BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Samankaltaiset tiedostot
BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

EU:n energiaunioni ja liikenne

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Yli-insinööri Jukka Saarinen Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 14.2.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät , Hotelli Arthur, Helsinki

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen

Keski-Suomen energiatase 2016

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot niidensaavuttamiseksi

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Globaali energiahaaste

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Lausunto 1 (4) Lausunto liikenteen päästövähennyskeinoista parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Lausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Jyväskylän energiatase 2014

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Jyväskylän energiatase 2014

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta. ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Keski-Suomen energiatase 2014

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energiapoliittinen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät. Petteri Kuuva Teollisuuden polttonesteet , Tampere

Transkriptio:

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE 24. MARRASKUUTA 2018 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING, VATT, TEC TRANSENERGY CONSULTING PSTA ESA SIPILÄ & NILS-OLOF NYLUND

SUOMELLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET SAAVUTTAA TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖTAVOITTEET 30 % BIOPOLTTOAINEIDEN JAKELUVELVOITTEELLA Suomessa saavutettaisiin 50 %:n päästövähenemä vuonna, jos samanaikaisesti liikenteeseen saadaan kestäviä biopolttoaineita 30 % liikenteen energiakäytöstä (noin 800 ktoe), 250 000 sähköautoa, 50 000 kaasuautoa sekä lisäksi energiatehokkuus paranee energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Nykyinen ja suunnitteilla oleva kotimainen biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti riittäisi 30 %:n jakeluvelvoitteen täyttämiseen, mutta korkeaseoksisten biopolttoaineiden tuotanto pohjautuisi pääosin tuontiraaka-aineisiin. Uuden jakeluvelvoitteen kustannusvaikutuksen polttoaineiden verolliseen hintaan vuonna arvioitiin olevan keskimäärin 5 %, joka tarkoittaisi tämän hetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla 7 senttiä/litra nykyinen biopolttoaineiden valmisteveroporrastus huomioiden. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen noston kustannusvaikutukset eri sektoreille ja loppukäyttäjille jäisivät keskimääräisesti kohtuullisen vähäisiksi. Jakeluvelvoitteen noston valtiontaloudelliset vaikutukset jäisivät myös alle 0,3 %:iin verokertymästä, koska valmisteverokertymien laskiessa arvonlisäkertymät polttoaineista nousisivat keskiarvoisesti yhtäaikaisesti.

TAUSTOITUSTA Tieliikenteen CO2 päästöjen jakauma 2017 1 % 31 % 55 % 5 % 8 % Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Moottorip. + mopedit

TYÖN RAKENNE Työn tavoitteena oli esittää vaikutusarvio liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamisesta 30 %:iin Suomessa vuoteen mennessä Vaihe I Kotimaisten biopolttoaineiden ja nesteiden nykytila Taakanjakosektorin päästövähennysten edellyttämät biopolttoainemäärät liikenteessä, työkoneissa ja lämmityksessä Uuden kapasiteetin tarve ja kustannukset sekä kilpaileva tarjonta ja kysyntä Vaihe II Vuosien 2021- biopolttoaineosuuden toteutuspolut huomioiden RED II direktiivin vaatimukset Vaihe III Toteutuspolkujen kustannusvaikutukset loppukäyttäjille Toteutuspolkujen kansantaloudelliset ja valtiontaloudelliset vaikutukset Toteutuspolkujen vaatimat lisätoimet ja niiden aikataulut

TAAKANJAKOSEKTORIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN EDELLYTTÄMÄT BIOPOLTTOAINEMÄÄRÄT CO 2 -päästövähennystavoite (-39% tai -50%) Sähköautojen lukumäärä Tavoitepolku Energiatehokas (Energia- ja ilmastostrategia, KAISU) Peruspolku Ei energiatehokas (ALIISA baseline-skenaariota mukaileva) 0 120 000 250 000 600 000 0 120 000 250 000 600 000 Tulos: Tarvittava biopolttoaineiden määrä -39 %:n tai -50 %:n CO 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi (käyttäen joko tavoite- tai peruspolkua eri sähköautojen lukumäärillä)

LIIKENNESEKTORIN TAVOITTEIDEN MUKAISET BIOPOLTTOAINEMÄÄRÄT 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 Autoliikenteen CO 2 -päästöjen kehitys sekä -39 % ja -50 %:n CO 2 -päästövähenemän saavuttamiseksi tarvittava kehitys CO 2 1000 tonnia/a CO 2 kton/a vs 2005-39% -4 900-50% -6 200 4000 2005 2010 2015 Baseline -50% CO2-39% CO2 Lin. (Baseline) 1000 Nestemäisten biopolttoaineiden tarve eri sähköautoskenaarioille vuosina, ja 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ktoe/a 511 498 455 911 Tavoitepolku 849 799 799 648 440 120 000 sähköautoa 250 000 sähköautoa 600 000 sähköautoa

KOTIMAISTEN BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO Kotimaisten toimijoiden biopolttoaineiden tuotantokapasiteetin arvioidaan kasvavan 2 600 ktoe:lla vuoteen mennessä (koti- ja ulkomaa yhteensä) 4000 3500 3000 2500 2000 Kotimaisten biopolttoainetoimijoiden kapasiteetin nykytila ja mahdollinen kehitys ktoe Kotimaassa nyt Kotimaassa Ulkomailla nyt Ulkomailla 2 4 7 1 6 5 3 1 Porvoo 2 Rotterdam 3 Singapore 4 Göteborg HVO (suunnitteilla) Etanolix, Bionolix, Cellunolix Useita pieniä laitoksia pääasiassa Suomessa 5 Lappeenranta 6 Kotka (suunnitteilla) 7 Kemi (suunnitteilla) 1500 1000 500 0 Neste ST1 UPM Kaidi Vuoden jälkeen on mahdollista, että kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva tuotanto kasvaisi vielä arviolta 200 400 ktoe:lla vuoteen mennessä.

SUORAT KUSTANNUSVAIKUTUKSET ERI TOIMIALOIHIN VUONNA Tavoitepolku, toimialojen kokonaiskustannusten muutos, dieselsekoitteen hinnan muutoksen mukaan, % kustannusmuutos verrattuna vertailupolkuun 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % Jakeluvelvoite -3 Vaihtoehto 1-2 Vaihtoehto 2-1 Vaihtoehto 3 0,4 % 0,2 % 0,0 %

POLTTOÖLJYN BIOPOLTTOAINEOSUUDEN LISÄÄMISEN VAIKUTUKSET Lämmityksessä ja työkoneissa käytettävälle kevyelle polttoöljylle tavoitellaan bionesteiden 10 % sekoitusvelvoitetta vuonna, joka tarkoittaisi biopolttoainemäärinä lämmityksessä 34 000 toe ja työkoneissa 69 000 toe eli yhteensä 103 000 toe vuonna. Polttoöljyn bio-osuuden lisäämisen kustannusvaikutus maataloussektorilla Rakennusten lämmitys 1,4 % 1,2 % Päähintaskenaario Max 11 % 9 % 7 % 19 % 1580 ton/a (2017) 21 % 33 % Rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Koti- ja ulkomaan liikenne Teollisuus Muut työkoneet 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Min -0,2 % Lypsykarja Liha - nauta Sikatalous Siipikarjatalous Viljanviljely Muu kasvituotanto Muu maatalous

UUSIUTUVAN ENERGIAN DIREKTIIVI 2021 (RED II) Vuoteen ulottuvat tavoitteet luovat pohjan kansallisille ohjauskeinoille Uusiutuvan energian kokonaistavoite 32 % Ei kansallisia tavoitteita, mutta Komissio ohjaa kehitystä kansallisten suunnitelmien pohjalta Liikenteelle 14% kansallinen uusiutuvan energian tavoite Jäsenmaille joustoja toteuttaa liikenteen alatavoite erilaisilla laskutavoilla Kehittyneiden biopolttoaineiden 3,5 % vähimmäistavoite Maakohtainen sitova tavoite kehittyneille biopolttoaineille ja biokaasulle (3,5 % vuonna ), jonka saa tuplalaskea liikenteen tavoitteeseen Jäterasvoihin ja öljyihin perustuvilla biopolttoaineilla max 1,7 % Kansallisesti sitova raja, joka vaikuttaa erityisesti uusiutuvan dieselin raakaainepohjaan Ruokapohjaisten biopolttoaineiden käytöllä 7 % raja Ruokapohjaisten biopolttoaineiden käyttö max +1 %-yksikkö verrattuna vuoteen ja enintään 7% High-ILUC biopolttoaineista vaiheittainen luopuminen vuoteen Komissio valmistelee uudet sertifiointikriteerit ruokapohjaisille biopolttoaineille, joiden arvioidaan aiheuttavan suurimmat epäsuorat maankäytön muutokset

ROLAND BERGERIN NÄKYMYS LIIKENTEEN CO2 PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSKUSTANNUKSISTA (2016, PROJEKTIO VUOTEEN ) Energiatehokkuuden parantaminen on halvin tapa vähentää päästöjä