Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma 2017-2018

Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma 2017-2018 Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Y-tunnus: 0207327-0 Puhelin 015 783 111, vaihde www-vaalijala.fi Kotipaikka: Pieksämäki Faksi 015 7831 298

Sisällysluettelo Sivu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018... 1 Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 6 Kuntoutuskeskus, tuki- ja osaamiskeskus... 9 Kuntoutuskeskus, erityispalvelut... 11 Asumispalvelut, perhehoito... 13 Poliklinikkatoiminta... 18 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen... 19 Palvelutoiminnan yhteiset... 22 Opetus/peruskoulu ja jatko-opetus... 25 Käyttötalous yhteensä... 27 Tuloslaskelmaosa... 28 Rahoitus... 30 Investoinnit... 33 Liite 1: Kehyssuunnitelma v. 2016-2018 Liite 2: Jäsenkuntien lausunnot kehyssuunnitelmasta v. 2016-2018

- 1 - Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-18 1 Lainsäädännön ja hallinnon muutokset Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus jatkuu uudella eduskuntakaudella syksyllä 2015. Lokakuun loppuun mennessä päätetään itsehallintoalueet. Samanaikaisesti tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistusta. Vaalijalan tavoitteena on jatkaa mahdollisimman itsenäisenä palvelujen tuottajana myös uudistuksen jälkeen vuodesta 2019. Vaihtoehtona on mm. toiminta julkisena yhtiönä tai yksikkönä itsehallintoaluekonsernissa. Koska Vaalijalan nykyinen vaikutusalue on KYSin erva-alue, voisi Vaalijala olla koko alueen erityissosiaalipalvelujen ja niihin liittyvien terveydenhuoltopalvelujen tuottaja ja tarjota myös valtakunnallisia palveluja kuten tällä hetkellä. Uusi kuntalaki, joka astui voimaan 1.5.2015, toi kuntayhtymille alijäämän kattamisvelvoitteen ja kunnille mm. vammaisneuvoston asettamisvelvoitteen. Vaalijalan pitkän aikavälin talous on ollut kunnossa, joten alijäämän kattamisvelvollisuus ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan palvelut myönnetään tulevaisuudessa entistä harvemmille. Uusi perhehoitolaki astui voimaan 1.4.2015. Lain tavoitteena oli koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Laki toi mm. perhehoidon myös perhehoidossa olevan kotiin. Perhekodissa hoidettavien rajaaminen neljään henkilöön voi kuitenkin tuottaa taloudellisia ongelmia. Ammatillisessa perhekodissa hoidettavia voi olla seitsemän. Merkittävä juridinen asia on, että eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen lopullinen ratifiointi siirtyy seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle, koska itsemääräämisoikeuslakia ei saatu voimaan. Muilta osin yleissopimus on juridisesti pätevä Suomessa ja sitä on noudatettava. Kehitysvammalain muutosesitys, joka julkistettiin kesällä 2015, antaisi mahdollisuuden laajasti rajoittaa kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta avopalveluissa, mikäli itsemääräämisoikeuden tukemistoimenpiteet eivät tuota tulosta. Vaalijalan kanta on, että lakimuutosesitys ei toteuta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen periaatteita riittävän hyvin. Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi on tarkoitus toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Kehitysvammaisten palvelujen uudistaminen jatkuu valtioneuvoston periaatepäätösten viitoittamalla tiellä (KEHAS-ohjelma 2010-2015). KEHAS-ohjelman keskiössä on ollut kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen. Toteutus on ollut valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Asunnoista yli puolet on mennyt lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa on viime vuosina huomioitu myös muut kehitysvammaisen elämässään tarvitsemat palvelut. Ohjelma saamassa jatkoaikaa vuoteen 2020, jolloin kehitysvammaisten laitosasuminen Suomessa päättyy. Vaalijalan vastaava tavoite on vuosi 2019.

- 2 - Tuorein lainsäädäntöuudistus on nimeltään TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Julkisen talouden velkaantuminen ja talousvaikeudet asettavat kaikille uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa lisää vaatimuksia palvelujärjestelmän tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Lainsäädäntöuudistukset olisi toteutettava kustannusneutraalisti. Kuntayhtymän näkökulma lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa. 2 Suomen erityishuollon toiminnalliset tavoitteet Suomen Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO), joka päättyy 2015, määrittelee eri ministeriöiden ja hallintokuntien tavoitteet erityisryhmien asioiden parantamiseksi lähivuosien aikana. Ohjelma tuo selkeästi esiin sen, että vastuu vammaisten oikeuksien toteutumisesta ei kuulu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollolle. Erityisryhmien palvelujen parantaminen vastuutetaan koko yhteiskunnan ja julkisen hallinnon tehtäväksi. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tulee jatkossa määrittämään Suomen linjauksia vammaispolitiikassa ja sen tavoitteiden toteuttamisen seuranta tulee kantamaan vammaispoliittisen ohjelman perintöä. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumispalveluja 600 asunnolla vuodessa. Uudet asunnot tulevat vanhempiensa kodeista ja laitoksista muuttavien kehitysvammaisten käyttöön. Asumisohjelman toteuttaminen edellyttää Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) määrärahojen säilymistä tarkoitukseen vähintään 120 M tasolla vuoteen 2020 asti. Tällä hetkellä avustusvaltuus on 120 miljoonaa euroa vuodessa, mutta keväällä 2015 päätetyssä julkisen talouden suunnitelmassa 2016 2019 avustusvaltuuden määrä on sovittu nostettavaksi 140 miljoonaan euroon vuodessa. Avustusvaltuus voi pienentyä 15 miljoonalla eurolla, jos avustukseen oikeuttavien kohderyhmien määrää pienennetään. Asumisen ohella tarvitaan vammaisten lähi- ja erityispalvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lakisääteinen oikeus viisipäiväiseen päivätoimintaan asumisen ulkopuolella ja riittävään henkilökohtaiseen apuun tukevat hyvän elämän toteuttamista. Savossa kehitysvammaisten asumiseen tarvitaan vuosittain 30-40 yövalvotun palvelukotipaikan lisäys eli 2-3 uuden palvelukodin vuosittainen avaaminen on riittävä palvelujen kysyntään nähden. Vaalijalan kuntayhtymän osuus on 1-2 palvelukotia vuodessa. Kehitysvammaisten asumisen monipuolistaminen edellyttää muun asuntokannan käyttämistä kehitysvammaisten asumiseen. Valvira ja Itä-Suomen aluehallintoviraston tehtävä on huolehtia, ettei suuria uuslaitoksia pääse syntymään. Savossa on vanhoja sairaalakokonaisuuksia, joiden uusiokäyttö on pohdinnassa. 3 Vaalijalan avopalvelut laajenevat Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myös Vaalijalan keskeinen tehtävä. Asumisen ja palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Vaalijalan tuottaa tarvittavia palveluja yhdessä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa sekä muita tuki- ja erityispalveluja, joita asiakkaan hyvän elämän toteuttaminen edellyttää. Kuntayhtymä on

- 3 - edelleen valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja jäsenkuntien osoittamien tarpeiden perusteella. Vaalijala panostaa aluepoliklinikoiden (Kuopio, Mikkeli ja Pieksämäki) toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen lääketieteellisen ja psykososiaalisen erityisosaamisen alueilla. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen valikoimaa ja määrää lisätään. Jatkossa Vaalijalan kuntoutusta toteutetaan entistä enemmän siellä missä asiakkaat asuvat, palvelutapaaminen voi toteutua myös asiakkaan kodissa. Kuntayhtymän asunto-ohjelma jatkuu vuonna 2016 valmistuvilla Pieksämäen Marian ja Kuopion Sipulin palvelukodeilla ja vuonna 2018 aloittavalla Mikkelin palvelukodilla. Kuopion periaatepäätös laitosasumisen purkamiseksi Nenonpellosta Kuopioon edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa muuttavien asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden selvittämiseksi. Vaativimpien asiakkaiden asumispalvelujen järjestäminen Vaalijalan toimesta Kuopiossa varmistaa heidän palvelujensa toteuttamisen. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspäätöstä 1-2 uudelle asumisyksikölle vuosittain. Syksyllä 2015 Vaalijala ei tule esittämään ARAlle uusia hankkeita Savoon. Jäsenkunnilta ei ole saatu, yrityksistä huolimatta, uusia toteuttamiskelpoisia aloitteita asuntokohteiksi. Jyväskylän kaupungin kanssa ollaan aloittamassa yhteistyö Vaalijalan palveluasumisen toteuttamiseksi Keski-Suomeen, jossa on tarvetta vaativille asumispalveluille. Hanke on luonnollinen jatke nykyisin merkittävälle kuntoutusyhteistyölle Jyväskylän kaupungin kanssa. Hanke ei rasita Vaalijalan taloutta ja se toteuttaa Vaalijalan strategiaa yhteisen erva-alueen vastuullisena palvelujen tuottajana. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymä ylläpitää 15 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 200 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta ja muut asuntoratkaisut huomioiden asuntoja on noin 270. Perhehoidon edistämiseksi Vaalijala kouluttaa perhehoidon valmennuskursseilla uusia perhehoitajia. Vaalijalan perhehoito käsittää myös ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvä tapa toteuttaa yksilöllisiä palveluja ja tietyissä tilanteissa sillä voidaan ehkäistä laitosasumisen tarve. Perhehoito on myös taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyttääkin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa. Vaalijala ylläpitää avopalvelutoimintaa 13 kunnassa ja 16 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset-keskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymän asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä ylittää 300 paikan rajan. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee 1 500 henkilöön. Kuntayhtymän avopalveluyksiköt tekevät laajaa ja monipuolista yhteistyötä kehitysvammaisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa niin perhe- kuin yhdistystasolla. Vanhempainneuvosto toimii tärkeänä yhdyssiteenä asiakaskunnan ja Vaalijalan välillä. 4 Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistuminen loppusuoralla Kuntoutuskeskus jatkaa kehittämistyötään Itä-Suomen vammaispalvelujen osaamis- ja tukikeskukseksi, joka pystyy palvelemaan myös valtakunnallisesti. Tällä tavalla voidaan turvata vaativimpienkin kuntoutuspalvelujen säilyminen Savossa. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä vaikeimmin kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekä toisen asteen oppilaitosten antama valmentava ja kuntouttava opetus ovat olennaisia osia Vaalijalan erityisosaamisessa.

- 4 - Vuonna 2015 kuntoutuskeskuksessa on noin 200 asiakaspaikkaa, johon lukuun on laskettu mukaan Pieksämäen kaupungin keskustassa oleva erillisyksikkö sekä lasten ja nuorten oppilaskodit. Vaalijala varautuu laitosasumisen vähentämiseen 20 paikalla vuodessa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessä laajuudessa. Asiakkaiden ja kuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät kuntoutuskeskuksen laajuuden ja toimintalinjat. Suunnitelmakauden lopussa Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kooksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista lähes 90 % on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Vuoden 2019 loppuun mennessä laitosasuminen on päättynyt. Suunnitelmakauden aikana Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta kehitetään yksi merkittävimmistä erityisen osaamisen keskuksista, joka on valmis ottamaan kasvavaa vastuuta julkisten erityispalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti. Palvelutoiminnan myynti jäsenkuntien ulkopuolelle on noin 20 % kokonaismyynnistä suunnitelmakauden lopussa. 5 Henkilöstön osaaminen korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymällä on noin 720 virkaa ja tointa. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja lomittajina toimii noin 200 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön määrä kasvaa jonkin verran. Kuntoutuskeskuksen työntekijämäärä voi vähentyä, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Arvion mukaan kuntayhtymän palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä yli 60 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaamiseen ei riitä kuntoutuskeskuksen toiminnan supistumisesta vapautuvat työntekijät. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan täydennyskoulutuksella. Vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossakin henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymishalukkuutta. Vaalijala turvaa riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin. 6 Vaalijalan talous pidetään tasapainossa Kuntayhtymän menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 51 M. Käyttötalousmenoja lisäävät uudet palvelukodit. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen asiallista hinnoittelua. Arvioimme, että ensi vuonna palkkaperusteiset menot nousevat 1 %. Vuodelle 2015 ei yleistä suoritehintojen tarkistusta tehty. Vuoden 2016 kuntoutuksen hinnat säilytetään tämän vuoden tasolla. Tämä merkitsee, että kuntoutuksen hinnat tulevat olemaan kolme vuotta samalla tasolla. Palkkauskustannusten nousu edellyttää vastaavaa tuottavuuden kasvua. Avopalvelujen suoritehinnat ovat yksikkökohtaiset ja niissä tehdään välttämättömät tarkistukset, jotka pohjautuvat toteutuneisiin kustannuksiin. Jäsenkunnat ja ulkopuoliset käyttäjäkunnat maksavat yli 80 prosenttia kuntayhtymän menoista. Kuntatalouden tilanne heijastuu Vaalijalan toimintoihin. Tavoitteena on pitää palvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Palvelujen myynti jäsenkuntien ulkopuolelle merkitsee kasvavia verotulovirtoja jäsenkunnille. Asiakasmaksuja joudutaan tarkistamaan hieman ylöspäin.

- 5 - Asuntojen rakentaminen on lähivuosien merkittävin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,5 M (alv 0), johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin investointiavustus ja loppuosalle pitkäaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat kuntoutus- ja avoyksikköjen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien bruttomäärä on 4,9 6,8 miljoonaa euroa (netto 4,2 4,7 miljoonaa). Kuntoutuskeskuksen rakennuskannan peruskorjaus rahoitetaan pääosin kassavaroin tai markkinaehtoisella vieraalla pääomalla. Valtion avustuksia käytetään kohteisiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Peruskorjausinvestointeja tehdään siinä määrin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkällä aikavälillä tarvitaan. Asumispalvelujen investoinnit toteutetaan pääosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Pienempiin investointeihin voidaan ottaa markkinaehtoista lainaa. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat vuotuiset pääomamenot ja käyttömenot katetaan vuokrilla. Tulevina vuosina joudutaan peruskorjaamaan vanhinta asuntokantaa. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. 7 Talousarvion sitovuus Talousarvio on käyttötalouden osalta yhtymäkokoukseen nähden sitova tehtävätasolla. Investointien osalta sitovuustaso on investointien nettosumma.

- 6 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Kuntayhtymän johtaja / Talousjohtaja Toiminta Mittari Tavoite Kuntayhtymän toimintalinjat Missio, visio ja strategia ovat tunnettu ja jalkautettu kuntayhtymässä Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä osaa työskennellä niiden suuntaisesti. Kuntayhtymän hallitus Kokousten ja tapaamisten määrä Hallitus kokoontuu vuoden aikana 8 kertaa ja pitää yhden kehittämisseminaarin. Hallitukselle järjestetään kouluttautumismahdollisuuksia vähintään kerran vuodessa. Tilinpäätöskäsittely aikataulun mukaan Taloussuunnitelma aikataulun mukaan Hallituksen hyväksymä tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 jätetään tilintarkastajalle maaliskuussa 2016. Hallitus hyväksyy esityksensä vuosien 2017-2019 kehyssuunnitelmaksi toukokuussa 2016. Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 jätetään yhtymäkokoukselle vuoden 2016 syyskuussa ja vuoden 2017 suoritehinnat vahvistetaan joulukuussa 2016. Talouden hallinta Raportointi kuukausittain Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Maksuvalmiuden ylläpito Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset Sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Kassan riittävyys, maksuvalmiusluottoa ei tarvita Käyttöpäivän/käyntikerran hinnan muutos Selkeät ja yhdenmukaiset laskutusperiaatteet Koulutuspäivien määrä ylittää minimin ylittämättä varattua määrärahaa Kassan riittävyys on vähintään 2 viikkoa. Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Sisäisten hintojen muodostus sellaiseksi, jossa hinnan määräytyminen on yksiselitteinen ja läpinäkyvä. Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa.

- 7 - Toiminta Mittari Tavoite Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Kehityskeskustelujen säännöllisyys Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Erityistapauksissa kehityskeskustelut käydään joka toinen vuosi. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin niin halutessaan oltava mahdollisuus keskusteluun joka vuosi. Tietojärjestelmät ja -laitteet Laitteistot ja ohjelmistot vastaavat nykyajan vaatimuksia Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä. Keskusvarasto. Keskusvaraston toiminta Jatketaan tilausten siirtoa entistä enemmän osastojen vastuulle, jolloin keskusvaraston toiminnan kustannuksissa voidaan säästää.

- 8 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilinp. Ed.budj. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Myyntituotot 572 945 596 040 444 910-25,4 Myyntituotot (sisäiset) 3 795 814 4 039 740 4 248 140 5,2 Tuet ja avustukset 184 366 203 000 202 500-0,2 Muut toimintatuotot 17 713 16 500 13 600-17,6 Sisäiset vuokrat 1 878 544 1 933 140 1 943 300 0,5 TOIMINTATUOTOT 6 449 382 6 788 420 6 852 450 6 830 000 6 870 000 0,9 Palkat ja palkkiot -2 310 705-2 669 120-2 705 060 1,3 Henkilösivukulut -728 905-819 140-829 440 1,3 Palvelujen ostot -1 402 283-1 497 350-1 339 760-10,5 Palvelujen ostot (sisäiset) -361 223-360 350-384 870 6,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 294 237-1 386 260-1 447 070 4,4 Avustukset -311-40 Muut toimintakulut -237 023-242 780-244 650 0,8 Sisäiset vuokrat -191 148-188 100-190 900 1,5 TOIMINTAKULUT -6 525 835-7 163 100-7 141 790-6 850 000-6 900 000-0,3 NETTO -76 453-374 680-289 340-20 000-30 000-22,8 Suunnitelmapoistot -525 016-589 920-544 330-590 000-590 000-7,7 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS -601 470-964 600-833 670-610 000-620 000-13,6

- 9 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Yhtymäkokous Kuntoutuskeskus, tuki- ja osaamiskeskus Lyhyt- ja pitkäkestoista kuntoutus- ja tutkimuspalveluja kuntoutus-, tutkimus- ja hoivayksiköissä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa on suunnitelmakauden alussa noin 200 paikkaa 18 kuntoutusyksikössä. Työ- ja päivätoimintaa tarjotaan 8 yksikössä Toiminta Mittari Tavoite Kuntoutuskeskuksen eri yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Kuntoutuskeskuksen eri yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Kuntoutuskeskuksen osastojen toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus. Kuntoutuskeskuksen kaikkien yksiköiden ajantasaiset palvelukuvaukset löytyvät www.vaalijala.fisivustoilta. Palvelut on tuotteistettu. Tuotteistamiskuvaukset ja hinnoittelu on uudistettu 1.1.2017 alkaen Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu. Kuntoutuskeskuksen pitkäaikaiskuntoutuspaikat vähenevät 10 paikalla ja lyhytaikaiskuntoutuksen jaksot lisääntyvät v. 2016 aikana. Oppilaskotien kapasiteetti vastaa kysyntää. Käyttöpäivien määrä/asiakaspaikat. Terapiapalveluiden määrä. Liikkuvien palvelujen määrä. Psykososiaalisen kuntoutuksen kapasiteetti vastaa kysyntää (paikkaluku). Käyttöpäivien määrä. Kuntoutuspaikkojen määrä. Kuntoutuskeskuksessa on laadittu kaikille yksiköille kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja työtä tehdään kuntakohtaisesti. Kuntoutuskoordinaattorit aloittavat tehtävissään muutamassa yksikössä. Palvelujen profiilia uudistetaan. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä jatko-opetuksen yhteistyömallia. Uudet pienet oppilaskodit ovat täynnä. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen tehty ja toiminta vakautuu. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Eranto-yksikkö aloittaa toimintansa 5/2016. Autismikuntoutuksen kehittäminen. Peruskoulu ja valmentava opetus sekä ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Kuntoutuskeskuksessa on tarvittava määrä autistisille henkilöille lyhyt- sekä pitkäaikaiskuntoutukseen paikkoja (paikkaluku). Kuntoutuspaikkojen määrä/käyttöpäivien määrä. Autismikuntouttajien kotikäyntien määrä kasvaa vuodesta 2015. Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Autismikuntoutusohjaajien kotikäynti- ja verkostotyötä sekä tiedottamista kehitetään.

- 10 - Toiminta Mittari Tavoite Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten päivittäminen eri päivä- ja työtoimintayksiköissä Jokaiselle asiakkaalle sopiva kuntouttava päivä/työtoiminta tai opiskelupaikka. Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Kioskitoiminta alkaa. Tiimien ja osastojen yhteistyö kehittyy edelleen. Kuntoutus, hoito ja asuminen Kuntoutusyksikköjen paikkaluvut vastaavat kysyntää. Laitosasuminen vähenee suunnitellusti. Määräaikaisen kuntoutuksen osuus kasvaa. Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Kaikissa yksiköissä on käytössä kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Jokaisella on oma osaamiskartta ja kehittämissuunnitelma. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut työntekijöitten kanssa osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA:n hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHY-toiminnan avulla. Täydennyskoulutus toteutuu vähintään kolme koulutuspäivää/työntekijä (koulutuspäiväseuranta). Kaikilla työntekijöillä on AVEKKIkoulutus ja he saavat määräajoin ylläpitokoulutusta (seuranta). Työnohjauksen määrä. Sairauspäivien seuranta. Työyhteisöongelmat vähenevät ja näitä seurataan. Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Sairauspäivät vähenee. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Liikkuvat palvelut Liikkuvien palveluiden lisätuotteistaminen v. 2016 aikana, seuranta. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti.

- 11 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Yhtymäkokous Tehtävä: Kuntoutuskeskus, erityispalvelut Palvelut: Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Tilivelvollinen: Kuntayhtymän johtaja / Johtava lääkäri Toiminta Mittari Tavoite Erityistyöntekijöiden palvelut Johtoryhmän arvio helmikuussa 2016. Arvion perusteena on asiakastietojärjestelmän tuottama tilastollinen tieto ja erityistyöntekijöiden kuuleminen. Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Johtoryhmän arvio helmikuussa 2016. Arvion perusteena on tilastotieto toteutuneista koulutuksista ja pätevyyksistä. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Lähete-palautekäytäntö Arvioidaan viidenkymmenen vuonna 2014 kuntoutuksessa käyvän osalta lähete-palautekäytäntö helmikuussa 2015 asiakastietojärjestelmän tietojen perusteella ja verrataan edellisinä vuosina tehtyihin arvioihin. Jatketaan edelleen tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen selkeyttämistä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Lähetekäytäntöohjeet uudistetaan. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Nettisivujen ja muun materiaalin analysointi vuosittain palautteen perusteella. Kuntoutuskeskuksen tarjoamista palveluista on Internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen ja ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Kuntoutuskeskuksen talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle kuukausittain Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle tarpeen mukaan. Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Erityistyöntekijöitä on vakituisissa virka- ja työsuhteissa kiitettävästi ja heidän määräänsä on lisätty psykologien, puheterapian, AAC-ohjauksen ja toimintaterapian osalta paremmin tarvetta vastaavaksi. Kuntoutusylilääkärin virka täytettiin 1.8.2015 alkaen. Osastonlääkärin ja avohuollon erikoislääkärin virat muutettiin kuntoutuslääkärin viroiksi ja rekrytointia jatketaan aktiivisesti. Avohuollon liikkuvia palveluja lisätään edelleen kysyntää vastaavasti. Neuvonta- ja koulutuspalvelujen kysyntä Savossa on kasvussa, koska ne tukevat kuntien omaa palvelutuotantoa ja voivat vähentää raskaampien kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kuntoutuskeskuksen palveluja täydennetään tarjoamalla neuvontapalveluja ennen ja jälkeen kuntoutusjaksojen sekä asiakkaiden asumis- ja toimintaympäristöön jalkautuvia kriisipalveluja.

- 12 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Kuntoutuskeskus (tuki- ja osaamiskeskus, erityispalvelut) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 22 490 860 23 507 930 25 637 420 9,1 Muut kuin jäsenkunnat 3 242 521 2 396 290 4 215 090 75,9 Muut myyntituotot 90 700 64 410 56 400-12,4 Myyntituotot (sisäiset) 3 113 112 3 352 420 3 090 250-7,8 Maksutuotot 1 498 943 1 643 000 1 651 060 0,5 Tuet ja avustukset 11 468 500 500 0,0 Muut toimintatuotot 1 035 300 100,0 TOIMINTATUOTOT 30 448 639 30 964 550 34 651 020 34 700 000 34 750 000 11,9 Palkat ja palkkiot -14 332 357-14 621 230-17 741 090 21,3 Henkilösivukulut -4 611 806-4 588 650-5 349 140 16,6 Palvelujen ostot -1 217 456-1 421 490-1 452 620 2,2 Palvelujen ostot(sisäiset) -5 700 108-6 240 880-6 063 420-2,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 066 289-1 135 940-1 300 950 14,5 Avustukset -28 932-31 900-30 850-3,3 Muut toimintakulut -124 240-127 920-131 730 3,0 Sisäset vuokrat -1 414 740-1 472 850-1 508 000 2,4 TOIMINTAKULUT -28 495 928-29 640 860-33 577 800-33 500 000-33 600 000 13,3 NETTO 1 952 711 1 323 690 1 073 220 1 200 000 1 150 000-18,9 Suunnitelmapoistot -20 914-16 060-29 620-22 000-22 000 84,4 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 1 931 797 1 307 630 1 043 600 1 178 000 1 128 000-20,2

- 13 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2016-2018 Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Asumispalvelut Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 20 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa on keskim. 20 perhekodissa. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Henkilöstön laatuosaaminen ja valtakunnallinen valvonta Tuotteistaminen Henkilöstön täydennyskoulutus Asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutumisen seuranta Kehitysvammaisten palveluasumisen lisääminen Asuntojen ajanmukaistaminen ja väljentäminen Yksikkökohtainen seuranta ohjelmien valmistelun edistymistä HR-tilastot, minimitavoite on lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutuminen Asiakkaan tarpeiden mukainen toimintakykymittari (Toimi, Keto, Psyto jne.) Suunnitelmapohjien uudistaminen Uusien asuntokohteiden määrä, vuosittain uusia asuntoja Toimintaa suunnitellaan kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositusten pohjalta. Suunnitelmakauden aikana toimipisteille rakennetaan osana kuntayhtymän yleistä laatujärjestelmää (ISO 9001) systemaattiset omavalvontasuunnitelmat ja palvelukuvaukset Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman (v. 2015-2018) ja uuden sosiaalihuoltolain määräysten mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmat valmiina 3/2016. Suunnittelukaudella toteutetaan asumispalvelujen tuotteistamisen ja tuotekehittelyn ohjelma. Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kommunikaatio, lääkehuolto ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon osaaminen sekä AVEKKI-peruskoutus. Jokaisessa yksikössä pidetään vuosittain koko henkilöstölle tarvittaessa AVEKKI-ylläpitokoulutus. Asukkaiden yksilöllinen kuntoisuuden seuranta tehdään vähintään joka toinen vuosi. Yksilökeskeisen palvelusuunnittelun syventäminen. Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu: - Pieksämäellä Marian palvelukodin (15 as.) toiminta käynnistyy 1.6.2016, henkilöstö: johtaja +19 ohjaajaa - Kuopiossa Sipulin palvelukoti (15 as.) käynnistyy lokakuussa 2017, henkilöstö: johtaja + 27 ohjaajaa - Mikkelissä Orijärven palvelukodin rakentaminen alkaa keväällä 2016, valmis 6/2017. Kaikkien uusien kohteiden asukkaat muuttavan pääosin kuntoutuskeskuksesta (n.40 asukasta). Uutena ARA-kohteena tehdään anomus Jyväskylään rakennettavasta palvelukodista.

- 14 - Toiminta Mittari Tavoite Turvallisuuden lisääminen ja ylläpito Henkilöstön määrä ja työn sisällöllinen muuttaminen Osallistuminen päivätoimintaan Turvallisuuden seuranta ja riskikartoitukset toimipisteittäin HR-tilastot Asiakkaiden yksilöllinen seuranta Pelastussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain pelastusviranomaisten tarkastuksien yhteydessä. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet ylläpidetään ajan tasalla. Työsuojelun vaarojen arvioinnit tehdään toimipisteissä joka kolmas vuosi. Varkaudessa Latukadun asuntojen paloturva rakennetaan viranomaismääräysten mukaiseksi yhdessä Varkauden vanhaintukisäätiön kanssa 2016. Asukkaiden ikääntymisen ja laitosasumisesta muuttojen aiheuttama hoitoisuuden lisääntyminen huomioidaan yksiköiden henkilöstömitoituksissa. Vuonan 2016 Harjun, Kihmulan, Koivulan ja Muurinkosken palvelukodeissa yhden ohjaajan lisäys. Yövalvotuissa palvelukodeissa ohjaushenkilöstöä on vähintään 0,5 työntekijää asukasta kohti. Autistien yksiköissä henkilöstömitoitus vaihtelee 1,0-2,0 välillä. Sipulin ja Marian palvelukotien henkilöstö osallistuu talon ulkopuolisen päivätoiminnan toteuttamiseen. Jokaiselle asukkaalle järjestetään mahdollisuus toimintakyvyn edellyttämään päivä-/työtoimintaan joko palvelukodin ulkopuolella tai sen yhteydessä. Käyttöaste Käyttöpäiväseuranta Yövalvottujen palvelukotien vuotuinen käyttöaste on vähintään 98 %. Vapaat asunnot täytetään viimeistään kuukauden kuluessa. Talous Talousarvion toteutuma Esimiesten kuukausittainen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Yksikköjen talousarviot toteutuvat suunnitellusti. Perhehoidon määrä ja perhehoitajien työn tukeminen ja toiminnan järjestäminen Käyttöpäivä- ja perhekotien käyntiseuranta Painopisteenä lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Vuosittain vähintään kymmenen (10) uutta perhehoidon toimeksiantosopimusta. Seurantakäynnit tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa/perhe-koti. Vuotuinen koulutustilaisuus ja työnohjaus järjestetään. Perhehoitajien rekrytointia tehostetaan järjestämällä koulutus ja valmennusohjelma aloittaville perhehoitajille. Tavoitteena vuosittain 3-4 uuden perhekodin aloittaminen ja valmentaminen. Perhehoidosta vastaaminen keskitetään yhdelle sosiaalityöntekijälle/ palveluohjaajalle.

- 15 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 7 713 163 8 205 900 9 404 400 14,6 Muut kuin jäsenkunnat 91 881 64 000 70 000 9,4 Muut korvaukset 102 800 169 200 64,6 Muut myyntituotot 11 262 6 060 6 770 11,7 Myyntituotot(sisäiset) 598 111 631 750 663 400 5,0 Maksutuotot 571 376 620 600 685 100 10,4 Tuet ja avustukset 26 147 30 880 17 400-43,7 Muut toimintatuotot 929 526 1 043 220 1 151 840 10,4 Sisäiset vuokrat TOIMINTATUOTOT 9 941 466 10 705 210 12 168 110 12 500 000 13 000 000 13,7 Palkat ja palkkiot -5 288 661-6 111 330-6 916 780 13,2 Henkilösivukulut -1 689 638-1 911 720-2 093 850 9,5 Palvelujen ostot -440 865-605 450-674 000 11,3 Palvelujen ostot(sisäiset) -393 401-375 320-457 280 21,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -588 637-681 890-735 990 7,9 Avustukset -2 353-2 700-3 150 16,7 Muut toimintakulut -265 120-243 300-288 620 18,6 Sisäset vuokrat -1 900-100,0 TOIMINTAKULUT -8 668 675-9 933 610-11 169 670-11 500 000-12 200 000 12,4 NETTO 1 272 790 771 600 998 440 1 000 000 800 000 29,4 Suunnitelmapoistot -377 743-379 590-443 890-444 500-444 500 16,9 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 895 047 392 010 554 550 555 500 355 500 41,5

- 16 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut (tuettu, ohjattu, autettu) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 43 563 21 900 20 000-8,7 Muut kuin jäsenkunnat Muut myyntituotot 10 Myyntituotot(sisäiset) 3 840 Maksutuotot 8 392 5 000 5 000 0,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT 55 805 26 900 25 000 27 000 27 800-7,1 Palkat ja palkkiot 29 566 Henkilösivukulut 5 568 Palvelujen ostot -1 547 Palvelujen ostot(sisäiset) -21 135-20 900-20 000-4,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -412 Muut toimintakulut -4 997-5 000-5 000 0,0 Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT 7 043-25 900-25 000-26 400-26 900-3,5 NETTO 62 848 1 000 0 600 900-100,0 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 62 848 1 000 0 600 900-100,0

- 17 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Perhehoito Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 362 634 343 500 365 000 6,3 Muut myyntituotot Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot 114 847 108 900 114 800 5,4 TOIMINTATUOTOT 477 481 452 400 479 800 480 000 485 000 6,1 Palkat ja palkkiot -191-11 200-42 000 275,0 Henkilösivukulut -45 417-51 400-53 420 3,9 Palvelujen ostot -339 603-328 100-345 000 5,2 Palvelujen ostot(sisäiset) -36 837-43 200-22 700-47,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 480-1 460-100,0 Muut toimintakulut -146 TOIMINTAKULUT -423 674-435 360-463 120-460 000-465 000 6,4 NETTO 53 807 17 040 16 680 20 000 20 000-2,1 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 53 807 17 040 16 680 20 000 20 000-2,1

- 18 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Poliklinikkatoiminta Kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Polikliiniset palvelut Poliklinikkakäyntien määrä pysyy vuoden 2015 tasolla 3000 käyntiä vuodessa. Liikkuvat kuntoutuspalvelut Käyntimäärät kasvavat 10 % vuodesta 2015 1100 käyntiä vuodessa. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuoltoohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen Laadittujen erityishuolto-ohjelmien määrä säilyy ennallaan Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein. Tavoitteena on laatia vuosittain 350-400 erityishuolto-ohjelmaa. Työtapojen kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Johtoryhmän arvio toukokuussa 2016 Tilastotieto toteutuneista koulutuksista Poliklinikoiden ja kuntoutuskeskuksen välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Sosiaalityön sisältö on uudistettu. Selvitetään mahdollisuudet lisätä kriisityötä. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Poliklinikoiden talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle Talousarvio toteutuu suunnitellusti.

- 19 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa (Savoset Luotsi-palvelut). Palveluja järjestävät toimintakeskukset (6 kpl) ja Savoset-monipalvelukeskukset (3 kpl) kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Työllistämisen monimuotoisuus. Vammaisten avotyön ja tuetun työllistämisen kehittäminen ja lisääminen avoimilla työmarkkinoilla Asiakasseuranta Vuosittain vähintään 10-15 uutta asiakasta siirtyy avotyöhön tai tuettuun työhön työsuhteeseen. Seutuyhteistyö. Toiminnan organisoinnin uudistaminen Projektit Palvelujen tuotteistaminen ja uudet tilaajat Ohjauksen ja työvalmennuksen sisällöllinen uudistaminen Markkinointi Yhteistyön määrä ja monipuolisuus Yksikkökohtaiset käyttöpäivätilastot ja toiminnan arviointi puolivuosittain Savoset-paikkakunnilla ollaan mukana seudullisissa osatyökykyisten työtoimintojen ja työllistämisen kehittämishankkeissa. Varkaudessa osallistutaan kumppanina YHES! Avoimille työmarkkinoille haettavaan ESR-välityömarkkinaprojektiin 2016-2017. Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen Savosetit ovat mukana Mamk:n hallinnoimassa Hoivafarmi ESR-projektissa (luontolähtöinen työ-ja päivätoiminta) Suunnitelmakaudella toteutetaan tuotteistamisen ja tuotekehittämisen erillinen ohjelma. Savosettien Luotsi-palvelukuvaukset pidetään ajan tasalla. Kustannuslaskentaa ja kilpailuosaamista erityisesti ELY-keskusten suuntaan jatketaan ja parannetaan. Tavoitteena saada vuosittain palvelusopimukset työllistämispalveluista Pohjois- ja Etelä-Savon ELYkeskuksien kanssa. Tövalmennuksessa lisätään IMBA- MELBA työkyvynarviointimenetelmien käyttöä. Vuotuinen lisäystavoite 5 %. Johtaminen Seuranta Eläketapahtuman johdosta Mikkelin ja Mäntyharjun Savosettien sekä Haaparinteen ja Mäkirinteen palvelukotien johtaminen uudistetaan 2016.

- 20 - Toiminta Mittari Tavoite Päivätoiminnan asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpito sekä omatoimisuuden ja itsenäisyyden vahvistaminen Asiakaskyselyt ja yksilölliset toimintakyvyn arvioinnit yhteistyössä asumisyksiköiden ja kotien kanssa Toimintakeskuksissa laaditaan asiakaskohtaiset päivätoimintasuunnitelmat yhteistyössä asumisyksiköiden ja omaisten kanssa. Talous. Talousarvion toteutuma. Esimiesten kuukausittainen kustannuspaikkojen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Päivätoimintojen uudelleen organisointi, tilojen ajanmukaisuus ja yhteistyö kuntien kanssa Tilojen kuntokartoitus. Uudet palvelut. Rautalammilla Kuutinharjun asumisesta ja päivätoiminnasta tehdään 2016 aikana kehittämissuunnitelma (sis. mm: asiakkaat, henkilöstö, tilojen käyttö ja yhteistyö kunnan Kokka-toiminnan kanssa ). Varkaudessa Pihlajan toimintakeskuksen käytön laajentuessa joroislaisiin asiakkaisiin ohjaajien määrää lisätään yhdellä (1) ja kolme(3) avustavan ohjaajan tehtävää muutetaan ohjaajan tehtäviksi 1.1.2016 alkaen. Pieksämäellä Marian palvelukodin päivätoiminnan järjestämisestä tehdään suunnitelma yhdessä kaupungin, Länsirinteen toimintakeskuksen ja Savosetin kanssa 31.3.16 mennessä.

- 21 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Poliklinikkatoiminta, päivä-ja työtoiminta Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 4 159 957 4 041 960 3 929 000-2,8 Muut kuin jäsenkunnat 150 132 127 630 102 000-20,1 Muut korvaukset 351 153 387 800 350 440-9,6 Muut myyntituotot 522 699 504 840 517 760 2,6 Myyntituotot(sisäiset) 274 597 258 850 247 590-4,4 Maksutuotot 299 697 300 500 269 200-10,4 Tuet ja avustukset 90 023 76 500 46 840-38,8 Muut toimintatuotot 133 164 103 000 104 100 1,1 Sisäiset vuokrat 1 900 1 900 0,0 TOIMINTATUOTOT 5 981 422 5 802 980 5 568 830 5 650 000 5 720 000-4,0 Palkat ja palkkiot -1 981 352-2 202 250-2 073 330-5,9 Henkilösivukulut -652 753-734 660-655 860-10,7 Palvelujen ostot -731 926-753 730-761 140 1,0 Palvelujen ostot(sisäiset) -1 092 902-1 036 320-1 181 820 14,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -405 187-429 020-427 560-0,3 Avustukset -175 450-175 150-173 590-0,9 Muut toimintakulut -348 380-348 710-335 030-3,9 Sisäiset vuokrat -6 834-10 600-6 800-35,8 TOIMINTAKULUT -5 394 784-5 690 440-5 615 130-5 600 000-5 650 000-1,3 NETTO 586 638 112 540-46 300 50 000 70 000-141,1 Suunnitelmapoistot -30 134-29 240-33240 -30 000-30 000 13,7 Rahastojen muutos Varausten muutos 9 698 TILIKAUDEN TULOS 566 202 83 300-79 540 20 000 40 000-195,5

- 22 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2016 Toimielin: Tehtävä: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Palvelutoiminnan yhteiset / yleisjohto, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hengellinen toiminta, Kaijärven leirikeskus, vanhempainneuvosto Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Laadun kehittäminen. IMS:n käyttö ja toimivuus Käyttäjäoikeuksien määrä Palautejärjestelmä Auditointien lukumäärä ISO 9001 standardin mukaan rakennettu sähköinen IMS-toimintajärjestelmä on käytössä kuntayhtymässä. Palautteiden hallintaan on luotu systematisoitu järjestelmä. Palautetta kerätään ja toimintakäytäntöjä kehitetään sen perusteella. Kuntayhtymän sisäiset auditoinnit käynnistyvät. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteistyö seurakuntien kanssa Yhteistyö toimintayksiköiden ja perheiden kanssa Kristillinen kasvatus ja rippikoulut HR- hyväksyttyjen kehityskeskusteluiden määrä HR- koulutustilastot Lakisääteisen täydennyskoulutuspäivien määrä Kuntayhtymän ulkopuolisten osallistujien ja koulutusten määrä Kirkkopyhät, kinkerit, leiripäivät ja muut työmuodot Yhteistyön aktiivisuus ja monipuolisuus Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun Henkilöstö osallistuu yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluun. Henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu tehdään kehityskeskustelun yhteydessä painopistealueet huomioiden. Tehdään osaamiskartoitus asumispalveluissa ja kuntoutuskeskuksen yksiköissä. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Koulutuskeskus Myötätuuli järjestää täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille ja asiakkaiden omaisille sekä tilauskoulutuksia alan organisaatioille. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään yhdessä seurakuntien kanssa (kehitysvammaisten kirkkopyhiä, kinkeripäivät, leiripäivät, kerhotoiminta). Seurakuntia tuetaan kehitysvammaistyön toteuttamisessa ja työmuotojen kehittämisessä. Tapaamiset kouluilla, kodeissa, kerhoissa, työ- ja toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä sekä leireillä. Henkilökuntaa konsultoidaan omaan alaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden läheisten tukeminen arjessa ja elämän taitekohdissa. Kotikäynnit rippikoulun yhteydessä. Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun. Rovastikunnallisia rippikoululeirejä järjestetään erityishuoltopiirin alueella. Vaalijalassa järjestetään pienten erityisryhmien rippikouluja tarpeen mukaan. Rippikoulussa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotta rippikoulu olisi kaikille mahdollinen.

- 23 - Toiminta Mittari Tavoite Jumalanpalvelukset ja hartaudet Keskustelut asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Toiminnan määrä ja monipuolisuus Tavoitettavuus Vaalijalan kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin ja päivähartaus keskiviikkoisin Erityismessuja. Vaalijalan Sateenkaaren koulun kanssa tehtävä laaja yhteistyö jatkuu. Vaalijalan kuntoutusyksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä sovitusti hartaushetkien ja erilaisten ryhmien muodossa yksiköiden tarpeen mukaan. Vaalijalan kirkossa järjestetään konsertti. Asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa käydään keskusteluja. Työnohjauksellinen tuki. Vakaumuksen kunnioittaminen.

- 24 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Palvelutoiminnan yhteiset Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Muut myyntituotot 239 515 250 000 272 000 8,8 Myyntituotot(sisäiset) 198 402 213 510 242 590 13,6 Tuet ja avustukset 22 260 22 000 100,0 Muut toimintatuotot 997 1 500 1 000-33,3 TOIMINTATUOTOT 461 174 465 010 537 590 550 000 560 000 15,6 Palkat ja palkkiot -400 215-492 900-541 330 9,8 Henkilösivukulut -117 435-141 540-150 800 6,5 Palvelujen ostot -111 908-220 240-210 500-4,4 Palvelujen ostot(sisäiset) -156 808-146 100-156 630 7,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 324-15 920-15 070-5,3 Avustukset -50-50 -100 100,0 Muut toimintakulut -7 497-7 630-9 530 24,9 Sisäset vuokrat -93 544-92 270-89 500-3,0 TOIMINTAKULUT -898 781-1 116 650-1 173 460-1 180 000-1 185 000 5,1 NETTO -437 607-651 640-635 870-630 000-625 000-2,4 Suunnitelmapoistot -388-380 -350-350 -350-7,9 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS -437 995-652 020-636 220-630 350-625 350-2,4

- 25 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Opetus/ Peruskoulu ja toisen asteen opiskelu Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymän peruskoulussa on noin 60 oppilasta. Toisen asteen opinnoissa Vaalijalassa on mukana lähes 40 opiskelijaa. Kuntayhtymän johtaja / Kuntoutuksen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Perusopetuksen järjestäminen Sateenkaaren erityiskoulussa koulun vakituisille oppilaille Yksilöllisiä oppimistavoitteita arvioidaan HOJKS:n pohjalta. Oppilaiden määrä. Toteutuneet opetustuntimäärät. Laadukkaan, oppilaan omien kykyjen ja tavoitteiden mukaisen opetuksen saaminen. Perusopetuksen järjestäminen kuntoutusjaksoilla käyville erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Oppimisen ja toimintakyvyn arviointi erilaisten testien ja mittareiden avulla. Keskeisten asioiden koonti jaksopalautteisiin. Toteutuneiden käyntikertojen määrä kuntouttavassa opetuksessa. Opetuksellisten ja kasvatuksellisten ratkaisujen etsiminen koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseksi. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen kotikouluille ja koteihin. Opetuksen ohjaus- ja konsultointipalvelut avohuollossa. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten opetuksen ja kuntoutuksen tukeminen moniammatillisesti. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Koulun oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen. Koulun opetussuunnitelman päivittäminen perusopetuksen valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Perusopetuksen rahoitus. Osaamisen kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvointi. Opetuksen ohjaus- ja konsultointikäyntien määrä Säännölliset yhteissuunnittelupalaverit oppilaskotien sekä muiden kuntouttajien kanssa Koulun ja oppilaskotien tiimit vähintään kerran kuukaudessa Säännöllinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista seurataan oppilashuollon ohjausryhmässä vähintään 2 kertaa lukuvuodessa. Opetussuunnitelmatyöryhmä kokoontuu 1x viikossa valmistelemaan uutta opetussuunnitelmaa. Valtionosuuden määrä suhteessa kustannuksiin Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen määrä Työnohjauksen ja koulutuksen määrä tarpeenmukainen Kehittää ja lisätä peruskoulun, oppilaskotien ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. Yhtenäiset toimintalinjat kodin ja koulun välillä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 Valtionosuuden tulee kattaa opetuksen menot. Tarvittaessa kuntien koulutoimet kattavat rahoitusvajeen. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan. Aktiivinen, osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Toisen asteen opetus Opiskelijoiden määrä. Toisen asteen oppilaitokset antavat opetusta kaikille vaikeavammaisille ja autistisille nuorille, jotka ovat päättäneet perusopetuksen.

- 26 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Tehtävä Peruskoulu Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2014 2015 2016 2017 2018 15/16% Muut korvaukset 684 256 690 000 730 000 5,8 Muut myyntituotot 914 972 920 000 930 000 1,1 Myyntituotot(sisäiset) 880 Tuet ja avustukset 2 347 TOIMINTATUOTOT 1 602 455 1 610 000 1 660 000 1 675 000 1 680 000 3,1 Palkat ja palkkiot -725 662-827 610-918 900 11,0 Henkilösivukulut -247 650-263 170-279 840 6,3 Palvelujen ostot -17 085-15 130-17 200 13,7 Palvelujen ostot(sisäiset) -217 619-272 700-205 250-24,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 560-30 450-36 950 21,3 Avustukset -200-100,0 Muut toimintakulut -350-600 -600 0,0 Sisäiset vuokrat -169 320-169 320-150 000-11,4 TOIMINTAKULUT -1 414 246-1 578 980-1 608 940-1 645 000-1 650 000 1,9 NETTO 188 209 31 020 51 060 30 000 30 000 64,6 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 188 209 31 020 51 060 30 000 30 000 64,6