Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu
Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia ja mätiä tarvitaan? Paljonko poikastuotantopinta-alaa (hehtaareja) ja poikasia? Paljonko smoltteja vaellukselle järvialtaille? 2 JP/Joensuu
Elinkierto ja selviytymistodennäköisyydet mädistä vaelluspoikasiksi selviää n. 1-3 % kutunaaraan keskikoko 4 kg > mätiä 5400 kpl yhden naaraan mädistä selviytyy 54-162 vaelluspoikasta jos tavoitteena 10000 vaelluspoikasta/v: 1%: 185 naarasta eli 1 miljoona mätimunaa 3% : 62 naarasta eli 333333 mätimunaa 3 JP/Joensuu
Vaelluspoikasesta kutukalaksi istutetuista vaelluspoikasista kutuvaiheeseen selviää 0,04-0,08 % (2500-1250 smolttia/kutulohi), mutta villeistä noin 1 % (tai 2%, enemmän?) silloin 10000:sta järvialueelle selvinneestä vaelluspoikasesta voisi viljelylohia palata kudulle 4-8, mutta villejä lohia 100! 100 emokalaa ei riitä luonnonkierron syntymiseen! 300-400 kutuparia voisi riittää? kalastuskuolevuus mahdollisimman pieneksi! 4 JP/Joensuu
Paljonko 10 000 vaelluspoikasen kasvuun tarvitaan poikastuotantopinta-alaa? Vaelluspoikastuotanto voi olla 150-600 kpl/ha Jos 150 kpl/ha > tarvitaan 66,6 hehtaaria Jos 400 kpl/ha > tarvitaan 25 hehtaaria Jos 600 kpl/ha > tarvitaan 16,7 hehtaaria Noin 20-25 hehtaaria voi olla saavutettavissa Ala-Koitajoella! Lieksanjoessa >50 ha? Pielisjoessa 10-15 ha? poikasalueista on tehtävä mahdollisimman hyviä 5 JP/Joensuu
Hiiskosken pato Ala-Koitajoessa 2010: 2 m 3 /s KHO: 2013-2019 lisää vettä keskim. 5 m 3 /s 6 JP/Joensuu
Entiset lisääntymisalueet palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla vie aikaa ja maksaa! kako Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita 8 koskialueella 2014-2017 n. 4,5-5 ha heko kustannukset noin 500 000 7 JP/Joensuu
Kunnostusta Hiiskoskella ja Räväkkäkoskella 2014 Kuva: J.Rouvinen 8 JP/Joensuu
Ala-Koitajoki, Hiiskoski 2016 9 JP/Joensuu
Mikä kelpaa poikasille? 10 JP/Joensuu
Mäntykosken poikasalue konetyönä avaamalla rantaa 2015 11 JP/Joensuu
Kutulohien siirrot Ala-Koitajokeen 2013 2014 2015 2016 2017 Kuurnasta yhteensä 9 13 34 44 152 laitoskasvatettuja 24 30 12 233 12 JP/Joensuu
yhteenveto 2014-2017 mikä toimii, mikä ei? kutulohien siirto, kutupesien rakentaminen, kuteminen, mädin hautoutuminen poikasalueiden kunnostuksista hyviä kokemuksia: hyviä nollikasalueita kako-työnä avaamalla rantaalueita kuivalle maalle heko-työnä vaikeille paikoille ja kako-työn täydennyksenä (sekä kutu- että poikassoraikot) kutulohia, mäti- ja poikasmateriaalia liian vähän täyttämään potentiaalisia kasvualueita (viime syksyyn asti) poikasten talvi- ym. kuolleisuus suuri syitä ei tiedetä > petotappiot suuria vaelluspoikasten määrä pieni 13 JP/Joensuu
PEDOT vievät osansa jo Ala-Koitajoella! 14 JP/Joensuu
Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus 1.6.-31.8. pääreitillä) 15 JP/Joensuu
lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet 2000-2017 300 250 naarat koiraat 200 150 100 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 16 JP/Joensuu
Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? siirrot patojen yläpuolisille kunnostetuille kutualueille Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten ja rahaa säästyisi. 17 JP/Mikkeli 7.2.2018
Hallituksen vaelluskalapolitiikka hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinon kärkihankkeeseen liittyy vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen, jossa mm. kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen 2016-2018, noin 7 milj. valtakunnallisen kalatiestrategian kärkikohteita Saimaan alueen vaelluskalat, Pielisjoki - Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki pilottikohteina 18 JP/Joensuu
Pielisjoen kärkihanke: kutu- ja poikastuotantoalue Kuurnan tulvauomaan 19 JP/Joensuu
Esimerkki mallinnuksista: virtaama 35 m 3 /s, särkkäuomastoverkosto (kuvassa veden virtausnopeus m/s) 20 JP/Joensuu
Kuurnan kutu- ja poikastuotantoalue ja pienvoimala lupahakemus AVI:ssa < päätös kevään kuluessa voimayhtiö rakentaa pienvoimalan, jolla turvataan jatkuva 35 m 3 /s virtaama (min. 17 m 3 /s poikkeustilanteissa) pohjapadolla (kutukynnys) nostetaan veden pintaa ja padon alapuolelle tehdään työpatojen suojassa uomien ja särkkien verkosto, jonka pintakivien ja soran koolla saadaan hyviä, eri ikäisille poikasille sopivia ympäristöjä noin 5,5 ha kutusoraikkoja kutukynnyksen yläpuolelle ja myös poikasalueen syvempiin osiin parhaassa tapauksessa rakentaminen kesällä 2019! kunnostuksen kustannukset noin 2,4 M ; valtion kärkihankerahaa myönnetty 1,2 M, myös yksityinen rahoitus alkaa olla kasassa 21 JP/Joensuu
Lieksanjoki 22 JP/Joensuu
Lieksanjoen kärkihanke (2016-2018) järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen elvyttäminen tuki-istutukset Lieksanjokeen, joki- ja vaelluspoikaset kutukalojen pyynnin kehittäminen/tehostaminen kututaimenten ylisiirrot 2015 alkaen (yht. 8 N ja 14 K) myös Pielisjoesta (yht. 5 N ja 21 K) järvilohien ylisiirrot 2017: Lieksanjoesta 22 lohta, Pielisjoesta 77 lohta ja Paltamosta 126 lohta kutukalojen radiotelemetria 2017 > liikkuminen, kutupaikkojen valinta, kuteminen Naara- ja Käpykosken alueella >kutupesien etsintä IHN-viruslöytö (kutu)kalojen ylisiirrot kielletty? virustestit luonnonkaloista? 23 JP/Joensuu
Elinympäristökunnostukset Lieksanjoella ja Saarijoella kutu- ja poikasalueiden kunnostukset 2010-2017: Käpykoski, Saarikoski (kako + heko) Käpyvirta (kako) Naarakoski (heko 2017) Ruunaan koskialueitten kutu- ja poikassoraikkokunnostukset alkavat 2018 (Haapavitja, Mustapyörre) jatkossa Mutikaisenkari, Neiti-, Kattila, Murroo- ja Siikakoski Saarijoen kalatie valmistunut 2017 > kutukalojen siirrot, poikasmerkinnät ja seurannat käyntiin 2018? Saarijoen kunnostuksia tehty alaosalla 2017, jatketaan 2018 24 JP/Joensuu
Kiitos! 25 JP/Mikkeli 7.2.2018