Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Transkriptio

1 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari Ari Haikonen Sauli Vatanen

2 Esitelmän sisältö 1. Vantaanjoen yhteistarkkailu - kalasto vuonna Vantaanjoen vaelluspoikaspyynti vuonna Taimenen vaellusseuranta Helsingin merialueella vuonna 2015

3 Velvoitetarkkailu 2015 Pääuomassa yhdeksän koealaa Lohikalaverkosto + Arolamminkoski Sivujoissa (Keravanjoki, Luhtajoki ja Kylmäoja) neljä koealaa

4 Indikaattorilajit

5 Latvoilla taimenia runsaasti (Käräjäkoski) Riihimäenpuhdistamon alapuolella jätevesikuormituksen vaikutus havaittavissa noin 30 km matkalla Arolamminkoskella havaittiin tarkkailuhistorian ensimmäiset taimenet Nukarinkoskella ja Kylmäojassa huikeita tiheyksiä taimenia Vantaanjoen pääuoman alaosassa taimenen lisääntyminen on edelleen melko vähäistä Tuloksia tiivistetysti

6 Tuloksia tiivistetysti Luonnonkudusta syntyneiden taimenien 0+ poikasten määrät kasvaneet nopeasti Vanhemmissa poikasissa kehitys maltillisempaa Istutettuja taimenia esiintyi vuoden 2015 seurannassa vain kaksi kappaletta Keravanjoki, Tikkurilankoski Lohen poikastiheydet alhaisia, ei luonnonlisääntymistä vuonna 2015

7 Taimenen 0+ -poikasten esiintyminen Vantaanjoen vesistössä

8 Yhteenveto, pääuoma Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat vuonna 2015 selvästi korkeampia kuin aikaisempina vuosina Riihimäen puhdistamon alapuolella noin 30 km jakso, jossa taimenen lisääntymistä ei tapahdu. Myös kivisimppu puuttuu kalastosta reilun 10 km matkalla puhdistamosta alavirtaan Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui alkuvuodesta 2015 Arolamminkoskessa tavattiin tarkkailuhistorian ensimmäistä kertaa taimenia Hyvinkään Kaltevan ja Nurmijärven puhdistamoiden alapuolisilla koealoilla taimenen poikastiheydet ovat kasvaneet Vantaanjoen alaosalla kokonaiskuormitus suurta ja kalojen kokonaistiheydet melko alhaisia

9 Yhteenveto, sivujoet Keravanjoen tilanne kalojen osalta selvästi heikompi kuin Vantaanjoen pääuoman Seppälänkoskesta ei ole havaittu kivisimppua, mutta kesän vanha taimenen poikanen saatiin koealalta 2015 Luhtajoen Kuhakoskessa taimenen lisääntyminen vaihtelee, vuonna 2015 vain vanhempia poikasia Kylmäojassa korkeita taimenen vastakuoriutuneiden poikasten tiheyksiä

10 Vantaanjoen vaelluspoikaspyynti 2015

11 Vaelluspoikaspyynti Tilaaja: Helsingin kalastusalue Pyynti toteutettiin vaelluspoikasruuvilla ( ) sekä rysällä ( ja ) Pyydystettävyyttä arvioitiin merkintä-takaisin pyynnillä sekä ns. mandariinikokeilla Vaelluspoikasten kokonaismääriä arvioitiin Helsingin yliopiston kurssityönä kehitetyllä Bayes-laskentaa hyödyntävällä laskentamallilla

12

13 Smolttivaellus vuonna kalalajia ja 466 kalaa Runsain kalalaji oli salakka Hauet ja kuhat pieniä yksilöitä 15 laskutaimenta (istukkaita, cm) Taimenen smoltteja 72 kpl 1. taimen tuli saaliiksi Taimenien vaellushuippu huhtitoukokuun vaihteessa

14 Vaellusarvio Merkintä-takaisin pyynnin perusteella pyydystettävyys vain 3,8 % Laskentamallin perusteella kokonaisvaellus vuonna 2015 oli 2044 luonnontaimenta (95 %:n luottamusväli vaelluspoikasta) Noin 100 istutettua taimenta ja 66 lohen vaelluspoikasta 95 % taimenen vaelluspoikasista luonnonkudusta peräisin

15 Taimenen vaelluspoikasten pituus- ja ikäjakaumat v. 2015

16 Pohdittavaksi Vantaanjoessa on sekä paikallisia taimenia että mereen vaeltavia meritaimenia lisäksi merialueelle istutetaan kalaa Vaelluspoikasten määräarvio yllätti useat tahot. Onko mahdollista, että sähkökalastustuloksiin (ja kutuhavaintoihin) perustuvat tuotantoarviot antavat Vantaanjoen meritaimenkannan tilasta liian positiivisen kuvan Vaelluspoikasia olisi mahdollista merkitä telemetrialähettimillä, jolloin niiden vaellusreiteistä ja uomavalinnasta joen alaosassa saataisiin parempi käsitys Merkityt kalat antaisivat myös tietoa niiden selviytymisestä padon putouksesta sekä varhaisesta merivaelluksesta Vanhankaupunginlahdella

17 Taimenen vaellusseuranta Vantaanjoen kalaväylällä Tilaaja: Helsingin kaupungin rakennusvirasto - Kalat pyydystettiin Vantaanjokisuulta elo-syyskuussa ( ) - 50 yksilöä varustettiin lähettimellä (7 luonnonkalaa) - 30 naarasta, 20 koirasta; cm, keskipituus 62 cm - Merkinnän jälkeen kuljetus Suomenlinnaan (n. 7 km)

18 - Automaattinen, jatkuva seuranta - 4 seuranta-asemaa salmissa + jokisuulla 2 asemaa - Satunnaisia paikannuksia Suomenlinnan ja jokisuun välillä - Kymmeniätuhansia tallentuneita havaintoja

19 Tuloksia merialueelta 41 kalaa ui Vanhankaupunginlahdelle johtavien salmien kautta jokisuulle Kaikkia salmia käytettiin, mutta suurin osa vaelsi Sompasaarensalmen kautta

20 Tuloksia Vantaanjoesta Jokisuulle saapuneista 41:stä lähetinkalasta 34 (83 %) nousi jokeen Viisi kalaa joutui todennäköisesti saaliiksi jokisuulla Vanhankaupunginkosken suvannossa Kaksi kalaa jäi suvannolle seurannan loppuun saakka Vanhankaupunginkoskeen noustiin pääasiassa välisenä aikana Lokakuun lopulla Vanhankaupunginkoskessa oli parhaimmillaan 13 yksilöä Vanhankaupunginkoski (Miikka Pulliainen)

21 Osa kaloista lähti nousemaan lokakuun viimeisellä viikolla Vanhankaupunginkoskelta ylemmäs Vantaanjokeen Edellä mainituista kaloista kolme havaittiin kutupuuhissa Longinojassa loka-marraskuun vaihteessa Raportti luettavissa, Kirkonkylänkoski (Petteri Hautamaa) Lähetinkala kutupuuhissa Longinojassa (Petteri Hautamaa)