Ikääntyneiden laaja-alainen toimintakyvyn. kolmannen sektorin yhteistyönä. osahanke. Kansanterveyspäivät 14.1.2011 Heikki Heinonen



Samankaltaiset tiedostot
Kohti ikäihmisten parempaa toimintakykyä Päijät-Hämeessä:

IKIHYVÄN kehittämishanke

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

Liikunta ikääntyneiden turvallisuuden edistäjänä Tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Toimintakyvyn edistäminen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Liikkeellä voimaa vuosiin

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Psyykkinen toimintakyky

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Mai-Brit Salo

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Sisäinen hanke/suunnitelma

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Transkriptio:

Ikääntyneiden laaja-alainen toimintakyvyn edistäminen, i perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ll ja kolmannen sektorin yhteistyönä Ikihyvä Päijät-Häme hankkeen osahanke Kansanterveyspäivät 14.1.2011 Heikki Heinonen Heikki Heinonen 1

Ikihyvä Päijät-Häme Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän 15 jäsenkunnan alueella toteutettava kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke Keskeiset hankkeet Ikihyvä, kohortti tutkimus 2002-2012 Elintapaneuvonta 2002- II-tyypin diabetes Systemaattinen malli terveyden e edistämiseksi Päijät-Hämeen alueella Valtimotautien ennaltaehkäisy ja omahoito 2004- Toimintakykyinterventiot ikääntyneille 2004-2012 Heikki Heinonen 2

HY/Palmenia Suunnittelija Anu Ritsilä (YTM) Suunnittelija Pasi Töyli (LitM, KTM) Kehittämispäällikkö Raisa Valve (FT) Erikoistutkija Ilkka Haapola (VTT) YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Tieteellinen johtaja Mikael Fogelholm (dosentti, ETT), Suomen Akatemia 3. sektori: Harjulan Setlementti Ry, Dila, Hyvinvointikeskus Onni, Sysmän palvelu l taloyhdistys t LAMK Sysmä,Hartola, Myrskylä HY/Yht.pol. Professori Antti Karisto (VTT, LuK ) Phsotey Professori Martti Talja Terveyskes- kukset: Lahti, Pukkila, Yksityissektori THL Professori Antti Uutela (VTT) Erikoistutkija Heikki Heinonen (VTT) Erikoistutkija Pilvikki Absetz (dosentti, PsT) Tutkija Olli Nummela (FT) Heikki Heinonen 3

Taustaa toimintakykyhankkeelle Kroonisten tautien ti kuten sydän- ja verisuonitautien it ti ja kkk kakkostyypin diabeteksen ehkäisyohjelmia on kehitetty Suomessa ja maailmalla viimeisten i kymmenen vuoden ajan Perusterveydenhuollossa tunnustetaan jo laajasti riskihenkilöiden varhaisen, systemaattisen tunnistuksen sekä ohjauksen ja seurannan merkitys Iäkkäiden toimintakyvyn suhteen terveydenhuollossa ei ole systemaattista toimintamallia, toisin kuin kroonisten kansantautien aktiivisessa ehkäisyssä Lähteitä:Kahn ym., 2004, Knowler ym., 2002, Lindstrom ym., 2003, Tuomilehto ym., 2001, Absetz ym. 2007 Heikki Heinonen 4

Toimintakyky Moniulotteinen käsite: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen Ympäristösidonnainen Toimintakykyä voidaan kuvata tasapainotilana kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä (S-L Kauppi, KELA, 2006) Heikki Heinonen 5

Riskitekijät toimintakyvyn alenemiselle ja laitoshoitoon joutumiselle Kognitiivisen toiminnan heikkous Depressio Sairauksien lukumäärä Korkea tai matala lihavuusindeksi Alaraajojen toimintarajoitus Vähäiset sosiaaliset kontaktit ktit Vähäinen fyysinen aktiivisuus Koettu huono terveydentila Tupakointi D-vitamiinin puutos Mohs ym. Neurology 2001;57:481-488. Stuck A, ym. Social Science of Medicine 1999;48:445-469. 469. Heikki Heinonen 6

Riskitekijöihin vaikuttaminen Terveyden edistämistoimenpiteillä i t i it illä mm. liikunnalla, ll terveellisellä llä ravitsemuksella ja yhteisöön kuulumisen avulla - voidaan merkittävästi vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn Toimintakyvyn alenemisen riskitekijöiden varhaisella tunnistamisella ja onnistuneella hoitoonohjauksella voidaan ehkäistä toimintakyvyttömyyttä ja hidastaa merkittävästi sairauksien etenemistä ja puhkeamista ja siirtää laitoshoitoon joutumista Pitkäaikaisennusteessa on arvioitu, että laitoshoidon tarpeen myöhentäminen vuodella vähentäisi menoja 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaisi noin 1 miljardin euron säästöä vuoden 2008 tasossa. Lähteitä: Fiatarone ym. 1994, Wilcox ym. 2000, Chernoff, 2001, Kiiskinen ym.,2008 Heikki Heinonen 7

Päätavoitteet Systeemitasolla: Kehittää ja juurruttaa olemassa oleviin rakenteisiin ennalta ehkäisevä seutukunnallinen toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin, edistämiseen ja seurantaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yksilötasolla: Vaikuttaa laaja alaisesti toimintakykyyn; parantaa fyysistä suorituskykyä, yy, ravitsemusta ja vahvistaa sosiaalista verkostoa (torjua yksinäisyyttä) Heikki Heinonen 8

Toimet tavoitteiden saavuttamiseksi terveysasemalla Vahvistetaan toimintakyvyn menettämisen riskissä olevien henkilöiden tunnistamista varhaisessa vaiheessa (mittarikoulutus) Vahvistetaan julkisen sektorin ohjausprosessia terveysasemalta kolmannelle sektorille toimintakykyä tukeviin ryhmiin ja kotiharjoitteluun Systematisoidaan toimintakyvyn kirjaamista ja rakennetaan sähköiseen sairauskertomukseen toimintakykyosio, jonne viedään toimintakyvyn mittareita Selkiytetään roolia ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Otetaan käyttöön kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arviointivälineitä Saadaan toimintakykytietoa kuntalaisista Tehdään ennaltaehkäisevää työtä näkyväksi Heikki Heinonen 9

Toimet kolmannen sektorin toimipaikoissa Otetaan käyttöön tavoitteellisen toiminnan työtapa (koulutusohjelma) Opitaan p uusia luovia toiminnallisia ryhmänohjausmenetelmiä Tiivistetään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa Heikki Heinonen 10

Mitä uutta malli tuo? Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi ja sen edistäminen osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Koulutus ja palaute Sähköinen toimintakykytietojen i t k ti t kirjaaminen i Yksilölähtöinen, tavoitteellinen, terveyttä edistävä toimintatapa otetaan t käyttöön kolmannen sektorin toimipaikoissa i iki Voima ja tasapainoharjoittelu Sisällöt ja menetelmät on suunniteltu yhteistyössä ryhmänohjaajien kanssa Heikki Heinonen 11

Motivoiva, tavoitteellinen ohjaus alkaa UNELMASTA NYKYTILA Miten elän nyt? Millaiset päivittäiset elintapani ovat? Mikä on minulle tärkeää? Mistä saan iloa ja voimia? i Mitä haluan jatkossa elämältäni? Vastaako nykytila sitä mitä haluan? Mitä muuttaisin jotta pääsisin lähemmäksi sitä mitä haluan? PÄÄ- MÄÄRÄ = SUUNNI- TELMAT Mitä teen ensin? Mitä seuraavaksi? Missä? Milloin? Mikä auttaa minua varmistamaan tt toteutuksen? tk SEURANTA JA ARVIOINTI Miten hyvin olen onnistunut? Pitäisikö jotain tehdä toisin? Miten haluan jatkaa? TAVOIT- TEET / KOKEILUT Unelma 19.1.2011 Absetz / 2010 12

Mallin toteutus ja arviointi KOLMAS SEKTORI Interventiosisällöt: Tavoitteellinen toiminta Sosiaaliset verkostot Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu Ravitsemus Kesto: 12 viikkoa IKIHYVÄ KEHITTÄMISHANKE 2008-20122012 Organisoi Koordinoi Kouluttaa Innostaa Tutkii Raportoi Ohjataan interventiojaksoon kolmannelle sektorille TERVEYSKESKUS Terveyskeskus löytää asiakasvirrastaan toimintakyvyn menettämisen riskissä olevia 70 v henkilöitä (n= 300) satunnaistetaan koe/kontrolli ryhmiin Ohjataan terveyskeskukseen seurantamittausta ja kirjaamista varten Heikki Heinonen 13

RISKIHENKILÖIDEN TUNNISTAMINEN: toimintakyvyn i arviointi i iterveysasemalla SEULONTAMITTAUS: Fyysinen toimintakyky SPPB (7 9) Muisti Mieliala Ravitsemus Alkoholinkäyttö Lomakekysely MMSE GDS MNA AUDIT Sosiaalisen tuen määrä ja laatu SPS sosiaalinen toimintakyky Hyve mittari Elämänlaatuä l RAND 36 Terveyskäyttäytyminen Suljetaan pois vaikeasti dementoituneet (MMSE < 20 pistettä) vaikeasti masentuneet (GDS 10 pistettä) ja alkoholin suurkäyttäjät (AUDIT 12 pistettä). kotihoidossa TÄRKEÄÄ: Poissuljetut ohjataan terveydenhuollon järjestelmässä j ä ä eteenpäin Heikki Heinonen 14

Tutkimuskysymykset: Mikä on intervention lyhyen y (3 kk) ja pitkän (15-24 kk) aikavälin vaikuttavuus fyysisen toimintakyvyn, ravitsemuksen, sosiaalisen verkoston, psyykkisen hyvinvoinnin ja kognitiivisen suoriutumisen suhteen informaatioryhmään verrattuna? Mitä hyötyjä malli tuottaa terveyskeskuksille ja ikääntyneille? Miten malli soveltuu normaalitoimintaan i i t ja kuinka k laajalti lti se otetaan käyttöön? Mitkä ovat intervention kokonaiskustannukset ja mitä näillä kustannuksilla saavutetaan? Heikki Heinonen 15

Arviointi 1. Mallin toimivuus iäkkäiden kannalta: Arviointimenetelmät: Ryhmähaastattelut Seurantamittaukset Lomakekyselyt Potilasrekisteri t i 2. Mallin toimivuus terveyskeskusten ja kolmannen sektorien toimijoiden kannalta: Arviointimenetelmät: Ryhmähaastattelut Kyselyt Kustannusseuranta Heikki Heinonen 16

Toimintamallin aikataulu ja mittaukset (iäkkäät) Kevät 2010: Ensimmäinen aalto Lahti, Sysmä ja Pukkila Syksy 2010: Toinen aalto Lahti, Sysmä ja Pukkila Kevät 2011: Kolmas aalto Lahti, Sysmä & Hartola ja Pukkila & Myrskylä Osallistujamäärät (interventio n=150 ja informaatio n=150) Lahti 160 Sysmä &Hartola 80 Pukkila (& Myrskylä) 60 Yht. 300 Seurantamittaukset 1. 3 kk alkumittauksesta 2. 15 kk alkumittauksesta 3. Loppumittaus Mittareiden ja lomakekyselyn lisäksi seurataan potilastietoja Toimintamallin vaikuttavuutta tutkitaan vuoteen 2012 saakka. Heikki Heinonen 17

Intervention tuloksia ensimmäisten ryhmien osalta (n=45) Interventioryhmäläiset ilmaisivat kokevansa vähemmän kipuja kuin ennen interventiota. Itse raportoitu fyysinen kunto merkitsevästi parempiintervention intervention jälkeen. Ryhmäläiset raportoivat merkittävästi vähemmän rajoituksia ruokakassin kantamisessa ja portaiden ylösnousussa. Emotionaalinen hyvinvointi i oli lisääntynyt interventioryhmäläisillä Heikki Heinonen 18

Iäkkäiden kokemuksia Poimintoja ryhmäkuvauksista: Odotin tapaamista Tekee hyvää tällaiselle vanhalle ukolle kll Iloa tuottava Hyvät jumpat ja venyttelyt Kaikkia kuunneltiin Hyvä henki Kuntosalitoiminta oli kivaa Tulee pirteäksi Heikki Heinonen 19

Kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset ryhmistä (Pauli Haavistola) Ilmapiiri: positiivinen ja avoin Ryhmät sitoutuneita: vähäiset poissaolot & etuoikeuden tunne ryhmään kuulumisesta Mahdollisuus sanoa sanottavansa Vain muutamia negatiivisia piirteitä havaittiin (kirjalliset tehtävät) Ilmapiirin kehittyminen ryhmätoiminnan aikana: Alussa varovaisempaa, haettiin paikkaa ryhmässä Tiivistyi ja aktivoitui loppua kohden Paikoin i jopa yllättävänkin ä avoimia i Heikki Heinonen 20

Terveyden/sairaanhoitajien kokemuksia (Katariina Peltonen) Ja must tuntuu et tääl terveysasemilla tavallaan nyt tulee tuutin täydellä kaikkee uutta ja on kaikennäköstä hanketta ja tutkimusta ni alkaa niinku väsyäkin siihen. Mä luulen että, ainaki mulla välillä että, väsy siihen että ei pysy millään kaikki täällä mitä pitäis muistaa ja välillä Sitten sä löydät jonku muistisairauden i että nyt, onneks tää tutkimus tki oli että me saatiin se nyt kiinni, saa lääkitystä ja sitte et taas voi asuu pidempään kotona. Tavallaan on vaikee päästä sisälle, mut sit ku sä täs oot, ni tavallaan se imasee sut. Tää on ihan lähellä mun sydäntä. Mä rakastan tätä! Eniten mä tässä ajattelen et on ihanaa ku on joskus kerranki joku juttu mikä voi tarjota asiakkaalle, niinku tää ryhmä. Se on aina siitä et ei oo mitään mitä tarjota. Heikki Heinonen 21

Kiitoksia Kuvat Anu Ritsilä Heikki Heinonen 22