Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen

Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959

Tervetuloa! Koulutusosio 1 klo 8:30 15:00

Koulutuspäivän ohjelma klo 8:30 9:00 Aamukahvi klo 9:00 9:30 Koulutuskokonaisuuden esittely klo 9:30 12:00 Opettaja arvioinnin asiantuntijana arviointiajatteluun liittyvän ajattelun ja arviointitoiminnan kehittyminen klo 12:00 13:00 Lounas (omakustanteinen) klo 13:00 14:00 Oppimisen arvioinnin kansalliset linjaukset ja kehittämiskohteet klo 14:00 14:45 Mitä paikallisella tasolla voisi edelleen kehittää? Kehittämistehtävän aloitus klo 14:45 15:00 Päivän koonti ja palautekysely

Mikä hanke?

Hanke on kaikkien harjoittelukoulujen yhteisesti toteuttama opetustoimen henkilöstölle tarkoitettu täydennyskoulutusohjelma, joka toteutetaan eri puolilla Suomea kahdeksalla paikkakunnalla syksystä 2018 vuoden 2019 loppuun saakka. Koulutusosioita on yhteensä kolme. Hanke vahvistaa merkittävästi harjoittelukoulujen täydennyskoulutustehtävää ja -asemaa. Koulutussuunnittelu, talous ja tekninen tuki on keskitetty Helsingin yliopiston Viikin normaalikouluun.

Yhteistyön aloitus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja enorssi Karvi Aluehallintovirasto

Yhteistyökumppanit

Aluehallintovirasto 1. Lappi 2. Pohjois-Suomi 3. Länsi- ja Sisä-Suomi 4. Itä-Suomi 5. Etelä-Suomi 6. Lounais-Suomi 7. Ruotsinkielinen yksikkö Lähde: www.avi.fi (kartta)

Suomen harjoittelukoulut kartalla 1. Lappi: Rovaniemi 2. Pohjois-Suomi: Oulu 3. Länsi- ja Sisä-Suomi: Jyväskylä, Tampere ja Vaasa 4. Itä-Suomi: Joensuu 5. Etelä-Suomi: Helsinki 6. Lounais-Suomi: Turku ja Rauma 7. Ruotsinkielinen: Vaasa

Koulutuspaikkakunnat 2018-2019 1. Lappi: Rovaniemi 2. Pohjois-Suomi: Oulu 3. Länsi- ja Sisä-Suomi: Jyväskylä, Tampere 4. Itä-Suomi: Joensuu 5. Etelä-Suomi: Helsinki 6. Lounais-Suomi: Rauma, Turku 7. Ruotsinkielinen: Vaasa

Arviointikouluttajat Lappi Rovaniemi: Antti Aholainen ja Anne Ervast Pohjois-Suomi Oulu: Jaana Anttonen ja Tytti Haapamäki Länsi- ja Sisä-Suomi ja ruotsinkielinen yksikkö Jyväskylä: Pirjo Pollari ja Elina Törmä Vaasa: Elisabet Backlund-Kärjenmäki ja Annika Lassus Tampere: Hanna Lehikoinen ja Johanna Pitkänen Itä-Suomi Joensuu: Lasse Eronen,, Merja Kukkonen ja Jaakko Väisänen Lounais-Suomi Rauma: Anna-Maija Katajisto, Kristiina Pärkö ja Tuija Saarivirta Turku: Nina Högerman ja Katja Jokila Etelä-Suomi Helsinki: Anja Huurinainen-Kosunen,, Sari Muhonen, Kaisu Otsamo ja Salla Rahila

Oppimisen arvioinnin kehittäminen Opetushallitus Kunnat ja kaupungit Viikin normaalikoulu, enorssi Aluehallintovirasto ja Karvi

Hankkeen organisaatio 1. Ohjausryhmä 2. Koordinaattori 3. Suunnitteluryhmä 4. Kouluttajat 5. Alueellinen paikallinen verkosto 6. Valtakunnallinen verkosto

Ohjausryhmä Heikki Ervast, puheenjohtaja Heikki Happonen, varapuheenjohtaja Tapio Lahtero, talousjohtaja, sihteeri Reijo Honkanen, rehtori Elisabet Backlund-Kärjenmäki, rehtori Ari Myllyviita, tekninen tuki Toni Saarivirta, opetustoimen ylitarkastaja Lapin yliopiston harjoittelukoulu Joensuun normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Vasa övningsskola Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Suunnitteluryhmä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu: Tapio Lahtero, johtava rehtori, talousjohtaja Reijo Honkanen, lukion rehtori, projektikoordinaattori Ari Myllyviita, tekninen tuki

Tiedottaminen www.ops2016.fi www.avi.fi www.enorssi.fi facebook (hakusana OPS2016)

Miksi? Koulutuksen avulla kehitetään opetustoimen henkilöstön arviointiosaamista ja vahvistetaan alueellista osaamista ja tasa-arvoa vuosien 2018 2019 aikana. Opetustoimen henkilöstön arviointiosaaminen on osoittautunut puutteelliseksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun kuusi osalta. Selvitysten ja julkaisujen mukaan oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasaarvo toteutuvat heikosti juuri arvioinnin osalta. Oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet. Kouluissa tarvitaan monipuolista ja monimuotoista arviointiosaamista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta ja siihen osallistuminen on maksutonta. Yhteistyökumppaneina ovat aluehallintoviraston lisäksi Karvi ja yliopistojen opettajankoulutuslaitokset.

Kenelle koulutus on tarkoitettu? Koulutus on tarkoitettu kunnan opetustoimen henkilöstölle, esimerkiksi opetus- ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, opettajille, ops-koordinaattoreille, ops-agenteille ja suunnittelijoille, jotka vastaavat perusopetuksen oppimisen arviointiin liittyvistä tehtävistä ja kysymyksistä. Koulutukseen toivotaan osallistujiksi kunnasta tai koulusta oppimisen arvioinnista vastaava työpari tai tiimi. Tarkoitus on, että sama työpari tai tiimi osallistuu jokaiseen kolmeen koulutuspäivään ja työskentelee väliaikoinaan omassa kunnassaan tai koulussaan. Koulutuksen aikana tehdään kehittämistehtävä, jonka aihe valitaan oman kunnan tai koulun tarpeiden mukaisesti. Tehtävä toteutetaan digitaalisessa muodossa, jotta se on jaettavissa. Koulutukseen otetaan 100 henkilöä/aluehallintoviraston alue.

Täydennyskoulutuksemme tavoitteet koulutusosiot 1 3 2018 2019

Täydennyskoulutuksemme tavoitteet (1) 1. Jakaa tutkimusperustaista tietoa arvioinnista ja kehittää opetustoimen henkilöstön laaja-alaista opetussuunnitelmaosaamista arvioinnin osalta niin työyhteisö- kuin yksilötasolla uran eri vaiheissa. 2. Antaa laadukasta täydennyskoulutusta, vastata huoleen koulutuksen eriarvoisuudesta ja pyrkiä vaikuttamaan opetustoimen henkilöstön ja oppilaiden osaamistason nousuun kaikkialla Suomessa. 3. Kehittää alueellista ammatillista verkostoyhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. 4. Perehdyttää koulutettavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden normeihin sekä arviointikulttuurin ja -ajattelun muutoksiin. 5. Tutustuttaa ja perehdyttää koulutettavat oppimisen arvioinnin muotoihin, menetelmiin ja materiaaleihin (vrt. esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi).

Täydennyskoulutuksemme tavoitteet (2) 6. Kehittää oppimisen aikaisen eli formatiivisen arvioinnin erilaisia tapoja, perehtyä oppimisprosessin arvioinnin taitoihin ja menetelmiin ja tarkastella oppimista arviointina. 7. Suunnitella, miten oppimista tukevaa, edistävää, ohjaavaa palautetta annetaan oppilaalle ja huoltajalle nivelvaiheissa. 8. Perehdyttää kriteeripohjaiseen arviointiin ja antaa välineitä soveltaa sitä eri oppiaineissa ja päättöarvioinnissa. 9. Pohtia oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia. 10. Kehittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia osana oppiaineiden arviointia. 11. Arvioida opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista (L 1 7). 12. Tarkastella koulun arviointia, opettajan itsearviointia ja oppimisen arvioinnin tulevaisuutta.

Täydennyskoulutuksemme koulutusosioiden 1 3 nimet koulutusosiot 1 3 2018 2019

Koulutusosioiden 1 3 nimet 1. Mitä arviointi on? Tutustu ja kertaa! (syksy 2018) 2. Mitä ja millaisia arvioinnin menetelmiä ja materiaaleja on? Kokeile ja kehitä! (kevät 2019) 3. Miten arviointia kehitetään? Kehitä, arvioi ja johda! (syksy 2019)

Täydennyskoulutuksemme sisällöt koulutusosiot 1 3 2018 2019

1. Mitä arviointi on? Tutustu ja kertaa! Esitellään hankkeen tavoitteet, sisällöt ja kehittämistehtävä. Tutustutaan arvioinnin nykytilaan tutkimusten, raporttien, kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Hahmotetaan, mitä peruskouluissa tulee tehdä arvioinnin suhteen syksyn 2018 aikana. Perehdytään perusopetuksen ops:n perusteiden luvun kuusi normeihin, käsitteisiin ja arviointikulttuurin muutoksiin. Keskitytään oppimisen aikaiseen arviointiin: palautteen antaminen, itse- ja vertaisarviointi, formatiivinen ja summatiivinen arviointi. Käydään läpi ydinkysymyksiä arvioinnin kehittämistyössä: opettaja arvioinnin asiantuntijana. Tuetaan osallistujien arviointiajatteluun liittyvän ajattelun ja arviointitoiminnan kehittymistä tarkastelemalla, millaisia arvioijia olemme. Pohditaan arvioinnin dialogisuutta ja tavoitetietoisuuden merkitystä prosessissa. Vertaillaan arviointia ala- ja yläkoulussa. Kehittämistehtävä aloitetaan: tiimi, aihe, tapa ja ajoitussuunnitelma.

2. Mitä ja millaisia arvioinnin menetelmiä ja materiaaleja on? Kokeile ja kehitä! Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Hahmotetaan vuosikellon tapaan, mitä peruskoulun vuosiluokilla 1 9 tulee tehdä arvioinnin suhteen kevään 2019 aikana. Tutustutaan arviointimenetelmiin ja -materiaaleihin. Tutkitaan case-esimerkkien avulla itse- ja vertaisarviointia sekä perehdytään arviointiin nivelvaiheissa. Luodaan yhteistä ymmärrystä ja käsitystä siitä, miten kriteeriperustainen arviointi on käytössä ala- ja yläkoulussa eri oppiaineissa. Tarkastellaan työskentelyn arviointia eri oppiaineissa. Perehdytään oppiaineiden arviointiin. Pohditaan sekä kurssiarvioinnin että päättöarvioinnin toteutusta ja niiden kehittämistä yläkoulussa. Osallistujat esittelevät kehittämistehtävänsä ja arvioivat suunnitelmansa etenemisen nykyhetkestä syksyyn 2019.

3. Miten arviointia kehitetään? Kehitä, arvioi ja johda! Reflektoidaan koulutuksen tähänastisia vaikutuksia. Käydään läpi kolmannen moduulin tavoitteet ja sisällöt. Saadaan ajankohtaista tietoa arvioinnin nykytilasta. Esitellään koulutuksen aikana tehdyt kehittämistehtävät workshopeissa ja annetaan vertaisryhmäpalautetta. Hahmotetaan vuosikellon tapaan, mitä rehtorin, opettajien ja oppilaiden tulee tehdä arvioinnin suhteen syksyn 2019 aikana. Suunnitellaan, miten huoltajille annetaan arviointipalautetta. Tarkastellaan arviointia opetuksen järjestäjän/koulun opetussuunnitelmassa, strategiassa, lukuvuosisuunnitelmassa ja koulun arjessa. Pohditaan pedagogisen johtamisen merkitystä. Tarkastellaan ja arvioidaan, miten koulun arviointikulttuurin muutokset ovat toteutuneet koulutuksen aikana. Pohditaan arvioinnin tulevaisuutta. Hahmotetaan, miten arvioinnin kehittäminen jatkuu koulutuksen jälkeen alueellisesti eri verkostoissa. Osallistujat täyttävät sähköisen palautekyselyn.

Työskentelystä ja työtavoista Yhteistyössä! Jaetaan tietoa ja kokemuksia hyviä käytänteitä! Kierrätetään hyvää! Tuo ja vie!

Työskentelylle tunnusomaista on 1. osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen, 2. uusien toimintatapojen etsiminen ja jakaminen sekä kannustaminen yhteiseen oppimiseen, 3. dialogisuus, keskusteleva kulttuuri ja yhteistoiminnallisuus, 4. yhdenvertaisen tuen tarjoaminen opetussuunnitelmatyössä Suomen eri alueilla.

Työskentelylle tunnusomaista on (1)

Työskentelylle tunnusomaista on (2)

Työskentelylle tunnusomaista on (3)

Työskentelylle tunnusomaista on (4)

Kehittämistehtävä koulutusosiot 1 3

Kehittämistehtävästä (1) Kehittämistehtävän aihe valitaan koulutusosion 1 aikana. Osallistujat voivat valita sopivan kehittämistehtävän itselleen tai ryhmälleen tai työnantaja / opetuksen järjestäjä / rehtori / tai arviointiryhmä on sen asettanut ennen koulutuksen alkamista. Kehittämistehtävä aloitetaan koulutusosiossa 1. Kehittämistehtävän ajoitussuunnitelma ja toteutus koulutusosioiden 1-3 aikana sovitaan yhdessä ryhmän kanssa.

Kehittämistehtävästä (2) 1. Aiheen valinta, tavoitteet ja aloitus koulutusosiossa 1 2. Ajoitussuunnitelman tekeminen koulutusosiossa 1 3. Työn jaosta ja työtavoista päättäminen 4. Tehtävän aloittaminen 5. Tehtävää jatketaan kaikissa koulutusosiossa ja myös koulutusosioiden 1 2 3 väliaikoina. 6. Koulutusosiossa 3 kehittämistehtävän esittely ja sen palauttaminen sähköisesti ennen viimeistä koulutusosiota 3 osoitteeseen: ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 7. Kehittämistehtäviä jaetaan esim. Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivustolla.

Arviointiajatteluun liittyvän ajattelun ja arviointitoiminnan kehittymisestä Millainen arvioija minä olen nyt?

Case-esimerkit Mitä ajattelet omasta oppimisen arvioinnin asiantuntijuudestasi tällä hetkellä? Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3

Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi Miksi olet hakeutunut tähän koulutukseen? Millaisessa tilanteessa olet arvioinnin suhteen tällä hetkellä? Millainen arvioija olet omasta mielestäsi nyt? Mikä on arvopohjasi (oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen)? Millainen arviointikulttuuri luokassasi tai ryhmässäsi on? Millainen arviointikulttuuri koulussasi on? Mitä muutoksia haluaisit nähdä tapahtuvan itsessäsi koulutuksen jälkeen entä luokassasi, opetusryhmissäsi tai koulussasi esimerkiksi seuraavan kahden vuoden aikana?

Kysymyksiä oppimisen arvioinnista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6

Keskustelua arvioinnin kysymyksistä 1. Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohdat? 2. Mitkä ovat arviointikulttuurin keskeiset piirteet Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 mukaan? 3. Mitkä ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen? 4. Mitä ja millaista on suuri osa arvioinnista? 5. Mistä opettajien tulee huolehtia arvioinnissa? 6. Mitä on kodin ja koulun välinen yhteistyö arvioinnissa? 7. Kuka seuraa oppimisen arvioinnin periaatteita ja toteutumista koulussa ja tukee arvioinnin kehittämistä? 8. Mitkä ovat arvioinnin kohteet ja mihin niiden arviointi perustuu? 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan?

Keskustelua arviointikulttuurista Mitä perusopetuksen arviointikulttuuri parhaimmillaan on oppilaan oppimisen näkökulmasta?

Mitä arviointi on? Asiantuntijan puheenvuoro: Najat Ouakrim-Soivio

Asiantuntijan puheenvuoro (1) Najat Ouakrim-Soivio https://www.youtube.com/watch?v=09jjxnzjl2u ks. 0:07-6:02 Arvostelusta arviointiin Oppiminen, osaaminen ja arviointi muodostavat yhden kokonaisuuden. Arviointi on osa kokonaisuutta: 1. Suunnittelu (tavoitteet) 2. Toteutus 3. Arviointi Oppimista ja osaamisessa edistyminen oppimisprosessin aikana: rakentavaa, ohjaavaa, solmukohtia avaavaa Osaamista oppimisprosessin päättyessä: miten tavoitteet on saavutettu, osaamistaso, osaamisen arvioinnin menetelmät tulisi olla monipuolisia Millä tavalla arvioimme osaamista? Millä tavalla ja millä muulla tavalla kuin kirjallisella yksilösuorituksella me voimme ulos mitata oppilaan osaamista?

Asiantuntijan puheenvuoro (2) Najat Ouakrim-Soivio https://www.youtube.com/watch?v=09jjxnzjl2u ks. 9:36-12:17 Arviointi on taito, jota tulee harjoitella: itsearviointi- ja vertaisarviointitaidot Arviointi on asiantuntijatyötä, jonka tekee opettaja. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset. Työelämätaidot: taito arvioida omaa työtä ja antaa rakentavaa palautetta Millä tavalla annetaan kriittistä palautetta työelämässä niin, että se ei mene henkilökohtaiseksi?

Kognitiiviset prosessit ja tavoitteiden asettaminen Krathwohl ja Andersson 2001

Tunnistaa Palauttaa mieleen Muistaa Tiedon paikantaminen ja hakeminen muistista Kognitiiviset prosessit, Krathwohl (2001) Tulkita Havainnollistaa Luokitella Päätellä Selittää Ymmärtää Esimerkkien ja kuvausten löytäminen, kuvaustavan muuttaminen jne. Suorittaa tai toteuttaa menettelytapaa käyttäen, käyttää, toteuttaa Soveltaa Menettelyn tai menettelytavan soveltaminen Löytää eroja, järjestää, havaita, jäsentää Analysoida Mm. osien erottaminen ja yhtyeenkuuluvuuden ratkaiseminen Tarkistaa Asettaa järjestykseen kriteerin pohjalta Testata Arvostella Arvioida Johdon mukaisuuksien ja epäjohdonmukaisuuksien havaitseminen tai löytäminen, tulosten vertaaminen kriteereihin Kehittää Suunnitella Tuottaa Konstruoida Sommitella Luonnostella Luoda Keksiminen, vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen Kognitiivisiin prosesseihin liittyvät tiedon ulottuvuudet Fakta- ja käsitetieto Menetelmätieto Metakognitiivinen tieto Opetushallitus / Eija Kauppinen 47

Tiedon ja kognitiivisten prosessien ulottuvuus TIEDON ULOTTUVUUS KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda Faktatieto Käsitteellinen tieto Menetelmällinen tieto Metakognitiivinen tieto Opetushallitus / Eija Kauppinen

Kysymyksiä, jotka askarruttavat Avaa selain ja kirjoita osoitteeksi: padlet.com/ulla_ilomaki_ke/10102018 Kirjoita kysymys, joka tällä hetkellä askarruttaa tai mietityttää oppimisen arvioinnissa.

Opetushallituksen tiedote 31.10.2018 Mediatiedote www.oph.fi

Perusopetuksen arvioinnista tasaarvoisempaa useammalle arvosanalle yhteiset kriteerit https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/ perusopetuksen_arvioinnista_tasa-arvoisempaa_- _useammalle_arvosanalle_yhteiset_kriteerit

Kysymyksiä ja vastauksia oppimisen arvioinnista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6

Kysymyksiä 1. Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohdat? 2. Mitkä ovat arviointikulttuurin keskeiset piirteet Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 mukaan? 3. Mitkä ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen? 4. Mitä ja millaista on suuri osa arvioinnista? 5. Mistä opettajien tulee huolehtia arvioinnissa? 6. Mitä on kodin ja koulun välinen yhteistyö arvioinnissa? 7. Kuka seuraa oppimisen arvioinnin periaatteita ja toteutumista koulussa ja tukee arvioinnin kehittämistä? 8. Mitkä ovat arvioinnin kohteet ja mihin niiden arviointi perustuu? 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan?

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (1) 1. Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohdat? Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (2) 2. Mitkä ovat arviointikulttuurin keskeiset piirteet Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan? Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (3) 3. Mitkä ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen? Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. HUOM! Kysymys 8: Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (4) 4. Mitä ja millaista on suuri osa arvioinnista? Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (5) 5. Mistä opettajien tulee huolehtia? Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset ja virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosesseja. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Ks. seuraava dia ja kysymys 6.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (6) 6. Mitä on kodin ja koulun yhteistyö? Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (7) 7. Kuka seuraa oppimisen arvioinnin periaatteita ja toteutumista koulussa ja tukee arvioinnin kehittämistä? Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (8) 8. Mitkä ovat arvioinnin kohteet ja mihin niiden arviointi perustuu? Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi voi kohdistua heidän persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä. HUOM! Erityisen tuen päätöksen mukaan opiskelevat yleisen oppimäärän mukaan tai erityisen tuen mukaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevat oppilaat (6.2.)

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (9a) 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan? Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppimisen edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (9b) 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan? Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (9c) 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan? Opettajan antaman oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään mitä heidän on tarkoitus oppia mitä he ovat jo oppineet miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Vastauksia arvioinnin kysymyksiin (9d) 9. Mitä opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan? Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaan osaamisen summatiivista arviointia, joiden tulokset välitetään oppilaille todistuksissa ja arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opintoohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen liittyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Oppimisen arvioinnin kansalliset linjaukset ja kehittämiskohteet Erja Vitikka Opetushallitus

Arviointia ohjaavat linjaukset eri aikoina 1998 Perusopetusla ki ja -asetus 1994 Opsperusteet 1999 Oppilaan arvioinnin Perusteet 2004 Opsperusteet 2010 Opsperusteiden täydennykset 2014 Opsperusteet 2019 Päättöarvioinnin kriteerit 1999 Päättöarvioinnin kriteerit (suositus) 09/01/2019 Opetushallitus 67

Arvioinnin kaksi tehtävää Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen (PoL 628/1998, 22 ) Oppilaan osaamisen arvioiminen suhteessa tavoitteisiin - jokaisen lukuvuoden päätteeksi - oppiaineittain (PoA 852/1998, 10 ) 09/01/2019 Opetushallitus 68

Arvioinnin tehtävät Kun arvioinnin tarkoituksena on opiskelun ja oppimisen ohjaaminen ja edistäminen, on arvioinnin perustuttava vuorovaikutukseen ja yksilölliseen palautteen antamiseen. Osaamisen arvioinnin tarkoituksena on kuvata oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin. Päättöarviointiin liittyy myös vahva kansallisen yhdenvertaisuuden ja vertailukelpoisuuden vaatimus. 09/01/2019 Opetushallitus 69

Oppimista tukeva arviointikulttuuri Kouluissa kehitetään oppimista edistävää arviointikulttuuria Tehtävänä oppilaiden tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä ja edistämisessä Palaute on opettajan pedagoginen työväline oppilaan oppimisen ohjaamiseen Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja arviointikäytänteistä Oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille Arviointi on opettajan itsearvioinnin väline 09/01/2019 Opetushallitus 70

Oppimista tukeva arviointikulttuuri Kouluyhteisön arviointikulttuuri muodostuu arviointiin liittyvistä käytänteistä, periaatteista ja menetelmistä Sisältää yhteisesti jaettuja mutta myös jakamattomia näkökulmia Arviointikulttuurin kehittäminen lähtee arviointia koskevien periaatteiden ja menetelmien yhteisestä hahmottamisesta ja avaamisesta Kouluyhteisön arviointikulttuurin tulisi olla riittävän yhtenäinen, esim. arvioinnin periaatteet eivät saisi vaihdella opettajakohtaisesti liian paljon Keskeistä koulun arviointikulttuurissa on esim. päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein 09/01/2019 Opetushallitus 71

09/01/2019 Opetushallitus 72

Arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä Arviointikäytännöt tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä Huolehditaan siitä, että jokainen oppilas ymmärtää tavoitteet ja tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa 09/01/2019 Opetushallitus

Arvioinnin yleiset periaatteet Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin Lukuvuosiarvioinnissa käytetään perusteissa määriteltyjä arviointikriteereitä 6. luokan päättyessä ja päättöarvioinnissa Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin 09/01/2019 Opetushallitus 74

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin Arvioinnin tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin Kaikille arvioinnin osa-alueille (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen) on määriteltävä niin selkeät ja yksiselitteiset tavoitteet, että arviointi voidaan niiden perusteella tehdä. Oppilas voi asettaa itselleen omia osa-tavoitteita oppimisprosessin aikana Lukuvuosiarviointi perustuu yhteisiin tavoitteisiin 09/01/2019 Opetushallitus 75

Oppiaineet lähtökohtana Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus ja arviointi perustuvat oppiaineisiin ja niiden tavoitteisiin. Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen, vaan osana oppiaineita. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ei arvioida erikseen, vaan osana oppiaineita. Perusopetusasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus, johon merkitään oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. 09/01/2019 Opetushallitus 76

Laaja-alaisen osaamisen paikallisesti päätettäviä Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa Mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee Mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-9 (perusteiden tavoitekuvauksia voidaan käyttää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan 09/01/2019 Opetushallitus

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Oppilaiden itsearviointitaitoja kehitetään Oppilaiden itsearvioinnin taitoja kehitetään antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan Oppilaita ohjataan yksilöinä ja ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä Alemmilla vuosiluokilla autetaan oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja tulemaan tietoisiksi asetetuista tavoitteista Ylemmillä luokilla oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, jossa yhdessä pohtien saadaan ja annetaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta 09/01/2019 Opetushallitus

Arvioinnin kohteet Edistyminen, jota seurataan Osaamisen taso suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin Arvioinnin kohteet Osana oppiaineen arviota tai arvosanaa Perustuu oppiaineiden työskentelyn tavoitteisiin Oppiminen Työskentely Käyttäytyminen Erillisenä Ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvioon tai arvosanaan 09/01/2019 Opetushallitus 79

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin (perusopetusasetus 810/1998) Oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille Luotettava arviointi edellyttää näiden osaalueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia 09/01/2019 Opetushallitus

Oppiminen arvioinnin kohteena Sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä Edistymistä seurataan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin Osaamista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja perustuen oppilaan suorituksiin Osaaminen arvioidaan suhteessa tavoitteisiin ja kansallisesti määriteltyihin kriteereihin 6. luokan päättyessä ja päättöarvioinnissa 09/01/2019 Opetushallitus

Työskentely arvioinnin kohteena Osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista Perustuu eri oppiaineissa asetettuihin työskentelyn tavoitteisiin Monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa ohjaa oppilaita tarkastelemaan ja kehittämään työskentelyä Työskentelystä ei anneta erillistä arviota todistuksiin, sisältyy oppiaineen arvosanaan tai sanalliseen arvioon 09/01/2019 Opetushallitus

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin Erityisen tärkeää varmistaa, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon Käyttäytymisen sanallinen arvio annetaan todistuksen liitteellä Käyttäytymisen arviota ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen 09/01/2019 Opetushallitus

Opintojen aikainen arviointi Tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta Tehtävänä kannustaa, edistää ja ohjata oppimista sekä itse- ja vertaisarvioinnin kehittymistä Pääosin formatiivista Palautteella tärkeä tehtävä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. (Pirjo Pollari)

Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden aikana Keskeisenä tehtävänä on ohjata opiskelua ja edistää oppimista Oppilaita ohjataan palautteen avulla ymmärtämään tavoitteet, hahmottamaan oma edistyminen sekä parantamaan suoriutumistaan Voi sisältää arviointikeskusteluita ja tiedottamista huoltajille Lukuvuoden aikana tärkeä asema on myös oppilaiden itsearvioinnilla ja vertaisarvioinnilla 09/01/2019 Opetushallitus 85

Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden päättyessä Summatiivinen kokonaisarvio Lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai näiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia 6. vuosiluokan lukuvuositodistuksissa annettavaa arviointia varten oppiaineisiin on määritelty kansalliset arviointikriteerit arvosanalle 8 (tai sanalliselle arviolle hyvä) Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät päättötodistuksen osalta numeroarvosanaan 8 vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa 09/01/2019 Opetushallitus 86

Opettaja arvioi Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä (perusopetusasetus 852/1998). Arviointia ei voi ulkoistaa hallinto-ohjelmalle tai sähköiselle sovellukselle. On tärkeää, että arviointiin sisältyy vuorovaikutusta ja itsearviointitaitojen harjoittelua lukuvuoden aikana. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi ei voi perustua oppilaan itsearviointiin tai arviointikeskusteluihin. 87

Kehittämistehtävän aloittaminen Mitä paikallisella tasolla voisi edelleen kehittää? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 6 Oppimisen arviointi ja 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisesti päätettävät asiat (1) Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein. Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

Paikallisesti päätettävät asiat (2) Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt valinnaisten aineiden arviointi käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa miten päättöarviointi toteutetaan päättöarvioinnin kokonaisuus valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa päättötodistukset.

Esimerkkejä kehittämistehtäväksi - paikallisen opetussuunnitelman päivittäminen luvun 6 osalta - kunnan ja/tai koulun arviointikulttuuri Mitä se on? - koulun, opettajan ja/tai oppilaan arvioinnin vuosisuunnitelma, vuosikello - oppilaan arviointipolku perusopetuksen aikana - palautteen antamisen periaatteet - itse- ja vertaisarvioinnin menetelmät - arviointimateriaalit - oppilaan arviointikirjan tms. kehittäminen - digitaalinen arviointi - nivelvaiheen arvioinnin kehittäminen esim. nivelvaiheen palautejärjestelmän kehittely - kriteeriperustainen arviointi - päättöarviointi - sanallisten välitodistusten tai lukuvuositodistusten kehittäminen - opettajan itsearviointi - koulun toiminnan arviointi - arvioinnin johtaminen jne.

Kehittämistehtävien aiheita Avaa selain ja kirjoita osoitteeksi: padlet.com/ulla_ilomaki_ke/aiheet Kirjoita lyhyesti, mikä on kehittämistehtävänne aihe.

Palaute koulutusosiosta 1 palautekysely

Koulutusosion 1 palaute Palautekyselyn linkki: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/92437/lomake.html

enorssin arviointijulkaisu http://www.enorssi.fi/arviointijulkaisu

Kiitos! Tervetuloa koulutusosioon 2 keväällä 2019!

Kaikkeen suunnitteluun on liityttävä aina arviointi, seuranta ja kehittäminen TULEVAISUUTTA JA ITSEÄ VARTEN OPStuki2016/Saarivirta, Ilomäki - Keisala, Lepistö 12.3.2015

Lähteet (1) https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopet us/419550/tiedot https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perus opetus/oppilaan_arviointi_ja_todistukset https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perus opetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/perusop etus_nyt https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perus opetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako

Lähteet (2) Atjonen, Päivi. 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy Juves Print. Kirjokansi Opetushallituksen tiedotteet, Opetushallitus laatii tarkemmat kriteerit päättöarviointiin: https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/opetushallitus_laatii_tar kemmat_kriteerit_paattoarviointiin Ouakrim-Soivio Najat. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava 2016 Ouakrim-Soivio Najat: https://www.youtube.com/watch?v=09jjxnzjl2u Vitikka Erja, Opetushallitus, blogi: http://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/miten_paastaan_yhdenvertais empaan_arviointiin Vitikka Erja, Opetushallitus, blogi: http://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/viisi_harhaluuloa_perus opetuksen_arvioinnista

Lähteet (3) Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma, luku 6 https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku6 Jyväskylän normaalikoulun opetussuunnitelma, luku 6: https://peda.net/jyu/normaalikoulu/ops/luku6 Oulun kaupunki, Arvioinnin ABC, Ohje alakoulun arviointiin Oulun kaupungissa: https://www.ouka.fi/documents/1257266/3895590/arvioinninabc _2018.pdf/71bad279-4436-4208-9b6d-35d142b1e720 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma: www.raumannorssi.fi/?opetussuunnitelma_2016 Rauman normaalikoulun opetussunnitelma, luku 6: raumannorssi.fi/?opetussuunnitelma_2016 6._Arviointi Ylöjärven opetussuunnitelma ja arviointikriteerit: https://peda.net/ylöjärvi/opetussuunnitelma/arviointiperusteet