Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011



Samankaltaiset tiedostot
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Uudet antikoagulantit

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antitromboottinen lääkehoito

Geriatripäivät 2013 Turku

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Tietoa eteisvärinästä

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Lääkkeen määrääjän opas

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Tukostaipumus (2 tapausta)

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Lääkkeen määrääjän opas

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta:

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 150 mg dabigatraanieteksilaattia

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Uutta eteisvärinän hoidosta

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Apuaineet: Yksi 15 mg kalvopäällysteinen tabletti sisältää 25,4 mg laktoosimonohydraattia, ks. kohta 4.4.

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Kysymyksiä: Tromboosin preventio ja hoito: Antitromboottiset lääkeaineet. Antitromboottien vaikutusmekanismeja. Hyytymisjärjestelmä

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

INR-vieritestaus ja omahoito

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa.

National experience on DOACs

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Transkriptio:

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden ajan käyttö on lisääntynyt 10 %/vuosi Varfariinin haittavaikutukset yleisiä Verenvuotoja esiintyy 1-6 %/vuosi Antikoagulaatiohoidon uudet vaihtoehdot Trombiinin ja hyytymistekijä Xa:n esto Dabigatraani (DTI) Rivaroksabaani (FXaI)

Vuotuinen tukosilmaantuvuus/1000 henkeä SLT 1.6 KE/kuolemat 1.4/0.9 Sydäninfarkti/kuolemat 6.0/3.0 Aivoinfarkti/kuolemat 6.0/4.0 yhteensä 15.0/8.0 Syövät/syöpäkuolemat 5.4/2.2

Vuosittainen ilmaantuvuus/ 1000 Iän vaikutus tukossairauteen 12 Naiset Miehet 12.04 9 6 3 0 4.53 1.05 0.58 0.02 <19 20 39 40 59 60 74 >74 Ikä Thromb Haemost 2000;83:657-60

Antikoagulaation aiheet ja vastaaiheet AIHEET Systeemisen tromboembolian hoito ja esto Eteisvärinä, CHADS-luokka >1 Laskimotukos ja keuhkoembolia Sinus-, porta-, mesenteriaalitrombi Suuri sydäninfarkti Vaikea sydänvika ja pieni EF Operaatiot Raskaus Sydämen mekaaninen tekoläppä VASTA-AIHEET Verenvuototauti tai taipumus Aikaisempi vakava verenvuoto: aivo-, retroperitoneaalivuoto, portahypertensio Kontrolloimaton hypertensio Infektiivinen endokardiitti Vaikea anemia, trombosytopenia Maksan vaikea vajaatoiminta Munuaisten vaikea vajaatoiminta Amyloidoosi tai muu kudosdefekti Verisuonimalformaatiot Aivometastaasit

Vuotokomplikaatiot lisääntymässä ICH sairaalahoidot yhden vuoden 1998-1999 aikana Cincinnatissa Vuotuinen ICH ilmaantuvuus lisääntyi 16.5 -> 24.6/ 100 000 Varfariiniin liittynyt ICH ilmaantuvuus lisääntyi 0.8 -> 4.4/ 100 000 Yli 80 -vuotiailla 2.5 -> 45.9/ 100 000 Flaherty et al. The increasing incidence of anticoagulationassociated intracerebral hemorrhage. Neurology 2007;68:116-121.

Bleeding risk index I 1. Ikä >65 v 2. Aikaisempi aivohalvaus 3. Aikaisempi GI vuoto 4. Hiljattainen (<1-3 kk) AMI ja sydämen vajaatoiminta 5. Hematokriitti < 30% 6. Huonontunut munuaisfunktio (GFR < 30 ml/min) 7. Diabetes mellitus 1 piste kustakin 0 VÄHÄINEN RISKI 1-2 KOHTALAINEN 3-4 SUURI Aspinall et al for Wells. Bleeding risk index in an anticoagulation clinic assessment by indication and implications for care, J Gen Intern Med 2005;20:1008

Bleeding risk index II %/potilasvuotta varfariinin käyttöä RISKI-INDEKSI VUODOT PIENI 0.8 KOHTALAINEN 2.5 SUURI 10.6 Useamman vaaratekijän samanaikainen esiintyminen potetentoi vuotoriskin

Antikoagulaation kehitys Jorpes Hepariinin -kliininen käyttö 1937 Link Varfariini 1948 LMWH 1970 LMWH vs UFH I satunnaisettu tutkimus 1985 1993 UFH:n painonmukainen annostus Uudet vs vanhat AK 2000 - McLean 1916 Hepariini Haas 1926 1960 Iilimadot ja AK hoito keuhkoemboliaan ensimmäinen dialyysi 1986 UFH:n intensiteetin merkitys Enoksapariini SLT:n kotihoito 1998 UFH, fraktioimaton hepariini; LMWH, pienimolekyylinen hepariini

Vihdoin uutta tilalle?

Antikoagulantin optimiominaisuudet olisivat... Hyvä tehon ja turvallisuuden profiili Suun kautta annostelu Ennustettava vaste Ei muun lääkityksen tai ruokailun aiheuttamia vastemuutoksia Ei tarvetta laboratorioseurannalle Antidootti Kustannushyödyllisyys

Koagulaation vaiheet Uudet peroraaliset antikoagulantit Hyytymistekijät Initiaatio X Propagaatio Trombiinin aktiivisuus fibrinogeeni TF/FVIIa IX IXa VIIIa Xa Va II DXaI, suorat FXa inhibiittorit DTI, suorat trombiinin estäjät IIa fibriini

Uusi lääke antikoagulanttimarkkinoille Ortopedia:tromboosiprofylaksi elektiivinen lonkka- ja polviproteesi Eteisvärinä SLT ja KE Sepelvaltimotautikohtaus

Meta-analyysi vs enoksapariini Polven ja lonkan tekonivelleikkaus DABIGATRAANI 4 tutkimusta, n=4128 Annos 150 tai 220 mg VTE tai kuolema 3.4 % vs 3.7%/4 viikkoa VTE riski sama 0.93 Vakavat verenvuodot 1.5 % vs 1.3% Sama vuotoriski Patel et al. Chest 2008 RIVAROKSABAANI 3 tutkimusta, n= 9581 Annos 10 mg VTE tai kuolema 0.6 vs 1.3% /4 viikkoa VTE riski 0.44 Vakavat verenvuodot 0.3% vs 0.2%? Sama vuotoriski Turpie et al. Chest 2008

Dabigatraani vs Rivaroksabaani tromboosiprofylaksiassa DABIGATRAANI Kerran päivässä, 1-4 t operaatiosta FK ja FD varioivat jkv yksilöllisesti, T ½ 12-17 t Pieni hyötyosuus po (7%) Nopeahko vaikutuksen alku Annos: Pop: 110 tai 75 mg (>75 v) jatko: 220 mg ja 150mg (>75 v) Eliminaatio: munuaiset (80 %) RIVAROKSABAANI Kerran päivässä, 6-10 t operaatiosta FK ja FD varioivat iän myötä, T ½ 5-13 t (iäkkäät) Suuri hyötyosuus po (60%) Nopea vaikutuksen alku Vakioannos: 10 mg Eliminaatio: munuaiset 66%, sappi 28%

Dabigatraani eteksilaatti Pradaxa R Faasi III tutkimukset ortopediassa (10/2007) Pitkäaikaisseuranta flimmerissä (julkaistu 30.8.2009) SLT/KE akuuttihoidon tulokset (julkaistu 12/09)

Suora trombiinin estäjä (Direct Thrombin Inhibitor, DTIs) Dabigatraanieteksilaatti Ennustettava ja toistettavissa oleva vaikutus Suuri trombiinispesifisyys Estää vapaata ja hyytymään sitoutunutta trombiinia Reversiibeli, dissosioituu ja säästää trombiinia primaarihemostaasiin

Dabigatraani eteksilaatti, Pradaxa R dabigatraani trombiinin aktiivinen tasku trombiini Nopea imeytyminen po Muuntuu dabigatraaniksi esteraasin välityksellä (0.5-2h) Pieni hyötyosuus (6.5%) Sitoutuu 25% plasman proteiineihin T ½ 12-17 t Pääasiassa renaalinen eritys (80%) Ei antidoottia (dialyysi) Ei interaktiota ruoka- tai lääkeaineiden kanssa (kinidiini, amiodaroni) Ei vuorovaikutusta CYP450 järjestelmään

CHADS2 luokitus flimmerissä aivohalvauksen riskitekijät Sydän vajaatoiminta Hypertensio Ikä 75 v tai yli Diabetes Aiempi TIA tai aivohalvaus 1 1 1 1 2

Vuotuinen aivohalvausriski CHADS 2 Score Stroke Risk % 95% CI 0 1.9 1.2 3.0 1 2.8 2.0 3.8 2 4.0 3.1 5.1 3 5.9 4.6 7.3 4 8.5 6.3 11.1 5 12.5 8.2 17.5 6 18.2 10.5 27.4

Dabigatraanin poissulkukriteerit Suuri kirurginen tp < 1 kk Suunniteltu kirurgia 3 kk kuluessa ICH, intraokulaarispinaali-, retroperitoneaali, atraumaattinen nivelvuoto GI vuoto < 1 v Ulcus < 1 kk Vuototaipumus Muu AK:n indikaatio Fibrinolyyttinen hoito <48 t Kontrolloimaton hypertensio (180/100 mmhg) Tuore maligniteetti /sädehoito < 6 kk Munuaisten vaikea vajaatoiminta <30 ml/min) Infektiivinen endokardiitti Aktiivi maksasairaus Anemia tai trombosytopenia < 100

In all groups 40% had ASA 100 mg

RE-COVER- TUTKIMUS: SLT/KE Akuutti SLT tai KE 1274 potilasta, keski-ikä 56 v Dabigatraani 150 mg 1x2 vs varfariini INR 2-3 satunnaistettu, sokkoutettu non inferiority tutkimus Alkuun 9 pv ajan pelkkä LMWH 6 kk seuranta: uusi tromboosi, kuolema, verenvuodot, maksatoksisuus Schulman S et al. Dabigatran vesus Warfarin in the Treatment of Acute Venous Thromboembolism, NEJM, 2009;361:1-11

RE-COVER DABIGATRAANI (n=1273) VARFARIINI (n=1266) Aiempia tukoksia: 74.3% SLT: 69.1% Uusivat tukokset: 2.4% Vakavat verenvuodot: 1.6% Kaikki verenvuodot: 16.1% Lääkkeen keskeytys: 9.0% Dyspepsia 3.1% 74.6% 68.6% 2.1% 1.9% 21.9% 6.8%* p= 0.05 0.7%

Rivaroksabaani, DXaI Xarelto R 5-chloro-N-{[(5S)-2-oxo-3-[4-(3-oxomorpholin-4-yl) phenyl]oxazolidin-5-yl]methyl} thiophene-2-carboxamide

Rivaroksabaani, Xarelto R Suuri hyötyosuus T 1/2 9 h (6-13 h) Erittyy 65 % munuaisten kautta Ei antidoottia Vähäiset yhteisvaikutukset (paitsi CYP 3A4 inhib) Sama annos kaikille Ei monitorointitarvetta O N N O Cl O H S N O Xarelto rivaroxaban O Suora FXa sitoutuminen Perzborn et al. J Thromb Haemost 2005; Kubitza et al. Eur J Clin Pharmacol 2005; J Clin Pharmacol 2006; Br J Clin Pharmacol 2007; Roehrig et al. J Med Chem 2005

Huolenaiheet Usein samat potilaat, joilla on tukosriski on myös verenvuotoriski Hypertensio Diabetes Munuaisten vajaatoiminta Verenvuoto tromboosin hoidon yhteydessä on merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Anemia/trombosytopenia vaikuttavat tutkimuksissa relatiivisilta verenvuodon riskin aiheuttajilta Poissulkukriteerinä tutkimuksissa: high bleeding risk perustuu subjektiiviseen arvioon Ei hyviä verenvuotoriskin mittareita

Yhteenveto Varfariinihoitoon kannattaa panostaa Tehokkuutta tulisi lisätä Vuotoriskit tulisi tunnistaa Yksilöllinen arviointi tärkeää Lupaavia tuloksia tehon ja turvallisuuden suhteen on saatu uusien antikoagulanttien suhteen Potilasvalinta ja vuodoille altistavien tekijöiden tunnistaminen ovat hoidon kulmakiviä Antidootin puute voi tuoda uusia ongelmatilanteita eteen Yhteneväinen haittatapahtumien raportointi olisi aiheen