VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA (Palautetaan varhaiskasvatuksen johtajalle)

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus 2017-2019 kesäkuu 2018 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA (Palautetaan varhaiskasvatuksen johtajalle) Päiväkodit laativat vuosittain kaikkia yksikön toimintamuotoja koskevan toimintasuunnitelman kunnassa käytössä olevaan lomakepohjaan. Päiväkodin johtaja laatii suunnitelman syyskuun loppuun mennessä yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa ja sen hyväksyy varhaiskasvatuksen johtaja. Päiväkodin johtaja arvioi ja kehittää yksikkönsä toimintasuunnitelmaa säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa. (Vasu, 5.) Päiväkoti: Kangasniemen päiväkoti Lukuvuosi: 2018-2019 Käsitelty päiväkodissa (pvm) 24.9.2018 Päiväkodin johtajan allekirjoitus Kirsti Kontteli

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus 2017 2018 PÄIVÄKOTI-OSA 1 KUVAUS YKSIKÖSTÄ Kuvaus yksiköstä, henkilöstön määrästä ja päivän kulusta on alla olevassa videolinkissä. https://www.youtube.com/watch?v=nanokzwjjee 2 VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET (Vasu, 11) Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa (Vasu, 11). 2.1. PÄIVÄKODIN ARVOPERUSTA (Vasu, 17) Varhaiskasvatusyksiköissä käydään säännöllistä arvokeskustelua siitä, miten Ylöjärven kaupunkistrategian arvot ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaiset arvot näkyvät varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi on tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsen miettii omia arvojaan ja miten ne näkyvät tavassa tehdä työtä lasten kanssa (Vasu, 19) Lapsuuden itseisarvo näkyy päiväkodissamme yksilöllisenä kohtaamisena arjen tilanteissa lasta huomioiden (syliin pääseminen, tervehtiminen, kuuntelu, aikuisen kyykistyminen lapsen tasolle keskusteluissa, kuvien käyttö kommunikoinnin tukena jne.). Pyrimme rauhoittamaan arjen tilanteet kiireettömiksi omalla esimerkillämme ja sensitiivisellä läsnäolollamme. Tuemme lasta niissä osa-alueissa, joissa hänellä on kehittymisen tarpeita. Ihmisenä kasvamisen arvo näkyy arjessamme tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisena kaikissa ikäryhmissä lasten ikätaso huomioiden (Ohjattu leikki, Tunteellinen siili, Lapsen mieli, Kamu, Piki). Keskustelemme suvaitsevaisuudesta lasten kanssa arjen tilanteissa, autamme lapsia sovittelemaan MiniVerson keinoin. Kommunikoimme lasten kanssa yksilöllisillä ja ikätasoisilla tavoilla myönteisesti ja kannustavasti (peukkua näyttämällä, kuvin ja liikennevaloin). Lapsen oikeudet päiväkotimme arjessa tulevat näkyviksi lasten toiminnan havainnointina, havainnoidaan esimerkiksi sitä, kuuluvatko kaikki lapset ryhmään. Lapsella on oikeus omiin valintoihin esim. ruokailussa (lapsi saa päättää mitä tarjotusta ruoasta hän syö, kuinka paljon ja missä järjestyksessä). Lasten palavereita järjestetään ja heidän toiveitaan toteutetaan toiminnassamme. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjaannutetaan arjen kaikissa tilanteissa. Lapsilla on oikeus jakaa tietouttaan käsiteltävistä teemoista sekä kysellä.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus toteutuvat päiväkodissamme johdonmukaisina rajoina, lasten kanssa yhteistyönä sovittuina toimintaohjeina sekä sopimuksina, jotta kaikilla olisi hyvä olla ryhmässä. Lelut ja toimintavälineet ovat kaikkien lasten käytettävissä (sukupuolisensitiivisyys). Huolehdimme siitä, että kaikki lapset ryhmästä tulevat päivän aikana kohdatuiksi omanlaisinaan. Meille kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä. Perheiden monimuotoisuus. Henkilöstö haluaa ymmärtää erilaisia perheitä ja heidän tapojaan. Päiväkodin kasvatustilanteissa vahvistamme kotikasvatusta kodin arvoja kunnioittaen. Vuorovaikutuksessa perheiden kanssa panostamme yksilöllisyyteen pitäen kiinni johdonmukaisesti yhdessä sovituista käytänteistä. Lapsilla on mahdollisuus kaikissa tilanteissa keskustella perheistään ja yhteisistä puuhistaan. Lapsen ikävöidessä kotiin hänet kohdataan lämpimästi ja pohditaan millä tavoin ikävä helpottuu. Terveelliseen ja kestävään elämäntapaan ohjaamisessa painotamme yhteisistä tavaroista huolen pitämistä, kohtuullisuutta ja säästämistä (esim. käsienpesussa veden säästäminen). Ohjaamme lapsia huolehtimaan hygieniastaan ja keskustelemme levon, liikunnan sekä terveellisen ravitsemuksen tärkeydestä ikätaso ja yksilöllisyys huomioon ottaen. Huolehdimme lasten kanssa tilojen esteettisyydestä sekä harjaannutamme lapsilla arjen perustaitoja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 2.2. LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN HUOMIOIMINEN PÄIVÄKODISSAMME (Vasu, 21) Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista eri toimintamuodoissa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti arjessa havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa. Toimintatapoja ja oppimisympäristöjä muokataan sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapsen osallisuuden sekä lasten välisen että lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen (Vasu, 21) 2.2.1. AJATTELU JA OPPIMINEN (Vasu, 21) Lapsia rohkaistaan kysymään ja tutkimaan asioita, jotka heitä kiinnostavat. Toimintaa suunnitellaan näiden mielenkiinnonkohteiden mukaan. Lasten oivalluksista ja onnistumisista iloitaan ja heidän tiedonhankintataitojaan kehitetään ikätasoisesti kaikkia aisteja hyödyntäen. Mikäli lapsi kohtaa pettymyksiä varhaiskasvatuspäivänsä aikana, aikuiset ohjaavat häntä pettymyksen tunteen käsittelyssä, sanoittavat lasten tunteita ja kannustavat yrittämään uudelleen. Liikunnallinen ja toiminnallinen varhaiskasvatuspäivä on päiväkotimme lasten oikeus.

2.2.2. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU (Vasu, 22) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Varhaiskasvatuksessa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on vahvistaa lasten kykyä toimia yksilönä ja ryhmässä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat perusta ihmissuhteille. Hyvät taidot edistävät oppimista sekä tukevat mielenterveyttä ja hyvinvointia. Lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä ohjatuissa pienryhmissä erilaisten menetelmien avulla. Henkilöstö toimii hyvänä vuorovaikutuksen esimerkkinä. Henkilöstö tukee lasten kaveritaitoja ja sanoittaa sekä vuorovaikutusta että tunteita lapselle. Aikuinen on empaattinen, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva. Henkilöstön keskinäisen toiminnan tulee tiedostetusti ja johdonmukaisesti noudattaa samoja periaatteita ja arvopohjaa kuin lasten kanssa toimittaessa. Tärkeää on avoin, myönteinen ja toisia kunnioittava toimintakulttuuri. Samat toimintaperiaatteet koskevat yhteistyötä huoltajien kanssa (Vasu, 22 23). Tavoite: Yksikössä laadittu kiusaamisenehkäisysuunnitelma on päivitetty 18.9.2018 Kulttuurinen osaaminen Päiväkodissamme edistetään lasten kulttuurista osaamista keskustelemalla ikätasoisesti heidän sosiaalisista, kulttuurisista, katsomuksellisista ja kielellisistä juuristaan. Pyrimme tutustumaan erilaisiin ruokaperinteisiin ja muihin kulttuurisiin perinteisiin. Ohjaamme lapsia ymmärtämään erilaisuuden rikkauden. Tutustumme päiväkotimme ja lähiseudun kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen esim. kutsumalla paikallisia asukkaita vierailulle kertomaan alueen historiasta tai retkeilemällä/vierailemalla esim. museoissa. Lapsia ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä (esim. juhlaruokailut, juhlat) ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen ilmaisun monia tapoja hyödyntäen. Myös vanhempia ja isovanhempia otetaan mukaan suunnittelemaan toimintaa kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi ja perinteiden siirtämiseksi. Tavoite: Varhaiskasvatuksessa on kiinnitetty huomiota kaveri ja tunnetaitoihin Tunne- ja vuorovaikutustaidot Lapsella on päiväkodissamme sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallista, koska kiinnitämme huomiota siihen miten me kohtaamme toisemme aikuisina, miten aikuinen kohtaa lapsen sekä miten lapset kohtaavat toisensa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen ja tunteiden sanoittaminen on arjen pedagogiikassamme vahvasti mukana. Mini Verso toimintamalli on käytössä kaikissa ikäryhmissä. Lapsiryhmissä harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja myös ohjatuissa pienryhmissä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen on meillä selkeä ikätasoinen jatkumo.

Se on luettavissa alla olevasta kuvasta. Kuvion keskellä on hyvinvoiva lapsi ja ryhmä. Oranssi kehä on toiminnassa ikätasoisesti kaikilla ryhmillä toiminnassa mukana. Vihreä kehä eli MiniVerso on kaikilla ikäryhmillä käytössä ikätasoisesti. Valkoisella kehällä on avattuna läheisten/ vanhempien osallisuutta päiväkotimme tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Ryhmien eriytymisen näissä tunne- ja kaveritaidoissa voi nähdä uloimmalla kehällä. Mittari: 1. Varhaiskasvatuksessa on käytössä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy -lomake / lape 2. Asiakastyytyväisyyskysely toukokuussa 18: Onko päiväkodissa käytössä menetelmiä lasten ristiriitojen selvittämiseen. Tulostavoite 4. Mittari: 1. Henkilöstö on osallistunut johonkin aiheen koulutukseen (Hei, me jaksetaan koulutuspäivään, Yhteispelikoulutukseen tai johonkin muuhun aiheen koulutukseen) Arviointi tehdään tulospalkkauskoonnissa.

2.2.3. ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT (Vasu, 23) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Tavoite: Lasten ja nuorten perheiden liikkumisaktiivisuus lisääntyy (tulospalkkaus 2018) Mittarina toimii huoltajille tehty kysely toukokuu18: Ovatko varhaiskasvatuksen työntekijät kannustaneet lapsia ja perheitä liikkumaan? Liikunnalliset vanhempainillat olivat 28.8.2018 sekä 24.9.2018, Pihaseikkailu keväällä 2019 Tavoite: Toimintojen ja toimintaympäristön kehittäminen toiminnallisemmaksi (Hanke Liikunnallisen elämäntavan paikallisen kehittäminen) Mittarit: Hankkeen liikuntasuunnitelma toteutuu Havainnointi- ja kehittämiskäynnit päiväkotiin. Liikuntavastaavat toimivat päiväkodissa. Toiminta rakenteissa Ympäristön muovaaminen liikunnallisemmaksi / keinot Osallistuminen varhaiskasvatuksen liikuntatapahtumiin Päiväkoti on liittynyt Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan Arviointi on hankkeen loppuraportoinnissa. 2.2.4. MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OSAAMINEN (Vasu, 24) Lasten kanssa hyödynnetään monipuolisesti kaupungin ja päiväkodin kulttuuri- ja mediatarjontaa. Kirjastoautolta lainataan lasten mielenkiinnon kohteina oleviin asioihin liittyvää kirjallisuutta yhdessä lasten kanssa. Päiväkodin tvt-laitteistoa hyödynnetään lasten kanssa ikätaso huomioiden. Liikkuessa opetellaan lukemaan liikennemerkkejä, kuvia käytetään kommunikoinnin tukena ja Mini Versossa ristiriita tilanteita piirretään puheen tueksi. Ylöjärven TVT suunnitelma Tavoite: Tutustutaan yksiköissä seudulliseen ja Ylöjärven omaan varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelmaan. Jatkossa yksikkö valitsee suunnitelmasta yksikön tavoitteet Arviointi, rastita yksikköön sopiva vaihtoehto Henkilöstö on tutustunut suunnitelmaan Henkilöstö ei ole tutustunut suunnitelmaan

2.2.5. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN (Vasu, 24) Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat. ( Vasu, 24-25.) Lapsi kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi osallistumalla ikätason ja yksilöllisten ominaisuuksien mukaisesti ryhmän toimintaan, sen suunnitteluun sekä arviointiin. Tunne - ja vuorovaikutustaitoja harjaannutetaan kaikissa lapsiryhmissä arjen eri tilanteissa sekä ohjatuissa pienryhmissä. Omatoimisuuteen kannustetaan ja lapsilla on mahdollisuus kokeilla ja tutkia asioita. Ryhmissä tehdään yhdessä lasten kanssa hyvän mielen sopimuksia ja niitä kerrataan ja harjaannutetaan kaikissa arjen tilanteissa. Huomion painopiste on onnistumisissa ja hyvin sujuneissa asioissa. 3 PÄIVÄKODIN TOIMINTAKULTTUURI (Vasu, 26) 3.1. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN JA SITÄ OHJAAVAT PERIAATTEET (Vasu, 27) Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. OPPIVAN YHTEISÖN PERIAATTEET (Vasu, 28). Varhaiskasvatus osallistuu aktiivisesti seudulliseen kehittämistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämis- ja arviointityöhön. Varhaiskasvatuksessa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa ja lisäksi seurataan yhteiskunnallista lapsiin ja nuoriin liittyvää keskustelua. Oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutusja harjoitteluyhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan yksiköiden ja toimintamuotojen omaa kehittämistyötä. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan henkilöstön kesken. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia ammatilliseen keskusteluun ja henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittymistä tuetaan muun muassa vakiinnuttamalla agentti- ja mentorointimentelmät osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa. (Vasu s.28.)

Henkilöstöllä on avoin mieli uusille ideoille ja hyvä yhdessä tekemisen meininki. Uutta tietoa jaetaan työyhteisölle ja sitä hyödynnetään lasten kanssa päiväkodin arjessa. Jokaisella yhteisömme jäsenellä on mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan uuden oppimisessa. Huoltajilta otetaan vastaan kehittämisideoita ja palautetta toiminnastamme sekä yritämme keksiä uusia tapoja vastata näihin kehittymistarpeisiin. Yhteisössämme on paljon tietoa ja taitoa, apua saa aina kun sitä pyytää. Oman toiminnan reflektointia tehdään ja yhteisöllisesti mietitään toimivia tapoja ja käytänteitä sen lisäämiseksi. LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ (Vasu, 28) Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki, jossa huomioidaan lasten esittämät ajatukset ja toiveet. Pitkäkestoisen leikin mahdollistamiseksi on tärkeää, että kaikki päiväkodissa työskentelevät henkilöt keskustelevat yksikkökohtaisista käytännöistä ja toimintatavoista.(vasu, 29.) Leikki on meille erityisen tärkeää. Lapsi oppii leikkimällä ja leikkii oppiakseen on päiväkotimme toimintakulttuurissa näkyvä periaate. Lasten leikki saa kuulua ja näkyä, kaikki päiväkodin tilat ovat hyödynnettävissä leikkimiseen. Lasten leikkiä ohjataan tarvittaessa, ollaan avoimia uusille ideoille leikkien rikastuttamiseksi ja toiminta/oppimisympäristöä suunnitellaan ja muokataan leikin tarpeiden mukaan. Leikeissä on mahdollisuus opetella tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Taitavilta leikkijöiltä saa mallioppimalla apua kehittää leikkitaitojaan. Leikkiä havainnoidaan ja pyritään dokumentoimaan kuvaamalla. Lapsille tulee leikkiessä onnistumisen iloa ja aikuinen on lähellä pettymysten kohdatessa. aikuisilta saa apua ja työvälineitä pettymysten kohtaamisen harjaannuttamiseen. Leikkimisessä kannustetaan liikkumiseen ja aktiivisuuteen, lapsille annetaan mahdollisuus myös rauhallisempiin leikkeihin ja tekemisiin. Päiväkodissamme henkilöstö toimii lapsille esimerkkinä toista kunnioittavasta ja arvostavasta vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen aloitetaan jo päiväkodin pienimpien lasten ryhmästä ja se jatkuu yhtenäisenä ja suunniteltuna oppimispolkuna koko varhaiskasvatuksen ajan. Työyhteisömme jäsenet tulevat kuulluiksi ja ovat osallisia kaikessa varhaiskasvatukseen päiväkotiimme liittyvissä asioissa. Puhumme toisillemme ja lapsille kauniisti ja kohteliaasti kaikissa arjen tilanteissa. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuuksiaan ja apua saa pyydettäessä sellaisiin asioihin joissa apua kaipaa. Pyrimme olemaan lasten arjessa sensitiivisesti läsnäolevia ja helposti lähestyttäviä turvallisia aikuisia. Mikäli lapsi kohtaa pettymyksiä, aikuinen antaa hänelle työvälineitä pettymyksen käsittelyyn ja kannustaa lasta huomaamaan olemassa olevat vahvuutensa.

OSALLISUUS YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO TOIMINNASSA (Vasu, 24 ja 30) Päiväkotimme jokainen lapsi ja työntekijä on arvokas ja tärkeä juuri omanlaisena yksilönään. Lasten kanssa leikitään ohjattuja leikkejä, heidän mielenkiinnon kohteitaan havainnoidaan ja toimintaa suunnitellaan havaintoja hyödyntäen. Osassa ryhmistä pidetään lasten kokouksia. Lapsia kuunnellaan ja heidän kanssa keskustellaan lapsia kiinnostavista asioista. Huoltajien mielipiteitä kysellään ja niitä hyödynnetään ryhmien toiminnan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖT s. 30 Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään suunnitelmallisesti monipuolisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet sekä mahdolliset muut yhteistyötahot kirjataan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmaan kirjattuja oppimisympäristöön liittyviä asioita ja niiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittaisen itsearvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristöjen arviointia ja kehittämistä tehdään yhdessä lasten ja huoltajien kanssa sekä vertaisarvioinnin keinoin. Oppimisympäristöjen kehittämistä toteutetaan yhdessä Ylöjärven kaupungin tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. (Vasu, 31 32.) Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. (s. 31-32) käytettävissä olevat tilat o Päiväkodissamme on jokaisella ryhmällä kaksi isompaa ryhmätilaa, sekä yhdestä kahteen pienryhmätilaa. Lapset saavat käyttää leikkeihinsä myös eteistiloja sekä käytävätiloja. Päärakennuksessa on myös sali, jota myös lisärakennuksen esiopetusryhmät käyttävät. Päiväkodin ulkoilualue eli piha on suuri ja kannustaa monenlaiseen liikuntaan. Ryhmät ulkoilevat porrastetusti, joten kaikki päiväkotimme lapset eivät ulkoile samaan aikaan. lähiympäristön hyödyntäminen o Päiväkodin lähiympäristössä on mahdollisuus retkeilyyn ja tutkimiseen luonnossa, lähellä on leikkipuistoja ja kirjastoauto käy parkkipaikallamme joka toinen viikko.

Retkeilemme ryhmien ikätasot huomioiden viikottain lähiympäristössä. Satunnaisesti käymme myös kauempana esim. paikallisliikenteen linja-autoretkillä. oppimisympäristön kehittäminen ja arviointi o Pyrimme katselemaan oppimisympäristöämme uusin silmin aina kauden alussa ja tarpeen mukaan pitkin vuotta sekä kuuntelemme lasten ideoita oppimisympäristön muokkaamiseksi. Tulemme testaamaan oppimisympäristön arvioinnissa vasuagenttien ideoimaa Vasu-peiliä. Arvioimme oppimisympäristöä myös pedagogisen dokumentoinnin (kuvaaminen, mindmapit) avulla tiimeittäin. Meillä on päiväkodin leluvälinelainaamo, jonka avulla voimme vaihdella leluja ryhmien välillä. Huonokuntoiset toimintavälineet poistetaan käytöstä ja uusia hankitaan harkinnan mukaan. Otamme vastaab askartelu ja yms materiaalia myös lahjoituksina. Tavoite: Yksikön turvallisuussuunnitelma on päivitetty 1.10.2018 3.3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA s. 32 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tiedonsiirtokäytänteet on selvitetty varhaiskasvatuksen erillisessä ohjeistuksessa varhaiskasvatussuunnitelman sivuilla 16 17. HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS s. 32 Huoltajilla on mahdollisuus antaa halutessaan palautetta varhaiskasvatuksen toiminnasta ja lapsen yksilöllistä tarpeista. Palaute käsitellään ja siihen vastataan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteistyön toimivuutta ja kehittämistä arvioidaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Huoltajia tiedotetaan tuloksista ja niitä hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tiedottamista ja viestintää toteutetaan sähköisillä välineillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kannustaa huoltajia osallistumaan yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä tulee huoltajia keskinäisessä verkostoitumisessa. Perheille järjestetään vanhempainiltoja sekä yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu myös Ylöjärvellä järjestettäviin lasten ja nuorten tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. (Vasu, 33.)

TIEDOTTAMINEN JA PÄIVITTÄINEN KOHTAAMINEN /TIETO LAPSEN PÄIVÄSTÄ, (TVTsuunnitelma, 8) Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma o Lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma laaditaan yhdessä ryhmän aikuisten sekä vanhempien kanssa kaksi kuukautta varhaiskasvatuksen aloittamisesta, lapsen osallisuus sen laatimisessa on ikätasoinen. suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa toimintavuoden aikana ja vanhempien kanssa suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä. tiedottaminen o Tiedottaminen lapsen päivästä tapahtuu hakutilanteessa. Mikäli joku muu kuin lapsen ryhmän oma aikuinen luovuttaa lapsen hän hyödyntää tiedottamisessa Päikyssä olevaa muistilapputoimintoa. Kohtaaminen tapahtuu ammattitaitoisesti ja hyviä vuorovaikutustaitoja käyttäen (tervehtiminen, katsekontakti jne.) o Hoitoaikoihin liittyvä tiedottaminen tehdään Päikyssä. Pedagogista dokumentoiontia, tapahtumista ja pedagogiikkaan muuten liittyvästä tiedotetaan Tenavanetissä. o Ryhmien eteistiloissa tiedotetaan kaupungin tapahtumista perinteisesti monistein. o Sähköpostia ja puhelinta käytetään jonkin verran tiedottamisen kanavana. vanhempien osallisuus päiväkodin toiminnan ja kodin välisen yhteistyön suunnitteluun ja arviointiin o Päiväkotimme henkilöstö on osallistanut vanhempia toiminnan suunnitteluun vanhempainilloissa sekä Tenavanetti kyselyllä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Arvostamme kotien ensisijaista kasvatusvastuuta ja otamme huomioon perheiden monimuotoisuuden yhteistyössämme. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kaksi kertaa vuodessa, tuloksista saamme kannustusta sekä kehittämisehdotuksia. Reflektoimme niitä yhdessä henkilöstön kanssa ja kehitämme toimintaamme.

Tavoite: 1. Toteutetaan yksikössä huoltajille vuoden aikana vähintään yksi yksikön oma kysely 2. Huoltajille esitellään sähköisten palvelujen käyttöä kuten Päikkyä ja Efficaa. Arviointi: Päiväkodin yhteiset kyselyt ovat syyslomakysely syyskuussa, joululomakysely marraskuussa, hiihtolomakysely tammikuussa Ryhmien omat kyselyt esim. vanhempainiltaan osallistumisesta tms. Huoltajat ohjataan käyttämään Päikkyä jo silloin kun he käyvät tutustumassa päiväkotiin. Heidän kysymyksiä Päikystä kuunnellaan ja niihin vastataaan. Kehittämis-ideoita kirjataan ylös ja toimitetaan eteenpäin.

MONIALAINEN YHTEISTYÖ (Vasu, 33) Varhaiskasvatus toimii yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa sekä hallinnon että käytännön toiminnan tasolla. Muita yhteistyötahoja ovat mm. seurakunta, yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat (Vasu, 34). Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi opetuksesta, liikunnasta, kirjastosta ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut. (s. 34) päiväkodin monialaisen yhteistyön tahot o Henkilöstön edustajia on erilaisissa kaupungin yhteisissä työryhmissä. o Päiväkotimme uudet lastentarhanopettajansijaiset käyvät kaupungin lastentarhanopettajien mentorointi ryhmässä. Varajohtaja osallistuu heille suunnattuun mentorointiryhmään joka alkaa tammikuussa 2019. o Vasu- agenttia hyödynnämme toiminnan kehittämisessä aina kun sille tulee tarvetta. o Yhteistyötä teemme perhepäivähoitajien kanssa varahoitolasten osalta. o Ohjaamme perheitä tarvittaessa ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kuten esim. Perhekioskin toimintaan mukaan. Olemme tietoisia perhepuodista sekä asiantuntijapuodista. Hyödynnämme niitä toimintamalleja tarpeen mukaan. o Päiväkodin ollessa täynnä, teemme palvelunohjausta yksityiseen SatuVekara päiväkotiin. o SatuVekaran lapsiryhmien kanssa on yhteisiä tapaamisia esim. luisteluretkien yhteydessä. o Konsultoimme nimettömästi tai yhteisesti vanhempien kanssa sovittuna mahdollisissa pulmatilanteissa kuraattoria, lastensuojelua tai alueemme perhetyönohjaajaa. o Osallistumme paikallisten yhdistysten ja seurojen järjestämiin tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. o Pirkanmaan musiikkiopisto, Ylöjärven isku ja Tampereen työv äenopisto vuokraavat saliamme loka/marraskuun ajan. o Käymme kirjasto-autolla ja toimimme mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kulttuuria tarjoavien tahojen kanssa. o Seurakunnan työntekijä on mentorimme katsomuskasvatuksessa. o Neuvolan kanssa on yhteistyötä lasten käydessä 1,5 v ja 4 v tarkastuksissa sekä muissa ikävuositarkastuksissa tarvittaessa. Arviointi: Pedapalavereissa sekä hoitajatiimeissä arvioidaan monialaisen yhteistyön toteutumista. Vasu-keskusteluissa arvioidaan esim. perhepuodin tai asiantuntijapuodin tarvetta

4 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN (Vasu, 35) Kuvaa päiväkodin suunnittelukäytännöt palaverikäytännöt ja työryhmät Toimintasuunnitelma ja aikajana palaverikäytännöistä on tehty ja niitä pyritään noudattamaan o joka maanantai on pedapalaveri o työparipalaverit ja tiimipalaverit ovat tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin (1 palaveri viikossa/pari, tiimi) o talon palaveri ja hoitsutiimi ovat noin 3 viikon välein perjantaisin (eivät yhtä aikaa) o huoltamot ovat kerran kuussa (yhden viikon aikana) o muut työryhmät perehdytyskansio, turvallisuussuunnitelma, kiusaamisen ehkäisy, joulujuhla, isäinpäivä, ystävänpäivä, äitienpäivä, pihaseikkailu jne kokoontuvat tarvittaessa päiväkodin dokumentointikäytännöt o Ryhmän toiminnasta lähetetään vanhemmille tietoa ja kuvia Päikyn kautta. o Päikyssä on myös päivittäinen muistilappu ryhmän ja lapsen päivän sisällöstä, joka kerrotaan huoltajille hakutilanteessa. o Isommista projekteista tai kokonaisuuksista tehdään mindmapit yms. joissa pedagogiikka siirtyy lasten ja vanhempien nähtäväksi o lasten töihin pyritään kirjaamaan mitä työtä tehdessä on ajateltu ja pohdittu o ruokailun pedagogisen dokumentoinnin esimerkki kuvana alla:

päiväkodin käytössä olevat työtavat o lapset leikkivät vapaata leikkiä sekä ohjattua leikkiä ohjatut roolileikit (esim. ammatteihin tutustuminen) sekä ohjatut vuorovaikutusleikit o yhdessä lasten kanssa asioita tutkitaan ja ihmetellään o liikunnallisuuteen kannustetaan ja taitoja kehitetään o tvt:tä hyödynnetään käytössä olevien resurssien mukaisesti, jokaisessa ryhmässä on tablettitietokone o lapsia kannustetaan luovuuteen ja ilmaisuun tarjoamalla heille kokemuksia esim. pöytäteatterista, jotta he voivat tehdä sitä myös itse o ristiriitoja ratkaistaessa hyödynnetään Mini verso- mallia o työtapoja valittaessa havainnoidaan lapsiryhmää ja kuunnellaan lasten toiveita, pyritään käyttämään kaikkia aisteja toiminnan toteutuksessa leikki ja sen toteutuminen o päiväkotimme tilat mahdollistavat lasten vapaan ja ohjatun leikin, aikuinen on tarvittaessa leikeissä sensitiivisesti läsnä joko ohjaamassa tai havainnoimassa o lapsille mahdollistetaan leikkirauha o leikki saa meillä kuulua ja näkyä oppimisen alueiden toteuttaminen o Oppimisen alueita toteutamme kokopäiväpedagogiikan menetelmällä. Oppimisen alueita ovat: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni, sekä kasvan, liikun ja kehityn. Oppimisen alueita yhdistyy esimerkiksi retkeillessä, ohjatuissa leikeissä sekä kaikessa muussa toiminnassa. Lapsi elää lapsuuttaan joka varhaiskasvatuspäivä. Päivän sisältö jäsennellään ja suunnitellaan huomioimaan mahdollisimman monta oppimisen aluetta. Jokaisen ryhmän lastentarhanopettaja vastaa siitä, ettei mikään oppimisen alue jää huomioimatta. 5 KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI (Vasu, 50) Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan säännöllisesti. Havainnoinnin lisäksi päiväkodeissa voidaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä, joiden käyttöä arvioidaan yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Arvioinnit tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Havainnoinnin ja arvioinnin perusteella lapsi ohjataan tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin perhekeskukseen. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapsen tarvitsema kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa on käytettävissä varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatio kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen arvioinnissa sekä tuen järjestämisessä. (Vasu,51.) Tavoite: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitut toimenpiteet ja menetelmät toteutuvat

Arvioidaan: Toimenpiteiden ja menetelmien toteutumista arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla yhdessä lapsen huoltajien ja henkilöstön kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa. 6 PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (Vasu, 57) Ylöjärven varhaiskasvatuksessa arvioidaan yksikön toimintasuunnitelmaa, ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja lapsikohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa itsearvioinnin, kyselyjen ja keskustelun keinoin. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia dokumentteja. Lapsille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia ajatustensa ja mielipiteidensä esittämiseen. Huoltajille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakas- ja henkilöstökyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Eri tavoilla saatujen palautteiden perusteella tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Varhaiskasvatusyksikön tulokset annetaan tiedoksi asianomaisille. Koko kaupunkia koskevat tulokset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. (Vasu, 58.) Yksikössä käytössä olevat arviointikäytänteet o Asiakkailta tulevaa palautetta keskustellaan ryhmäpalavereissa ja/tai peda- /hoitajatiimeissä ja mietitään tarvittaessa yhdessä mahdollisia jatkotoimenpiteitä. o Vuosittaiset asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset käydään läpi ja niistä keskustellaan yhdessä ja sovitaan yhteiset kehittämiskohteet palautteen pohjalta. o Pedapalavereissa käydään läpi lastentarhanopettajien reflektointia omasta toiminnastaan lapsiryhmän vasun toteuttamiseksi Miten toimii jatkuva arviointi o Jatkuvaa arviointia on palaute vanhemmilta päivittäisissä kohtaamisissa o Lasten palaute toiminnoista ja henkilöstön reflektointia palautteeseen ja omaan kokemukseen pohjautuen o Vertaispalaute työkavereilta arjen toiminnoissa Miten on onnistuttu järjestämään huoltajille mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. o Kasvatuskumppanuuden ja avoimen ilmapiirin kautta pyrimme luomaan toimivaa vuorovaikutusta henkilöstön ja perheiden välille. o Vuosittain toteutetaan vanhemmille asiakastyytyväisyyskysely. Tarjotaan heille mahdollisuutta vastata kyselyyn päiväkodin tabletilla. o Vanhempainilloissa kysytään vanhemmilta ruusuja ja risuja. Vanhemmat ja lapset kirjaavat yhdessä toiveitaan toiveiden timanttiin/puuhun tms. o Vasu-keskusteluissa vanhemmilta kysytään palautetta ja tarjotaan mahdollisuutta toiminnan ideointiin ja pyydetään palautetta.

Miten toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan o Toimintasuunnitelma on päiväkotimme arjen käytäntöjä, reflektoimalla omaa toimintaamme päivän aikana arvioimme suunnitelman toteutumista o Pedapalaverit/hoitajtiimit toimivat myös toimintasuunnitelman toteutumisen arvioinnin paikkoina o Suunnittelupäivässä arvioidaan, onko edellisellä kaudella toimittu, kuten on suunniteltu ja tehdään kehittämisehdotuksia Miten tuetaan lapsen arviointitaitoja o lapsia ohjataan itsearviointiin ikätaso huomioiden. o 1-2 vuotiailla itsearviointina on onnistumisista iloitseminen ja työnloppuun saattamisesta esim. taputtaminen. o kolme vuotiailta lapsilla käytetään kuvia itsearvioinnin tukena o neljä vuotiailla arvioidaan tilanteita lasten kanssa yhdessä arjen tilanteissa o viisi vuotiailla lapsen itsearvioinnin tukena on piirtäminen, lasten kanssa äänestetään sujuiko jokin hyvin vai ei o esiopetusikäisillä kamu-kerhossa harjoitellaan itsearviointia, hyvän mielen sopimuksiin palataan lapsen kanssa keskustellen onko toiminta yhdessä sovitun mukaista, toiminnoissa lapsi arvioi ennen toimintaa sovittua asiaa kyllä tai ei periaatteella perustellen näkemyksensä Henkilöstön itsearviointi esim. erilaiset itsearviointilomakkeet mainitaan o Viikon ryhmäpalaverissa yhteistä arviointia, itsearviointia päivän toiminnasta kirjataan ylös esim. kalenteriin. Henkilöstömme yrittää saada ammatillisen itsearvioinnin osaksi arkeaan. Syksyn suunnittelupäivässä jokainen teki itsenäisesti oman kontekstianalyysin, joiden perusteella käydään ryhmäkehityskeskustelu. o Henkilöstön on mahdollista osallistua mentorointiin. Tällä hetkellä on käynnissä lastentarhanopettajan vertaisryhmätkokoontumiset. Itsearvioinnissa käytössä olevia lomakkeita: itsearviointi- ja arviointilomakkeet