Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012
Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot oikeudelliset arvot ekologiset arvot poliittiset arvot moraaliset arvot uskonnolliset arvot historialliset arvot
Sosiaalisen informaation prosessointi vaihtoehtoisten toimintastrategioiden muodostaminen toimintatavan valinta tavoitteiden asettelu ARVOT VALINTOJEN KRITEERINÄ toiminta toiminnasta saatu kokemus tilanteen tulkinta tilanteeseen orientoituminen (vihjeiden havainnointi)
Arvomaailman vaikutus tunteet normit arvot 5. Ms. 6 valinnat asenteet
Arvo-käsitteen erilaiset merkitykset (Kari E. Turunen) elämän perusarvot ARVOT eettiset ja sosiaaliset ihanteet (hyveet) arvostukset arvokkaat kokemukset
Etiikan peruskäsitteitä kreik. ethos, éthikos etiikka 1. tapa, tottumus, yleinen käytäntö (yhteisö) 2. mielenlaatu, luonteen hyveet (yksilö) lat. mos, mores moraali sisältää molemmat merkitykset moralis = tapoja koskeva philosophia moralis (Cicero)
Etiikan peruskäsitteitä hyvä ja paha olemus, luonne oikea ja väärä toiminta, teko arvot (välinearvot, itseisarvot) normit ihanteet hyveet oikeudet ja velvollisuudet vastuullisuus oikeudenmukaisuus vapaus
eettinen: hyvän perusteet (teoria) moraalinen: oikea toiminta (käytäntö)
eettiset arvot toiminnalliset arvot universaalisuus yleisyys pysyvyys hyveet paikallisuus erityisyys muuttuvuus arvostukset ihmiset asiat
Arvokäsityksen perustana: objektivismi => pätevyys ihmisten näkemyksistä riippumatta sopimusteoria (konventionalismi) => pätevyys yhteisten sopimusten perusteella subjektivismi => pätevyys vain ihmiselle itselleen
Yhteiskunnallisen ympäristön ja arvojen muutos?
Arvoihin liittyvän vallan siirtymät 1) kirkko ja uskonto 2) valtio ja yhteiskunnalliset instituutiot 3) talouselämä, media ja viihdeteollisuus
Teknis-taloudellinen murros INFORMAATIOTEKNOLOGIAN VALLANKUMOUS LIIKETOIMINNAN JA MARKKINOIDEN GLOBALISOITUMINEN MARKKINOIDEN ERIKOISTUMINEN TALOUDEN TIETOINTENSIIVISYYDEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖN KASVU Ihmisten henkinen ja sosiaalinen sopeutuminen?
Liberaali etiikka liberalismin ydinarvot: yksilön autonomia, vapaus, oikeudet, moniarvoisuus, tasa-arvoisuus kansalaisilla erilaisia arvoja ja hyvän elämän käsityksiä yksilöiden erilaiset arvovalinnat keskenään tasa-arvoisia yksilön oikeuksien ja vapauksien suojaaminen tärkeää Ihmisen elämään puuttuminen ei ole koskaan oikeutettua silloin kun hänen käyttäytymisensä vaikuttaa vain häneen itseensä. (J.S.Millin vapausperiaate) lainsäädännöllä turvataan demokraattisen yhteiskunnan pelisäännöt, mutta valtio ei saa vaikuttaa kansalaisten moraalisiin, poliittisiin ja uskonnollisiin arvoihin (John Rawls) arvoihin vaikuttaminen?
yksilön oma hyvän elämän käsitys ja vapaat arvovalinnat yksilöllisen moraalin alue yhteiskunnallinen lainsäädäntö ja sosiaaliset normit yhteisen moraalin alue
Sosiaalinen pääoma Robert D. Putnam: yhteiset arvot ja normit yhteisöllisyys luottamus James J. Coleman: tiedon jakaminen vastavuoroisuus velvollisuuksista huolehtiminen (luotettavuus) normit, jotka edellyttävät luopumista omasta välittömästä edusta yhteiseksi hyväksi
Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin haaste Yksityinen sektori Julkinen sektori Kansalaisten arvot sosiaalinen pääoma?
Toiminnan etiikka juridinen vastuu säädökset eettinen vastuu arvoihin perustuva toiminnan vapaus ja itsesäätely
Toiminnan eettiset näkökulmat Tarkoitus? (teleologinen etiikka) Velvollisuus? (deontologinen etiikka) Autonomia? (liberaali etiikka) Seuraukset? (utilitaristinen etiikka) Tilanteen erityispiirteet? (situaatioetiikka) Mielenlaatu? (mielenlaatuetiikka)
SOHVA-malli arvojen määrittelyssä S = sidosryhmien odotukset O = organisaatiokulttuuri H = historia V = visio A = arvot Lähde: Aaltonen, Heiskanen & Innanen: Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä (2003, WSOY)
Arvojen valintaprosessissa Kattavatko arvot kaikki olennaiset asiat? Sisältyykö niihin tunnelatausta? Ovatko ne pysyviä? Ovatko ne yhteisiä? Lähde: Tero J. Kauppinen (2002): Arvojohtaminen. Helsinki: Otava.
Toiminnallisten arvojen määrittelyprosessi 1. Tarkastellaan organisaatiota eri näkökulmista ja etsitään asioita, jotka ovat organisaation perustehtävän ja sidosryhmien kannalta tärkeitä. 2. Tiivistetään ja punnitaan asioiden merkitystä organisaation tulevaisuuden kannalta. 3. Määritellään ydinarvot (3 8) ja liitetään ne osaksi toiminnan strategiaa. 4. Aloitetaan arvojen maastouttaminen eli sen pohtiminen mitä valittujen arvojen mukainen käyttäytyminen tarkoittaa. Lähde: Aaltonen, Heiskanen & Innanen: Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä (2003, WSOY)
Arvojohtamisen arkkitehtuuri strategia rakenne tavoitteet käytäntö arvot johtaminen Lähde: Aaltonen, Luoma & Rautiainen: Vastuullinen johtaminen (2004, WSOY)
Johtaminen on arvoihin perustuvan kulttuurin luomista henkilöstön sitouttamista perustehtävän arvoihin yrityksen ja yhteiskunnan rajalla seisomista edellyttää johtajalta valmiutta jatkuvaan oppimiseen ja omaan henkiseen kasvuun Lähde: Aaltonen, Heiskanen & Innanen: Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä (2003, WSOY)
Arvojohtamisen tasot (Tero J. Kauppinen) Arvovalinnat Arvojen jalkauttamisen suunnitelma Arvojen normitus Arvojohtamisen käytäntö
Arvot ja toimintakulttuuri viralliset tavoitearvot käytäntöä ohjaavat arvot näkyvä ja tietoinen (rationaalinen) näkymätön ja tiedostamaton (emotionaalinen) arvojen tiedostaminen
Ammattieettisiä arvoja vastuullisuus luotettavuus totuudellisuus oikeudenmukaisuus henkilökohtainen loukkaamattomuus (integriteetti) terveyden ja elämän edistäminen turvallisuus huolenpito sitoutuminen
Ammattieettisen vuorovaikutuksen tasot JULKINEN SOSIAALINEN PERSOONALLINEN INTIIMI e e t t i n e n v a s t u u
Toiminnan eettisiä ongelmia työmoraali yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen kollegiaalisuus (lojaalisuus toisia kohtaan) toiminta- ja menettelytavat kollektiivinen vastuu vs. yksilön vastuu ammattirooliin liittyvät ristiriidat vallankäyttö ongelmiin tarttuminen
Hyvän edistäminen (G. H. von Wright) välineellinen hyvä (esim. työvälineet) tekninen hyvä (toiminnan taito) terveydellinen hyvä utilitaarinen hyvä (hyöty) hedoninen hyvä (mielihyvä) moraalinen hyvä (hyveet)
Arvot elämän käyttövoimana
persoona per sonere (lat.) = soida läpi