Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (18) 108 Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos (aasia) HEL 2011 004481 T 08 00 01 Hankenro 0901_7, karttaruutu K5 Päätös Käsittely päätti esittää kaupungin hallitukselle, että Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi valittaisiin vaihtoehto "Kaukalo". Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Uudenmaan ELY keskuksen kanssa tiesuunnittelun yhteydessä tehtävä kustannusjakoehdotus tulee laatia Liikenneviraston ja Suomen Kuntaliiton "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa" raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ville Lehmuskoski: Päätösehdotukseen lisätään uusi kappale (2): Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Uudenmaan ELY keskuksen kanssa tiesuunnittelun yhteydessä tehtävä kustannusjakoehdotus tulee laatia Liikenneviraston ja Suomen Kuntaliiton "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa" raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi Barbara Tallqvist, arkkitehti, puhelin: 310 37283 barbara.tallqvist(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikuva 2 Vaihtoehto Kaukalo 3 Vaihtoehto Ramppi 4 Havainnekuvat 5 Vertailutaulukko 6 Melutarkastelut 7 Vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointiraportti 8 Yleisötilaisuusmuistio
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 2 (18) Otteet 9 Mielipidemuistio 10 Ksv Forum, yhteenveto keskustelusta 11 Uudenmaan ELY keskuksen kannanotto 12 Maankäyttövisio Ote Uudenmaan ELY keskus Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee esittää kaupungin hallitukselle, ettäkehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi valittaisiin vaihtoehto "Kaukalo". Tiivistelmä palautti Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi 12.5.2011. Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja Uudenmaan ELY keskuksen yhteistyönä on laadittu kaksi uutta vaihtoehtoista suunnitelmaa: "Kaukalo" ja "Ramppi". Valittavasta vaihtoehdosta on tarkoitus viimeistellä maantielain mukainen yleissuunnitelma. Liittymäalueella olevista väylistä Kehä I sekä Itäväylä itään ovat valtion hallinnoimia maanteitä. Itäväylä keskustan suuntaan ja Meripellontie ovat Helsingin kaupungin katuja. Liittymä sijaitsee keskellä Itäkeskuksen aluekeskusta. Vaihtoehdossa "Kaukalo" Itäväylä alittaa Kehä I:n liittymän noin 500 metriä pitkässä kaukalossa. Kehä I ylittää Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymän sillalla, jonka pituus on noin 240 metriä. Visbynkadulta on tässä vaihtoehdossa uusi silta Itäväylän yli Itäkadulle. Kaikki liittymät säilyvät valo ohjattuina. "Kaukalo" on kaupunkirakenteen ja alueen viihtyisyyden kannalta kaupunkimainen ja korkealaatuisempi vaihtoehto. Vaihtoehdon suurin heikkous on, että ajoyhteydet Kehä I:ltä etelästä Itäkadulle ja Turunlinnantielle poistuvat. Liikenne ohjataan näille kaduille Kauppakartanonkadun ja Visbynkadun kautta. Liikennejärjestelyt muuttuvat siten nykyistä sekavammiksi. Toisaalta Visbynkadun silta parantaa Itäkeskuksen sisäisiä, myös jalankulun ja pyöräilyn, liikenneyhteyksiä. "Kaukalo" on kustannuksiltaan kalliimpi ja vähemmän kustannustehokas vaihtoehto kuin "Ramppi". Toisaalta liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat hieman pienemmät kuin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 3 (18) Esittelijä "Ramppi" vaihtoehdossa. Lähialueiden asukasyhdistykset ovat "Kaukalon" kannalla. Vaihtoehdossa "Ramppi" Itäväylän molemmat suunnat ja Kehä I ovat sillalla nykyisen liittymäalueen yläpuolella. Kehä I:n haara (n. 350 metriä pitkä silta) ulottuu Turunlinnantien/Vanhanlinnantien liittymän yli. Itäväylän suunnassa silta on n. 360 metriä pitkä. Kaikki liittymät säilyvät valo ohjattuina. "Ramppi" vaihtoehdon pitkä ja leveä siltarakenne meluesteineen on voimakas kaupunkirakenteellinen ja kaupunki kuvallinen elementti, joka näkyy kauas. Siltojen alusta muodostaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille laajan varjoisan alueen. Vaihtoehdon vahvuutena on se, että kaikki nykyiset ajoyhteydet säilyvät ja ovat selkeitä sekä helposti opastettavissa. "Ramppi" on myös sekä halvempi että kustannustehokkaampi vaihtoehto. Liittymäalueen vieressä toimivat yritykset kannattavat "Ramppi" vaihtoehtoa. Itäkeskuksen kokonaisuuden suunnittelun kannalta (mm. Itäväylän kattaminen ja liittymäalueen maankäytön kehittäminen) olisi ensiarvoisen tärkeää edistää liittymän suunnitteluvalmiutta. "Kaukalo" vaihtoehto on kaupunkikuva, maisema, maankäyttö ja kaupunkirakenne huomioiden kokonaisuuden kannalta korkealaatuisempi vaihtoehto. Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi ehdotetaan vaihtoehtoa "Kaukalo". Jatkosuunnittelussa tutkitaan ratkaisuja mm. kustannustehokkuuden ja ajoyhteyksien parantamiseen. Lähtökohdat ja päätökset Liittymäalueella olevista väylistä Kehä I sekä Itäväylä itään ovat valtion hallinnoimia maanteitä. Itäväylä keskustan suuntaan ja Meripellontie ovat Helsingin kaupungin katuja. Lisäksi suunnittelualueella on muita katuluokaltaan alempiasteisia kaupungin katuja.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 4 (18) Kuva 1. Kehä I:n ja Itäväylän liittymän läpi kulkevan autoliikenteen suuntautuminen. Kehä I:n ja Itäväylän liittymä on vilkas. Automäärä on suurimmillaan Kehä I:llä noin 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymä on keskellä Itäkeskuksen aluekeskusta. Alueella liikkuu paljon asukkaita ja kauppojen asiakkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, läpikulkumatkalla olevia autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Pääliittymän lisäksi alueella sijaitsee useita muita liittymiä lähellä toisiaan. Ongelmana ovat tasoliittymien riittämätön liikenteenvälityskyky ja siitä aiheutuvat ruuhkat. Liittymäalue on myös koko Helsingin alueella yksi pahimmista liikenneonnettomuuksien kasautumispaikoista. Vuosina 2008 2011 alueen liittymissä tapahtui 12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Alueen liikennemäärät kasvavat mm. Östersundomin ja muun itäisen Helsingin sekä seudun uuden maankäytön myötä. Suunnittelussa käytetyt liikenne ennusteet perustuvat viimeisimmän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) yhteydessä laadittuun ennustemalliin. Mallia on lisäksi tarkistettu lähialueiden viimeisimmillä maankäytön kehittymisoletuksilla. Liikenne ennusteisiin liittyy huomattavia epävarmuuksia johtuen maankäytön ja muun liikenneverkon toteutumisesta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 5 (18) Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja Uudenmaan ELYkeskus laativat yhteistyössä maantielain mukaista yleissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on korvata Kehä I:n ja Itäväylän tasoliittymä eritasoliittymällä. Yleissuunnittelu on kestänyt poikkeuksellisen pitkään haastavan ympäristön, tehtyjen lisäselvitysten ja eri osapuolten välisen yhteisymmärryksen tavoittelun vuoksi. Itäkeskus on koko Itä Helsingin alueen tärkein keskus. Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalue on sen ydinaluetta. Liittymän ympärillä, etenkin sen koillis, luoteis ja lounaispuolella on tiivistä kaupunkirakennetta. Alueella on liikerakennusten lisäksi runsaasti asumista ja kaupungin palveluja sekä muita ei kaupallisia palveluja. Haasteena on uuden eritasoliittymän sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Vuonna 1995 kaupunkisuunnitteluvirasto laati yhteistyössä rakennusviraston ja Uudenmaan tiepiirin kanssa tilavaraussuunnitelman Kehä I:n ja Itäväylän alueen asemakaavaa varten. Tiepiiri ilmoitti kirjeessään 9.5.1995 hyväksyvänsä suunnitelmat osaltaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat 26.6.1995. Tilavaraussuunnitelmaa ei ole päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Vuonna 2005 kaupunginvaltuusto kehotti kaupunkia yhdessä valtion tieviranomaisten kanssa kiirehtimään Kehä I:n ja Itäväylän liittymän parantamista. Vuosina 2005 ja 2006 kaupunkisuunnitteluvirasto laati yhteistyössä tiepiirin kanssa liittymäalueen parantamisesta kaksi vaihtoehtoa: Meripellon tunnelin ja Meripellon sillan. Niissä oli otettu huomioon vuoden 1995 tilavaraussuunnitelman lähtökohtiin tulleet muutokset. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pääliittymässä oli kaksi eritasossa olevaa kiertoliittymää sekä tunneli Vuosaaren suuntaan. Toinen vaihtoehto perustui vuoden 1995 tilavaraussuunnitelman 1 + 1 kaistaiseen Kehä I:n ja Meripellontien yhdistävään siltaan. Vuonna 2007 käynnistettiin maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatiminen kaupungin ja tiepiirin yhteistyönä. Suunnittelun aikana päädyttiin kolmeen vaihtoehtoon: "Silta", "Tunneli" ja "Yhdistelmä". "Silta" vaihtoehdossa oli esitetty Kehä I:ltä Meripellontielle Kauppakartanonkadun liittymän yli ulottuva 2+2 kaistainen noin 900 metriä pitkä silta. Lisäksi sillan kolmantena haarana oli Itäväylän Helsingin suunta. "Sillan" kustannusarvio oli 91 miljoonaa euroa. "Tunneli" vaihtoehdossa oli esitetty Itäväylän itä ja länsihaarojen välille 2+2 kaistainen tunneli. Tunnelissa oli kiertoliittymä, josta rakennettaisiin Vuosaaren suuntaan noin 400 metriä pitkä tunneli. Lisäksi Kehä I:llä oli 2+2 kaistainen 300 metriä pitkä silta Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien sekä Itäkadun liittymien yli. Vaihtoehdossa oli myös esitetty Visbynkadulta johdettava uusi siltayhteys Itäväylän yli
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 6 (18) Itäkadulle. "Tunneli" vaihtoehdon kustannusarvio oli 195 miljoonaa euroa. "Yhdistelmä" vaihtoehdossa oli Kehä I:ltä Meripellontielle Kauppakartanonkadun liittymän yli ulottuva 1+1 kaistainen noin 900 metriä pitkä silta. Itäväylä alitti vaihtoehdossa Kehä I:n tunnelissa. Maantasoon esitettiin kiertoliittymää. Myös tässä vaihtoehdossa oli Visbynkadun silta. "Yhdistelmä" vaihtoehdon kustannusarvio oli 124 miljoonaa euroa. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti suunnittelua jatkettavaksi vaihtoehdon "Silta" pohjalta. kuitenkin päätti 12.5.2011 yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että vielä kertaalleen kartoitetaan eri vaihtoehdot risteyksen toteutukselle. hyväksyi 27.3.2008 Itäkeskuksen kokonaistarkastelun jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokonaistarkastelun ydinasioita rakennusoikeuden lisäämisen eli alueen tiivistämisen ohella olivat isojen väylien jakaman Itäkeskuksen eri osien liittäminen paremmin toisiinsa ehyeksi kaupunkirakenteeksi Itäväylän kattamisen avulla. Myös jalankulkijoiden kannalta alue muuttuisi paremmaksi ympäristöksi. Pikaparannuksena kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.6.2010 (piirustus 5867 7) Kehä I:n kaistajärjestelyistä välillä Turunlinnantie/Vanhanlinnantie ja Itäväylä. Suunnitelmassa parannettiin liittymäalueen sujuvuutta ja helpotettiin kaistan valintaa muuttamalla kaistajärjestelyjä Kehä I:llä, Itäväylällä ja Meripellontiellä. Parannukset toteutettiin vuosina 2010 2011. puolsi 16.12.2010 Itäkeskuksen hotelli, elokuvakeskus ja asuintornien asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Muutokseen sisältyy Itäväylän kattamisen (välillä Asiakkaankadun silta Hansasilta) lisäksi uusi katuyhteys Marjaniementien sillalta Asiakkaankadulle. Itäväylän kattamista on suunniteltu myöhemmin jatkettavaksi nykyisestä Hansasillasta itään. Eritasoliittymä tulee olla toteutettuna Itäväylän kattamisen toisen osan käyttöön ottoon mennessä. Muussa tapauksessa Keskustan suunnasta tultaessa tunneli joudutaan sulkemaan Itäväylän jonopituuksien kasvaessa liian pitkiksi. Tällöin keskustasta Itäväylää tuleva liikenne joudutaan ohjaamaan Itäkeskuksen muuhun katuverkkoon. Muista suunnista tulevaa liikennettä on helpompi säädellä eritasoliittymään rakennettavilla liikennevaloilla. Yleiskaavassa 2002 Kehä I:n ja Itäväylän liittymään on esitetty eritasoliittymä. Yleiskaavassa on myös varaus Itäväylältä Viikintien liittymästä Kehä I:lle Kivikontien liittymään toteutettavasta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 7 (18) Vaihtoehdot yhdyskadusta, joka toteutettaisiin tunnelissa. Yhteyden rakentamisen kustannuksiksi laskettiin vuonna 2006 noin 140 miljoonaa euroa (alv 0%). Kaupunkisuunnitteluviraston teettämien selvitysten perusteella yhdyskadun toteuttaminen ei ratkaisisi Kehä I:n ja Itäväylän liittymän ongelmia (ruuhkat ja turvallisuus), vaikka osa liittymän liikenteestä siirtyisi yhdyskadulle ja tämän johdosta paine Kehä I:n ja Itäväylän liittymän parantamisesta siirtyisi muutamilla vuosilla eteenpäin. Yhdyskadun toteuttaminen olisi myös kokonaisuudessaan kaupungin rahoituksen varassa. Kaukalo Vaihtoehdossa "Kaukalo" Itäväylä alittaa Kehä I:n liittymän noin 500 metriä pitkässä 2+2 kaistaisessa kaukalossa. Kehä I ylittää Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymän pääosin 2+2 kaistaisella sillalla, jonka pituus on noin 240 metriä. Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalue on Kehä I:n sillan geometriasta johtuen nostettu noin kahdella metrillä nykyisestä tasosta. Kaikki liittymät ovat valo ohjattuja. Vaihtoehdossa Itäkatu liittyy nykyisestä poiketen Turunlinnantiehen. Turunlinnantien/Vanhanlinnantien ja Kehä I:n liittymä on muutettu nelihaaraliittymäksi, jossa suunta Kehä I:lle länteen ohjataan Kehä I:n sillan ali. Nykyisenkaltainen Itäkadun ja Kehä I:n liittymä on mahdoton Kehä I:n sillan geometrian takia. Myös yhteydet Turunlinnantielle ja Vanhanlinnantielle poistuvat Kehä I:ltä Itäväylän ja Vuosaaren suunnista. Vaihtoehdossa on Visbynkadulta uusi silta Itäväylän yli Itäkadulle. Sillalla on 2+2 kaistaa, ja sillan pituus on noin 70 metriä. Silta palvelee myös kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Sillan rakentaminen aiheuttaa sekä Itäkadun, Gotlanninkadun (nyk. Asiakkaankatu) että Visbynkadun tasauksiin nostamistarpeen. Katujen nostamisella on vaikutusta läheisten tonttien korkeusasemiin. Asiaa selvitetään lisää, jos vaihtoehto valitaan jatkosuunnitteluun. Siihen joudutaan varautumaan myös Citymarketin asemakaavan toteuttamiseen tähtäävän katuverkon katusuunnittelun yhteydessä. Ramppi Vaihtoehdossa "Ramppi" Itäväylän molemmat suunnat ja Kehä I ovat sillalla nykyisen liittymäalueen yläpuolella. Kehä I:n haara (n. 350 metriä pitkä pääosin 2+2 kaistainen silta) ulottuu Turunlinnantien/Vanhanlinnantien liittymän yli. Itäväylän suunnassa silta on n. 360 metriä pitkä. Keskustan haaralla on 2+3 kaistaa ja itähaaralla on kaksi 2 kaistaista siltaa. Kehä I:n, Itäväylän ja Meripellontien liittymä pysyy nykyisellä korkeustasollaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 8 (18) Vaihtoehtojen vertailu Meripellontiellä ei ole siltaa, kuten aiemmissa "Silta" ja "Yhdistelmä" vaihtoehdoissa. Kaikki nykyiset ajoyhteydet säilyvät. Liittymät säilyvät valo ohjattuina. Ajoyhteydet "Kaukalo" vaihtoehdon suurin heikkous on, että ajoyhteydet Kehä I:ltä etelästä Itäkadulle ja Turunlinnantielle/Vanhanlinnantielle poistuvat. Ajoyhteydet ovat nykyistä sekavammat ja vaikeasti opastettavat. Meripellontieltä tultaessa reitti Meripellontie Kehä I Itäkatu/(Turunlinnantie) korvautuu reitillä Meripellontie Kauppakartanonkatu Visbynkatu Itäkatu (Turunlinnantie) Meripellontieltä reitti Meripellontie Kehä I Vanhanlinnantie korvautuu reitillä Meripellontie Itäväylä Brahelinnantie Vanhanlinnantie Itäväylää idästä reitti Itäväylä Kehä I Itäkatu/(Turunlinnantie) korvautuu reitillä Itäväylä Brahelinnantie Vanhanlinnantie Itäkatu/(Turunlinnantie) Itäväylää keskustasta reitti Itäväylä Kehä I Itäkatu/(Turunlinnantie) korvautuu reitillä Itäväylä Marjaniementie Itäkatu/(Turunlinnantie). Tosin jo nykyään suuri osa tästä liikenteestä käyttää Marjaniementien liittymää. Itäväylää keskustasta tultaessa reitti Itäväylä Kehä I Vanhanlinnantie korvautuu reitillä Itäväylä Brahelinnantie Vanhanlinnantie. "Kaukalo" vaihtoehdon aiheuttama ajoyhteyksien muuttuminen tarkoittaisi sitä, että liikennemäärät lisääntyvät alemmalla katuverkolla eli mm. Kauppakartanonkadulla, Visbynkadulla ja Brahelinnantiellä. Yhteydet mm. kauppakeskus Itikseen ja Prismaan heikkenisivät nykyisestä erityisesti Vuosaaren suunnasta tultaessa. Yhteyksien opastettavuus on heikko. Ajoyhteyksien parantamismahdollisuuksia selvitetään jatkosuunnittelussa. "Ramppi" vaihtoehdossa ajoyhteydet säilyvät ennallaan, joten ratkaisu on selkeä ja helposti opastettavissa. Liikenteen sujuvuus Liittymän suurimmat liikennevirrat ovat aamuisin Kehä I:ltä, Vuosaaresta ja Porvoon suunnasta Helsingin keskustaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 9 (18) Iltaruuhkassa korostuvat vastasuunnat, vaikka aamun suunnat ovat merkitseviä myös iltaisin. Kehä I:n ja Vuosaaren väliset suunnat ovat suuria sekä aamulla että illalla. Liikenne Itäkeskuksen liittymissä ruuhkautuu voimakkaasti jo nykytilanteessa. Keskimääräiseksi viivytykseksi Kehä I:n ja Itäväylän liittymässä on arvioitu iltaruuhkassa nykyään noin 90 s, mikä on erittäin paljon, kun puhutaan jopa 100 000:sta henkilöstä vuorokaudessa. Ilman liittymän parantamistoimia liikenteelle aiheutuvien viivytysten on arvioitu kasvavan noin 25 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa yli 50 % vuoteen 2035 mennessä, vaikka liikennettä hakeutuu muille reiteille. Liikenne ennusteissa erityisesti Östersundomin maankäytön kehittäminen lisää kuormitusta Itäväylän suunnalla. Kaupunkialueelle suunniteltaessa ei voida tavoitella täydellisen sujuvaa liikennettä, ja liittymässä hyväksytään viivytyksiä ruuhka aikana. Tavoitteena on tälläkin liittymäalueella korkeintaan kohtalainen sujuvuus tulevaisuuden kasvavilla liikennemäärillä. Tästä syystä liittymäalueen kaikki liittymät ovat edelleen valo ohjattuja ja mahdollisimman pieneen tilaan sovitettuja. Molemmat vaihtoehdot poistavat kuitenkin suurimman osan viivytyksistä, kun Itäväylän suuntainen liikenne poistuu tasoliittymästä. "Kaukalo" vaihtoehto tarjoaa hieman paremman sujuvuuden, koska "Ramppi" vaihtoehdossa Itäväylän suunnan liikenne risteää osittain Itäväylän Helsingin suunnan ja Kehä I:n pohjoisen suunnan välisen liikenteen kanssa. Sujuvuusero "Kaukalo" vaihtoehdon hyväksi kasvaa liikennekuormituksen lisääntyessä. Molemmissa vaihtoehdoissa suurimmaksi ongelmaksi liikenteen sujuvuuden kannalta jää Kehä I:n ja Turunlinnantien liittymä. Liikenteelle aiheutuvat viivytykset liittymässä saadaan kuitenkin arviolta alle puoleen nykyisistä. Joukkoliikenne Metro on alueen joukkoliikenteen ydin. Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemilla sijaitsee myös runsaasti liityntäpysäköintiä sekä autoille että polkupyörille. Liittymäalueella kulkevat nykyisin bussilinjat 54, 90A, 93, 93K, 94, 95, 97, 512K, 519, 519A ja 520 sekä yölinjat 90N, 94N, 95N ja 97N. Liittymäalueella kulkee myös U linjoja Sipoon suuntaan sekä muuta pidempimatkaista bussiliikennettä. "Kaukalo" vaihtoehdossa linjoihin 90A, 90N, 95N ja 97N tulisi reittimuutoksia edellä mainituista ajoyhteyksien muutoksista johtuen. Muutoksia voidaan pitää vähäisinä ottaen huomioon Itäkeskuksen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 10 (18) kautta kulkeva linjatarjonta. Myös ajoyhteydet metroasemien liityntäpysäköintiin muuttuisivat edellä mainitun mukaisesti. "Ramppi" vaihtoehdossa nykyiset ajoyhteydet säilyvät, joten nykyisten reittien säilyttäminen on mahdollista. Molemmat vaihtoehdot vähentävät myös bussiliikenteelle ruuhkautumisesta aiheutuvia viivytyksiä. Molemmissa vaihtoehdoissa on varauduttu mahdolliseen Raide Jokerin jatkeeseen Turunlinnantiellä ja Vanhanlinnantiellä. Jalankulku ja pyöräily Nykyiset jalankulun ja pyöräilyn pääyhteydet alueella ovat Itäväylän suunnassa Itäväylän eteläpuolella sekä Kehä I:n ja Meripellontien suunnassa väylien itäpuolella. Alueella on myös tärkeitä paikallisyhteyksiä metroasemille sekä kauppakeskuksiin. Molemmissa vaihtoehdoissa autoliikenteestä suuri osa saadaan eri tasoon jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Meripellontielle on esitetty molemmissa vaihtoehdoissa uusi jalankulun ja pyöräilyn alikulku, mikä myös sujuvoittaisi Itäväylän suunnan pyöräilyä, kun valo ohjattu suojatie poistuisi. Brahelinnantien kohdalla Itäväylän ylittävä suojatie on esitetty poistettavaksi molemmissa vaihtoehdoissa. Suojatietä nykyisin käyttävät pääsevät Itäväylän ali Puotilan metroaseman yhteydessä olevaa alikulkua pitkin tai yli Itäväylän ja Meripellontien liittymän suojatietä pitkin. Meripellontien suojatie on Brahelinnantien liittymästä noin 260 metriä länteen ja Puotilan metroaseman alikulku noin 140 metriä itään. "Kaukalo" vaihtoehdossa Visbynkadun silta parantaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä Itäväylän poikki. Sillalta voidaan järjestää kulku suoraan kauppakeskukseen uuden kauppasillan ("Hansasilta II") kautta. Itäväylän päälle suunniteltava "Hansasilta II" toimisi molemmissa vaihtoehdoissa Itäväylän ylittävänä kauppakeskuksen sisäisenä jalankulkuliikenteen yhteytenä. Yhteys olisi kuitenkin käytössä ainoastaan kauppakeskuksen aukioloaikana. Liikenneturvallisuus Eritasoliittymäratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta nykytilanteesta, koska suurten liikennevirtojen risteämiset vähenevät. Henkilövahinkoonnettomuuksien on arvioitu vähenevän molemmissa vaihtoehdoissa noin 2 kpl vuodessa. Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on myös liikennejärjestelyjen selkeys, hahmotettavuus ja riittävä opastus.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 11 (18) "Kaukalo" vaihtoehdon muuttuvat ajoyhteydet johtavat ainakin alkuvaiheessa tienkäyttäjien nopeisiin päätöksentekotilanteisiin, mikä saattaa aiheuttaa onnettomuuksia. Liikenteen siirtyminen alemmalle katuverkolle kasvattaa myös onnettomuusriskiä näillä kaduilla. Liikennemelu Molempiin vaihtoehtoihin on suunniteltu melusuojausratkaisut, joilla saavutetaan suunnittelualueen melusta häiriintyvissä kohteissa samanlainen, hyväksyttävä melutilanne. Molemmissa vaihtoehdoissa tilanne paranee nykyisestä, erityisesti Kehä I:n itäpuolella, Meripellontien itäpuolella sekä Itäväylän itähaaran eteläpuolella. Kun suunnitelmien mukainen melusuojaus on toteutettu, ei melutilanteessa ole käytännössä eroja vaihtoehtojen välillä. "Kaukalo" vaihtoehtoon tarvitaan suunnitelmien mukaan 1500 metriä meluesteitä. "Ramppi" vaihtoehtoon tarvitaan vastaavasti 1800 metriä meluesteitä. Ero johtuu "Ramppi" vaihtoehdon Itäväylän suuntaisesta sillasta, jonka eteläreunaan tarvitaan melusuojausta. Liitteessä 6 on esitetty tämän suunnitteluvaiheen melusuojausratkaisut sekä niiden vaikutukset. Tarkastelut on tehty myös edellisille suunnitelmavaihtoehdoille. Lopulliset meluntorjuntaratkaisut päätetään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Vaikutukset maisemaan "Kaukalo" vaihtoehdossa Itäväylän suuntainen liikenne on piilotettu maantason alapuolelle. Alueen näkyvyys säilyy kaukaa katsottuna entisenä. "Ramppi" vaihtoehdon pitkä, leveä ja korkea siltarakenne meluesteineen on voimakas kaupunkirakenteellinen ja kaupunkikuvallinen elementti, joka näkyy kauas. Erityisesti etelästä lähestyttäessä se peittää taakseen Itäkeskuksen rakennukset. Sillan yläpinta on korkeimmillaan noin 6 7 metriä nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Turunlinnantien kohdalla sillalla on molemmissa vaihtoehdoissa sama vaikutus. Sillan yläpinta on korkeimmillaan noin 6 7 metriä nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja lähiympäristöön Kaupunkirakenteen kannalta vaihtoehdoissa on suuria eroja. "Kaukalo" vaihtoehto on kaupunkimainen vaihtoehto. Ajoneuvoliikenne on pääosin maantasossa, Itäväylän suuntainen liikenne on maantason alapuolella kaukalossa. Lähiympäristöstä muodostuu mahdollisimman
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 12 (18) katumainen. Itäkeskuksen sisäinen liikenne käyttää paikalliskatuverkostoa ja Visbynkadun siltaa. Vaihtoehto "Rampin" yhteensä yli 700 metriä pitkät ramppisillat jakavat visuaalisesti ja fyysisesti koko Itäkeskuksen alueen kolmeen osaan. Siltojen alle jalankulkijoiden tasoon muodostuu "Ramppi" vaihtoehdossa liittymän kohdalla varjoisa siltojen ja ramppien alusmaailma. Melukaiteet korostavat "Ramppi" vaihtoehdossa raskasta siltarakennetta. Itäkeskuksen sisäinen liikenne kulkee ison liittymän kautta. Vaihtoehdot eivät kaupunkikuvallisesti eroa toisistaan Turunlinnantie/ Vanhanlinnantien liittymän kohdalla. Vaikutukset maankäyttöön Kumpaankin vaihtoehtoon voidaan liittymän viereen tulevaisuudessa rakentaa korkeita toimistorakennuksia lähes liittymään kiinni. "Kaukalo" vaihtoehdossa tornitalojen välinen alue on urbaani katuristeys, jossa päivä paistaa katutasoon saakka. Haluttaessa voidaan korttelit liittää toisiinsa kevyillä jalankulkusilloilla Itäkeskuksen kauppakeskuksen päätason noin +11.00 tasolla. Suunniteltu uusi kauppasilta ( Hansasilta II ) Citymarketin ja Itäkeskuksen välillä muodostuu merkittäväksi itäsuunnan päätepisteeksi. Korkeiden tornitalojen väliin jää "Ramppi" vaihtoehdossa noin kolmannen kerroksen tasolle siltarakenne, joka varjostaa rakennuksia ja katutasoa sillasta alaspäin. Jalankulkijat ja pyöräilijät liikkuvat tornitalon seinän ja noin 3 4 kerroksen tasolla sijaitsevan sillan välissä sillan alamaailman vieressä. Päivänvaloa tälle alueelle ei juuri tule. Ottaen huomioon, että liikutaan Helsingin ydinkeskustan jälkeen kaupungin suurimman keskuksen ytimessä, ratkaisu on kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti huono. "Ramppi" vaihtoehdon toteuttaminen saattaa myös vaikuttaa kielteisesti viereisten tonttien houkuttelevuuteen. "Ramppi" vaihtoehdossa liittymän viereisiä kortteleita voidaan yhdistää jalankulkusilloilla tasolla noin +11.00 vain yhdessä neljästä suunnasta. Citymarketin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen yhdistävä Hansasilta II suunnitellaan vasta eritasoliittymävaihtoehdon valinnan jälkeen. Sosiaaliset vaikutukset Itäkeskuksessa tulisi panostaa ympäristön parantamiseen. Tähän tähtää Itäväylän kattamisen uusi asemakaava, jonka keskeinen tarkoitus on yhdistää liikenneväylien jakama keskusta alue ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 13 (18) Vuorovaikutus mahdollistaa alueen laadun parantaminen. Ympäristöominaisuuksiltaan korkealaatuisemman vaihtoehdon valitseminen Kehä I Itäväylän liittymään vahvistaa tätä pyrkimystä nostaa Itäkeskuksen statusta. Itäkeskuksella on ratkaiseva asema metrovarren kaupunkirakenteen kehittämisessä. Ympäristön on houkuteltava uusia yrityksiä ja investoijia. "Kaukalo" vaihtoehto tukee tätä vaatimusta. Ympäristöominaisuuksiltaan, keskuksen arvostuksen kannalta sekä uudisrakentamiskohteiden vetovoiman kannalta "Ramppi" vaihtoehto on selvästi huonompi. Vaiheittain rakentaminen Vaiheittain rakentaminen ei ole mahdollista "Ramppi" vaihtoehdossa. "Kaukalo" vaihtoehdossa Itäväylän suuntainen kaukalo on teoriassa toteutettavissa erillisenä vaiheena. Silta Turunlinnantien yli ja Itäväylän ylittävä Visbynkadun silta kuuluvat keskenään samaan toteutusvaiheeseen. Vaiheittain rakentaminen kuitenkin lisäisi toteuttamisen rakentamiskustannuksia olennaisesti. Työnaikaiset haitat liikenteelle myös jaksottuisivat useammalle vuodelle. Vaihtoehtoluonnokset olivat muun täydentävän materiaalin kanssa nähtävillä 12. 30.11.2012 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Itäkeskuksen kirjastossa sekä Kaupungintalolla. Asiasta pidettiin myös yleisötilaisuus 20.11.2012 kulttuurikeskus Stoassa, Itäkeskuksessa. Paikalla oli noin 70 henkilöä. Yleisötilaisuuden muistio on liitteenä 8. Asiaan liittyen tuli 14 mielipidettä tai lausuntoa. Asukkaat ja asukasyhdistykset (Puotila seura, Vartio ja Mellunkylän Omakotiyhdistys, Vuosaari Seura, Aurinkolahti Seura, Marjaniemen kiinteistönomistajat) ovat kannanotoissa selvästi vaihtoehdon "Kaukalo" kannalla. "Kaukaloa" pitivät parempana vaihtoehtona myös Itäkeskuksen sosiaalidemokraatit sekä kaupunginmuseo. Kannanotoissa voimakkaimmin nousi esiin huoli "Ramppi" vaihtoehdon siltojen aiheuttamista muutoksista kaupunkikuvaan sekä Itäkeskuksen kaupunginosan viihtyisyyteen. "Ramppi" vaihtoehdon kannalla olivat Kauppakeskus Itäkeskus Oy, Helsingin Osuuskauppa Elanto, Sponda Oyj / Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3 sekä Toyota Itäkeskus. "Kaukalo" vaihtoehdon muuttuvat ajoyhteydet huolestuttivat alueen yrityksiä. "Ramppi" vaihtoehdossa kaikki nykyiset ajoyhteydet mm. pysäköintilaitoksiin ja huoltoliikenteen sisäänajoihin säilyvät ennallaan. Yhteenveto saapuneista kannanotoista vastineineen on liitteenä 9. Suunnitelmavaihtoehdoista avattiin myös keskustelu kaupunkisuunnitteluviraston internet sivujen KSV forumille
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 14 (18) suunnitelmien nähtävilläolon ajaksi. Kommentteja keskusteluun saapui 35 kpl. "Kaukalo" sai myös nettikeskustelussa enemmän kannatusta kuin "Ramppi". Yhteenveto keskustelusta on liitteenä 10. Edelliset vaihtoehtoluonnokset olivat myös nähtävillä 6. 24.10.2008 ja 10. 31.5.2010. Edellisistä vaihtoehdoista eniten kannatusta asukkaiden joukossa sai "Tunneli" vaihtoehto. "Silta" vaihtoehtoa vastustettiin voimakkaasti mm. siltarakenteiden korkeusasemaan ja kaupunkikuvaan vedoten. Kustannukset ja valtion osallistuminen "Kaukalo" vaihtoehdon kustannuksiksi on arvioitu 83 miljoonaa euroa (alv 0%) ja "Ramppi" vaihtoehdon kustannuksiksi 52 miljoonaa euroa (alv 0%). Molemmat kustannusarviot sisältävät suunnittelutehtäviä, rakennuttamis ja omistajatehtäviä sekä varauksia yhteensä 40% kustannuksista. Laskelmien maarakennuskustannusindeksi on 136,3 (2005 = 100). Kaupunkisuunnitteluviraston teettämän liikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia arvioivan selvityksen mukaan (liite 7) vaihtoehto "Ramppi" on kustannustehokkaampi kuin "Kaukalo", kun otetaan huomioon liikennetaloudelliset säästöt ja investointikustannukset. "Kaukalo" vaihtoehdon hyödyt ovat hieman paremman sujuvuuden takia suuremmat, mutta "Ramppi" vaihtoehdon pienempi investointikustannus tekee siitä liikennetaloudellisesti kannattavamman. "Kaukalo" vaihtoehdon hyöty kustannussuhde on 2,1 ja "Ramppi" vaihtoehdon 2,8. Investointikustannusten lisäksi molemmista vaihtoehdoista aiheutuu vuosittaisia hoito ja ylläpitokustannuksia. Siltojen vuosittaiset hoito ja ylläpitokustannukset ovat yleisesti ottaen selvästi pienemmät kuin tunneliosuuksien mm. tunnelissa tarvittavan tekniikan takia. Tunnelitekniikan tarve ja muut hoito ja ylläpitokustannukset selvitetään jatkosuunnittelussa. Kehä I ja Itäväylän itähaara ovat valtion hallinnoimia maanteitä. Itäväylä keskustan suuntaan ja Meripellontie ovat kaupungin katuja. Valtion ja kuntien kustannusvastuuperiaatteiden mukaisesti maanteiden parantamisesta vastaa valtio ja kaduista kunta. Lähtökohtaisesti kustannusten voitaisiin ajatella jakautuvan haarojen suhteessa. Kustannusjaosta sovitaan tarkemmin mahdollisesti alkavan tiesuunnittelun yhteydessä. Uudenmaan ELY keskuksen kannanoton mukaan (liite 11) valtion kustannusosuuden arvioinnissa lähtökohtana on edullisin ja yhteiskuntataloudellisesti tehokkain eritasoliittymävaihtoehto. Valtion kustannusosuuden arvioinnissa voi tulla huomioon otettavaksi myös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 15 (18) Muuta Jatkotoimenpiteet hankkeen seudullinen/paikallinen merkittävyys sekä mahdolliset muutokset maantieverkon laajuudessa liittyen mm. Östersundomin uuden alueen tie ja katuverkkoratkaisuihin. Hanke ei sisälly liikennepoliittisen selonteon liikenneverkon kehittämisohjelmaan 2012 2015. Valtion rahoituspäätökset ovat siten mahdollisia aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi Uudenmaan ELY keskus katsoo, että liittymän parantamiseksi valittavan vaihtoehdon tulisi olla sellainen, että sen toteuttaminen olisi realistista näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Kehä I:n suuntaa ei voida rakentaa Turunlinnantien/Vanhanlinnantien liittymän ali tunneliin, koska Vuosaaren metrotunneli kulkee Kehä I:n alitse. "Kaukalo" vaihtoehdosta tutkittiin myös ratkaisua, jossa Kehä I:n, Itäväylän ja Meripellontien liittymä olisi kiertoliittymä. Valo ohjattu liittymä todettiin kuitenkin paremmaksi, koska siinä eri suuntien kuormittumista on mahdollista säädellä muuttamalla vihreän vaiheen pituuksia. Kaksi tai kolmekaistainen kiertoliittymä olisi myös liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Suojatieylitys Itäväylän itähaaralla on myös turvallisempi valo ohjattuna. "Kaukalo" vaihtoehto on kaupunkikuva, maisema, maankäyttö ja kaupunkirakenne huomioiden kokonaisuuden kannalta korkealaatuisempi vaihtoehto. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ratkaisuja mm. kustannustehokkuuden ja ajoyhteyksien parantamiseen. Itäkeskuksen kokonaisuuden suunnittelun kannalta (mm. Itäväylän kattaminen ja liittymäalueen maankäytön kehittäminen) olisi ensiarvoisen tärkeää edistää liittymän suunnitteluvalmiutta. Seuraavaksi on tarkoitus viimeistellä valittu vaihtoehto maantielain mukaiseksi yleissuunnitelmaksi, jonka jälkeen on mahdollista käynnistää tiesuunnittelu ja asemakaavoitus. Liittymän toteutus on kaupungin investointimahdollisuudet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ajoittaa siten, että liittymä on käytössä siinä vaiheessa, kun Östersundomin alueen maankäytöstä merkittävä osa on rakentunut. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 16 (18) Liitteet Otteet Barbara Tallqvist, arkkitehti, puhelin: 310 37283 barbara.tallqvist(a)hel.fi 1 Sijaintikuva 2 Vaihtoehto Kaukalo 3 Vaihtoehto Ramppi 4 Havainnekuvat 5 Vertailutaulukko 6 Melutarkastelut 7 Vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointiraportti 8 Yleisötilaisuusmuistio 9 Mielipidemuistio 10 Ksv Forum, yhteenveto keskustelusta 11 Uudenmaan ELY keskuksen kannanotto 12 Maankäyttövisio Ote Uudenmaan ELY keskus Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta Päätöshistoria 26.03.2013 98 Pöydälle 26.03.2013 HEL 2011 004481 T 08 00 01 Hankenro 0901_7, karttaruutu K5 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen 9.4.2013. 26.03.2013 Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Risto Rautava: Ehdotan asian pöydällepanoa. Esittelijä liikennesuunnittelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 17 (18) Ville Lehmuskoski Lisätiedot Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi Barbara Tallqvist, arkkitehti, puhelin: 310 37283 barbara.tallqvist(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 23.11.2012 HEL 2011 004481 T 08 00 01 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 12.11.2012 Kaupunginmuseo Keski Uudenmaan maakuntamuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen ja maiseman näkökulmasta. Kaupunginmuseo on päättänyt antaa seuraavan lausunnon. hyväksyi 22.12.2007 kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi: siltavaihtoehdon ja tunnelivaihtoehdon. Jatkosuunnittelussa on edetty siten, että osallistumis ja arviointisuunnitelmavaiheessa on esillä kaksi vaihtoehtoa eritasoliittymän toteuttamiseksi. Kaupunginmuseo arvioi nykyisiä vaihtoehtoja seuraavasti: Kaukalo vaihtoehto: Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kaukalovaihtoehto on liikenteellisesti sekava, koska reitit alueen maankäyttöön kiertelevät katuverkolla. Toisaalta uusi Itäväylän ylittävä Visbynkadun silta parantaa Itäkeskuksen sisäisiä liikenneyhteyksiä. Samalla kuitenkin nähdään vaihtoehdon edut maiseman ja kaupunkikuvan kannalta. Kaupunkirakenteen ja alueen viihtyisyyden kannalta kaukalovaihtoehto on korkealaatuisin vaihtoehto. Samoin melusuojauksen tarve on pienempi kuin Ramppi vaihtoehdossa. Ramppi vaihtoehto: Vaihtoehdossa on 2+2 kaistainen T muotoinen silta, joka ylittää Kehä I:n suunnassa Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymän ja Itäväylän suunnassa Kehä I:n. Sillan pituus on Kehä I:n suunnassa noin 350 metriä ja Itäväylän suunnassa noin 360 metriä. Liikenneselvityksen perusteella on todettu, että ramppivaihtoehto on liikenteellisesti selkeä. Kaikki nykyiset ajoyhteydet säilyvät. Siltojen maisemalliset ja asumisviihtyvyyteen liittyvät vaikutukset ovat kielteiset. T muotoinen silta olisi Kehä I:n ja Itäväylän suunnassa melukaiteineen kaupunkikuvallisesti hyvin hallitseva elementti. Lisäksi melusuojauksen tarve olisi suurempi kuin Kaukalo vaihtoehdossa, joten tämä lisää maisemallista haittaa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 18 (18) Kaukalo ja ramppivaihtojen vertailu osoittaa, että kaupunkirakenteen ja maiseman kannalta kaukalovaihtoehto on huomattavasti ramppivaihtoehtoa parempi. Kaupunkikuvallinen muutos tulisi kaukalovaihtoehdossa olemaan hallitumpi ja vähemmän näkyvä kuin ramppi vaihtoehdossa. Kaupunginmuseo Keski Uudenmaan maakuntamuseo esittää, että kaukalo vaihtoehto otetaan eritasoliittymän toteuttamisen lähtökohdaksi. Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483 sari.saresto(a)hel.fi