopeimmin

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe , Turku Eeva Leinonen

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Virittäytymistä. NDCBoqA

Transkriptio:

Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 2.3. 2018

Ryhmä 2 Outi Jolanki toimijuus, arkielämän valinnat, asuiminen Mari Aaltonen hoiva, palvelut, eämän viime vuosien palvelut, elämä muistisairauden kanssa Linda Enroth terveyden eriarvoisuus vanhuudessa Leena Forma palvelut ja niiden kustannukset, erityisesti elämän loppuvaiheessa Jutta Pulkki terveys- ja sosiaalipolitiikka ikääntymisen kannalta NN NN Marja Jylhä terveys, toimintakyky,hyvinvointi ikääntyvä yhteiskunta Marja Jylhä 2018

(luvut ovat vuosia) Vanhuus pitenee

90- vuotiaiden lukumäärän kehitys Kaksinkertaistunut 14 vuodessa kaksinkertaistuu taas 17-18 vuodessa Marja Jylhä 2018

Pitkäikäisyyden ennennäkemätön yleistyminen vs Palvelujärjestelmän muutokset ja säästöt Kun vanhuus pitenee pitenee, paraneeko vanhojen terveys? Miten sosiaalinen asema määrittää vanhuutta; eriarvoisuus vanhuudessa? Mikä on dementian merkitys toimintakyvyn, elämän laadun ja palvelujen kannalta? Miten palvelut vastaavat pitkäikäisyyden haasteeseen? Ikääntymisen ja hoivan tutkimuken huippuyksikkö

Kaksi pitkäkestoista väestötutkimusta Mitä pitkäikäisyyden vallankumous merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluille? (COCTEL) - Tervaskannot 90+ Rekisteritutkimus yli 70-vuotiaiksi eläneiden ihmisten hoitopalveluiden käytöstä ja kustannuksista vuosina 1998-2013 -erityisesti viimeisinä elinvuosina; kronologisen iän ja elämän lopun läheisyyden merkitys Uusi kysely alkamassa

Tervaskannot 2014 Itse vastanneet 60% 50% 40% 30% 20% 10% Tyytyväisyys nykyiseen elämään Naiset elävät pidempään kuin miehet Miehet ovat parempikuntoisia kuin naiset Sosiaaliluokka määrittää terveyttä ja edessä olevia elinvuosia vielä yli 90- vuotiaana 0% Ei ollenkaan tyytyväinen Ei kovin tyytyväinen Jokseenkin tyytyväinen Hyvin tyytyväinen Marja Jylhä 2018

60% 50% 40% Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Sairauksien yleisyys pysynyt ennallaan(%) Tervaskannot 90+ Sydänsairaus 60% 50% 40% Dementia Kuudella kymmenestä on ainakin kolme pitkäaikaista sairautta 30% 20% 10% 0% 30% 20% 10% 0% Lonkkamurtuma Masentuneisuus 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% 0% Marja Jylhä 2017

Toimintakyky pysynyt ennallaan (%) Suoriutuu itsenäisesti : pukeutuminen, vuoteeseen ja vuoteesta pääsy, sisällä liikkuminen Suoriutuu itsenäisesti : edellisten lisäksi 400m kävely ja portaiden kulkeminen 100 % 80 60 40 20 0 70,8 73,4 75,3 74,9 74,6 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 42,1 42,0 42,0 39,9 43,9 Marja Jylhä 2017

Kotona vietettyjen päivien määrä viitenä viimeisenä elinvuotena Hoito keskittyy viimeisiin elinvuosiin ja hyvin vanhoille. Hyvin vanhojen ympärivuorokautinen hoito vähentynyt. Neljä tai viisi kymmenestä yli 90-vuotiaasta sairastaa dementoivaa sairautta viimeisinä elinvuosinaan. Aaltonen ym 2018, käsikirjoitus Marja Jylhä 2017

Tavoite: Mahdollisimman hyvä elämän laatu koko elämän ajaksi, myös viimeisiksi elinvuosiksi www.gerec.fi www.facebok.com/gerecfi www.agecare.fi www.facebook.com/agecare Marja Jylhä marja.jylha@uta.fi 040 5889100 AL 15.4. 2017 Kuva: Jukka Vuokola Marja Jylhä 2018