Maailma muuttuu - monialainen palveluntarve pysyy Ulla Hautamäki, palvelupäällikkö, Vantaan kaupunki
Pitkäaikaistyöttömyys ei ole valintakysymys! X Pitkäaikaistyötön Työttömien kova ydin
Taloustilanne paranee, työttömyys pysyy Työttömyys laskee ja työllisyys kasvaa, mutta toistuvaistyöttömien määrä ei laske. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut voimakkaasti, mutta samaan aikaan muiden rakennetyöttömien määrä on jopa hieman noussut. Työttömyyden syyt ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Osa työttömyyden taustatekijöistä on ollut olemassa jo henkilöiden ollessa vielä työelämässä, osa työllisyyden esteistä syntyy vasta työttömyyden pitkittyessä. Työttömyyden taustatekijöitä on tarkasteltava laaja-alaisesti, niihin voivat vaikuttaa mm. koulutus, osaaminen, ihmissuhteet, terveys, elämäntilanne, henkilökohtaiset arvot ja asenteet, lähiympäristön mallit sekä kaikkien näiden yhdistelmät.
11 12 2017 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2018 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Rakennetyöttömät Vantaalla 11/2016 11/2018 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Palveluilta palveluille palveluilta työttömiksi Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömät 1000 0 Lähde: TEM-Tilastopalvelu
Työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat työnhakijat Vantaalla, 11/2016-11/2018 16000 14000 12000 10000 8000 6000 Työttömät työnhakijat Palveluissa olevat 4000 2000 0 *Palveluihin sisältyy työvoimakoulutus, työnhaku- ja uravalmennus, palkkatuki, starttiraha, työharjoittelu, työelämävalmennus, valtiolle työllistetyt ja osa-aikalisällä olevat, työ- ja koulutuskokeilut, vuorotteluvapaasijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu Lähde: TEM-Tilastopalvelu
Pitkittyneen työttömyyden kuvaa Työttömien joukossa on runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole avoimille työmarkkinoille työkykyisiä ja sellaisia, joiden työkykyä voitaisiin kohentaa sairauksien hoidolla sekä yksilöllisestä tarveselvityksestä lähtevällä kuntoutuksella. Heistä osa on tunnistamattomia ja palveluiden ulkopuolella. Sitä, kuinka paljon heitä on, ei tiedetä. Oivo, T. ja Kerätär, R.; Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet Selvityshenkilöiden raportti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018 Osalla pitkäaikaistyöttömistä (n. 20%) työkykyä voidaan kohentaa hoidoilla ja/tai kuntoutuksella, noin 1/3 on avoimille työmarkkinoille työkyvyttömiä. Kerätär R (2016). Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto.http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf => Pitkäaikaistyöttömyys tai syyt sen taustalla eivät ole kuin flunssa joka menee ohi kotona levätessä.
Työmaailman muutokset heijastuvat Työmarkkinat suunnattu niille, jotka 100% 2 tikissä Ajokoirajohtajat Digitaalisuuden hyökyaalto Fyysinen sekä psyykkinen toimintakyky; psyykkisen korostuessa 24/7 & 365 Globaalius Muuttuvat trendit Ajan arvon merkitys yksilölle Vapaus arvona
Monialaisen palvelun asiakas asiakkaiden työttömyys on usein pitkittynyttä tai toistuvaa nuoria, jotka tarvitsevat tiivistä henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnittelussa asiakkaita, jotka eivät ole koskaan olleet elämänsä aikana työsuhteessa Sosiaaliset haasteet Asuminen Velkaantuneisuus Toimeentulon ongelmat Sairaudet Mielenterveys Päihteet Koulutus Työkokemus Työnhakutaidot Työttömyyteen yhdistyy myös muita haasteita: terveys- ja työkykyongelmia sosiaalisia haasteita taloudellisen toimeentulotuen vaikeuksia osaamiseen liittyviä kysymyksiä Kuntoutuminen, osaamisen kehittäminen ja työllistyminen vie aikaa Samojen palvelujen uudelleenkäyttö Monialaisten haasteiden aukaiseminen vaatii myös asiakkaalta itseltään paljon henkilökohtaista sitoutumista.
Monialaisen palvelun tarpeen arvioinnista Sos.huoltolain mukainen palveluntarpeen arviointi; tuen tarpeen arviointi ja sosiaalipalvelujen tarpeen arvio TYPissä kartoitetaan työttömän asiakkaan palveluntarve suhteessa työllistymiseen; työllistymistä edistävien palveluiden tarve Nämä ovat kaksi eri asiaa! Nämä ovat kaksi samanarvoista asiaa! Vaikutus asiakkaan oikeudelliseen asemaan, palveluihin, tukiin sekä ennen kaikkea asiakkaan tilanteeseen Mikä on asiakkaan kokema hyöty palveluntarpeen arvioinnista? Miten asiakas voi jatkossa itse valita itselleen parhaiten omaa työllistymistään edistävät palvelut? Lähi- vai digipalveluna?
Palvelujen nykytilasta yksilöllinen palvelukokonaisuus: Monialainen työllistymissuunnitelma arvio arvio Kunnan työllisyys -palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut TEpalvelut Kelan palvelut Koulutus palvelut Hankkeet 3. Sektori yms. arvio arvio arvio arvio arvio arvio Asiakkaalla ei omaa budjettia
Asiakkaan vapaaseen liikkumiseen Työ- tai opiskelupaikka
Monialaiset palvelut tulevaisuudessa Asiakkaan palvelupolku on aina henkilökohtainen; toki yhteneväisiä palvelukulkukuja toteutuu Työttömyydestä kohti työtä tai opiskelua; selkeä tavoitteen asetanta Tarveperusteinen ja räätälöity lähipalvelu Huomioi jokaisen asiakkaan omat henkilökohtaiset ominaisuudet, voimavarat, tiedot, taidot ja työllistymisedellytykset Kaikki eivät aloita alusta Kaikki eivät jatka loppuun saakka Työllistymistä edistävien palvelujen konseptointi Palvelujen yhteensovittaminen ja asiakkaan prosessin seuranta nähtävänä yhtenä palveluna osana palvelukokonaisuutta ja yhden toimijan vastuulla. Työllistymistä edistävät palvelut terveydenhuollon ja sos.toimen puolella.
Monialaista palvelua tarjoavan henkilöstön osaamisesta tulevaisuudessa Tarvitaan uutta osaamista Nykyinen monialainen toimintamalli usea eri asiantuntija + 1 asiakas ei ole kustannustehokas Moniosaajia asiakkaan palvelun koordinoinnissa Ryhmäpalvelut eivät kaikille; henkilökohtainen palvelu asiakasryhmä huomioiden; ei ole massaa Merkittävä arvo monialaiselle palvelulle syntyy siitä, että asiantuntijat tuntevat myös muiden ammattialojen toimintaa, jolloin palveluita voidaan yhteensovittaa ja aikatauluttaa paremmin asiakkaalle. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) palvelumuotoilu => Tulevaisuudessa tarvitsemme työllistymisen edistämisen osaajia, joilla vankka osaaminen tavoitteellisesta asiakasohjaustyöstä, koko palvelujen kentän tuntemus sekä kyky räätälöidä asiakkaalle henkilökohtainen palvelupolku.
Miten Vantaalla suuntauduttu tulevaisuuteen Vastuuvirkailijamalli; tasavertainen työskentely asiakasrajapinnassa huolimatta taustaorganisaatiosta (TE-asiantuntijat ja kunnan palveluohjaajat) Kaikkiin palveluihin ohjaus vastuuvirkailijan toimesta mahdollinen Syvennetyt palvelut; resurssien optimaalinen käyttö, asiakkaan palvelutarve määrittää ohjauksen (sosiaaliohjaus, Kela, uraohjaus) Terveysohjaajan terveydentilan kartoitus; kaikille TYP-asiakkaille, jatkossa myös lääkärikonsultaatio asiakkaan työ- ja toimintakyvyn haasteissa Nopea ohjaus eteenpäin muihin työllistymistä edistäviin palveluihin; nopea pääsy palveluihin Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö Katsomme tulevaisuuteen, emme peruutuspeiliin, yhdessä asiakkaan kanssa Työllistymisen/koulutuksen edistämisen näkökulma kirkkaana; ei sosiaalityötä sen perinteisessä merkityksessä Organisaatiomallinen toimintatapa; vahva kuntajohtajuus
Vantaan hyvät käytännöt Yhteistyö työllisyyspalveluissa; yksi yhteinen asiakkuusprosessi, yksi yhteinen tavoite Hankkeista oppiminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen osaksi omaa perustoimintaa Aktiivinen yhteistyö TE-palveluiden kanssa sekä muiden työllisyyden edistämisen kentällä toimivien tahojen kanssa Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen: v. 2017 asiakaita kuntouttavassa työtoiminnassa yht. 1503 (v. 2008 341 asiakasta) Joka viides kuntouttavan työtoiminnan päättänyt asiakas siirtyi työhön, työkokeiluun tai koulutukseen Tarjoamme palveluita mahdollisimman monelle Vantaalaiselle työttömälle työnhakijalle Tehokas, vakiintunut TYP toiminta; monialaiselle henkilökohtaiselle palvelulle on aina oikea aika Panostamme uraohjaukseen ja valmennukseen; myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Valmennustaloilla opinnollistaminen; mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia Yritysohjaamon yritysyhteistyö ja rekrytointitapahtumat (esim. Mergarekry)
Tulevaisuus? Työttömän uudelleenmäärittely; aiempaa suurempi määrä asiakkaita, joille työttömän palvelutarpeen arviointi tulisi tehtäväksi Monialaisen palveluntarpeen aiempi kartoittaminen on tärkeää Työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyminen uuden määrittelyn myötä; vaikutukset tilastointiin (toimepiteiden vaikuttavuuden seurannan vertailu jos palvelujen yksityistäminen samalla toteutuu) Palvelujen digitaalisuus vrs. henkilökohtainen palvelu Yksityisten palveluntuottajien rooli/viranomaistyö TYP- verkostojen tulevaisuus
Miten mahdollistamme osallistumisen tulevaisuudessa?
Kiitos!