Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTYMISEN YHTEYDET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

TYÖPAIKKAVALMENTAJAT TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJINÄ - UKK-instituutin osahanke

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?

Tavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke

Toimintakyky kuntoonhankkeen

Seuranta- ja loppukysely

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

3. Verenpaine 1. / 2. /

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

Liikahdus Elämäntapa

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

TILASTOKATSAUS 16:2016

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Sovitut seuranta-ajat

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

sityksiä terveysinformaatiosta

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

tt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_lomakekieli 1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päättökysely 2017 tulokset

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Energiaraportti Yritys X

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela


Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Terveelliset elämäntavat

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Transkriptio:

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti

Hankkeen vaikuttavuus Tules-kurssin tulosten arviointi ja interventioiden alku- ja loppukyselyt Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK-instituutti

Marjo Rinne Vaikuttavuusarviointia Tules-kursseilla olleista (51 naista ja 13 miestä) 35 Kuvio 1. Ikä 30 Kuvio 2. Koettu terveydentila 60 Kuvio 3. Sairaudet 30 25 50 25 20 40 20 15 15 30 10 10 20 5 0-30 31-40 41-50 51-59 5 0 huono kohtalainen hyvä 10 0 30 Kuvio 4. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus 25 20 15 10 5 Naiset Miehet 0

Tules-kuntoutujille tehtyjen mittausten tulokset Naiset (alussa 51/lopussa 23) Miehet (alussa 13) Alkumittaus Muutos Alkumittaus Paino 82,5 kg -0,8 kg 93,7 kg Painoindeksi/BMI 30,6 (7,6) - 0,5 (1,3) 29,6 (8,0) -sopiva paino (BMI 18,5-25) - lievä ylipaino (BMI 25,1-30) - merkittävä ylipaino (BMI 30,1-35) - vaikea ylipaino (BMI 35,1-40) 12 naisella 5 miehellä 19 naisella 2 miehellä 9 naisella 4 miehellä 11 naisella 2 miehellä Vyötärön ympärys 101,5 cm 1,3 cm 107cm Verenpaine systolinen 130 mmhg - 4,1 mmhg 130 mmhg Verenpaine diastolinen 88 mmhg - 5,2 mmhg 88 mmhg Loppumittauksissa 11 naisella paino oli pudonnut, systolinen verenpaine laskenut 15 naisella ja diastolinen 18 naisella. Marjo Rinne

Terveyskuntotestien tulokset Alkumittaus Naiset (alussa 51,/lopussa 23) Muutos Parempi kuin alkutilanteessa Miehet (alussa13) Alkumittaus Hartianseudun liikerajoitus 6 naisella 21 naisella 8 miehellä Puristusvoima 34,5 kg 0,6 kg 12 naisella 52,4 kg Muunneltu punnerrus 4 punnerrusta + 2,9 10 naisella 8 punnerrusta Ponnistushyppy 18,5 cm 0,5 cm 10 naisella 30,9 cm 6 min. kävelytesti 529,3 m 17,9 m 12 naisella 593,4 m Marjo Rinne

Marjo Rinne Päivittäinen liikkuminen ja paikallaanolo (51 naista ja 13 miestä) Mahdollisuudet harrastaa liikuntaa/kysely Päivittäinen fyysinen aktiivisuus/liikemittari lkm 30 h:min:sek 8:24:00 25 20 15 7:12:00 6:00:00 4:48:00 3:36:00 10 2:24:00 5 1:12:00 0 hyvät kohtalaiset huonot 0:00:00 Naiset Miehet Alkumittaus Loppumittaus

Päivittäinen liikkuminen ja paikallaanolo liikemittarianalyysi (yht. 51 naista ja 13 miestä) Yhtämittaisten yli 20 minuutin istumisjaksojen kokonaisaika h:min:sek 3:48:58 3:48:14 3:47:31 3:46:48 Yhtämittaisten yli 20 minuutin istumisjaksojen ylösnousujen lukumäärä lkm 40,0 35,0 30,0 25,0 3:46:05 3:45:22 20,0 15,0 Alkumittaus Loppumittaus 3:44:38 10,0 3:43:55 5,0 3:43:12 Alkumittaus Loppumittaus 0,0 Istumisjaksot 20+ Ylösnousut lkm Marjo Rinne

Päivittäinen liikkuminen - liikemittarianalyysi Yli 10 minuutin mittaisista liikkumisjaksoista (yli 1,5 MET) ja reippaista liikuntajaksoista (yli 3 MET) kertynyt päivittäinen aika ja lukumäärä. h:min:sek lkm 0:50:24 3,0 0:43:12 2,5 0:36:00 2,0 0:28:48 1,5 0:21:36 0:14:24 1,0 0:07:12 0,5 0:00:00 Liikkumisjakso 10+, aika Reipas ja rasittava liikkum10+; aika Päivittäisten askelten lukumäärä 7000 6000 Yht. 0,0 Liikkuminen 10+, lkm Reipas ja rasittava 10+, lkm 5000 4000 3000 2000 Tunneittain Mittaus 1 Mittaus 2 1000 Marjo Rinne 0 Total klo 7-10 klo 10-13 klo 13-16 klo 16-19 kklo 19-22

Palveluohjautumisen toteutumisen selvitys Webropol kyselyt alussa ja lopussa Marjo Rinne

Ikä Palveluohjautumisen toteutumisen selvitys Vastaajien taustatiedot Naiset (n=124) Miehet (n=69) - 30 32 % 70 % 31-40 15 % 8 % 41-50 25 % 12 % 51-59 27 % 10 % Koulutustausta ei ole käynyt koulua kansa-/kansalais/peruskoulu peruskoulu/jäänyt kesken Koulutus peruskoulun jälkeen ei koulutusta lukio ammatilliseen koulutukseen valmentava (VALMA) kurssimuotoinen ammatillinen koulutus ammattikoulu-/opisto tai näyttötutkinto amk-tutkinto amk aloitettu, mutta keskeyttänyt 1 % 97 % 2 % 79 % 15 % 7 % 8 % 45 % 3 % 18 % - 94 % 6 % 75 % 9% 6% - 45 % - 28 % Työttömyyden kesto alle vuosi 1 5 vuotta yli 5 vuotta kuntouttava työtoiminta/kokeilu Työttömyyspäivät (ed. 6 kk) ei yhtään päivää 1-30 päivää 31-100 päivää yli 100 päivää Sairauspäivien määrä (ed. 6 kk) ei yhtään 1-10 päivää 11-30 päivää 31-90 päivää yli 90 päivää Naiset (n=124) 18 % 21 % 4 % 15 % 23 % 3 % 9 % 56 % 43 % 22 % 8 % 7 % 7 % Miehet (n=69) 32 % 25 % 4 % 20 % 12 % 4 % 13 % 65 % 54 % 26 % 6 % - 6 % Marjo Rinne

Marjo Rinne Alkutilanteen kartoituksen tietoja Tyytyväisyys elämään - puolet vastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkiseen elämäänsä - vain 20 % naisista ja 10 % miehistä oli tyytymättömiä Päivittäinen suoriutuminen - 1/3:lla vastaajista vaikeuksia suoriutua päivittäisistä toimista (esim. kotityöt, asioiminen, matkustaminen) - internetin käyttäminen ei ollut vaikeaa: 80 % miehistä ja 40 % naisista pystyi käyttämään, koulutustausta ei vaikuttanut tähän Työkyky - vain 10 % arvioi työkykynsä hyväksi - pitkäaikaissairaudet haittana n. 40 %:lla vastaajista Mieliala, toiveikkuus sekä kokemus omasta hyödyllisyydestä - 15 %:lla huono, 15 %:lla erittäin hyvä - 40 % huolissaan alakuloisuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta - vastaajille kuitenkin tarve saada psyykkistä tukea omaan tilanteeseensa

Marjo Rinne Mieliala, toiveikkuus sekä kokemus omasta hyödyllisyydestä - 15 %:lla huono, 15 %:lla erittäin hyvä - 40 % huolissaan alakuloisuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta Vastaajilla tarve saada psyykkistä tukea omaan tilanteeseensa. Koettuja vaikeuksia - Keskittymiskyky - Ongelmatilanteiden ratkaisu - Ajattelun selkeys - Vireys-/energisyys vähissä - Unettomuus - Huono kunto (30 %:lla)

Marjo Rinne Loppukyselyn tarkastelu katoanalyysin perusteella Vain 36 % alkukyselyyn osallistuneista vastasi - naiset enemmistönä, nuorempi ikäryhmä ei vastannut juurikaan - vastaajilla pidempi koulutustausta kuin ei-vastaajilla - vastaajista monet kokopäivätyössä - parempi suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista - suurimmalla osalla vastaajista jokin pitkäaikaissairaus - työkyky heikompi alkutilanteeseen verrattuna - mieliala parempi kuin alkukyselyssä

Marjo Rinne Pohdintaa kyselyn perusteella Heikentynyt terveydentila oli työttömyyden ohella monilla ongelmana. Moni tarvitsisi psyykkistä tukea (mieliala ym.). Vastaajilla oli lisäksi melko vähän virallista ja nykyvaatimuksiin vastaavaa koulutusta. Pitkäaikainen työttömyys syrjäyttää nyky-yhteiskunnan työelämästä, jossa muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja nopeassa tahdissa.

Kiitos! Kuntoutuskeskus Kiipula Kuntoutumiskeskus Apila Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos UKK-instituutti