Jorma Piironen, RKTL Liperi

Transkriptio

1 Jorma Piironen, RKTL Liperi

2 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen ja 1970-luvuilla tuhosi kaikki luontaiset lisääntymisalueet populaatiokoko romahti > geneettinen pullonkaula > geneettinen vaihtelu erittäin vähäistä vuodesta 1971 järvilohen säilyminen kokonaan riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista Kuurnan voimala Pielisjoessa

3 Voi kasvaa reilusti yli 10 kg Järvilohi 10,805 kg; 98 cm; ikä 2.5+ Täkyraksi Etelä-Saimaa Kuva: Jussi Honkanen

4 Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusreitti Vuoksen vesistössä Istutuspaikka Kuurnassa

5

6

7 kutukaloja, kpl Pielisjoesta ja Lieksanjoesta saadut järvilohen emokalat naaraat PIJ koiraat PIJ naaraat LIJ koiraat LIJ

8 Pielisjoen 2-v järvilohipalautusten kehitys aikajakso eriä merkittyjä, kpl Palautuksia kpl Pal.vaihteluväli % Keskim. pal.% , , ,9-9,8 5, ,2-2,0 0, ,5 0, ,05-1,7 0, ,15-0,6 0,33 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist.

9 2-v järvilohi (27809 kpl, N=128, 0,46%; 24 vapautettu, 18,8%) Pielisjoki ja Orivesi

10 Pielisjokeen istutettujen 2-v järvilohien liikkuminen ja palautusten kertymä Pal.vuosi v 61 % 44,5 % 2.v 31 % 37,6 % 3.v 6 % 15,6 % 4.v 2 % 2,4 %

11 osuus palautuksista, % osuus palautuksista, % 3-v taimenten ja lohien palautukset (Orivesi) 3-v taimenet (N=140) 3-v järvilohet (N=261) v 2.v 3.v 0 1.v 2.v 3.v ei ilm. 6,4 4,3 0,7 ei ilm. 9,6 2,3 0 vapa 23,4 14,2 2,8 vapa 25,7 35,2 2,7 verkot 22,0 19,9 5,7 verkot 18,8 3,8 1,9

12 osuus palutuksista, % 3-v taimen- ja lohipalautusten ajoittuminen 35 3-v taimen 30 3-v järvilohi

13 3-v JT- ja JL-palautukset eri pyydyksillä taimen lohi

14 3-v järvilohen ja taimenen kasvu Saimaalla

15 3-v järvilohet (kartalla 222 palautusta) erät 261 palautusta: Orivesi 15 kpl, 5,7 % >Paasivesi 68 kpl, 26,1 % Haapavesi (Pieni Haukivesi) 47 kpl (18 %) Pihlajavesi-Puumala 83 kpl, 31,8 % Etelä-Saimaa 48 kpl, 18,4 % Opisto vs Syvälahti: Opisto 96 kpl 36,8% Telmo 165 kpl 63,2 %

16 Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi ja taimen Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta

17 KHO:n päätös Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille, järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa ( )

18 Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s

19 Hiiskosken pato toukokuussa 2013: 6 m 3 /s

20 Hiiskoski (4 kuutiota/s)

21 useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko

22 USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall RKTL Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock

23 MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > lisääntyykö tuotanto? Kutusoraikkojen merkitys? Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Onnistuuko luontainen elinkierto?

24 Koeverkotukset kesäkuussa 2013

25 Miten? 1. Mäti- ja vk-poikasistutukset Emokalastoissa laajempi geneettinen vaihtelu kuin yhden vuoden kutupyynneillä saatavissa emokaloissa geenipoolimäti (matriisihedelmöitykset) Enonkoskella olevista emokalastoista > laaja geenipohja 2013 syksyllä tehtiin ensimmäinen ko. mätierä (n mätimunaa) > alitsariinivärjäys Mäti- ja/tai vk-poikasten istutukset Ala-Koitajokeen

26 Sähkökalastukset > poikastuotanto

27 KUTULOHET; käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta ( ) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta

28 Lähetinlohi Hiiskoskelle

29 Radiolähetin selkäevän tyvellä

30 Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat 30.9.>

31 Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle

32 Lohen kutupesä Syvyys > cm ( >1m) Sorakoko Ø 1-6 cm Virran nopeus cm/s Pesän mitat riippuvat: -kalan koosta -virran nopeudesta -sorakoosta -pituus voi olla 3-5 m kookkailla lohilla -naaras kutee useita kertoja (3-7 vrk) -mäti peitetään n cm sorapatjalla päältäpäin virtaus syvyys kutukuoppa mäti vesipinta Yhden naaraan mätiä voi hedelmöittää useita koiraita > monimuotoisuus!

33 Kutupesien etsintä Telemetriahavaintojen avulla kutulohien sijainti Kutuhuippu tn Snorklaukset Hiiskoski; Mäntykoski, Mäntykoski (yläosa, niska), Tyltsynkoski Kutupesiä löydettiin jokaiselta koskialueelta, eniten Tyltsynkoskessa (7) ja Mäntykoskessa (4), Hiiskoskessa 2 tai 3? Poikkeusjouksutus noin 20 m 3 /s Snorklaukset Mäntykoski, Tyltsy ja Hiiskoski > virtaus levittänyt pesäsorat Siikakoskella ei löydetty pesiä Snorklaukset Tiaisenkoskella 5.12.> rikkoutuneita pesiä

34 Hiiskoski

35 Hiiskoski 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s ( )

36 Hiiskoski

37 Tyltsynkoski

38 Kutupesien etsintä Tyltsy

39 Kutupesien etsintä

40 Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe Vaelluspoikaset 2016 Järvivaellus, kutukypsyys Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen ? Niiden vaelluspoikaset keväällä hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen

41 MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) Jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Luontainen poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! Parhaimmillaan saadaan nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)

42 Säästäkää rasvaevälliset lohet! Luontainen elinkierto rasvaevällisten varassa <> Ala-Koitajoen luonnonsmoltit Järvilohi ei säily elinkykyisenä, jos luontaista lisääntymistä ei saada käynnistettyä

43 Suvasvesi ,2 kg Jorma Mertanen