Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Transkriptio

1 Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi Anssi Vainikka (Itä-Suomen Yliopisto, Joensuu) Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

2 Lyhyt oppimäärä kalatilastoja Suomessa on sisävesiä n km 2 Boreaalisten järvien kalabiomassa on keskimäärin n kg / ha ja vuosituotto n kg / ha Potentiaalisesti kaikki Suomen sisävedet tuottavat siis optimisestikin laskettuna yhteensä n. 35 miljoonaa kiloa eli n. 6 kg / suomalainen Nykyisellään pelkästään vapaa-ajankalastuksen saalis sisävesiltä on tasolla 21 miljoonaa kiloa / vuosi Ammattikalastajat pyytävät sisävesiltä n. 6 miljoonaa kiloa vuodessa Suomeen tuodaan vuosittain n. 100 miljoonaa kiloa kalaa Millä laskuopilla Suomen vesistä kaivetaan 100 miljoonaa kiloa lisää kalaa vuodessa, kun ne biologisesti tuottavat noin kolmanneksen tästä määrästä ja saatavissa olisi ehkä 10 miljoonaa kiloa enimmäkseen vähäarvoista kalaa (+ merialue*)? *merialueen saalis 2016 oli n. 158 miljoonaa kiloa. Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

3 Lyhyt oppimäärä kalataloutta Yhden saalistaimenen tuottaminen istutuksin nykyisillä istutusten onnistumisprosenteilla maksaa n. 50 euroa. 3 kg saalistaimenella kilohinta on n. 17 / kg Suoraan laitoksesta ostettuna ns. lötkötaimen maksaa / kg vielä edullisempaa istuttaa 2-3 v smolttina, jos kalojen annetaan kasvaa kohtuulliseen kokoon (taimenen maksimi n kg) Taimensaalis 2014 oli kg Hyvä bisness. Mutta: Saadakseen villin 5 kg taimenen, vapakalastaja on valmis maksamaan ainakin 100 euroa ei istutuskustannusta Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

4 Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

5 Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

6 Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

7 Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Kalastuksen taloudellinen tuotto ja ekologinen kestävyys voidaan yhteensovittaa, mutta lupahintojen on oltava riittävän suuria tai myytävä lupamäärä on kiintiöitävä. Pelkkä alamittasäätely ei taimenen kohdalla toimi. Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

8 Ihmisen toimet Esimerkkinä Saimaa Nilsiän reitiltä on tuhottu 50 ha lisääntymisalueita smolttia Lieksanjoelta on tuhottu 110 ha lisääntymisalueita smolttia Ala-Koitajoelta on tuhottu 177 ha lisääntymisalueita smolttia Puntarikoskelta / Viinijoelta on tuhottu 5 ha lisääntymisalueita smolttia *Tainionkosken pato hävitti 30 ha lisääntymisalueita smolttia Alkuperäinen n. 300 ha poikastuotantoalue on tuottanut n. 30 tonnin vuosittaisen saaliin (Eronen ym mukaan) (vrt. Inarinjärvi!) (istutuksiin perustuva saalis on ollut n. 100 tonnia) 2,5 euron kappalehinnalla ja 50% istukaskuolleisuudella padot maksavat menetettynä smolttituotantona euroa vuodessa Vesivoimaeurot on ns. riistetty taimenten selkänahoista. *Imatrankoski on ollut luontainen nousueste Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

9 Taimenmallit, I yksinkertainen versio Ikärakenteinen Excelillä toteutettu suhteellisen yksinkertainen malli: Syrjänen, J. T., Vainikka, A., Louhi, P., Huusko, A., Orell, P. & Vehanen, T.: History, conservation and management of adfluvial brown trout stocks in Finland. Kirjassa: Lobón-Cerviá, J. & Sanz, N. 2017: Brown trout. Biology, Ecology and Management. Parametrisointi Oulangan taimenelle ja Rautalammin reitin taimenelle Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

10 Mallinnus I Rautalampi, 40 cm alamitta / verkot Nykyinen kuolleisuus Nykytilassa villillä vaellustaimenella ei ole elinmahdollisuuksia. Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

11 Mallinnus I Rautalammin reitin taimen 60 cm alamitalla ja kalastuspaineen puolittamisella elvyttäminen mahdollista (mutta alamitta taas 50 cm ) Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

12 Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

13 Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Oletuksena, että toimivia lisääntymisalueita on 5 ha ei sivusaaliskuolleisuutta Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

14 Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Oletuksena alamittaisten kalojen 20 % vuotuinen sivusaaliskuolleisuus Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

15 Jos kalastus nyt pistettäisiin kuntoon Lähtöoletuksena 0,2 sivusaaliskuolleisuus ja 1,0 kalastuskuolleisuus > 60 cm kaloilla Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

16 Mallinnus ei vaadi mitään mystiikkaa Esimerkkinä yksi 60 cm / 2,5 kg kutukala: Kestävä kalastus: Elossa Pituus, cm Munia Munia 3204 Nollikkaita 1,7 % munista vuotiaita elossa 50% vuotiaita elossa 70% vuotiaita smoltteja järvelle 50% vuotiaaksi selviää 85% vuotiaaksi selviää 85% vuotiaaksi selviää 50% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% vuotiaaksi selviää 30% Nykyinen kalastus: Elossa Pituus, cm Munia Munia 3205 Nollikkaita 1,7 % munista vuotiaita elossa 50% vuotiaita elossa 70% vuotiaita smoltteja järvelle 50% vuotiaaksi selviää 50% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% vuotiaaksi selviää 15% Munia yhteensä 8213 Munia yhteensä 194 Ratkaisevaa on kuinka monta yli 55 cm taimenta selviää lisääntymään! Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

17 Tehollinen populaatiokoko on kriittisen pieni Pohjajoki = 24 (14-44) Tuhkajoki = 17 (10-38) Vaarainjoki = 32 (19-56) Kuusamon joet Ne [Colony]: CI Ne [Nestimator]: CI Kuusinkijoki Juumajoki Raatepuro Kitkajoki-below e Pesospuro Oulankajoki Maaninkajoki Merenoja Astumajoki Kitkajoki-above Kirintöjoki- Lohijoki Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

18 Vaeltavien kantojen yksilötason heterotsygotia on suurempi kuin purotaimenten Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

19 Vaellusindeksi Haasteet Vaelluskäyttäytyminen on geneettisesti ohjautunutta: Lemopoulos A. et al.: 7 SNP:ä erottelevat systemaattisesti puro- ja vaellustaimenia Kuusamossa 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 VAA HYB OUV -1,0-1,5 Kvartiilit linjoittain Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

20 Loppupäätelmät Luontaisen elinkierron ylläpitämiseksi kalastuskuolleisuus ei saisi ylittää 25%:a vuodessa (F~0,3) tarvittaisiin noin 5-10 x pienennys taimeneen kohdistuvaan kuolleisuuteen Sivusaaliskuolleisuus on kriittinen tekijä Villit vaellustaimenkannat tukevat kestävää kalastusta, jos alamitta on vähintään 60 cm ja kalastuskuolleisuus alle kolmanneksen vuodessa. Massiivisella istutustoiminnalla on sumennettu ihmisten käsitys luonnonkantojen tuottokyvystä ja tarjottu kalastettavaa välittämättä villien kantojen kohtalosta. Harvinainen ei ole runsas! Anssi Vainikka, Lohimaa, /21

21 Kiitos Taimentutkimuksessa mukana: Pekka Hyvärinen Anti Vasemägi Jenni Prokkola Silva Uusi-Heikkilä Nico Alioravainen Alexandre Lemopoulos Anssi Vainikka, Lohimaa, /21