Jyväskylän yliopisto opettajankoulutuslaitos OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Aineenopettajaksi opiskeleville OPETUSOHJELMA lv. 2015 2016
OPETUSOHJELMA LV. 2015 2016... 1 OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT... 3 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET... 3 ILMIÖLÄHTÖINEN OPETUSSUUNNITELMA... 4 Vuorovaikutus ja yhteistyö... 4 Oppiminen ja ohjaus... 4 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos... 5 Tieteellinen ajattelu ja tieto... 6 Osaaminen ja asiantuntijuus... 6 KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP, TAVOITTEET JA AJOITUS... 7 KASVATUSTIETEEN PEDAGOGISET AINEOPINNOT 35 OP, TAVOITTEET JA AJOITUS... 7 OPINTOJEN ARVIOINTI...10 OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN OPISKELIJOILLE, JOILLA ON SUORITETTU KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT...10 KRITEERIT KOSKIEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ, UUDELLEEN SUORITTAMISTA TAI TÄYDENTÄMISTÄ...10 RIKOSREKISTERIOTTEIDEN TARKISTAMINEN...11 KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP...12 OPETTAJAN PEDAGOGISET AINEOPINNOT 35 OP...17 KÄYTÄNNÖN ASIOITA JA YHTEYSHENKILÖITÄ...27 LUKUVUOSI 2015 2016... 28 PERIODIT... 28 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN YLEISET TENTIT... 28
OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä ja asiantuntijoita kasvatusalalle. Tulevaisuuden koulua rakentava toimintakulttuuri syntyy opettajankouluttajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, joka koostuu paitsi samanmielisyydestä myös näkemysten ja intressien ristiriidoista. Opettajaksi opiskeluun kuuluu myös osallistuminen koulun ja opettajankoulutuksen suunnasta käytävään keskusteluun. Aineenopettajan koulutuksen opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa yleissivistävissä, ammatillisissa ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa. Koulutuksessa yhdistetään ainetietoa sekä kasvatukseen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tietoa jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Suomalaisen koulun tehtävänä on kasvattaa kansalaisia, jotka ottavat vastuun entistä oikeudenmukaisemman ja kestävään kehitykseen perustuvan maailman rakentamisesta. Siksi on keskeistä, miten koulu motivoi kehittämään ajattelun tapoja, kuten oppimaan oppimisen taitoja, luovuutta, monipuolisia tiedonhakutaitoja, metakognitiota, sekä työskentelytapoja, kuten kykyä toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä. Opettajana toimiminen edellyttää monitahoista ymmärrystä oppimisesta ja sen ehdoista. Oppimisympäristön odotusten ja oppijan tarpeiden tulee sopia tarkoituksenmukaisesti yhteen. Tämän edistämiseksi on opettajan ymmärrettävä kouluyhteisö työssä oppimisen mahdollistavana paikkana ja oppilaiden monenlaisuus opetuksen voimavarana. Tässä pyrkimys opettajankoulutuksen ja koulutyön analogiaan on keskeinen: opettajankoulutuksessa tulee ohjata oppimista niillä kehittyvillä ja uudistuvilla käytännöillä, joita opiskelijoille siellä opetetaan. Näin toimintakulttuuri itsessään tukee oppimista. Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä autonomisiksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Opettajan työ edellyttää sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa että kykyä perustella, miksi toimii valitsemallaan tavalla. Opettajan työn ytimessä on oppilaan ja ryhmän kehityksen ymmärtäminen ja tukeminen. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu erityisesti opetusharjoitteluissa, joissa opettajan työtä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat ainetiedekunnassa ensin kandidaatin ja sitten maisterin tutkinnon. Molemmat tutkinnot sisältävät aineenopettajan pedagogisia opintoja opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman mukaan siten, että kandidaatin tutkintoon kuuluu kasvatustieteen perusopintoja 25 opintopistettä ja maisterin tutkintoon pedagogisia aineopintoja 35 opintopistettä. Voidakseen opiskella maisterin tutkintoon kuuluvia pedagogisia opintoja, opiskelijan on ensin suoritettava kandidaatin opintoihin kuuluvat kasvatustieteen perusopinnot. Ainelaitokset vastaavat koulussa opetettavien aineiden opinnoista ja opettajankoulutuslaitos pedagogisista
opinnoista kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksynnän mukaan. Ainelaitokset, opettajankoulutuslaitos, normaalikoulu ja muut kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymät harjoittelukoulut toteuttavat tutkintokoulutuksen yhteistyössä. ILMIÖLÄHTÖINEN OPETUSSUUNNITELMA Opettajankoulutuslaitos toteuttaa ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa: Opiskelun tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Tällöin tarvitaan kykyä yhdistää toisiinsa erilaisia tieteellisiä teorioita sekä autenttisia arkikokemuksesta nousevia näkökulmia, koska oppimisen ilmiötä ei voi syvällisesti ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta. Aineenopettajakoulutuksen opinnot rakentuvat viidestä ilmiöstä: Vuorovaikutus ja yhteistyö Vuorovaikutus on ilmiö, jossa tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa. Se kietoutuu kasvatusalan koulutukseen ja siinä rakentuvaan kasvatusalan asiantuntijuuteen monella tavalla: (1) osaamisena, (2) osallisuutena ja osallistumisena sekä (3) kohtaamisen tiloina. Ilmiön tutkimisessa nämä tarkastelunäkökulmat limittyvät ja täydentävät toisiaan. Ilmiötä tarkastellaan lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys ilmiön eri ulottuvuuksissa on olennainen. Vuorovaikutus ja yhteistyö osaamisena tarkastelee niitä vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita, joita ihminen tarvitsee edistääkseen sekä yksilöiden että yhteisöjen oppimista, kasvua ja kehitystä, muutosta ja hyvinvointia. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on kykyä toimia kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa vuorovaikutussuhteessa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Lisäksi se on kykyä toimia asiantuntijana ja kumppanina perheen, työyhteisön ja moniammatillisen verkoston kanssa. Osaaminen ilmenee taitona havainnoida, kuunnella, antaa ja vastaanottaa palautetta, tunnetaitoina, kykynä ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistumisena ja osallisuutena tarkastelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä dialogisuutta ja yksiäänisyyttä ja niiden välisiä jännitteitä. Tällöin ilmiön tarkastelussa olennaisia ovat motiivit, keinot, tavat ja strategiat, jotka ilmentävät, rakentavat tai murentavat suhdetta muihin. Osallistumiseen ja osallisuuteen liittyy olennaisesti myös yksilön ja ryhmän suhteiden, ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentamisen (esimerkiksi yhdessä oppiminen) tutkiminen ja ymmärtäminen. Kohtaamisen tilat ovat konkreettisia ja fyysisiä, abstrakteja ja näkymättömiä, sekä virtuaalisia tiloja. Tällöin vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiön tarkastelussa otetaan huomioon kohtaamisen kulttuuriset ehdot, esimerkiksi arvot, normit ja tavat. Tarkastelun kohteena ovat myös prosessit ja lainalaisuudet, jotka määrittävät kasvatusalan professioille ominaisten suhteiden luonnetta ja dynamiikkaa (esimerkiksi vastuu- ja valtasuhteet, jaettu tiedon rakentaminen). Oppiminen ja ohjaus
Oppiminen ja ohjaus muodostavat monikerroksisen ilmiökokonaisuuden, jota voidaan jäsentää monella eri tavalla. Lähtökohtana ovat oppijoiden ja oppimisprosessien monenlaisuus, mistä seuraa myös oppimisen kompleksinen luonne. Oppimista voidaan tarkastella yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla sekä niiden välisessä vuorovaikutuksessa. Oppimisen luonteen ymmärtämisessä ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset ovat tärkeitä. Ne kiinnittävät oppimisen tarkastelun syvempiin filosofisiin sitoumuksiin ja ohjaavat käytännön pedagogisissa ratkaisuissa, joista yhtenä esimerkkinä on inklusiivisuuden korostaminen tämän päivän kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oppiminen on kontekstisidonnaista, elinikäistä, elämänlaajuista, formaalia tai informaalia. Ihminen oppii erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi kotona, päivähoidossa, koulutuksessa, työssä ja harrastuksissa. Kyky eritellä oppimisympäristöjä on tarpeen oppimisen luonteen ymmärtämiselle ja esteettömien oppimisympäristöjen rakentamiselle. Kasvun ja oppimisen ohjaaminen rakentuu oppijoiden kehitysvaiheen ja yksilöllisten ominaisuuksien tunnistamiselle ja huomioimiselle sekä oppimisympäristön analyysille. Oppimisen ja ohjauksen prosesseja voidaan eritellä monenlaisilla pedagogisilla käsitteillä ja teorioilla. Näihin ovat sidoksissa opetussuunnitelma-ajattelu ja kasvattajan henkilökohtaiset käyttöteoriat. Oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät osaavaa eriyttämistä ja arviointia, ja kykyä käyttää hyväksi ohjaamistapojen kirjoa. Kasvatustieteen asiantuntijan on syytä tuntea myös elinkäisen ja elämänlaajuisen ohjauksen järjestelmiä, joita ovat esimerkiksi oppilaanohjaus, ammatinvalinnanohjaus, sekä elinikäinen uraohjaus. Oppiminen on sidoksissa kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin: kulttuurin ja yhteisöjen jatkuvuuden ja muutoksen turvaamiseen. Siten kasvatus, koulutus ja oppiminen ovat myös poliittisia kysymyksiä. Yhteiskunnallinen koulutuspolitiikka ja siihen sidoksissa oleva valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatiminen ovat valtakamppailua ja intressineuvotteluita. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos Kasvatus, yhteiskunta ja muutos -ilmiökokonaisuudessa tutkitaan yhteiskunnan muuttuvia käytänteitä ja rakenteita, jotka luovat mahdollisuudet ja asettavat reunaehdot kasvatukselle, koulutukselle sekä laajemmin koko sosialisaatioprosessille. Kasvatus ja koulutus ylläpitävät ja uusintavat yhteiskuntaa, kuitenkin sitä samalla uudistaen - traditio luo jännitteisen pohjan pysyvyyden ja muutoksen välille. Sen vuoksi kasvatusta ja koulutusta tarkastellaan ajallisuuden kautta, mikä avaa niihin menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmat. Kasvatuksen ja koulutuksen käytänteet ovat sidoksissa myös vallitsevaan sosio-historialliseen tilanteeseen, kulttuuriin, politiikkaan, ideologioihin ja valtarakenteisiin. Nämä asettavat kasvatukselle yhteiskunnalliset ja rakenteelliset ehdot, joiden tutkimisen ohella ilmiökokonaisuudessa pohditaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, inkluusion, tasa-arvon, moninaisuuden sekä toiseuden ja eriarvoistumisen kysymyksiä. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos -ilmiökokonaisuuden tutkimuskohteita ovat lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden; kasvatuksen, koulutuksen ja sosialisaation; yhteiskunnan ja työelämän sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen ambivalenttiset ilmiöt. Huomiota kiinnitetään lapsuudessa, nuoruudessa ja perheessä tapahtuneisiin muutoksiin. Näitä ovat perhemuotojen monipuolistuminen, kasvatuksen ja ihmisen elämänkulun institutionalisoituminen, lasten ja nuorten oikeuksien vahvistuminen sekä kasvuympäristöjen moninaistuminen.
Lähtökohtana on lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden tarkastelu historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena konstruktiona. Tällöin kasvatus ja koulutus eri ikävaiheissa nähdään kytkeytyneenä politiikan, kulttuurin ja työelämän muutoksiin, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden reunaehtoihin sekä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Muutos ilmenee yhteiskunnan modernisoitumisena eri muodoissaan, kuten yksilöllistymisenä ja globalisoitumisena, elämäntapojen ja arvomaailman erilaistumisena, sekä valinnanvapauden lisääntymisenä. Muutoksia ja niihin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan, tarkennetaan ja problematisoidaan tutkivalla ja kyselevällä otteella. Tieteellinen ajattelu ja tieto Tieteellinen tieto on keskeinen osa asiantuntijuutta erityisesti akateemisissa ammateissa. Tieteellisen tiedon rakentumista on tarkasteltu mm. tieteenfilosofiassa, tieteellisen ajattelun ja yleisemminkin korkeakouluopetuksen ja -oppimisen tutkimuksessa sekä aikuisen kognitiivisen kehityksen tutkimuksessa. Ilmiöön liittyviä teemoja ovat näin ollen psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, oppiminen aikuisuudessa, tieteellinen ajattelu, tieteellisen tiedon olemus sekä ammattietiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö. Kasvatustiedettä tarkastellaan tieteenalana suhteessa muihin tieteenaloihin. Opiskelija oppii muodostamaan käytännössä esille tulevista ongelmista teoreettisia, tutkittavia kysymyksiä ja rakentamaan näin tutkimusperustaista tietoa. Hän oppii myös arvioimaan ja tulkitsemaan havaintojaan kriittisesti ja tutkimaan erilaisia ilmiöitä myös itse tutkimuksellisten periaatteiden ohjaama. Osaaminen ja asiantuntijuus Asiantuntijuus ilmiönä on monitahoinen ja sitä on tutkittu monen tieteenalan perspektiivistä kuten psykologisesta, sosiologisesta ja filosofisesta näkökulmasta. Psykologisesti painottuneessa tutkimuksessa asiantuntijuutta on tarkasteltu erityisesti korkeatasoisen osaamisen kehittymisenä, kun taas sosiaalitieteellisesti orientoitunut tarkastelu on kohdistunut asiantuntijuuteen yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Filosofian näkökulmasta puolestaan kiinnostavaa on esimerkiksi kysymys asiantuntijuuden ja asiantuntijatiedon luonteesta sekä toimintaan liittyvästä etiikasta. Asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen liittyviä teemoja ovat esimerkiksi oppiminen koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla, erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa oppiminen, ammatillinen identiteetti ja toimijuus sekä organisaatioiden johtaminen ja kehittäminen. Teemojen opiskelu kytketään opiskelijan oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiseen. Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden rakentuminen on prosessi, joka jatkuu opintojen ja koko ammatissa toimimisen ajan. Opinnoissa tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja kasvua eettisesti kestävään kasvatustieteelliseen toimijuuteen. Opinnoissa pohditaan, kehitetään ja suunnataan omaa asiantuntijuutta kasvatustieteellisellä alalla. Oma asiantuntijana olemisen tapa kehittyy tulemalla tietoiseksi omista arvoista, asenteista, tunteista, kiinnostuksen kohteista ja toimintaa ohjaavista periaatteista. Lisäksi tullaan tietoiseksi siitä, että kasvatusalan asiantuntijuus ei kehity tyhjiössä, vaan se rakentuu sosiaalisesti, ja ammatillista toimintaa määrittävät erilaiset reunaehdot, kuten lait, asetukset ja opetussuunnitelmat.
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 op, tavoitteet ja ajoitus Kasvatustieteen perusopintojen (25 op) tavoitteet ovat seuraavat. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista - tunnistaa kokemuksiaan, käsityksiään, tunteitaan ja toimintatapojaan vuorovaikutuksessa - osaa tarkastella asiantuntijuuden rakentumista kasvatusalalla - osaa jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti Perusopintojen opintojaksot: KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos (5 op) KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto (5 op) KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op) KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus: orientoiva ohjattu harjoittelu (5 op) KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP 1. Opiskeluvuosi 2. Opiskeluvuosi 4. periodi KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 5op KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5 op KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto 5op KTKP010 Oppiminen ja ohjaus 5op KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus 5op KASVATUSTIETEEN PEDAGOGISET AINEOPINNOT 35 op, tavoitteet ja ajoitus Aineenopettajankoulutuksen pedagogisten aineopintojen (35 op) tavoitteet ovat seuraavat. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
- osaa arvioida omaa pedagogista osaamistaan ja ymmärrystään ja asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita - tunnistaa oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavia oppijan ja oppimisympäristön keskeisiä piirteitä, riskejä ja tukemisen keinoja sekä yhteiskunnallisia opetuksen ja kasvatuksen rakenteellisia ehtoja - omaa valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen, ryhmäprosessien arviointiin sekä kollegiaaliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia - osaa tehdä pienimuotoisen kasvatustieteellisen tutkimuksen ja raportoida sen Aineopintojen opintojaksot OPA215 Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op) OPEA315Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 2 (4 op) OPEA415Oppiminen ja ohjaaminen 2 (5 op) OPEA515 Osaaminen ja asiantuntijuus: ohjattu perusharjoittelu (5 op) OPEA525 Osaaminen ja asiantuntijuus: syventävä ohjattu harjoittelu (7 op) OPEA535 Osaaminen ja asiantuntijuus: soveltava ohjattu harjoittelu (3 op) OPEA615 Tieteellisen tiedon rakentuminen: tutkiva opettajuus 2 (5 op) KTK0006Opetushallinnon opinnot (1 op)
OPETTAJAN PEDAGOGISET AINEOPINNOT 35 OP Osaaminen ja asiantuntijuus OPEA215 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5 op OPEA315 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 4 op OPEA415 Oppiminen ja ohjaaminen 2 5 op OPEA615 Tieteellisen tiedon rakentuminen: tutkiva opettajuus 2 5op KTKP0006 Opetushallinnon opinnot 1 op OPEA515 Ohjattu perusharjoittelu 5 op OPEA525 Syventävä ohjattu harjoittelu 7 op OPEA535 Soveltava ohjattu harjoittelu 3 op OPINTOJEN AJOITUS PERUS- JA AINEOPINTOJEN AJOITTUMINEN OPISKELIJARYHMITTÄIN A) OPETTAJANKOULUTUKSEEN PÄÄSYKOKEISSA SUORAVALI- TUT OPISKELIJAT 1. opiskeluvuosi: Opintojaksot: KTKP020, KTKP040, KTKP050 (15 op) 2. opiskeluvuosi: Opintojaksot: KTKP010, KTKP030 (10 op) 3. opiskeluvuosi: Pääaineen opintoja (sis. kandidaatin tutkielman) 4. opiskeluvuosi: Pedagogiset aineopinnot 35 op B) MUUT JYVÄSKYLÄN YLIOPIS- TON OPISKELIJAT Ennen pedagogisiin aineopintoihin hakemista on suoritettava kasvatustieteen perusopintoja vähintään 15 op ja pääaineen opintoja vähintään 50 op. Opiskelija osallistuu haun yhteydessä soveltuvuuskokeeseen. Perusopinnot suoritetaan loppuun kevätlukukauden aikana. Aineopinnot alkavat seuraavana syksynä perusopintojen suorittamisen jälkeen. C) TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN PEDAGOGISIIN AINE- OPINTOIHIN HAKEUTUVAT OPIS- KELIJAT Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea pedagogisiin aineopintoihin suoritettuaan kasvatustieteen perusopintoja vähintään 15 op. Opiskelija osallistuu haun yhteydessä soveltuvuuskokeeseen. Perusopinnot suoritetaan loppuun kevätlukukauden aikana. Aineopinnot alkavat seuraavana syksynä perusopintojen suorittamisen jälkeen. 5. opiskeluvuosi: Pääaineen opintoja (sis. pro gradu - tutkielman) Suoravalitut, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen perusopinnot, jatkavat pedagogisista aineopinnoista niihin ilmoittauduttuaan. Muualla kasvatustieteen perusopinnot suorittaneet täydentävät opintonsa pedagogisiksi opinnoiksi saatuaan opinto-oikeuden pedagogisiin aineopintoihin.
OPINTOJEN ARVIOINTI Arvioinnin tarkoitus on tukea opettajaksi opiskelevan kasvua opettajuuteen. Se tarkoittaa, että opiskelija asettaa tavoitteita ammatilliselle kasvulleen, havainnoi kehittymistään, saa palautetta opiskelustaan ja oppimisestaan sekä arvioi itse pedagogista ajatteluaan ja toimintaansa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kasvatustieteellisten, ainepedagogisten ja opetettavien aineiden teorioiden ymmärtämiseen ja käyttöön opetuksessa sekä vuorovaikutukseen oppilaiden, toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Kunkin opintojakson osaamistavoitteet muodostavat arvioinnin perustan. Opinnot arvioidaan asteikolla 0-5, lukuun ottamatta opetusharjoitteluja, jotka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN OPISKELIJOILLE, JOILLA ON SUORITETTU KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT Opiskelija voi täydentää aikaisemmin suoritettuja kasvatustieteen / aikuiskasvatuksen opintojaan pedagogisiksi opinnoiksi. Opiskelija, joka on tehnyt kasvatustieteiden aineopinnot (60 op) kasvatustieteen pedagogisiin opintoihin (aineenopettajankoulutus) saapuessaan, saa korvattua 34-35op. Tällöin hän suorittaa täydentävinä opintoina pedagogisesti painottuvia opintoja 10 op (opintojaksot OPEA415 ja OPEA615) sekä opetushallinnon (KTK0006), jos se ei sisälly aikaisemmin suoritettuihin kasvatustieteen aineopintoihin sekä aineopintojen ohjatut opetusharjoittelut 15 op (OPEA515, OPEA525, OPEA535). Korvaavuuksista sovitaan oman aineen pedagogiikan lehtorin kanssa). Jos opiskelijalla on suoritus kesken ja hän on aloittanut kasvatustieteen pedagogiset opinnot vanhalla opetussuunnitelmalla, korvaavuudet ja täydennykset katsotaan pedagogiikan lehtoreiden kanssa. KRITEERIT KOSKIEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ, UUDELLEEN SUORIT- TAMISTA TAI TÄYDENTÄMISTÄ Kriteereiden soveltamisen lähtökohta on eettinen ja koulutusyksikön kokonaisvastuuseen perustuva näkemys opiskelijan omasta oikeusturvasta ja hänen fyysisestä sekä psyykkisestä hyvinvoinnistaan, muiden opiskelijoiden ja oppilaiden oikeudesta oppimiseen sekä turvalliseen opiskeluun ja koulutyöhön sekä ohjaajien ja opettajien oikeudesta hoitaa esteittä ja turvallisesti heille kuuluvaa perustehtävää. A. Keskeyttäminen välittömästi ja toistaiseksi Mikäli opiskelija esiintyy opiskelutilanteissa (opetus, seuranta, ohjaus tai muu koulutyö) huumeiden/alkoholin tai narkoottisten aineiden vaikutuksen alaisena. B. Keskeyttäminen toistaiseksi
Mikäli opiskelija on pitkäaikaisesti sairaana tai raskaana (lääkärintodistus), ja mainitut tekijät ovat terveysuhka opiskelijalle itselleen ja/tai muille opiskeluun osallistuville. Mikäli ohjaajaryhmä toteaa muun syyn, jonka vuoksi opiskelija on kyvytön hoitamaan tehtäviään (jonka seurauksena muiden opiskelijoiden tai oppilaiden asema voi vaarantua ja opiskelija tarvitsee asiantuntevaa hoitoa; esimerkiksi vakava mielenterveyden järkkyminen). C. Opintojakson tai sen osan uudelleen suorittamiseen päädytään Mikäli opiskelijalla on toistuvia laiminlyöntejä (opetukseen tai ohjaukseen liittyviä) tai muut samanaikaiset opiskelu- tai työtehtävät häiritsevät merkittävästi hänen omaansa, muiden opiskelijoiden, oppilaiden ja/tai ohjaajien työtä. Mikäli opetustilanteiden edellyttämät perusasiat eivät ohjauksesta huolimatta ole usean opetustunnin jälkeen riittävästi hallinnassa (oppiminen estyy tai tuntitilanteet ovat toistuvasti vaarallisia/kaoottisia). Mikäli merkittävä osa opiskelusta jää hoitamatta (poissaolojen tai yksityis-asioiden vuoksi) eikä näistä ole sovittu ennalta. D. Yksittäisten tuntien tai muiden vastuutehtävien täydentäminen Opiskelijan lyhytaikaisen sairauden vuoksi silloin, kun tähän ajanjaksoon sisältyy jotakin opetus- ja kasvatustyön kannalta erityisen keskeistä. Silloin kun opiskelija on tunneille/opetustilanteisiin valmistautumaton tai hänellä ilmenee muita laiminlyöntejä (esim. aikatauluista piittaamattomuus, sovittujen tehtävien tekemättä jättäminen). Päätöksenteko Kohdan A kyseessä ollen ryhmään kuuluu myös aineenopettajan koulutussuunnasta vastaava henkilö. Ryhmä voi kuulla opiskelijan lisäksi tarvittaessa myös erityisasiantuntijoita. Kohtien B C osalta päätös tehdään ryhmässä, jossa mukana ovat koulun opettaja, ainedidaktiikan lehtori tai vastaava sekä opiskelija. Kohdan D kriteerien pohjalta päätöksen tekevät opintojaksosta vastaavat ohjaajat ja opettajat keskusteltuaan asiasta opiskelijan kanssa. Täydennettäväksi määrättävä jakso suoritetaan opettajien ja ohjaajien kanssa sovittavana aikana. Mikäli täydennettäviä opintoja on runsaasti, pedagogisten opintojen loppuun saattaminen saattaa viivästyä. RIKOSREKISTERIOTTEIDEN TARKISTAMINEN Vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden yliopistolain muutosten johdosta yliopiston tulee tarkastaa opiskelijan rikosrekisteriote, mikäli opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Opiskelija tilaa rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Otteen voi tilata vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai käyttämällä tarkoitusta varten laadittua lomaketta tai sähköistä hake-
musta. Tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon rikosrekisteriotetta tarvitaan (koulutukseen sisältyvä lasten parissa tehtävä harjoittelu). Ote on opiskelijalle maksuton. Hakemuslomake löytyy seuraavasta osoitteesta: http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/oikeusrekisterikeskus/lomakkeet.html (Huom! Ole tarkka, kun tilaat rikosrekisteriotetta. Valitse lomakkeista kohta: Rikosrekisteriotehakemus: opiskelijan lasten parissa tehtävä työharjoittelu). Rikosrekisteriote ei saa sen esittämishetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Jos opiskelija ei toimita rikosrekisteriotetta tarkistettavaksi, hän ei voi suorittaa alaikäisten parissa tehtäviä opintoja tai harjoittelua. KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP Laajuus: 25 op Perusopintojen osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista - tunnistaa kokemuksiaan, käsityksiään, tunteitaan ja toimintatapojaan vuorovaikutuksessa - osaa tarkastella asiantuntijuuden rakentumista kasvatusalalla - osaa jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti KTKP020 KASVATUS, YHTEISKUNTA JA MUUTOS Laajuus: Osaamistavoitteet: Sisältö: Opetustavat: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhtäältä yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana tarkastella sosialisaatioprosessiin liittyviä kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kasvatus- ja koulutusinstituutioita kasvatussosiologian käsitteitä ja teorioita käyttäen eritellä lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niissä tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia Kasvatus- ja koulutusinstituutiot ja -järjestelmät Kasvatuksen ja koulutuksen suhde valtarakenteisiin, kulttuureihin ja ideologioihin Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena konstruktiona Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Luennot 14 t (4 t livenä, 10 t Moniviestimestä), pienryhmäopiskelu
Suoritustavat: Oppimateriaalit: 10 t Oppimistehtävä Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L. 2006 (tai uudempi). Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus. Luvut 1-10. Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö: Ulla Maija Valleala sekä kaksi seuraavista: Hoikkala, T. & Paju, P. 2013. Apina pulpetissa. Helsinki: Gaudeamus. Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. 2005. Kenen kasvatus. Tampere: Vastapaino. Sivut 1-308 ja 335 357. Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen: iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino. Valinnainen kirjallisuus: Alanen, L. & Karila, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino. Antikainen, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Silvennoinen, H. & Pihlaja, P. (toim.) 2012. Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A 214 (soveltuvin osin). Suoranta, J., Kauppila, J. & Rekola, H., Salo, P. & Vanhalakka- Ruoho, M. 2008. Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. KTKP040 TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETO Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa eritellä arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun perusteita ja eroja tarkastella tutkimusten tieteenfilosofisia ja tieto-opillisia perusoletuksia arvioida omia tietoa ja todellisuutta koskevia uskomuksiaan kuvata kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologisia päälinjoja ja erilaisia tutkimusmenetelmiä poimia tutkimuksista olennaisia tietoja ja tulkita niitä rakentaa omaa asiantuntijuuttaan tutkimuksiin ja tutkimiseen perustuen Sisältö: Tieteellisen ajattelun tunnuspiirteet Tutkimuksen lukutaito Kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset päälinjat
Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Luennot 10 t (Moniviestimestä), pienryhmäopiskelu 8 t Verkkotyöskentely (verkkokeskustelut, oppimistehtävät) Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: 1. Heikkinen, L. T., Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P. 2005. Kartta kasvatustieteen maastosta. Kasvatus (5), 340 354. 2. Hurtig, J., Laitinen M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) 2010. Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS- Kustannus. 3. Kakkuri-Knuuttila, M.-L. & Heinlahti, K. 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Helsinki: Gaudeamus. 4. Raatikainen, P. 2004. Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus. TAI Töttö, P. 2012. Paljonko on paljon. Luvuilla argumentoinnista empiirisessä tutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. sekä Optimassa mainittu muu oppimateriaali. Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö: ilmoitetaan myöhemmin KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ Laajuus: 5 op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa havainnoida erilaisia vuorovaikutustilanteita, eritellä niitä valituista näkökulmista ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta ristiriitatilanteissa Sisältö: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen Vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen Oma vuorovaikutusosaaminen Luennot 10 t, pienryhmäopiskelu 10 t Oppimistehtävät Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: Goffman, E. 2012. Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. Huttunen, R. 1999. Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 153, 48-59. http://www.academia.edu/3249271/dialogiopetuksen_filosofia Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Dialogisuuden lupaus ja rajat.
Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309-334. http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/951-768-168-2.pdf Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. 2013. Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: WSOYpro Oy. ja mahdollisesti luennoitsijan antama muu materiaali Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö: Anna-Maija Poikkeus KTKP010 OPPIMINEN JA OHJAUS Paneelikeskustelu ma 25.4.16 klo 14.15-16 Luennot katsotaan moniviestimestä Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella elinikäistä oppimista ja ohjausta eri tilanteissa sekä omia kokemuksiaan niistä tieteellisten käsitteiden avulla eritellä keskeisiä tieteellisen tutkimuksen näkökulmia oppimisen tutkimukseen (erilaiset oppimiskäsitykset, niiden käsitteet ja pedagogiset seuraukset) nähdä oppimisympäristöjen laaja-alaisuuden ja moninaisuuden tarkastella oppimisympäristöjä ja oppimisprosesseja oppijan näkökulmasta jäsentää opetuksen eriyttämisen periaatteita ja käytäntöjä käyttää oppimisen arvioinnin erilaisia menetelmiä Sisältö: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Oppimiskäsitykset ja niiden pedagogiset seuraukset Oman opetus- ja kasvatusajattelun ja -toiminnan perusteet ja perustelut Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen Erilaiset oppimisympäristöt Yksilölliset erot oppimisessa ja opetuksen eriyttäminen Oppimisen arvioinnin erilaiset menetelmät Luennot 10 t (Moniviestimestä), pienryhmäopiskelu 30 t Oppimistehtävät Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: 1. Dowling, M. 2009. Young children's personal, social and emotional development. 3rd ed. Thousand Oaks, CA : Sage Publications. TAI Nurmi J. & ym. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.
2. Rauste-von Wright L., von Wright J. & Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. TAI Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. TAI Woolfolk, A. 2007 (tai uudempi painos). Educational Psychology. Boston (Mass.): Allyn & Bacon. (luvut 6, 7, 8 ja 9) 3. Puolimatka, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: minuuden rakentamisen filosofia. Ryttylä: Suunta kirjat. 4. Saloviita T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-Kustannus. Edeltävät opinnot KTKP020, KTKP040 ja KTKP050 Integrointi seuraaviin KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus: orientoiva ohjattu harjoittelu opintojaksoi- hin Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö: ilmoitetaan myöhemmin KTKP030 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa havainnoida ja analysoida luokkayhteisön toimintaa, oppimisympäristöä ja oppilaiden moninaisuutta sekä oppimisen että opetuksen näkökulmista reflektoida kokemuksiaan ja tunnistaa omia havainnointi- ja toimintatapojaan tunnistaa oman oppiaineensa oppimisen pedagogisia erityispiirteitä suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita asettaa itselleen kasvattajana ja opettajana kehittymisen tavoitteita Sisältö: A. Sekaryhmätyöskentely Opiskelija havainnoi luokkayhteisön toimintaa ja tutustuu oppimiseen ja ryhmän toimintaan liittyviin ilmiöihin. Ilmiöitä analysoidaan ohjatusti eri aineiden opiskelijoista koostuvassa sekaryhmässä. Opiskelija perehtyy opettajan työhön, kouluyhteisön toimintaan, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja oppii ymmärtämään oppilaantuntemuksen merkityksen ryhmän ja oppimisen ohjaamisessa.
B. Oppiaineen pedagogiikkaa käytännössä Opetustavat: Opiskelija reflektoi omia opetus- ja oppimiskokemuksiaan sekä pohtii oman tieteenalan opintojen ja kouluopetuksen suhdetta. Opiskelija tutustuu oman aineensa keskeisiin pedagogisiin kysymyksiin ja saa omakohtaista kokemusta opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Osio A. Kontaktiopetusta vähintään 24 h, josta opintopiirityöskentelyä 12 h ja tuntien seuraamista 12 h. Osio B. Aineryhmäkohtaista opintopiirityöskentelyä vähintään 15 h, oppituntien ohjattua havainnointia vähintään 10 h ja opiskelijan omaa opetusta vähintään 5 opetuskertaa, joista ainakin yksi on itsenäisesti pidettävä kokonainen oppitunti. Suoritustavat: Oppimateriaalit: Edeltävät opinnot: Integrointi seuraaviin opintojaksoihin: Arviointi: Vastuuyksikkö: Oma opetus ja oppimistehtävät Aine- ja sekaryhmäkohtaista materiaalia KTKP020, KTKP040 ja KTKP050 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus Hyväksytty-hylätty Opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu ja näiden yhteistyössä koordinoivat oppilaitokset Sekaryhmät (tehtävien anto) Keskiviikkoisin 6 kertaa klo 16.15 18.3.16 25.3.16 8.4.16 15.4.16 22.4.16 29.4.16 OPETTAJAN PEDAGOGISET AINEOPINNOT 35 OP Laajuus: 35 op Aineopintojen osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija - osaa arvioida omaa pedagogista osaamistaan ja ymmärrystään ja asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita - tunnistaa oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavia oppijan ja oppimisympäristön keskeisiä piirteitä, riskejä ja tukemisen keinoja sekä yhteiskunnallisia opetuksen ja kasvatuksen rakenteellisia ehtoja - omaa valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen, ryhmäprosessien arviointiin sekä kollegiaaliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön
- osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia - osaa tehdä pienimuotoisen kasvatustieteellisen tutkimuksen ja raportoida sen OPEA215 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ 2 Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt ymmärrystään itsestään vuorovaikuttajana ja osaa soveltaa erilaisiin kohtaamisiin liittyviä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja opiskelija tiedostaa vuorovaikutuksen ja tunne-elämän yhteyksiä oppimiseen opiskelija tunnistaa ja käsittelee opettajan ja oppilaan välisen sekä ryhmän ja kouluyhteisön vuorovaikutussuhteiden etiikkaan kuuluvia ilmiöitä opiskelija osaa eritellä ja analysoida ryhmäprosesseja ja yksilön toimintaa ryhmän jäsenenä opiskelijalla on ymmärrystä moniammatillisesta yhteistyöstä kouluyhteisössä ja valmiuksia heterogeenisen ryhmän ohjaamiseen Sisältö: Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentuminen Vuorovaikutuksen ja oppimisen yhteydet Pedagogisten vuorovaikutussuhteiden etiikka Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopetusta enintään 20 tuntia ja lukupiiri 10 tuntia Suoritustavat: Oppimateriaalit: Oppimistehtävät Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja lisäksi muuta myöhemmin ilmoitettavaa materiaalia 1. Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A. R. & Rasku-Puttonen, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. 2. Metsäpelto, R.-L. & Feldt, T. 2009. Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PSkustannus. 3. Schmuck, R. & Schmuck, P. 2001. Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: McGraw Hill. TAI Niemistö, R. 1999. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. (soveltuvin osin) + Salovaara, R. & Honkonen, T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-Kustannus. TAI Gordon, T. 2006. To-
imiva koulu. Helsinki: LK-kirjat. 4. Peterson, J. M. & Hittie, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö Mikko Vario Intensiiviviikko 1. osa 14.-16.9.15 ja 2. osa 4.-6.11.15 Luennot ma 14.9.15 klo 8.15-10 ti 15.9.15 klo 8.15-10 ke 16.9.15 klo 8.15-10 to 24.9.15 klo 14-16 lukupiiriluento ke 4.11.15 klo 10.15-12 to 5.11.15 klo 8.15-10 Sekaryhmäkokoontumiset ma 14.9.15 klo 10-16 ti 15.9.15 klo 10-16 ke 16.9.15 klo 10-16 to 8.10.15 klo 14-16 to 22.10.15 klo 14-16 to 29.10.15 klo 14-18 ke 4.11.15 klo 8.15-9.45 ja 13.15-16 to 5.11.15 klo 10-16 pe 6.11.15 klo 8.15-16 OPEA315 KASVATUS, YHTEISKUNTA JA MUUTOS 2 Laajuus: Osaamistavoitteet: 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kouluun vaikuttavia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ymmärtää kouluyhteisön omaa toimintaansa määrittävänä kulttuurina osaa toimia aktiivisesti ja eettisesti muuttuvissa ja monimuotoisissa yhteisöissä Sisältö: Yhteiskunnallisia näkökulmia suhteessa opettajan työhön ja
Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: kouluyhteisön toimintaan Koulun kehittäminen Kasvattajan etiikan yhteiskunnallinen ulottuvuus Luento 6h ja pienryhmäopiskelu 20h Oppimistehtävät, lukupiiri sekä teemapäivän suunnittelu ja toteuttaminen. Kurssin vaihtoehtoisesta suoritustavasta neuvotellaan vastuuopettajan kanssa. Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: 1. Collinson, V. & Cook, T. 2007 Organizational learning: improving learning, teaching, and leading in school systems. Thousand Oaks, Calif.: Sage. 2. Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere: Vastapaino. 3. Salminen, J. 2012. Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos 4. bell hooks 2007. Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura. 5. Mount, E. jr. 1990. Professional ethics in context: institutions, images and empathy. Westminster: John Knox Press. Edeltävät opinnot OPEA215 Vuorovaikutus ja yhteistyö 2 Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö Matti Rautiainen to 10.3.16 klo 8.30-12 varattu projektitöiden purkuun Luennot to 19.11.15 klo 12-14 to 26.11.15 klo 12-14 Sekaryhmäkokoontumiset to 19.11.15 klo 14-16 to 26.11.15 klo 14-16 to 3.12.15 klo 14-16 to 14.1.16 klo 14-16 to 21.1.16 klo 14-16 to 28.1.16 klo 14-16 to 4.2.16 klo 14-16 to 11.2.16 klo 14-16 to 18.2.16 klo 14-16 to 25.2.16 klo 14-16 to 3.3.16 klo 14-16 to 17.3.16 klo 14-16
KTK0006 OPETUSHALLINNON OPINNOT Laajuus: Osaamistavoitteet: Sisältö: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Ajankohta: Arviointi: Vastuuhenkilöt: 1 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija: - osaa kuvata koulutusta koskevaa lainsäädäntöä - osaa soveltaa oman koulutustason opetustoimen lainsäädäntöä - osaa käyttää Finlex-ohjelmaa varhaiskasvatuksen lainsäädäntö perusopetus- ja lukiolainsäädäntö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen lainsäädäntö hallintolaki opettajan vastuukysymykset arviointi lastensuojelu, oppilashuolto luennot 12 h oppimistehtävät Finlex (https://www.finlex.fi/fi/) sekä luennoitsijan esittelemä muu oheismateriaali samansisältöisenä 2. periodi (sl) ja 3. periodi (kl) hyv-hyl Anna-Leena Huttunen (kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskus) Mika Risku (Koulutusjohtamisen instituutti) Osallistutaan joko syksyn tai kevään luennoille Luennot syyslukukausi 2015 ma 26.10.15 klo 16-18 to 29.10.15 klo 16-18 ma 2.11.15 klo 16-18 ma 9.11.15 klo 16-18 to 12.11.15 klo 16-18 ma 14.12.16 klo 16-18 Luennot kevätlukukausi 2016 ma 1.2.16 klo 16-18 to 4.2.16 klo 16-18 ma 8.2.16 klo 16-18 to 11.2.16 klo 16-18 to 18.2.16 klo 16-18 to 17.3.16 klo 16-18 OPEA415 OPPIMINEN JA OHJAAMINEN 2 Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee asettamaan oman oppiaineensa oppimiseen liittyviä tavoitteita sekä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan
niiden toteutumista osaa kohdentaa ja yksilöidä oppimis- ja kasvatustavoitteita osaa suunnitella eri aikavälin oppimiskokonaisuuksia osaa käyttää erilaisille oppijoille tarkoituksenmukaisia työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä arviointimenettelyjä Sisältö: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Edeltävät opinnot Integrointi seuraaviin opintojaksoihin Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö Riikka Alanen Oman oppiaineen pedagogiikka Oppimisympäristöt Opetuksen eriyttäminen Oppimisen arvioinnin erilaiset menetelmät Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimistehtävät ja/tai tentti Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) 2013. Toinen tapa käydä koulua. Tampere: Vastapaino. Woolfolk, A. 2007. Educational Psychology. Boston (Mass.): Allyn & Bacon. Bransford, J. D. & ym. (toim.) 2004. Miten opimme. Helsinki: WSOY Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2005. Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY (6.painos tai uudempi) KTKP010 Oppiminen ja ohjaus OPEA515 Osaaminen ja asiantuntijuus: ohjattu perusharjoittelu Ainepedagogiikka - vieraissa kielissä, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä luonnontieteissä ja matematiikassa luennot - muiden aineiden luennot integroidaan aineryhmätyöskentelyyn OPEA515 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS: OHJATTU PERUSHARJOIT- TELU Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa yksilöidä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelman ja oppiaineen luonteen pohjalta osaa suunnitella ja toteuttaa muutaman tunnin pituisia oppi-
misjaksoja ja hänellä on oppimisen ohjaamisen perustaidot osaa kehittää toimintaansa arviointitiedon ja palautekeskustelujen perusteella tietää oppimisen arvioinnin periaatteet ja osaa soveltaa tietojaan käytännön työssä osaa hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä harjaantuu oman toimintansa arviointiin ja tiedostaa vastuunsa kasvattajana Sisältö: Opiskelija: suunnittelee ja toteuttaa ohjatusti oppitunteja. oppii hyödyntämään pääaineopintojen tuomaa asiantuntijuutta omassa opetuksessaan. havainnoi oppilaita yksilöllisinä erilaisina oppijoina ja ryhmän jäseninä. tutustuu erilaisiin oppimisympäristöihin ja harjaantuu tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Edeltävät opinnot: Integrointi seuraaviin opintojaksoihin: Arviointi: Vastuuyksikkö: Opintopiirityöskentelyä vähintään 10 h, kaksi ohjattua ryhmäkuuntelua ja muuta aineryhmäkohtaista opiskelua Oppimistehtävät ja omaa opetusta 14-16 opetustuntia Aineryhmäkohtaista materiaalia Kasvatustieteen perusopinnot OPEA215, OPEA415 Hyväksytty-hylätty Opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu ja näiden yhteistyössä koordinoimat oppilaitokset OPEA525 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS: SYVENTÄVÄ OHJATTU HARJOITTELU Laajuus: Osaamistavoitteet: 7 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogisen ja oman aineen teoriatiedon yhdistäviä oppimiskokonaisuuksia osaa ohjata yksilöllistä oppimista
osaa asettaa tavoitteita omalle ja oppilaan kasvulle ja oppimiselle osaa arvioida monipuolisesti omaa ja oppilaiden toimintaa ymmärtää opettajan työn moninaisuuden pystyy kehittämään pedagogisia taitojaan ammatillisessa yhteistyössä tunnistaa ja arvioi kriittisesti koulukulttuurin vakiintuneita käytänteitä soveltaa tutkimustietoa oman opettajuutensa kehittämiseen pystyy toimimaan opettajana itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa Sisältö: Opiskelija: osallistuu vähintään kahden opetuskokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. oppii kohtaamaan opetuksessaan erilaisia oppijoita ja tunnistamaan oppimisvaikeuksia. syventää oppimisen arviointitaitojaan ja harjoittelee arviointipalautteen antamista. pohtii ja tutkii oman opetus- ja kasvatustyönsä teoreettisia, filosofisia ja eettisiä periaatteita. suunnittelee teoreettisiin lähtökohtiin perustuvan opetuskokeilun ja toteuttaa sen tämän opintojakson aikana. Opetuskokeilu dokumentoidaan, raportoidaan ja reflektoidaan yhdessä opiskelijoiden, ohjaavan opettajan ja OKL:n lehtorin kanssa. Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Edeltävät opinnot: Integrointi seuraaviin opintojaksoihin: Arviointi: Luentoja 10 h, ainekohtaisia opintopiirejä vähintään 10 h ja vähintään yksi muun kuin oman opetettavan aineen ryhmäkuuntelu. Opetuskokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja arviointi. Omaa opetusta 18-20 opetustuntia. Osa opintojaksosta on mahdollista tehdä sivuaineessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan. Aineryhmäkohtaista materiaalia OPEA415, OPEA215, OPEA515 OPEA615 Hyväksytty-hylätty
Vastuuyksikkö: Opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu ja näiden yhteistyössä koordinoimat oppilaitokset OPEA535 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS: SOVELTAVA OHJATTU HARJOITTELU Infotilaisuus to 24.9.15 klo 16.15-18 Laajuus: Osaamistavoitteet: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opettajan työn moninaisuuden osaa soveltaa pedagogisia taitojaan ammatillisessa yhteistyössä eri työyhteisöissä osaa työskennellä opettajan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa tarkastella toimintaansa opettajana kasvatusta ja opetusta koskevan teoreettisen tiedon näkökulmasta ymmärtää elinikäisen ammatillisen kasvun tärkeyden osaa tarkastella opettajan työtä ja kouluyhteisöä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa Sisältö: Tutustuminen kahden viikon ajan johonkin oppilaitokseen tai muuhun työyhteisöön, joka toimii kiinteässä yhteistyössä koulun ja kodin kanssa Opetustavat: Luento 2 h ja pienryhmäopiskelua 6-8 h Suoritustavat: henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen, jonka oma ainepedagogiikan lehtori hyväksyy etukäteen työyhteisön toiminnan, esimerkiksi opetussuunnitelman toteutuksen, seuraaminen henkilökunnan jäsenen, esimerkiksi rehtorin haastattelu yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen harjoittelu, vähintään 6 oppituntia tai vastaava määrä muuta itsenäistä toimintaa työyhteisössä omat oppimistehtävät harjoitteluraportti Oppimateriaalit: Opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti
Edeltävät opinnot: Integrointi seuraaviin opintojaksoihin: Arviointi: Vastuuhenkilö: OPEA315, OPEA515 OPEA615 Hyväksytty-hylätty Aineenopettajakoulutuksen harjoittelutoimikunnan puheenjohtaja OPEA615 TIETEELLISEN TIEDON RAKENTUMINEN: TUTKIVA OPETTA- JUUS 2 Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tutkivan opettajuuden periaatteet tuntee keskeisiä kasvatus- ja opetustyön tutkimuksen laadullisia ja määrällisiä lähestymistapoja tietää opetustyön, oppimisen ja sen ohjaamisen tutkimuksen metodeja osaa perustella oman opetus- ja kasvatusajattelunsa ja toimintansa perusteet ja käytänteet ymmärtää kielen roolin osana merkitysten rakentamista ja osaa pedagogisilla ratkaisuilla tukea oppimista, kielellistä kehitystä ja monikielisyyttä omassa oppiaineessaan. Sisältö: Tutkimuksen suunnittelu Tutkimuksen toteuttaminen ja arviointi Oman kasvatus- ja opetusajattelun työstämistä Kielitietoinen aineenopetus Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät ja/tai tentti Oppimateriaalit: Aineryhmäkohtaista materiaalia Edeltävät opinnot KTKP040 Tieteellinen tieto ja ajattelu Integrointi seuraaviin OPEA515 Osaaminen ja asiantuntijuus: syventävä ohjattu harjoittelu opintojaksoi- hin Arviointi: 0 5 Vastuuhenkilö Mirja Tarnanen 1) Ainepedagogiikka - vieraissa kielissä, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä luonnontieteissä, matematiikassa ja tietotekniikassa luennot - muiden aineiden luennot integroidaan aineryhmätyöskentelyyn
2) Kielitaitoinen aineenopetus -luennot ---------------------- OPEA550 MUSIIKIN SOVELTAVA HARJOITTELU (Opintojakso täydentää musiikin maisteriopiskelijoiden pedagogiset aineopinnot.) Laajuus: Osaamistavoitteet: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa musiikin opetusta perusasteella ja lukiossa arvioida oppimista ja omaa toimintaansa kasvattajana käyttää ja soveltaa musiikin oppimateriaaleja ja opetusvälineistöä - eriyttää opetustaan erilaisille ryhmille ja oppijoille Sisältö: Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ohjatusti oppitunteja reflektoi aiempien opintojensa tuomaa asiantuntijuutta koulukontekstissa tutustuu opetussuunnitelmiin, -materiaaleihin ja -välineisiin harjaantuu ryhmän ohjaamisessa ja erilaisten oppijoiden kohtaamisessa Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: Vastuuyksikkö ainekohtaista kontaktiopetusta, jossa opintopiirityöskentelyä ja kaksi toveriarviointia. Oppimistehtävät, omaa opetusta 10 opetuskertaa Aineryhmässä sovittu materiaali Hyväksytty hylätty Normaalikoulu KÄYTÄNNÖN ASIOITA JA YHTEYSHENKILÖITÄ Aina, kun sinua askarruttaa jokin asia, et ymmärrä tai haluat lisätietoa kysy. Käänny perusopinnoissa oman kotiryhmäopettajasi puoleen ja aineopinnoissa oman aineesi didaktiikan lehtorin puoleen. Apua saat myös seuraavilta henkilöiltä. Pirjo Leimio Osastosihteeri sähköposti: pirjo.leimio@jyu.fi Puhelin: 040-8053766
Matti Rautiainen OKL:n varajohtaja sähköposti: matti.a.rautiainen@jyu.fi Puhelin: 040-8053368 Ainekohtaiset yhteyshenkilöt: Kasvatustieteen perusopintojen yhdyshenkilöt lukuvuonna 2015-2016 ovat: KTKP020, KTKP040 ja KTKP050 KTKP010 ja KTKP030 Paula Rönnberg Anna-Leena Huttunen Aineenopettajan pedagogisten opintojen aineopintojen yhdyshenkilöt lukuvuonna 2015-2016 ovat: äidinkieli ja kirjallisuus Mari Hankala historia Matti Rautiainen matematiikka Sinikka Kaartinen fysiikka ja kemia Anssi Lindell biologia Ilkka Ratinen tietotekniikka Ritva-Liisa Järvelä vieraat kielet (ruotsi, englanti, saksa, ranska ja venäjä) Kati Kajander, Tarja Nyman, Maria Ruohotie-Lyhty musiikki Sanna Salminen liikunta Tommi Mäkinen LUKUVUOSI 2015 2016 PERIODIT I periodi 1.9.-23.10.2015 II periodi 26.10.-18.12.2015 III periodi 11.1.-11.3.2016 IV periodi 14.3.-20.5.2016 Opetuksen pääsiäistauko on 21.3.-28.3.2016. Opetus alkaa heti toisen pääsiäispäivän jälkeen. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN YLEISET TENTIT pe 18.9. pe 23.10. pe 13.11. pe 11.12. pe 22.1.
pe 19.2. pe 18.3. pe 15.4. ti 17.5. pe 3.6. pe 1.7. pe 19.8. Tentit alkavat klo 12.00.