Säilyykö järvilohi kalastossamme?
|
|
- Kirsi Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Muonio 1
2 Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys on tähän asti hoidettu Nykytilanne ja sen ongelmat Joidenkin ongelmien ratkaisuja Ala-Koitajoki ja kärkihankkeet Pielisjoella ja Lieksanjoella 2
3 Mikä järvilohi? Salmo salar m. sebago (Girard) Atlantin lohen makean veden muoto Kehittynyt merivaelteisista populaatioista, jotka menettivät meriyhteyden maankohoamisen seurauksena viimeisen jääkauden jälkeen noin vuotta sitten Noin 20/2500 lohipopulaatiosta järvilohia Elinkierto pääpiirteissään samanlainen kuin merilohella Ossi Seppovaara (1962) todisti tieteellisesti järvilohen olemassaolon Paikalliset kalastajat puhuivat alavetisestä eli järvilohesta erotuksena ylävetisestä (kudulle laskeutuva taimen) 3
4 Oi niitä aikoja. 4
5 Ala-Koitajoen Pamilonkoski Noin 70 m 3 /s Noin 6 m 3 /s 5
6 Arvioidut luonnontilaiset poikastuotantoalueet ja vaelluspoikastuotanto Joki MQ, m 3 /s Pinta-ala, ha Vaelluspoikasia/v Pielisjoki Ala-Koitajoki Lieksanjoki yhteensä
7 Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Utrankosket 7
8 Lieksanjoki, voimalat ja padot Future Missions 8
9 Miksi järvilohi on nyt äärimmäisen uhanalainen? luontaisesti pieni populaatio kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen ja 1970-luvuilla tärveli luontaiset lisääntymisalueet ja esti kutunousun populaatiokoko romahti > geneettinen pullonkaula > suurin osa perinnölli- sestä muuntelusta menetetty menetettyjä geenimuotoja ei saa takaisin, vaikka populaatiokoko kasvaa Kuurnan voimala Pielisjoessa 9
10 Järvilohen nykytila Äärimmäisen uhanalainen => sukupuuton uhka Kokonaan viljelyn ja istutusten varassa Vähän perinnöllistä muuntelua > sukusiitosriski kasvaa, sopeutumiskyky heikkenee Vähän kutukaloja, heikot istutustulokset (poikkeuksiakin on) Kutukalat pienempiä ja nuorempia kuin luvulla Nopeakasvuisimmat ja suurimmiksi kasvavat eli myöhään sukukypsiksi varttuvat lohet joutuvat helpommin pyydetyiksi > alamittasäätelyn ongelma? 10
11 Jäljellä vähän perinnöllistä muuntelua pitääkö olla huolissaan? 23 eurooppalaisen lohipopulaation mikrosatelliittimuuntelu Tonteri et al (2005) (C.Primmer) Alleleic diversity Observed Heterozygosity Anadromous population Land-locked population Population
12 Todisteita sisäsiitosheikkoudesta Perinnöllisesti muuntelevammat järvilohet aggressiivisempia kuin ne lajitoverinsa, joiden muuntelun taso alhaisempi (Tiira et al. 2003) Epämuodostuneet viljelylaitoksessa syntyneet poikaset vähemmän muuntelevia kuin normaalit kalat (Tiira et al. 2006)
13 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista lähes 50 vuotta v:teen 1989 saakka istukkaat Kuurnasta saatujen jälkeläisiä v:sta 1983 alkaen Enonkoskelle on perustettu uusi emokalasto joka vuosi Pielisjoesta ja Lieksanjoesta (v:sta1992) pyydetyistä kutukaloista niiden jälkeläisistä laitosemoja > mäti poikastuotantoon noin 6-7 vuoden sukupolvikierto säilytysistutukset Pielisjokeen ja Lieksanjokeen LUKE: Enonkoski Viljelyvastuu 1980-luvulta alkaen 13
14 Kuurna, Pielisjoen alin voimalaitos Future Missions 14
15 Kutuvalmis järvilohi Kuurnasta, Pielisjoesta (4+-6+, noin 3-4 kg) 15
16 Kuurnasta, Pielisjoesta saatu järvilohikoiras (5+-6+, noin 5-6 kg) 16
17 Mädin ja maidin käsittely Kutukalojen lypsyt Kuurnassa Mäti ja maiti Enonkoskelle (noin 120 km) Mädin ja maidin säilytys jäärouheen päällä 0 C:ssa (toimii väh. 2 viikkoa). Maiti tarvitsee happea! 17
18 Laitoskalastojen perustaminen Matriisihedelmöitykset geneettisen vaihtelun lisäämiseksi > suuri määrä perheitä haudotaan erillään Jokaisesta perheestä otetaan sama määrä jälkeläisiä (spavaiheessa) kasvatettavaan laitoskalastoon > perheiden perinnöllinen vaikutus tasataan 18
19 Matriisihedelmöitykset ja lohiperheiden mädin haudonta 19
20 2-3 vuotta laitoskasvatusta smolttia 1 palaava kutulohi Istutus Kuurnan voimalan alapuolelle 20
21 Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusalue Vuoksen vesistössä Ala-Koitajoki Istutuspaikka Kuurnassa 2-4 v järvellä 21 kartta: POK-ELY
22 Merkitty Kuurnassa: 78 cm, 4,98 kg naaras (mätiä 920g) Saatu Paasivedestä : 78 cm, 3,4 kg (kuva:päivö Hirvonen)
23 v j-lohia, kpl 2-v järvilohien istutukset Pielisjokeen ei tiedossa velvoite valtion kalanviljely muu rahoitus
24 kutukaloja, kpl Pielisjoesta saadut järvilohen kutukalat naaraat koiraat Istukkaat Enonkosken mädistä Emokalastot Enonkoskelle 24
25 Pielisjokeen istutettujen järvilohien palautukset menneet heikompaan suuntaan Istutusvuodet eriä merkittyjä, kpl Palautuksia kpl Pal.vaihteluväli % Keskim. pal.% , , ,9-9,8 5, ,0 0, ,4-1,5 0, , ,3-0,5 0,4 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist. 25
26 Samat 2-v istukkaat (n kpl/erä) eri järvissä paikka laitos vuosi K-pit, cm K-paino g Pal. kpl Pal.-% Lieksanjoki K-järvi , ,9 Paalasmaa K-järvi , ,4 Höytiäinen K-järvi , ,1 Pielisjoki K-järvi , ,5 Lieksanjoki K-järvi , ,0 Höytiäinen K-järvi , ,8 Höytiäisen saalis: 307 kg/1000 ist ja 178 kg/1000 ist
27 Järvilohen nykytila - lisää ongelmia suuri mätikuolleisuus muutaman viime vuoden aikana poikasten laatu vaihtelee, heikkenemässä? ärhäkkä vesihome tappoi keväällä istukkaita useilla laitoksilla ja syksyllä 2016 Enonkosken emokalastoja (vuosiluokat ), myös Paltamossa 2016 ja 2017 > istukaspula
28 VESIHOME ja muut vitsaukset? 28
29 434 palautusta Järvilohi ja kalastus: Suuri haaste kalastusjärjestelyille ja hallinnolle ennen lakiuudistusta: erilaisia säädöksiä villejä ei pystytty erottelemaan alamitat mitä sattui muitakin kaloja tavoitellaan > sivusaalisongelma Pielisjokeen ja Oriveden alueelle v istutettujen 2- ja 3-v lohien pyyntipaikat 29
30 osuus saaliista, % Pielisjokeen ja Oriveden alueelle istutettujen järvilohien pyydykset (N=850 lohta) ei ilm vapa verkko trooli, nuotta 30
31 Mitä järvilohen hyväksi voidaan tehdä? Luontainen lisääntyminen ykkösasia! 31
32 ISYV:n Pamilonkoski päätös 2008, jonka KHO vahvisti: velvoitteet Vattenfall Oy:lle juoksutusta Ala-Koitajokeen lisättävä 7 v ajaksi m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala-Koitajoen kalakannoille järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa tehtävä lupavirastolle uusi hakemus juoksutuksen yms. järjestämisestä 6 vuoden kuluessa ( ) 32
33 Vattenfallin ja POK-ELYn seurantaohjelma ja Luke (RKTL)-vetoinen seuranta- ja tutkimushanke , johon liittyy myös koski- ja kutusoraikkokunnostuksia Itä-Suomen yliopisto (Tuuliaisen säätiö) Pielisjoen kalastusalue/enonkylän osakaskunta P-K:n kalatalouskeskus Ilosaarirock 33
34 Kutulohi Hiiskosken padon alapuolelle 34
35 Mitä Ala-Koitajoella voidaan saavuttaa? tavoitteena järvilohen luontainen lisääntyminen mutta ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle? emokalakasvatus villeistä jokipoikasista mahdollisesti nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta tuottavampia istukkaita luontainen poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi > kalastettavat lohet tuotettava viljelemällä 35
36 Miten eteenpäin luvassa parempaa? säilyminen varmistettava luontaisella elinkierrolla tarvitaan lisää kutukaloja tarvitaan lisää kutukoskia ja poikasten kasvuympäristöjä > kunnostukset, nousuesteet? uuden kalastuslain toivotut vaikutukset kalastuksen ongelmiin lisää täsmäratkaisuja hallituksen kärkihankkeet: LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen mm. Pielisjoki - Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki pilottikohteina 36
37 Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus pääreitillä) 37
38 Laskennallinen paluu, % Kutulohia, kpl Yhtä kutulohta varten on tarvittu noin 1500 ( ) vaelluspoikasta arvio kutulohista ? 0,14 25 % 4+, 50% 5+ ja 25% , , , , , , ,00 istutusvuosiluokka
39 lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet naarat koiraat
40 Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille Ala- Koitajoessa ja Lieksanjoessa Luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa Luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? Asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten Ja rahaa säästyisi. 40
41 Monia konkreettisia toimia on käynnistetty Ala-Koitajoen kunnostukset ja kutulohien siirrot käynnissä lisävesityksen ansiosta kutupaikat kelpaavat, poikasia syntyy Uusi tilannearvio 2019 jälkeen lisävesityksen jatko? Pielisjoen Kuurnan kärkihanke tulvakanavan vesitys ja lisääntymisalue suunnitteilla Lieksanjoen kärkihanke Pankajärven yläpuolisen Lieksanjoen koskikunnostukset ja kutulohien ja taimenten ylisiirrot käynnistetty Tutkimushanke järvilohen elinvoimaisuuden parantamismahdollisuuksista risteyttämällä (Tornionjoen, Nevajoen lohi, Hiitolanjoen lohi?) käynnistetty 41
42 Entiset lisääntymisalueet palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita koskialueella Lieksanjoella vastaavia kunnostuksia koskialueella 42
43 Pielisjoen kärkihankesuunnitelma Kuurnassa lupaprosessi käynnissä 43
44 Merkkejä elinkelpoisuudesta: Järvilohi 10,805 kg; 98 cm; ikä 2.5+ Täkyraksi Etelä-Saimaa Kuva: Jussi Honkanen 44
45 Janne Mertanen: järvilohi 10,2 kg Suvasvesi Kuva: Janne Mertanen 45
46 Jussi ja Ville Makkonen: järvilohi 10,2 kg Puruvesi juhannus 2015 Kuva: Jussi ja Ville Makkonen 46
47 Kiitos! 47
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotJärvilohen säilyttämisen näkymät?
Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1 Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotPelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotJorma Piironen, RKTL Liperi
Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotLohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotVMK/P-K ELY-keskus
VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotAjankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotPohjoiskarjalainen kalatie
Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä
LisätiedotKärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotJÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen
JÄRVILOHISTRATEGIA Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen Strategian tavoite ja päämäärä Strategian tavoitteena on turvata Saimaan järvilohikannan olemassaolo, perinnöllisen
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotKärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Espoo Niilo Valkonen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Taustaa 2. Pielisjoen kärkihanke 3. Lieksanjoen kärkihanke 4. Yhteenveto 1.1 Järvilohi
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotIstukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry
Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin
LisätiedotSaimaan lohikalat ja energiatalous
Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotJÄRVILOHISTRATEGIA SAIMAAN JÄRVILOHIKANNAN SÄILYMISEN JA KESTÄVÄN KÄYTÖN TURVAAMINEN
JÄRVILOHISTRATEGIA SAIMAAN JÄRVILOHIKANNAN SÄILYMISEN JA KESTÄVÄN KÄYTÖN TURVAAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 66/2003 Simo Riikosen lohipato Pielisjoen Jakokosken
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotTaimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT
Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotTaimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi
Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi Anssi Vainikka (Itä-Suomen Yliopisto, Joensuu) Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 1/21 Lyhyt oppimäärä kalatilastoja Suomessa on sisävesiä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotVuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari
Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Vesistökunnostusverkoston seminaari 12.6..2014 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 16.6.2014 1 Vuoksen järvitaimenen nykytila Erittäin uhanalainen Kantojen
LisätiedotVuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä
Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.12.2015 1 Taimenkantojen hoito-ohjelma Uusi kalastuslaki kalakantojen
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotJärvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu
Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotVuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila
Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Jani Ruohola Kirjoittaja opiskelee akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa. Artikkeli on tehty alun perin proseminaarityönä ja käsittelee lyhyesti Vuoksen
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotLohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu 12.6.2018 Jukka Tuohino Pohjois- Pohjanmaan ELY-Keskus Vaeltavien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotJärvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen
Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Jorma Piironen, Tauno Nurmio, Markku Gavrilov, Tapani Heikkinen ja Ville Luolamo; RKTL Joensuu ja Enonkoski 25.11.2009
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotKalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.1.2013 Taltionumero 356 Diaarinumero 1607/1/11 1 (24) Asia Valittaja Valitus vesitalousasiassa Kuurnan Voima Oy, Joensuu Päätös, jota valitus koskee Asian
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotVaelluskalakärkihankkeen tulokset
Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotJärvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina
Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina 2012-14 Merkkipalautukset 31.12.2014 mennessä, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Etelä-Savon kalastusaluepäivä
LisätiedotLuonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVoimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotKansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen
Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotKestävää kalastusta Pielisellä
Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia
Lisätiedot