Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Transkriptio

1 Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen

2 Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Panu Orell Luonnonvarakeskus Peter Rivinoja Swedish University of Agricultural Sciences, Umeå

3 Itämeren lohen kanta-arviointi, ICES

4 Rakennettujen jokien lohen populaatiomalli Yksinkertainen elinkiertomalli Excel issä 50 lohivuosiluokkaa Monte Carlo -simulaatio 5000 iteraatiota mediaanit skenaarioina Parametrit Itämeren lohimalli (ICES) Jokikohtaisia tutkimuksia Asiantuntija-arvioita

5 Rakennettujen jokien lohen populaatiomalli 2012 Oletukset, lähtökohdat: Lohikantojen elvytystoimet Kalatiet rakennettu, vaellusyhteydet tuotantoalueille Smolttien alasvaellusratkaisut valmiina Emolohien ylisiirto patojen yli (800), ensimmäiset kuusi vuotta Laajat yksivuotiaiden lohien istutukset ( ), ensimmäiset 12 vuotta Suppeat yksivuotiaiden lohien istutukset ( ), 12 vuoden jälkeen Ylisiirrot ja poikasistutukset suhteessa jokien tuotantokapasiteettiin Lohipopulaatiot 3-v vaelluspoikasia Kutulohet palaavat kahden merivuoden jälkeen Sukupuolijakauma 50:50 Naaraiden keskikoko 6kg 8400 mätimunaa / emolohi

6 Kuolevuusparametrit skenaarioissa Parametrien muutokset (min-max) verrattuna nykytilaan (2012) Iijoella, Kemijoella ja Kymijoella Parametri Iijoki, Kemijoki Kymijoki Toimenpide Kalastuskuolevuus (%): Avomeri Rannikko Kalastuksen säätely Jokisuu Muu kuolevuus (%): Mädistä smoltiksi Elinympäristökunnostus Smolttivaellus joessa Kuolevuus kasvaa! Vaellusta auttavat rakenteet

7 Iijoki ja Kemijoki

8 Kymijoki

9 Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl) Kuvitteellinen joki, 0-5 patoa Parametrit Kymijoen kalastuksen säätely skenaariosta, lisänä patojen aiheuttamat tappiot Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia) Ei patoja Yksi pato Kaksi patoa Kolme patoa Neljä patoa Viisi patoa

10 Itämeren lohen kalastuskuolevuus Avomerikalastus Rannikkokalastus

11 Itämeren lohen post-smolttikuolevuus

12 Kollajan altaan vaikutus Iijoella Lähtökohta Iijoki-malli 2015 : parametrien päivitys 2012-malliin Eloonjäänti mädistä smoltiksi tiheydestä riippuvainen Kudulle palaavien kalojen realistinen meri-ikä- ja sukupuolijakauma Merikalastuksen kuolevuus 2015 tilanteen mukainen 2015-malli = potentiaalinen lähtötilanne, johon Kollajan mahdollisia vaikutuksia suhteutetaan

13 Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kollaja-skenaariot: Skenaario A: Iijoen potentiaalinen lähtötila ilman Kollajaa Skenaario B: Kaikki smoltit ohittavat Kollajan tekoaltaan Kipinän kautta. Skenaario C: Kollajan yläpuolen smolteista 10 % joutuu tekojärveen. Skenaario D: Kollajan yläpuolen smolteista 50 % joutuu tekojärveen. Skenaario E: Kollajan yläpuolen smolteista 90 % joutuu tekojärveen.

14 Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kevättulva ajoittuu ennen smolttivaellusta 10 % smolteista tekoaltaaseen (hyvä eloonjäänti) Tulvakesä, virtaamat koko smolttien vaellusajan suuria, allasta täytetään lähes jatkuvasti 50 % smolteista tekoaltaaseen (kohtalainen eloonjäänti) Kevättulva pieni, tekoallasta täytetään pitkälle kesään 90 % smolteista tekoaltaaseen (huono eloonjäänti)

15 Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kollaja-skenaariot: Skenaario A: Iijoen potentiaalinen lähtötila ilman Kollajaa Skenaario F: 4 hyvää ja 1 kohtalainen alasvaellusvuosi / viisi vuotta Skenaario G: 2 hyvää, 2 kohtalaista ja 1 huono alasvaellusvuosi / viisi vuotta. Skenaario H: 1 hyvä, 3 kohtalaista ja 1 huono alasvaellusvuosi / viisi vuotta. Skenaario I: Vuosien virtaamatietojen perusteella

16 Lohen populaatiomallin kertomaa: Photo: Panu Orell Yksinkertaisella mallilla voidaan arvioida erilaisten säätely-, kunnostus- ja elvytystoimien vaikutuksia Malli ennustaa lohikantojen elpymistä JOS Alasvaelluskuolevuus on pieni Elinympäristökunnostukset onnistuvat Post-smolttien eloonjäänti merellä ei käänny laskuun Sekakantakalastus ei käänny nousuun Kalatiet nouseville kaloille eivät yksin riitä!