Optinet Oy:n ajankohtaislehti 2006 Optinet INTERNET-SIVUT kasvavat yrityksen mukana VERKKOVIESTINNÄSTÄ irti maksimihyöty Tehyn laaja verkkopalvelu yhdistää jäsenet
8 Sisällys 12 18 3 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 23 Parempaan verkkoviestintään Optinet Directo uusi julkaisujärjestelmä Laaja verkkopalvelu yhdistää jäsenet Projekti kuin oppikirjasta Kokoomus viestii äänestäjien kanssa verkossa Karavaanarit.fi -iloista mieltä ja informaatiota Internet-sivut kasvavat yrityksen mukana Verkkosivusto tukee brändiä KokousNet vie elämysten äärelle Verkkoviestinnästä irti maksimihyöty Kokemäen kaupungille tiedon koti internetiin Optinetin sähkeet Optinet Oy:n ajankohtaislehti Päätoimittaja Ulkoasu Paino Pauliina Koivunen Kristiina Mouna Jyväskylän Siirtopaino Oy 2
Parempaan verkkoviestintään Katseet verkossa käännetään nyt kohti asiakkaita tai jäseniä. Järjestöt ja kunnat ovat etunenässä tässä kehityksessä. Tehyn tietohallintopäällikkö Sami Kallioinen kiteyttää ajattelutavan muuttumisen yhdellä lauseella: Oikea lähtökohta verkkopalvelun rakentamiseen on pohtia, mitä verkkopalvelulla saadaan aikaan ja miten se auttaa ihmisiä. Kun sivusto tehdään tärkeille kohderyhmille, sinne halutaan myös kävijöitä. Sivustot eivät ole vain käyntikortteja verkossa, vaan kohtaamista varten. Järjestöjen sivustoilla panostetaan jo entistä enemmän vuorovaikutuksen lisäämiseen jäsenten välillä eli yhteisöllisyyteen. Samalla parannetaan vuorovaikutusta järjestön toimiston ja jäsenistön välillä. Uskon tämän heijastuvan myös yritysten verkkoviestintään. Muutos näkyy selvästi myös Optinetin asiakaskunnassa. Syksyllä 2005 ja alkutalvesta 2006 julkaisimme seitsemän uutta järjestösivustoa, joissa on erityisesti huomioitu vuorovaikutteisuus. Vaikka meillä on kokemusta järjestöjen verkkoviestinnästä jo pitkältä ajalta, jokainen uusi projekti avaa silmiä taas erilaisille näkökulmille. Uusi julkaisujärjestelmämme Optinet Directo vastaa aktiivisen verkkoviestinnän tarpeisiin, sillä monet sen ominaisuuksista on tehty nimenomaan asiakkaiden pyynnöstä heidän tarpeisiinsa. Ismo Paananen toimitusjohtaja Optinet Oy PL 45 37501 Lempäälä Puhelin 010 3090 900 Faksi 010 3090 901 www.optinet.fi Käyntiosoitteet Lempäälän Aleksi 1 37500 Lempäälä Kaisaniemenkatu 4 00100 Helsinki Asiakaspalvelu Puhelin 010 3090 911 asiakaspalvelu@optinet.fi Myynti Puhelin 010 3090 910 myynti@optinet.fi 3
OPTINET DIRECTO uusi julkaisujärjestelmä 4 Tuomo Heikkilä Optinet julkaisi syksyllä uuden julkaisujärjestelmän Optinet Directon, ja pitkällisen kehitystyön tulos saatiin heti käyttöön. Hyvin onnistuneiden pilottiprojektien ansiosta tuotanto Optinet Directolla alkoi syksyllä, ja ensimmäiset internet-sivustot valmistuivat vuoden vaihteessa, kertoo tuotekehityspäällikkö Tuomo Heikkilä. Tuotekehitystiimi innoissaan joustavuudesta Optinet Directo on kehitetty tiimityönä asiakaspalautteen ja edellisen järjestelmän arvioinnin pohjalta. Optinet Directon ohjelmointi aloitettiin puhtaalta pöydältä, jotta saisimme nykyaikaisen ja helposti laajennettavan julkaisujärjestelmän. Hyödynsimme aiemmin hyviksi todettuja ratkaisumalleja etenkin helppokäyttöisyyden osalta. Nyt olemme päässeet tavoitteeseemme ja voimme kehittää ratkaisuja asiakkaillemme entistä vahvemmalta pohjalta, iloitsee järjestelmäsuunnittelija Niklas Dahlman. Verkkopalveluiden monimuotoisuuden johdosta tarvitaan usein eri toimijoiden ja järjestelmien yhteistyötä. Olen innoissani yhteistyöstä muiden järjestelmätoimittajien kanssa. Olemme tehneet useiden asiakkaittemme kanssa integrointeja mm. jäsenrekistereihin, jolloin verkkopalvelussa voidaan hyödyntää tehokkaasti jäsentietoja. Teknisesti Optinet Directo taipuu hyvinkin erilaisiin integraatioihin, joskin integroinnit ovat haastavia kokonaisuuksia ja suunniteltava huolella, sanoo järjestelmäsuunnittelija Tuomas Salo. Uuden ohjelmiston tavoitteena on tarjota joustava ja monipuolinen ydin verkkopalveluiden rakentamiselle. Ytimen ympärille voidaan koota laaja palvelukokonaisuus joko Optinetin omasta tuotevalikoimasta tai kumppaneiden palvelutarjonnasta. Optinet keskittyy jatkossa yhä voimakkaammin monipuolisten verkkoviestintätuotteiden rakentamiseen. Asiakaskohtaisissa erikoisratkaisuissa hyödynnetään myös kumppaneiden osaamista, toimitusjohtaja Ismo Paananen tarkentaa. Siirtyminen uuteen oikeassa vaiheessa Osa asiakkaistamme käyttää aikaisempaa julkaisujärjestelmäämme, joka toimii vielä hyvän aikaa Optinet Directon rinnalla. Sopiva aika Optinet Directon käyttöönottamiseen voisi olla internet-sivuston uudistamisvaihe, jolloin ulkoasu, toiminnallisuus ja sisältö muutenkin päivitetään, toimitusjohtaja Ismo Paananen sanoo.
Syksyn aikana käynnistettiin useita sivustojen uudistamisprojekteja. Asiakkaiden siirtyminen edellisestä järjestelmästä uuteen on sujunut hyvin. Asiakkaat ovat oppineet uuden järjestelmän käytön helposti, kommentoi palvelupäällikkö Marko Valo, joka kouluttaa asiakkaita päivittämään ja hallitsemaan sivustojaan. Helppokäyttöisiä työkaluja Optinet Directon nimi valittiin julkaisujärjestelmän ominaisuuksien mukaan. Optinetin uuden julkaisujärjestelmän nimeksi valittiin Optinet Directo, koska espanjankielinen sana Directo, suora, viittaa julkaisujärjestelmämme tärkeimpään ominaisuuteen suorapäivitykseen. Internet-sivuja päivitetään selaimen avulla aina kyseisellä sivulla ilman hankaloittavia hallintarakenteita ja mutkia, Ismo Paananen kertoo. Optinet Directo on monipuolinen julkaisujärjestelmä, jonka käytettävyydestä ei ole tingitty. Helppokäyttöisyyden periaate näkyy kaikissa järjestelmän työkaluissa. Tekstin, kuvien, lomakkeiden, tiedostojen, sovellusten, sivuhaarojen ja käyttäjäoikeuksien lisääminen on helppoa. Optinet Directo tuo sivuston rakentajalle käyttöön entistä väkevämmät työkalut. Pääkäyttäjät voi nyt lisätä myös sovelluksia kuten uutispalstoja haluamilleen sivuille ja näin rakentaa yhä monipuolisempia sisältökokonaisuuksia. Lisätietoa Optinet Directosta löytyy Optinetin kotisivuilta www.optinet.fi. Uutisen lisääminen Toimintovalikko Tekstin muokkaus ja lisääminen Kuvien asettelu 5
LAAJA VERKKOPALVELU yhdistää jäsenet TEHY 6 Suomen suurin terveys- ja sosiaalialan koulutuksen suorittaneiden ja alalla työskentelevien ammatti- ja etujärjestö Tehy hyödyntää tehokkaasti internetiä viestinnässään. Jäsenet tavoitetaan verkon kautta nopeasti ja kustannustehokkaasti, sillä internet ei ole enää vain nuorten juttu. Verkkoviestintään panostamisella on ollut alusta asti ylimmän johdon tuki ja tarvittavat resurssit. Verkkopalvelu on rakennettu siten, että se tuo sekä tehyläiset että heidän asiansa lähemmäksi toisiaan. Viestinnän pääpaino on intra- ja ekstranetissä. Panostus on kannattanut - Tehyn verkkopalvelulla on 90 000 käyttäjää, joista 24 000 henkilöllä on ekstranetin tunnukset. Verkkopalvelun kehittäminen on jatkuva prosessi, johon kuuluu paljon verkkoviestinnästä innostuneita ihmisiä. 350 päivittäjää tuottaa ajantasaista sisältöä verkkopalveluun. Osa päivittää sivustoa kerran päivässä, osa kerran puolessa vuodessa. Verkkopalvelu käyttäjiä varten Tehyn verkkopalvelun kokonaisuus on tietohallintopäällikkö Sami Kallioisen mukaan viestintälähtöinen. Minua kiinnostaa, miltä verkkopalvelu näyttää ja miten se toimii, ei teknologia. Oikea lähtökohta järjestön verkkopalvelun rakentamiseen on pohtia, mitä verkkopalvelulla saadaan aikaan ja miten se auttaa ihmisiä. www.tehy.fi Kallioisen mukaan järjestöjen verkkosivustot ovat muuttumassa yhteisöä tukeviksi verkkopalveluiksi. Järjestöjen verkkopalveluja rakennetaan yhä enemmän käyttäjiä eli jäsenistöä varten. Jäsenistö vaatiikin nykyään palvelua myös verkossa, joten pelkkä järjestön esittely ei riitä. Suurten järjestöjen muutosprosesseja voisi tosin verrata suuriin laivoihin. Laivat ovat hitaita kääntymään, mutta käännöksen jälkeen ne kyllä menevät eteenpäin. Tehyn verkkopalvelu on jäsenen näkökulmasta kunnossa. Sisältöä löytyy noin 2500 sivulta sekä erilaisista dokumenteista. Palvelumme on uskottava ja sitä suositellaan myös muille. Jäsenet voivat katsella ja muuttaa ekstranetissä omia tietojaan, ilmoittautua tapahtumiin sekä keskustella. Verkkopalvelussamme on aina jotain uutta, Kallioinen sanoo. 350 päivittäjää, tietokoneet ja selaimet Vaikka päivittäjiä on 350, verkkopalvelu on Kallioisen mukaan hallittava kokonaisuus, kun pohjatyö on tehty hyvin. Verkkopalvelun rakentamisen hankkeet ovat kommunikaatiohankkeita. Ensimmäisenä vuonna keskustelimme, kuinka paljon verkkoviestintään kannattaa panostaa. Meillä oli paljon ihmisiä suunnittelemassa sisältöä ja rakennetta verkkopalveluun. Motivoin ihmisiä osallistumaan, kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamaan. Pyrin säilyttämään verkkoviestinnän kehittämisen ympärillä välittömän ilmapiirin, jossa erilaiset näkökulmat ovat sallittuja ja toivottuja. Tehyssä tehtiin aluksi työnjako vastuista ja päivittämisestä, jolloin jokainen tiesi tarkkaan oman osuutensa verkkosivuston ylläpidosta. Määrittelimme raamit, joiden puitteissa voi käyttää palvelua joustavasti. Jaoimme vastuut pääotsikkotasolla. Päivittämiseen on määritelty eri tasoja. Ulkoisten internet-sivujen päivittäjien joukko on suppea, Kallioinen sanoo.
Tehy myös koulutti avainpäivittäjät verkkokirjoittamiseen ja Optinetin julkaisujärjestelmän käyttöön. Sami Kallioinen Päivittämisen rytmin löytää Kallioisen mielestä kuuntelemalla käyttäjiä. Olen oppinut, että intranetin päivittäjän kannattaa kysellä ympäriltään, kuinka usein verkkopalvelua käytetään. Näin löytyy parhaiten oikea päivitysrytmi. On helpompi lisätä kuin vähentää päivitysten määrää. Myös oikea syke palvelun jatkokehittämiseen saadaan käyttäjiltä. Verkkopalvelun ylläpitoon tarvitaan lisäksi hyvä julkaisujärjestelmä, tietokone ja internet-yhteys. Kaikki päivittävät sivustoa oman toimensa ohella, joten tarvitsemme helppokäyttöisen julkaisujärjestelmän. Teetimme käytettävyystestejä eri järjestelmille ennen valintaamme. Optinet voitti testit, joten valitsimme sen. Jotta kaikki ammattiosastot pystyisivät päivittämään sivuja, jaoimme 324 ammattiosastolle kannettavat tietokoneet ja kännykät. Panostus tietokoneisiin oli suuri, mutta tulevaisuutta ajatellen kannattava, Kallioinen kertoo. Palvelua kehitetään askel kerrallaan Sami Kallioinen seuraa verkkopalvelun käyttöä. Joka kuukauden lopussa hän esittelee kävijämäärät Tehyn henkilöstökokouksessa. Määrissä näkyy selvästi noin 30 %:n kasvu edellisvuoteen verrattuna. Mainoskampanjat aiheuttavat aina tulvan rekisteröinneissä. Seuraamme kävijämääriä kuukausittain. Lisäksi teen puolivuosittain kattavamman luotausraportin verkkopalvelun käytöstä. Näitä raportteja hyödynnämme palvelun kehittämistyössä. Verkkopalvelua voi Kallioisen mielestä aina kehittää. Optinetin Tuomo Heikkilän kanssa on tehty paljon suunnittelu- ja kehitystyötä. Yhteistyö on ollut hedelmällistä. Ideoita on jalostettu ja Anssi Laitilan toteuttamat räätälöidyt sovellukset ovat onnistuneet hyvin. Meidän johtomme on helppo hyväksyä pienempiä kehitysprojekteja, kun aikataulut ja budjetit pitävät paikkansa. Sanoin viime vuonna, että ensi vuonna levätään, mutta eihän se nyt niin mennytkään. Käymme läpi intranetin ja ekstranetin, perustamme kampanjasivuston, kehitämme koulutuskalenteria ja julkaisemme tietovisan. Pidämme myös ajatteluhetken, jossa pohdimme, missä vaiheessa olemme verkkopalvelun rakentamisen rappusilla, Sami Kallioinen suunnittelee. 7
Mirka Mäntylä Projekti kuin oppikirjasta PAM 8 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mielestä verkkosivuston täytyy palvella jäsenistöä ja mahdollistaa vuorovaikutus liiton ja jäsenistön välillä. Verkko haluttiin aktiiviseksi viestintävälineeksi perinteisten viestintäkanavien rinnalle. Halusimme saada verkkopalveluun lisää vuorovaikutteisuutta ja palveluja. Verkkosivusto, joka ei palvele ihmisten välistä viestintää, on aivan turha, kertoo PAMin verkkotiedottaja Mirka Mäntylä, joka vastasi sivuston uudistusprojektista. Henkilöstö vaikutti valintoihin PAMin verkkosivujen uudistusprojekti sujui ihailtavan järjestelmällisesti vaihe kerrallaan. Henkilöstö sitoutettiin verkkoviestintään heti projektin alussa esiselvityksellä, jolla kyseltiin henkilökunnan ja jäsenistön toiveita ja tarpeita. Myös tulevat päivittäjät vaikuttivat verkkopalvelun toimittajan valintaan. Esiselvityksen perusteella määrittelimme, mitä halusimme verkkopalvelulta. Hankintavaiheessa tutustuimme Optinetiin ja havaitsimme, että Optinetin järjestelmä tukee aktiivista verkkoviestintää. Tärkeä lähtökohta hankinnalle oli helppokäyttöisyys, sillä päivittäjien tekninen osaaminen vaihtelee paljon. Meillä on noin 20 päivittäjää, joiden piti pystyä käyttämään työkaluja helposti. Käyttäjäkunta myös laajenee, kun järjestelmä otetaan käyttöön intrassa, Mäntylä sanoo. Toimittajan esivalinnan jälkeen vuorossa oli pilotointi, jolloin sivuston tulevat päivittäjät testasivat järjestelmää. Pilotointi varmisti käsitystämme järjestelmän helppokäyttöisyydestä. Varsinaisen sopimuksen Optinetin kanssa teimme vasta pilotoinnin jälkeen. Sisältö valmistui ajoissa Sisällön rakentaminen alkoi ajoissa talvella, jotta kaikki olisi valmiina syksyksi. Rakenne oli meillä valmiina sopimusvaiheessa. Sisältöjen perkaaminen, korjaaminen ja kirjoittaminen alkoivat jo ennen kuin olimme solmineet toimitussopimuksen. Ennen päivittäjien kouluttamista sisällöt olivat valmiina, joten meillä oli reilusti aikaa syöttää sisällöt uuteen järjestelmään. Kaikki sisältö oli kunnossa 30.8., jolloin sivut julkaistiin, Mäntylä sanoo. Yksi haasteellisimmista kohteista meille oli sähköisten asiointipalvelujemme käyttöönotto, mutta nekin saatiin käyt-
www.pam.fi töön samassa aikataulussa, eikä julkaisupäivämäärää tarvinnut siirtää, Mäntylä kommentoi. Sivusto ei pidä itse ääntä itsestään, joten uudesta verkkopalvelusta pidettiin tiedotustilaisuus, johon kutsuttiin median ja kohderyhmien edustajia. Jäsenistölle uudesta verkkopalvelusta tiedotettiin mm. PAM-lehdessä ja PAMPlus-lehdessä. Verkkoviestintää kehitetään jatkuvasti PAMin verkkoviestinnän kohderyhmät ovat ottaneet uuden verkkopalvelun vastaan hyvin. Tilastoista näkee, että sivuilla on yli tuhat käyntiä arkisin. Joinakin päivinä jopa 1500 ylittyy. Kolme viikkoa sivujen julkaisun jälkeen jäsenistön extranetiin eli PAMnetiin oli kirjautunut jo 1400 käyttäjää. Saamamme palaute on ollut positiivista. Vaikka uusi sivusto on valmis, verkkoviestintä ei ole Mäntylän mukaan koskaan valmista. Perustimme toimituskunnan, joka vastaa sivuston kehittämisestä ja sisällöstä. PAMin eri osaamisalueet ovat edustettuina tässä toimituskunnassa. Toimituskunta haastaa jokaisen sivuston päivittämisessä mukana olevan verkkoviestinnän kehittämiseen. Verkkopalvelusta täytyy pitää huolta. PAMnet on 200 000 jäsenen extranet PAMiin kuuluu runsaat 200 000 jäsentä, joista suurin osa työskentelee vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalveluissa sekä vartiointialalla. PAM ry:n extranet PAMnet on tarkoitettu vain liiton jäsenille. PAMnetissä on esimerkiksi yksityiskohtaisempaa tietoa liiton asioista, jäsentiedotteita, keskustelupalstoja, tapahtumakalenteri sekä mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Jäsenet voivat hoitaa PAMnetissä sähköisesti monia asioita kuten yhteystietojen päivityksen sekä kursseille ilmoittautumiset. Sähköiset asiointipalvelut toimitti Sys- Open Digia Oyj. Palvelut on integroitu Optinetin järjestelmään, joten yksi kirjautuminen PAMnetiin riittää, Mäntylä sanoo. 9
KOKOOMUS VIESTII äänestäjien kanssa verkossa KOKOOMUS 10 Kokoomuksen internet-sivuston kohderyhmä on laajuuteensa puolesta erityisen vaativa - siihen kuuluvat kaikki suomalaiset 15 vuotta täyttäneet. Verkkosivustolla on informaation lisäksi mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen toimintaan. Kokoomus pyytää verkossa palautetta, joka huomioidaan myös toiminnassa. Puolueen verkkoviestintä onkin aktiivista sekä Kokoomukselta äänestäjille että äänestäjiltä Kokoomukselle. Internet on helpoin, edullisin ja nopein tapa kertoa, mitä asioista ajattelemme ja millaisen Suomen haluaisimme. Internet-sivut elävät tässä hetkessä, kertoo Kokoomuksen viestintäpäällikkö Juha Kirstilä. Läsnäolo verkossa välttämätöntä Puolueiden ja vaaliehdokkaiden pitää Kirstilän mukaan näkyä verkossa aktiivisesti. Ennen internet oli muun viestinnän tuki, mutta nykyään se on keskeinen kanava viestimiseen äänestäjien kanssa. Läsnäolo verkossa on välttämättömyys. Alle 25-vuotiaat äänestäjät etsivät informaatiota ehdokkaista eniten juuri internetistä. Joten jos haluaa näkyä näille nuoremmille äänestäjille sekä kuunnella heidän mielipiteitään, verkko on oikea kanava. Paras vaikutus saavutetaan, jos verkossa on aina jotain mielenkiintoista ja uutta kuten blogi, verkkokauppa tai videonpätkiä. Internet-sivuston kautta Kokoomus saa paljon palautetta. Verkkoviestintä toimii hyvin molempiin suuntiin eli myös meille päin. Meille tulee paljon viestejä internet-sivujemme avulla. Vähemmän enää käytetään fakseja, puhelinta ja kirjeitä. Suurin osa palautteista elää juuri siinä päivässä, jolloin palaute on meille lä- hetetty. Aamun lehdistä usein näkee, mitä asioita kyseisen päivän palautteet käsittelevät. Palautteet luetaan ja käsitellään huolella, Kirstilä sanoo. Verkkokyselyillä selvitetään jäsenten ja sitä kautta kannattajien mielipiteitä. Viime kunnallisvaalien alla teimme verkossa jäsenillemme kyselyitä tavoitteistamme ja heidän tärkeinä pitämistään teemoista. Miten asioiden pitäisi esimerkiksi olla omassa kotikunnassa. Kyselyn perusteella selvisi kannattajille tärkeitä teemoja, joita nostimme myöhemmin esille kampanjassa. Pääosa sisällöstä julkisilla sivuilla Kokoomuksen internet-sivuilla oleva informaatio on ennen kaikkea kohdennettu äänestäjille, joten pääosa sisällöstä on julkisilla sivuilla. Käyttäjätunnuksin suojatuilta jäsensivuilta löytyy järjestöja vaalityöhön liittyvää materiaalia. Olemme jaotelleet sivuston eri osa-alueisiin, joista löytyy informaatiota esimerkiksi kunnallispolitiikasta tai politiikan eri aihealueista kiinnostuneille. Sivustolta löytyy uutisia, tietoa ja taustoja aiheeseen kuin aiheeseen. Kaikki on sivuillamme tallessa. Toimittajat voivat etsiä uutisarkistostamme taustamateriaalia artikkeleihinsa, Juha Kirstilä sanoo. Vaalien aikaan Kokoomuksen sivustolla on Kirstilän mukaan paljon kävijöitä. Eduskunta- ja kunnallisvaalit lisäävät kävijämääriä selvästi. Presidentinvaalit ovat paljolti henkilövaalit, joten selaajat pyritään ohjaamaan mahdollisimman suoraan ehdokkaan sivuille.
www.kokoomus.fi Pahvi-Sauli ja Juha Kirstilä Kokoomuslainen vaikuttaa verkossa Internet helpottaa puolueen sisäisen viestinnän organisointia. Kokoomuksen haasteena on suuri organisaatio. Valtakunnan tasolla on puolue, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikot. Lisäksi on omat jäsenliitot naisille, nuorille ja opiskelijoille sekä läheisessä yhteistyössä koulutusjärjestö ja senioriliitto. Seuraavalla tasolla on 16 piiriä, joihin kuuluu 1100 paikallisyhdistystä. Internet on keskeinen keino palvella jäsenistöämme. Sisäisen viestinnän on kuljettava molempiin suuntiin. Monet ovat mukana toiminnassa sen vuoksi, että saavat tietoa ja voivat vaikuttaa. Jos sisäinen viestintä takkuaa, motivaatio laskee ja toiminta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi vähenee, Kirstilä kertoo. Kokoomuksen strategiatyön tuloksena myös verkkosivustolle on nostettu esiin neljä politiikkaohjelmaa: ennakoiva hyvinvoin- tipolitiikka, luovuuden talous ja yrittäjyys, osaaminen ja sivistys, kansainvälinen politiikka. Näissä politiikkaohjelmissa onnistuminen on mielestämme politiikassa keskeistä. Ohjelmien alla on suljetut sivustot, jotka on suunnattu jäsenille sekä politiikkaohjelmien valtuuskunnille. Sivuilla on keskustelupalsta, jossa keskustellaan ajankohtaisista tai yleisistä politiikkaohjelmaan liittyvistä aiheista. Keskusteluissa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi kannanottojen ja muiden keskeisten linjausten valmisteluun, Kirstilä sanoo. Kokoomus suosittelee yhdistyksilleen itsepalvelupakettina Optinet kotisivuja, joihin on tehty Kokoomuksen graafisen linjan mukaisia valmiita ulkoasupohjia. Tavoitteena on, että joka kuntaan saadaan ainakin yhdet ajantasaiset, paikallista Kokoomusta esittelevät sivut. 11
KARAVAANARIT.FI - iloista mieltä ja informaatiota KARAVAANARIT 12 Jos vapaus viehättää, et pidä tarkoista aikatauluista ja yövyt mieluiten omassa sängyssä, kannattaa vierailla www.karavaanarit.fi -sivustolla. Sivuston omistaa SF- Caravan ry, joka on Pohjoismaiden suurin matkailujärjestö. Uusi iloinen sivusto on tehty kaikille karavaanarimatkailusta kiinnostuneille. Uudistuksessa rakennetta selkiytettiin, jotta sivusto olisi lähestyttävämpi myös muille kuin jäsenille. Sivuilta löytyy paljon kävijöitä houkuttelevaa informaatiota kuten tietoa karavaanimatkailusta ja leirintäalueista. Kaikille karavaanareille hyödyllistä informaatiota ovat esimerkiksi sivuilta löytyvä Turvaopas sekä luettelot matkailuajoneuvojen huoltoliikkeistä ja kiinteiden jätevesisäiliöiden tyhjennyspaikoista. Useat sivustolla kävijät ovat potentiaalisia jäseniä, joten kerromme myös jäseneduista, sanoo johdon assistentti Petriina Punkari-Mäkiaho, joka vastaa SF-Caravan ry:n verkkoviestinnästä. Sivuilla voi kertoa kuulemansa tai keksimänsä karavaanareille sopivan hauskan mietelauseen. Parhaat mietelauseet julkaistaan. On aate karavaanarin tää, liikkeellä pysyen ei paikalleen jää, sydän on avoin ja tuulettuu pää! Etuteltan puheet uudistui pyynnöstä Karavaanarit kohtaavat joka viikonloppu treffeillä jossakin päin Suomea. Karavaanareiden yhteishengestä voi päästä osalliseksi verkossakin keskustelupalstalla. Jäsenet ovat ottaneet Etuteltan puheet -keskustelupalstan omakseen. Keskustelua käydään omalla nimellä, joten jokainen seisoo sanojensa takana. Keskustelupalstalla käydään hyvin aktiivista keskustelua vuoden ympäri. Uudet harrastajat pyytävät neuvoja kokeneemmilta ja yleensä vastaus tuleekin nopeasti, Punkari-Mäkiaho kertoo. Etuteltan puheiden uudistus alkoi keskustelijoiden pyynnöstä. Keskustelijat pyysivät viime keväänä adressilla palstan kehittämistä. Uudistimme keskustelupalstan samalla, kun muukin sivusto uudistettiin. Uudessa palstassa pyrittiin huomioimaan adressin pyynnöt mahdollisimman kattavasti. Lisäsimme muun muassa hakutoiminnon keskusteluihin. Vanha palsta säilytettiin toisella sivulla, jotta sen keskusteluja pääsee vielä lukemaan. Myös kirjautumiskäytäntö uu-
distettiin. Nyt perhe- ja nuorisojäsenetkin voivat osallistua keskusteluun ja pääsevät hoitamaan omia jäsenasioitaan internetpalvelussamme. Salkuissa materiaalia paikallisyhdistyksille Vuonna 1964 perustetun SF-Caravanin jäseninä on 65 paikallista karavaanariyhdistystä. Paikallisyhdistykset voivat hyödyntää suljettuja sivustoja eli toimihenkilösalkkuja, joissa on materiaalia yhdistysten toiminnan tueksi. Toivomme, että jäsenyhdistysten toimihenkilöt oppivat käyttämään näitä salkkuja. Salkut ovat käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja materiaalit saa niistä nopeasti. Palvelun hyöty on molemminpuolista, sillä tämä vähentää varmasti yhteydenottoja toimistoon, Petriina Punkari- Mäkiaho toteaa. Karavaanariharrastus ja samalla SF-Caravan ry:n jäsenmäärä ovat vahvassa kasvussa. Samaa tahtia kasvaa myös www.karavaanarit.fi kävijämäärät. Järjestäytyneitä karavaanareita oli viime vuoden lopussa yhteensä 54 002. Järjestäytyneen karavaanarin tuntee liikenteessä matkailuvaunun tai matkailuauton kulmassa olevasta numerotarrasta. Jäseneksemme on nopeinta liittyä verkon kautta. Meidän ei tarvitse lähetellä tilisiirtoja, vaan maksun voi maksaa verkkopankissa. Jäsenyys astuu silloin nopeasti voimaan, Punkari-Mäkiaho sanoo. Uusi sivusto toteutettiin Directolla Karavaanareiden uusi sivusto rakennettiin Optinet Directo -julkaisujärjestelmällä. Directo on Petriina Punkari-Mäkiahon mielestä helppokäyttöinen. Olemme tehneet sivuja porukalla. Jokaisen on ollut helppo käyttää järjestelmää, joka on selkeä ja suomenkielinen. Työkalut toimivat samalla tavalla kuin yleisissä toimisto-ohjelmissa. Ajastamisen mahdollisuus Directossa on todella hyödyllinen. Lehdistötiedotteen voi nyt julkaista samaan aikaan verkkosivuilla, kun itse olemme tiedotustilaisuudessa. Petriina Punkari-Mäkiaho www.karavaanarit.fi 13
Minna Tuomainen-Kupiainen Tampereen Job Työasupalvelu -myymälässä INTERNET-SIVUT kasvavat yrityksen mukana IMAGE WEAR 14 Suomen johtavan työvaatevalmistajan Image Wear Oy:n ja Optinetin yhteistyön aikana Image Wear on fuusioitunut ja laajentunut. Konsernin internet-sivusto on kehittynyt samaa vauhtia ja työkalut ovat vastanneet muuttuneisiin viestinnän tarpeisiin. Ensialkuun Image Wearin ja muiden tytäryhtiön kotisivut olivat erillään. Kun tytäryhtiöt fuusioituivat emoyhtiöön ja muodostivat Image Wear -konsernin, myös internet-sivusto laajeni. Päätimme jakaa sivuston kahtia: Job Työasupalveluun ja Image Wearin sivuihin. 19 myymälää käsittävä Job Työasupalvelu -myymäläketju on Image Wear Oy:n jakelutie Suomessa, kertoo mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Minna Tuomainen-Kupiainen Image Wearista. Kaksi värimaailmaa yksi ilme Yhteisen etusivun kautta selaaja etenee joko Image Wearin tai Job Työasupalvelun sivustolle. Vaikka kahdella sivustolla on eri värimaailmat, molemmat tunnistaa helposti Image Wearin sivustoiksi. Job Työasupalvelulle tehtiin oma ulkoasunsa. Optinet suunnitteli sivustojen ulkoasut ja värimaailmat logojen pohjalta. Image Wearin sivuston päävärit ovat ruskea ja harmaa ja Job Työasupalvelun värit sininen ja punainen. Perusilmeet ovat samantyyppiset, mutta Job on aktiivisempi, Tuomainen-Kupiainen sanoo. Vaikka sivustoa on muutettu usein ja viestinnän tarpeet ovat muuttuneet, Minna Tuomainen-Kupiaisen mielestä Optinetin työkalut ovat joustaneet hyvin muutoksen mukana. Laajennukset ja pienemmät muutokset ovat onnistuneet helposti ja yhteistyö Optinetin kanssa on sujunut aina hyvin. Konsernin sivut ovat nykyään suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi. Kieliversioita päivitetään Tampereelta käsin. Syksyllä 2005 Image Wear -konserni laajensi myös Venäjällä, jolloin konsernin työntekijämäärä nousi kaikkiaan noin 700:aan. Internet on markkinoinnin tukijalka Image Wearin markkinointiin kuuluu internetin lisäksi printti-, suora- ja radiomainonta sekä henkilökohtainen myyntityö.
Internet on markkinointiviestintämme tukijalka, joka tukee henkilökohtaista myyntityötä ja muuta markkinointia. Mielestäni nykyaikaiseen markkinointiin kuuluu informatiiviset ja toimivat internet-sivut, Tuomainen-Kupiainen sanoo. Internet-sivuston kohderyhmät vaihtelevat opiskelijoista teollisuuteen. Jokaisen on löydettävä sivuilta tarvitsemaansa informaatiota. Internet-sivuillamme on tuotteet selkeästi esillä ja sivuja on hyvin helppo selata. Meiltä saa asukokonaisuuden sukista kypärään ja kaikki siitä väliltä, joten tuotteita on todella paljon. Mielestäni sivujen käytettävyys onkin erittäin tärkeää sekä selaajan että päivittäjän kannalta. Selaaja ei sivuillamme eksy, sillä sivut ovat helpot hahmottaa, Tuomainen-Kupiainen toteaa. Asiakkaat käyvät aika usein sivuillamme. He ovat oppineet, että sivuilla on päivittyvää sisältöä. Jo pitkään kävijämäärät ovat lisääntyneet tasaisesti. Viime vuoteen verrattuna kävijämäärämme ovat tuplaantuneet. Kehitämme sivuja jatkuvasti ja haluamme panostaa verkkoviestintään. Markkinointikampanja radiossa ja ammattikouluille jaetut julisteet ohjaavat verkkosivuillemme. Internetistä ohjataan puolestaan 19 Job Työasupalvelu -myymäläämme ympäri Suomea. Image Wear Image Wear on Suomen johtava työvaatevalmistaja. Konserniin kuuluvat Tampereella sijaitseva emoyhtiö Image Wear Oy, Pietarissa toimiva tytäryhtiö OOO Image Wear, joka nyt valmistaa, markkinoi ja myy työvaatteita Venäjälle sekä Tallinnassa toimiva tytäryhtiö A&G Textile AS. A&G Textile valmistaa, markkinoi ja myy työvaatteita Baltiaan. Image Wear Oy:n jakelutienä Suomessa on 19 myymälää käsittävä Job Työasupalvelu -myymäläketju. OOO Image Wearilla on Image Wear -työasumyymälä Pietarissa. Tallinnassa ja Tartossa Image Wear -työasuja myyvät A&G Textile -myymälät. www.imagewear.fi 15
Verkkosivusto tukee brändiä INSTA GROUP 16 Instrumentointi Oy yhtiöitti vuoden vaihteessa toimialansa ja muutti nimensä Insta Group Oy:ksi. Insta Group Oy:hyn kuuluvat nyt toimialayhtiöt Insta Automation Oy, Insta DefSec Oy ja Insta Visual Solutions Oy. Yhtiöittämisen myötä Insta Group Oy aloitti samalla mittavan yrityskuvaprojektin, jonka yhteydessä uudistettiin muun muassa yrityksen verkkopalvelu. Uuden sivuston ulkoasu ja toiminnallisuus tukevat nyt yrityksen uutta ilmettä sekä uutta slogania Lupa luottaa Worth your trust. Sloganimme ja uusi ilmeemme kuvastavat yhtiömme perusarvoja laatua, luotettavuutta, asiakaskeskeisyyttä, huippuosaamista, joustavuutta ja henkilöstöön panostamista, kertoo Marita Jokinen, johdon assistentti, Insta Group Oy. Kansainvälistyminen vaatii markkinointia Insta on aikaisemmin markkinoinut itseään suhteellisen vähän. Insta on ollut omilla toimialoillaan hyvin tunnettu Suomessa, joten ei ole ollut suurta tarvetta laajamittaiseen markkinointiin. Tulevaisuudessa yhtiö hakee kuitenkin kansainvälistymistä pitkällä aikavälillä, joten markkinoinnistakin tulee varmasti intensiivisempää. Markkinointikanavista internet on merkittävä erityisesti Insta DefSec Oy:lle, Jokinen toteaa. Instan verkkopalvelua aiotaan Jokisen mukaan kehittää jatkuvasti. Haluamme palvella asiakkaitamme paremmin myös verkossa, joten verkkopalvelumme varmasti kehittyy ja laajentuu ajan mittaan. Asiakkaiden tulisi löytää tarvitsemansa tieto helposti ja nopeasti. Tärkeintä tällä hetkellä palvelussamme on toimialojen sivut, joista käy ilmi, mitä ratkaisuja ja palveluja konsernimme tuottaa. Toimialoilla on kaikilla omat uutispalstansa, joilta uutiset kerääntyvät etusivulle. Saamme näin hyvin vaihtuvuutta etusivun uutisiin. Intranet on arkipäivän työkalu Instan sisäinen intranet on ollut jo pidempään kehityskohde. Tavoitteemme on tehdä intranetistämme työntekijöidemme jokapäiväinen työkalu. Siellä olisi kaikki informaatio, jota ihmiset tarvitsevat päivittäisessä työssään, esimerkiksi ohjeita, dokumenttipohjia, tiedotteita, linkkejä erilaisiin työkaluihin. Intranetistä löytyy aina ajantasainen ma-
Marita Jokinen teriaali, joten tiettyjen dokumenttien versionhallintakin helpottuu. Marita Jokisen tulevaisuuden visio on lisätä intranetiin vuorovaikutteisuutta. Intranetin kautta voisi esimerkiksi lähettää kysymyksiä johdolle tai intranetissä voisi olla keskustelupalstoja. Myös erilaiset kyselyt ja ilmoittautumiset voisi hoitaa intranetin kautta. Esimerkiksi strategiaviestinnässä tällaiset vuorovaikutteiset työkalut voisivat olla apuna arvioitaessa, kuinka ihmiset ovat ymmärtäneet ja omaksuneet strategian. Nämä ovat kuitenkin vielä suunnitteluasteella. Optinet Directo täyttää odotukset Marita Jokinen on tyytyväinen Optinet Directoon. Halusimme helppokäyttöiset työkalut ja ne saimme. Directoa voi käyttää miltei ilman mitään koulutusta. Kun useat ihmiset tekevät päivityksiä vain silloin tällöin oman toimen ohella, järjestelmän on oltava helppokäyttöinen. Tällä hetkellä meillä on aika tavalla perusversio julkaisujärjestelmästä, mutta voimme myöhemmin tarpeidemme mukaan laajentaa järjestelmäämme hankkimalla siihen lisää erilaisia sovelluksia. Insta Group Insta Group Oy on kasvava ja kansainvälistyvä korkean teknologian konserni, jonka toimialoja ovat puolustus- ja turvallisuusteknologia (Insta DefSec Oy), teollisuusautomaatioteknologia (Insta Automation Oy) sekä informaatio- ja näyttöteknologia (Insta Visual Solutions Oy). www.insta.fi 17
KokousNet vie elämysten äärelle KOKOUSNET 18 Kokousten, kongressien sekä asiakas- ja henkilöstötilaisuuksien järjestäjät löytävät tarvitsemansa laadukkaat palvelut nyt yhdestä internet-osoitteesta. Vuoden alussa julkaistusta KokousNetistä löytyy kätevästi sekä kokous- ja juhlapaikkoja että valmiita ohjelmakokonaisuuksia Tampereella ja muualla Pirkanmaalla. KokousNet on kaikille kokousjärjestäjille ja matkailutoimijoille avoin tietopankki, kertoo koordinaattori Päivi Syrjänen, joka vastaa KokousNet-verkkopalvelun kehittämisestä Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksessa KOSKEssa. Aidot kokemukset kokousmatkailun trendi Teimme syksyllä 2005 tutkimuksen, jossa kyselimme tamperelaisilta ja helsinkiläisiltä kokous- ja ohjelmapalveluiden käyttäjiltä heidän toiveitaan palvelujen suhteen. Tuli ilmi, että suosituimpia ovat 1-2 tunnin ohjelmat lähellä varsinaista kokouspaikkaa. Ihmisillä on entistä vähemmin aikaa lähteä koko päiväksi jonnekin pidemmälle, Syrjänen toteaa. Tehokkuudesta huolimatta halutaan tarjota elämyksiä ja mukavaa yhdessäoloa. Tärkeää tällä hetkellä on aitojen asioiden kokeminen. Oheisohjelman tulisi olla jotain, mistä saa sisältöä omaan elämäänsä. Oheisohjelma muistetaan usein jopa paremmin kuin varsinainen kokousohjelma. Ohjelmat houkuttelevat Pirkanmaalle Ohjelmapankissa on tällä hetkellä jo yli sata ohjelmaa. Ohjelmapankkiin on kerätty kokousten yhteyteen sopivia kokonaisuuksia, joissa on aktiviteettien lisäksi ruokailut ja muu tarpeellinen, useimmiten myös kuljetukset. Valikoimasta löytyy erikokoisille ryhmille muun muassa kulttuuriin, hyvinvointiin, illanviettoihin, luontoretkiin, seikkailuihin, safareihin ja tiimityöhön liittyviä ohjelmia. Suuri osa ohjelmatarjonnasta keskittyy erilaisiin teemoihin tai kulttuuriin, liikuntaa ja luontoa unohtamatta. Monipuolisten hakutoimintojen avulla pankista löytää nopeasti omalle porukalle sopivan ohjelman, Syrjänen sanoo. Ohjelmapalveluiden tarjoajat ovat erittäin kiinnostuneita KokousNetistä omien palveluittensa markkinointikanavana. Tavoitteemme on jatkossa lisätä ohjelmien määrää ja monipuolistaa tarjontaa entisestään. Pyrimme valitsemaan ohjelmia, mitä ei vielä ole. Oheisohjelma saattaa Syrjäsen mukaan jopa ratkaista kokouspaikan sijainnin. Tampere kilpailee tilaisuuksista kaikkien niiden paikkakuntien kanssa, jotka sijaitsevat parin tunnin ajomatkan säteellä meistä. Kokouspaikkoja löytyy Tampereelta joka lähtöön. Hyvä kokouspaikkatarjonta ja valmiit tuotteistetut ohjelmapalvelut tekevät kokouksen järjestämisen helpoksi Pirkanmaalla. KokousNetin ohjelmat löytyvät pääosin puolen tunnin ajomatkan päästä Tampereen keskustasta.
KokousNetin kautta saa suoran yhteyden palvelukokonaisuuden tarjoajaan. Tarjouspyynnön ohjelmasta voi lähettää verkkopalvelun kautta ja vastaus luvataan 48 tunnin sisällä. KokousNetin käyttö on asiakkaalle maksutonta. Tarkka seula ohjelmapankkiin KokousNetiin ehdotetut ohjelmat testataan Päivi Syrjäsen mukaan tarkasti. Laatu ja asiakaslähtöisyys ovat pankkiin otettavien ohjelmien punainen lanka. Tarkistamme ensin, että ohjelma toimii paperilla, minkä jälkeen testiryhmämme testaa sen. Yrityksistä, kokousten järjestäjistä ja hotellien edustajista koostuva ryhmä testaa palvelut huolellisesti ja antaa ohjelmantarjoajalle monipuolisen yhteenvedon. Palvelun tarjoaja saa testiraportista hyvän avun omaan tuotekehitykseensä. Testiryhmämme arvioi ohjelmakokonaisuudet kriittisen ammattimaisesti palveluiden käyttäjien näkövinkkelistä katsottuna. Ohjelmakokonaisuuden takana voi olla useampi yritys. Tämä on loistava verkostoitumismahdollisuus myös pienille yrityksille. Yksi tarjoaa ruokailun ja toinen viihdeohjelmaa. Yksi koordinoiva henkilö vastaa tarjouspyyntöihin ja vastaa myös siitä, että homma toimii käytännössä, Syrjänen sanoo. KokousNetin sisältämien tietojen päivittämisestä vastaavat palveluntarjoajat itse ilman välikäsiä. Mukaantulo on ohjelmapalvelujen tarjoajille ja kokouspaikoille tällä hetkellä maksutonta. KokousNet rakennettu käyttäjien kanssa Tammikuussa 2006 julkaistua KokousNetiä on kehitetty ja testattu kahden vuoden ajan. Mukana sisällön ja toimivuuden suunnittelussa on ollut sekä työnsä puolesta kokouksia järjestäviä että päivittäin kokousjärjestäjiä palvelevia henkilöitä. Teknisestä toteutuksesta vastaa Optinet Oy. Parin kehitysvuoden aikana meillä on ollut tässä mukana koekäyttäjiä, jotka ovat päässeet palveluun koetunnuksilla. Heiltä on systemaattisesti kerätty palautetta, jota on hyödynnetty Kokous- Netin kehittämisessä. Yhteistyö Optinetin kanssa on sujunut aivan loistavasti. Ilman näin hienosti toimivaa ja palvelujen tarjoajille helppoa verkkopalvelukuviota tämä homma ei olisi onnistunut, Syrjänen iloitsee. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Ainoa negatiivinen palaute on ollut, että onko tämä todellakin vain Pirkanmaalla. Samalla formaatilla saa meidän puolestamme tehdä palveluja muualle Suomeen, sillä KokousNet on tehty Kokousmatkailun osaamiskeskuksen alaisuudessa. Palvelua hiotaan ja tehdään tunnetuksi vuoden 2006 ajan Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksen, Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ja Pirkanmaan liiton rahoituksella. Vuoden 2007 alusta palvelun ylläpidosta vastaa Tampereen kongressimarkkinointiyksikkö Tampere Convention Bureau ry. Päivi Syrjänen www.kokousnet.fi 19
VERKKOVIESTINNÄSTÄ irti maksimihyöty JUSSI LUUKKONEN 20 Jussi Luukkonen on digitaalisen median pioneeri. Hänen perustamansa yritys To the Point Oy oli yksi merkittävimmistä digitaalisen median uranuurtajista Suomessa. Luukkonen työskenteli yli 10 vuotta teatteriohjaajana ja dramaturgina ennen digitaalisen median pariin siirtymistä, mikä on jättänyt jälkensä hänen ajatusmaailmaansa Luukkonen ei koskaan unohda katsojaa eli selaajaa. Tehokas verkkoviestintä ei ole hypeä Luukkosen motto on minimipanostuksella maksimihyöty. Verkkosivustosta saa irti maksimihyödyn, kun käyttäjän ja verkkosivuston omistajan odotukset täyttävät. Tehokas verkkoviestintä antaa palvelun käyttäjälle sen, mitä hän on tullut sivustolta hakemaan. Pitää antaa tieto tai palvelu sellaisessa muodossa, kun se halutaan ja vähän positiivisesti yllättävästi, Luukkonen sanoo. Verkkopalvelun omistajan pitää myös saada verkosta liiketoiminnalleen tai muulle toiminnalleen sellaista tukea, että sivustoa kannattaa ylläpitää. Sen pitää tuottaa joko rahaa tai muuta mitattavissa olevaa arvoa omistajalleen. Multimedian keinoin voi toteuttaa vakavasti otettavaa viestintää. On harhaa, että helposti vastaanotettava tieto ei olisi vakuuttavaa. Ovatko televisiouutiset vakuuttavia? Ovatko radiouutiset vakuuttavia? Hypeä on ainoastaan taitamaton välineen suomien efektien käyttäminen ilman sisältöä, Luukkonen kommentoi. Multimedian hyödyntämiseen vaikuttaa ennen kaikkea sisältö ja kohderyhmä. Eri multimediaelementtien käytön pitää lähteä liikkeelle viestinnästä. Pitää ensin miettiä, mitä haluaa sanoa. Vasta sen jälkeen mietitään, kuinka asia halutaan sanoa. Selaajan saa koukkuun kerronnalla Luukkonen korostaa verkkoviestinnän dramaturgiaa. Verkossa on erilainen kerrontatapa kuin esimerkiksi printtimediassa. Jotta selaajan korvien väliin syntyisi elämys, verkkosivustolla pitää olla kolme asiaa kunnossa: tietoa, tilanteita ja oikea tapa kertoa tieto. Pitää olla dramaturgia. Verkon kerronta tulee elokuvista, kirjallisuudesta ja teatterista. Kun kerronta on kunnossa, selaajan korvien välissä tapahtuu jotain. Yllätyksellisyyttä verkkosivustolleen saa kertomalla asiansa tuoreesti. Käytetään verkon ilmaisullista kapasiteettia kunnolla hyväksi. Otetaan haltuun koko digitaalisen vuorovaikutteisen ilmaisun repertuaari eikä ainoastaan tekstiä ja kuvaa. Sivuilla pitää olla aina uusiutuva mielenkiintoinen sisältökokonaisuus, joka antaa konkreettisen hyödyn kävijälle. Kun selaaja käy kerran saitilla, hänen pitää hoksata, että tänne tulen uudestaan. Verkkoviestintä on aina kaksisuuntaista. Ei ole verkkoviestintää, joka olisi vain meiltä muualle. Se muualle ei ole mikään segmentti, vaan yksittäisiä hiiren klikkailijoita. Jos selaaja häipyy saitilta heti sinne tultuaan, tapahtuu jo kahdensuuntainen