Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele Mattsson & Satu Smolander Karoliina Sorvari ja Neea Levonen Hanna Takkinen & Viktoria Tiainen 1
Tutkimustehtävä Laurean tehtävä on kehittää pienten lasten subjektiivisen hyvinvoinnin arvioinnin tueksi mittaristoa ammattilaisten käyttöön Lähtökohtana kehittämistyölle kansainväliset Marie Curie- ja FINDIgATE-projektit 2
Työmme lähtökohta -Hyvinvoinnin indikaattorit Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaamiseen tarvitaan sekä objektiivisia että subjektiivisia indikaattoreita. Objektiivisia indikaattoreita: elinoloindikaattorit, kuten lapsiköyhyysindeksi Subjektiivisia indikaattoreita: kouluterveyskysely oppilaan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilasta. Ei vielä varhaiskasvatusikäisille. Hyvinvoinnin mittaamisessa oleellista on yhdistää erilaisten mittareiden tuottamaa tietoa. (Minkkinen 2015, 20-21, Allardt,1976, 35) 3
Lasten haastattelukysymyksiä Psyykkinen hyvinvointi: Mikä tekee sinut iloiseksi? Missä olet hyvä? Milloin sinulla on paha mieli? Mikä sinua pelottaa? Sosiaalinen hyvinvointi: Kenen kanssa vietät aikaasi? Apukysymyksenä: Kotona, päiväkodissa/koulussa? Mitä teette yhdessä? Minkä nimisiä kavereita sinulla on? 4
7-vuotiaan pojan vastaus kysymykseen "mikä tekee sinut iloiseksi" "Varmaa, että mulle ei oltais ilkeitä tai jäätelö tai kaverit ja kaikki uiminen. Lämpöinen sää. Sellanen et mulle ei tapahdu mitään. Kuten tänä aamuna tapahtu, että mä jäin ojaan jumiin mut se meni jo. Niin, ja sitten kanssa tää paperilennokin tekeminen on kans kivaa." 5
Lasten haastattelukysymyksiä Materiaalinen hyvinvointi: Mikä on sinulle tärkeää? Mitkä ovat sinun lempitavaroitasi? Millainen koti sinulla on? Fyysinen hyvinvointi: Milloin sinä menet nukkumaan? Mitä tapahtuu ennen nukkumaan menoa? Harrastatko jotain? Mitä haluaisit harrastaa? Mikä on sinun lempiruokasi kotona? Lopuksi: Millainen on kiva päivä? 6
7 -vuotiaan tytön vastaus kysymykseen "millainen koti sinulla on" "Rakas ja ihana. Ihan hyvä. Se on semmonen, jossa mä pystyn asumaan. " 7
5-8-vuotiaiden lasten subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksia Psyykkinen hyvinvointi Lapset tekee iloiseksi sosiaaliset suhteet, materiaaliset asiat ja muut Lapset kokevat olevansa hyviä liikuntalajeissa, taiteissa, akateemisissa taidoissa Pahan mielen tuottaa väkivalta ja kiusaaminen, vaille jääminen, muut tekijät Lapsia pelottaa pimeä ja yksittäiset tapahtumat Fyysinen hyvinvointi Rutiinien merkitys Lapset harrastavat paljon, useimmat harrastukset liikuntaa -> lapset puhuvat vapaa-ajan merkityksestä 8
5-8-vuotiaiden lasten subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksia Materiaalinen hyvinvointi Lapsille tärkeää ei-materiaaliset asiat kuten sosiaaliset suhteet ja leikkiminen Lempitavaroissa korostuu leikkiminen ja lelut, teknologialla ei osuutta Kotia lapset kuvailivat erilaisilla adjektiiveilla Sosiaalinen hyvinvointi Lapset viettävät aikaansa perheen ja kaverien kanssa, myös yksinäisiä lapsia, isän merkitys Leikkiminen on suosituin ajanviete Pääsääntöisesti lapsilla paljon kavereita, yksinäisyyttä on Lapsia kuunnellaan: perhe, kaverit, sisarusten merkitys korostui 9
4.5.2018 10
Toistuvia teemoja kuvissa PIIRRÄ HYVÄ ELÄMÄ Perhe toistui kuvissa Tytöillä realistisemmat kuvat. Tyttöjen kuvat myös hieman selkeämmät ja yksityiskohtaisemmat. Pojilla pienemmät kuvat. Pojilla oli henkilö, mittasuhteet hakusessa 11
Pojat ja hyvinvointi kuvissa 12
Tytöt ja hyvinvointi kuvissa 13
VANHEMPIEN HAASTATTELUT Haastateltuja vanhempia tähän mennessä 10 Haastatteluiden tekemistä jatketaan toukokuun aikana, tavoitteena haastatella mahdollisimman monta vanhempaa Haastattelut toteutuneet yhdessä peruskoulussa (5kpl) ja kahdessa eri päiväkodissa (yht. 5 kpl) Haastatteluilla halutaan selvittää vanhempien ajatuksia siitä mistä 5-8-vuotiaiden lasten hyvinvointi koostuu ja tuoda vanhemmille tiedoksi mitä lapset ovat omasta hyvinvoinnistaan kertoneet 14
HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VANHEMPIEN MIELESTÄ Perhe, koti, struktuuri ja ennakoitavuus arjessa (rutiinit ruoka, lepo ja leikki) Sosiaaliset suhteet (laajennettu perhe, kaverit) Perusasiat kunnossa (lepo, ruoka, liikunta, mielekäs ja kehittävä tekeminen) Vanhempien suuri rooli ja aito läsnäolo lapsille Lapsen kokemus siitä, että häntä rakastetaan Lapsella huolenaan vain lapsen asiat Selkeät rajat, perusturvallisuus 15
Lapsen subjektiivista hyvinvointitietoa pelaamalla Ratkaisuna hyvinvointitiedon keräämiseen voisi olla lapsille suunnattu peli, jonka avulla kerätään pelaajasta hyvinvointidataa. Pelin keräämä hyvinvointidata olisi asiantuntijoiden käytettävissä ja vain heidän "tulkittavissaan". Pelistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää mm. päiväkotien vasu keskusteluissa, kouluissa ja lastensuojelun työkaluna. 16
17
18
Lasten parissa työskenteleville asiantuntijoille toteutettu mittarin kehittämistyöpaja toukokuussa 2018 työpajassa hyödynnetään Jonnan ja Vesan keräämää aineistoa (lasten haastattelut) Mittarin pilotointi syksyllä 2018 19