Rahapolitiikka suuren finanssikriisin jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Rahapolitiikka suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Talouden näkymistä ja rahapolitiikasta

Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, nettoostot päättymässä Suomen talouden näkymät aikaisempaa valoisammat, mutta työtä riittää

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Globaaleja kasvukipuja

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka maaliskuussa 2018

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Raha ja rahapolitiikka

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Globaalit näkymät vuonna 2008

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Pääjohtaja Erkki Liikanen

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Kansainvälisen talouden näkymät

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Rahapolitiikasta helmikuussa 2016

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Talouskriisin viisi aaltoa

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Kuinka tukea kasvun edellytyksiä?

Aluksi: Euroalueen, Suomen ja USA:n taloudesta ja politiikasta, Sitten: rahoitusmarkkinoista ja niiden sääntelystä kriisin jälkeen.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kansainvälisen talouden näkymät

Euro & talous 4/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Ajankohtaista taloudesta

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015

Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Globaaleja kasvukipuja

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Talouden näkymistä

Finanssikriisi ja keskuspankit

Kansainvälisen talouden näkymät

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Transkriptio:

Erkki Liikanen, pääjohtaja Suomen Pankki Rahapolitiikka suuren finanssikriisin jälkeen Rahamuseo 8.5.2018 8.5.2018 Julkinen 1

Esityksen sisältö Keskuspankkitoiminnan murros Finanssikriisin syyt ja opetukset Viime vuosien sääntelyuudistukset Talous- ja rahaliittoa vahvistettava, pankkiunioni tulee saattaa päätökseen 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 2

Keskuspankkitoiminta murroksessa Viimeisten noin 15 vuoden aikana keskuspankkien toiminta muuttunut paljon Tätä edelsi suuren vakauden jakso ( great moderation ) poikkeuksellisen vakaan kasvun ja hitaan inflaation jakso 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Finanssikriisi toi esiin uusia, odottamattomia haasteita sekä rahapolitiikalle että talouspolitiikalle Se on saanut myös taloustieteilijät pohtimaan rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden perusteita uudelleen Digitalisaation vaikutus rahoitusmarkkinoihin on tänään toinen suuri kysymys Julkinen 3

Stanley Fischerin tiivistämät keskuspankkiperiaatteet (1994) Stanley Fischer on tiivistänyt teorian ja historian opetukset seuraavasti: MIT:n professori, Israelin pankin pääjohtaja, Fedin varapääjohtaja Keskuspankilla pitää olla selvästi määritelty tehtävä Hintavakaus ensisijaiseksi tavoitteeksi Keskuspankin pitää julkistaa strategiansa, jolla tavoitteeseen pyritään Keskuspankin pitää olla: Itsenäinen rahapoliittisten välineiden käytössä Tilivelvollinen tavoitteensa saavuttamisesta yleisölle ja poliittisille päättäjille Ei velvollinen rahoittamaan budjettivajeita Korko- ja valuuttakurssipolitiikan vastuuta ei voi erottaa kelluvan kurssin oloissa Fischer esitti periaatteet Bank of Englandin 300- vuotiskonferenssissa Julkinen 4

Kriisiä edeltävä rahapolitiikan toimintatapa perustui lyhimmän koron ohjaamiseen Ohjauskorko Keskuspankin rahamarkkinahuutokaupat Markkinakorot Raha- ja luottomäärät Rahapolitiikan tavoitteet (hintavakaus) Julkinen 5

Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi markkina - häiriö systeeminen finanssikriisi eurooppalainen luottamuskriisi kohonnut deflaatioriski 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 6

Raghuram Rajan (2010): Fault Lines How Hidden Fractures Still Threaten the World Economy 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 7

Moni asia on muuttunut finanssikriisin jälkeen Rahapolitiikan välineet monipuolistuneet Arvopaperiostot tulleet keskeiseen asemaan Myös pitkäaikaisempia luotto-operaatioita käytetty Operaatioiden mittakaava lisääntynyt huomattavasti Keskuspankkien taseet moninkertaistuneet Viestinnän merkitys rahapolitiikassa kasvanut Ennakoiva viestintä, korko-odotusten ohjaus on tärkeä politiikan väline Keskuspankkien rooli rahoitusvakauden ylläpitäjinä korostunut uudelleen Likviditeetti, makrovakauspolitiikka, pankkivalvonta Mutta perusasiat ovat ennallaan: Hintavakaustavoitteen keskeinen asema rahapolitiikassa Keskuspankkien itsenäisyyden periaate Seuraavassa muutoksen kulusta ja sen taustaa Julkinen 8

Keskuspankkikorot olleet lähes vuosikymmenen ajan nollan tuntumassa Julkinen 9

Rahapolitiikka nollarajalla Korkojen painuminen lähelle nollaa johtuu monista syistä Inflaation hidastuminen lähelle nollaa painanut nimelliskorkoja alaspäin Taloudellisen kasvun hidastuminen vaati alempia reaalikorkoja Globaali säästämisylijäämä painanut korkotasoa markkinoilla Korkojen nollaraja rajoittaa korkopolitiikan liikkumavaraa Setelistö käytettävissä nollakorkoisena sijoituskohteena Tallettajien vastustus negatiivisia korkoja kohtaan Kun elvyttävää rahapolitiikkaa tarvitaan, pitää ottaa käyttöön uusia välineitä Arvopaperiostot lisäävät rahan määrää ja alentavat pitkiä korkoja Tulevaa rahapolitiikkaa koskeva ennakoiva viestintä vaikuttaa korkoihin sekä kasvu- ja inflaatio-odotuksiin Julkinen 10

Ohjauskoron alentaminen laskee lyhyitä markkinakorkoja... % Eoniafutuurien muutos ohjauskoron laskun seurauksena Odotettu lyhyt markkinakorko Nykyhetki Aika 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 11

ennakoiva viestintä lykkää rahapolitiikan odotettua kiristämistä % Eoniafutuurien muutos ennakoivan viestinnän seurauksena Odotettu lyhyt markkinakorko 2016 2019 2017 2018 Aika 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 12

% ja pidempiä korkoja voidaan alentaa myös osto-ohjelmilla Pitkän valtionlainakoron lasku osto-ohjelman seurauksena Markkinakorko 1 10 2 5 Maturiteetti, v. 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 13

Yhteisvaikutus: koko tuottokäyrä laskee % Markkinakorko 1 10 2 5 Maturiteetti, v. 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 14

Arvopaperiostot nykyisin EKP:n tärkein rahapolitiikan väline Julkinen 15

Keskuspankkien taseet kasvaneet kaikkialla maailmassa Julkinen 16

% 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Varjokorko rahapolitiikan mitoituksen mittarina, kun ollaan nollakorkorajalla Papadia - Välimäki (2018) Shadow rate a la Kortela EONIA Negative policy rate Quantitative Easing -5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Julkinen 17

Finanssikriisin taustatekijät Makrotaloudelliset epätasapainot maailmantaloudessa Kiinan rahoitusylijäämien ja USA:n velkaantumisen yhteys Nousevien talouksien aiheuttamat deflaatiopaineet Rahapolitiikan ongelmat Erittäin kevyt rahapolitiikka suuren vakauden aikana Rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja sääntelyn puutteet Pankkien sääntelyä oli purettu Arvopaperistuminen ja varjopankkisektori olivat kasvaneet Euroalueen erityisongelmat Pankkivalvonnan hajanaisuus ja heikkous Valtiontalouksien alijäämät eräissä maissa Mikä oli psykologisten tekijöiden rooli? Riskien aliarviointi USA:n asuntomarkkinoilla ja euroalueen valtionlainamarkkinoilla 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 18

Luo- ja hajauta malli epäonnistui Aika... 01 02 03 04 05 06 14 15 16 17... 18 25 26 27 28 29 30 ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot Asuntolainamyyntimies Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 19

SuomiAreena Pori ja Noormarkku, heinäkuu 2007 Julkinen 20

Suuren finanssikriisin vaihe 1: Subprime -kriisi Riskipitoinen asuntoluototus kasvaa USA:ssa nopeasti 2002-2006 Iso osa lainoista arvopaperistetaan ja myydään markkinoilla Strukturoidut asuntolainaobligaatiot erityisen suosittuja Kevät 2007: Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun Asuntolainaobligaatioiden markkinat hyytyvät epävarmuuden levitessä Maaliskuu 2008 Bear Stearns investointipankki kaatuu USA:ssa; se myydään JP Morgan Chase pankille ja Federal Reserve tukee kauppaa Syyskuu 2008 Lehman Brothers investointipankki kaatuu USA:ssa, sitä ei pelasteta, seurauksena globaali rahamarkkinoiden kriisi Vakuutusjätti AIG joutuu vaikeuksiin ja pelastetaan Julkinen 21

Kriisi leviää Eurooppaan Elokuu 2007 Subprime-sijoitustappiot leviävät Eurooppaan, Vakuudettomat rahamarkkinat kiristyivät; EKP antoi pankeille likvideettiä vakuuksia vastaan 9.8.2007; Fed seurasi seuraavalla viikolla, Syyskuu 2007, Nothern Rock, UK Northern Rock asuntoluottopankki joutuu paniikin kohteeksi ja joudutaan pelastamaan, seuraavana vuonna valtio ottaa sen omistukseensa Syyskuu 2008, Irlanti Irlannin hallitus takaa kaikkien irlantilaisten pankkien velat (pankkien yhteenlasketut saamiset tässä vaiheessa noin 8 x Irlannin BKT) Lokakuu 2008, Islanti Islannin pankkisektori romahtaa (sen saatavat olivat jo 11 x Islannin BKT). Maa kansallistaa pankit ja panee toimeen kattavan valuutansäännöstelyn Vuosi 2009 Euroalueen BKT supistuu 4 % maailmankaupan sukeltaessa jopa 30% Julkinen 22

Eurokriisin eteneminen Lokakuu 2009: Kreikan julkistalouden alijäämä paljastuu paljon suuremmaksi kuin oli aiemmin kerrottu Toukokuu 2010: Kreikalle myönnetään ehdollista lainaa sen rahoituskriisin ratkaisemiseksi EKP aloittaa arvopaperien ostot (SMP-ohjelma) rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi maihin, jossa markkinat levottomat Valtionvelkakriisi leviää seuraavina vuosina useisiin Euroopan maihin: Irlantiin (2010) Portugaliin (2011) Kyprokseen(2012) ja Espanjaan (2012) Kesäkuu 2012: Euroopan vakausmekanismi (EVM) päätetään perustaa huolehtimaan kriisiin joutuvien maiden vakausohjelmien rahoituksesta EVM:n perustaminen selkiytti EKP:n asemaa keskuspankkina Julkinen 23

ja taittuminen 26.7.2012 EKP:n pääjohtaja Mario Draghi puhui Lontoossa: EKP tulee mandaattinsa puitteissa tekemään kaikkensa, jotta euroalue pysyy koossa. Ja uskokaa minua, se tulee riittämään. the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough 2.8.2012 EKP:n neuvosto ilmoitti: Lähiviikkoina me tulemme määrittämään asianmukaiset modaliteetit politiikkatoimiksi 6.9.2012: EKP julkisti ohjelman suorista rahapoliittisista kaupoista (OMT) joilla voitaisiin rauhoittaa kriisimaiden valtiolainamarkkinoita tarvittaessa EKP:n sitoutuminen euron yhtenäisyyden puolustamiseen osoittautui dramaattisen tehokkaaksi Julkinen 24

OMT-ohjelman vaikutus: eurokriisi väistyi 3.0 % Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuoden keskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 25

EKP:n arvopaperiostojen kritiikki Euroopan keskuspankin osto-ohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta niitä on kritisoitu Saksan perustuslakituomioistuimeen nostettiin kanteita Onko EKP ylittänyt rahapoliittisen mandaattinsa? Onko EKP syyllistynyt kiellettyyn luotonantoon valtioille? Ensimmäinen näistä (ns. Gauweiler kanne) oli suunnattu vuoden 2012 OMT-ohjelmaa vastaan EU-tuomioistuin antoi tästä kesäkuussa 2015 ennakkoratkaisun, joka mukaan EKP:n toimet olivat laillisia, koska Toimet perusteltu hintavakauden tavoitteen näkökulmasta EKP:lla on laaja itsenäisyys valita rahapolitiikan välineet EKP ei osta valtionlainoja suoraan liikkeeseenlaskusta Parhaillaan on vireillä vastaava kanne myös nykyistä ostoohjelmaa vastaan (ns. Weiss kanne) EKP tietenkin lähtee siitä, että nykyinenkin osto-ohjelma laillinen Julkinen 26

Miten EKP:n politiikka on toiminut? Luottomäärät kääntyivät kasvuun vuonna 2015 Julkinen 27

Talous kasvaa laaja-alaisesti, jo 5.vuosi, inflaatio alle hintavakaustavoitteen Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste, maaliskuu 2018 115 Indeksi, 2008Q1 = 100 110 105 100 95 0,4-4,5 2,1 1,7-0,8-0,2 1,4 2,0 1,8 2,5 2,4 1,9 1,7 90 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: EKP, Eurostat ja Macrobond. 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 28

EKP:n neuvosto (26.4.) Johtopäätös: Runsas rahapoliittinen elvytys edelleen tarpeen, jotta pohjainflaatioiden nopeutumispaine voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä Toimenpiteet: 1) arvopaperien netto-ostot 2) arvopaperien kanta 3) erääntyvien arvopaperien uudelleensijoitukset 4) ennakoiva viestintä korkojen osalta. Julkinen 29

Finanssikriisin opetuksia Vakavaraisuusvaatimukset olivat riittämättömät Likviditeettivaatimuksia tarvitaan Vauhtisokeus finanssi-innovaatioiden suhteen on vaarallista Suurimmilla pankeilla oli epäterveet kannustimet riskinottoon: liian suuria kaatumaan Euroalueen pankkien valvontaa piti vahvistaa 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 30

Rahoitussääntelyä ja valvontaa on uudistettu kriisin jälkeen Euroalueen pankkivalvonta on yhdistetty ja annettu EKP:n vastuulle Tiukentuneet pääomavaatimukset parantavat pankkien kykyä selvitä suurista tappioista Sijoittajavastuuta vahvistettu pankkien kriisinhoidossa: Viranomaisille vahvistetut kriisinratkaisuvaltuudet Uudet likviditeettivaatimukset parantavat pankkien kykyä kestää varainhankinnan häiriöt Makrovakausvälineitä otettu käyttöön monissa maissa (mm. suhdanneluontoiset pääomapuskurit ja asuntolainojen ns. lainakatot) 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 31

Onnistunut kriisinratkaisu sijoittajavastuuta toteuttamalla Julkinen 32

Makrovakausvälineet käytössä - myös Suomessa Makrovakausvälineillä pyritään ehkäisemään riskejä sekä pienentämään finanssikriisien todennäköisyyttä ja kustannuksia Julkinen 33

Euroalueen pankkien vakavaraisuus on vahvistunut Julkinen 34

Pankkiunioni vahvistaa valvontaa ja kriisinratkaisua Euroopassa Yhteinen pankkivalvonta ja kriisinratkaisumekanismi toiminnassa Kriisinratkaisurahaston kartuttaminen käynnissä Yhteinen talletussuoja puuttuu Julkinen 35

Yhteinen talletussuoja pankkiunionin puuttuva pilari Talletussuoja ehkäisee talletuspakoja ja siten vakauttaa pankkeja Mitä vahvempi ja uskottavampi talletussuoja on, sitä epätodennäköisempää on sen käyttö Talletussuojamaksut kerättäisiin pankeilta vakuutusperiaatteella niiden riskien perusteella, joten pankkien erilaisuus otetaan huomioon. Olennaista pankin riskillisyys - ei kansallisuus Yhteinen talletussuoja tärkein maille, joissa on maan talouteen nähden suuri ja keskittynyt pankkijärjestelmä Julkinen 36

EKP:ssä on analysoitu talletussuojan kantokykyä ja riskien jakautumista Täysimääräinen talletussuojarahasto kestäisi vuoden 2007-2010 finanssikriisiä vakavamman skenaarion Yhteisessä talletussuojajärjestelmässä ei pääsääntöisesti syntyisi suuria tulonsiirtoja eri maiden pankkisektorien välillä Talletussuojajärjestelmän hyödyt - luottamuksen vahvistaminen ja kriisien estäminen - olisivat merkittävät suhteessa järjestelmän riskeihin Julkinen 37

Loppupäätelmiä Rahapolitiikan tavoitteet eivät ole kriisin aikana muuttuneet hintavakaus edelleen ohjenuorana Rahapolitiikan välineistö on monipuolistunut ja keskuspankkitoiminnan mittakaava on merkittävästi kasvanut Rahoitusvakauden merkitys nähdään nykyään paljon suurempana asiana kuin ennen Euroalueen rakenteiden vahvistaminen on osoittautunut välttämättömäksi. Pankkiunioni tulee saattaa päätökseen. Julkinen 38

Kiitos! 8.5.2018 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 39