Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Samankaltaiset tiedostot
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Biologisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ymmärtämisessä tarvitaan sekä ekologiaan että taloustieteeseen nojaavaa monitieteistä tutkimusta

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Riittääkö puu VMI-tulokset

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Lapin Kansa Photo: P. Yliniemi

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

kannattava elinkeino?

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Economic-ecological optimization group Aino Assmuth, Vesa-Pekka Parkatti, Antti-Juhani Pekkarinen, Sampo Pihlainen, Janne Rämö ja OT

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsätalouden optimoinnista ilmastomuutoksen olosuhteissa Olli Tahvonen HY Metsätieteiden laitos, Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Metsänhoitosuositukset

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Suomen metsävarat

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsäpolitikkafoorumi

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Transkriptio:

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto *Metsätieteen päivä 26.11.2018 Ongelma: Ylä-Lapin metsät voivat olla arvokkaita monessa eri käyttätarkoituksessa kuten porolaitumina, puuntuotannossa, virkistyskäytössä, osana saamelaiskulttuuria, hiilinieluina ja -varastoina, luonnonsuojelualueina jne Koska puuntuotanto vaikuttaa metsien muihin käyttömuotoihin on tärkeää tietää puuntuotannon kannattavuus Puuntuotannon taloudellisesta kannattavuudesta Ylä-Lapissa ei ole julkaistu toistaiseksi lainkaan tutkimuksia =>Arvioidaan puuntuotannon kannattavuutta ja puuntuotannon suhdetta metsän muihin käyttömuotoihin Helpoimmin kvantifioitavia metsän muita käyttömuotoja ovat porotalous ja metsän kyky sitoa ja varastoida ilmakehän hiilidioksidia

Kannattavuuden arvioinnin lähtökohdat Alkutilanne: runsaspuustoinen mäntyvaltainen hakkuukypsä hehtaari Lasketaan tulot päätehakkuusta (jätetään siemenpuut) Metsänhoidon jatkotoimenpiteet: Metsähallitus OY:n Metsänhoito-ohje 2014 Hinnat, kustannukset: julkisesti saatavat tiedot Metsän kasvu: suomalaiset, norjalaiset ja Luken Motti- kasvumalli Runsaspuustoisimpia kohteita Ylä-Lapissa: Koutavaaranjärvi 161-200m 3 Tukkipuuta 56m 3 Ketunkantolahti 129-160m 3 Tukkipuuta 56m 3 Silkejärvi 161-200m 3 Tukkipuuta 35m 3

Tulot päätehakkuusta (siemenpuuhakkuusta) mäntytukin kantohinta 39 mäntykuidun kantohinta 13 Kohde Koutavaaranjärvi Ketunkantolahti Silkejärvi Keskimäärin Päätehakkuutulo (jätetään siemenpuut) 2498 /ha 2066 /ha 2206 /ha 2257 /ha Metsänhoito siemenpuuhakkuun jälkeen ei maanmuokkausta siemenpuiden poisto taimikonhoito 1 harvennus päätehakkuu (jätetään siemenpuut) yleisesti käytetty korkokanta 2-5% => sovelletaan 3%:n korkoa

6000 200 ha -1 5000 4000 3000 2000 1000 Tilavuus, m 3 ha -1 150 100 50 0 Taimikonhoito kustannukset + Siemenpuutulot (25 vuotta) Harvennus (100 vuotta) Päätehakkuu (125 vuotta) Tulot, ha -1 Kustannukset, ha -1 0 0 50 100 150 200 Aika, vuosia Tilavuus, m 3 ha -1 Metsän kasvu: suomalaiset, norjalaiset ja Luken Motti- kasvumalli Nettotulojen nykyarvo 1. päätehakkuun jälkeiseltä ajalta: 654 Tuloista siemenpuuhakkuun nykyarvo: 676 Tulos alkuperäisen puuston jälkeisestä puuntuotannosta -21 =>Runsaspuustoisen hehtaarin arvo puuntuotannossa 2257 +654 =2911 perustuu luonnon ilmaiseksi tuottaman puuston hyödyntämiseen =>Alkuperäisen puuston jälkeinen puuntuotanto on tappiollista =>Metsätalouden kestävyys kyseenalaista =>Tulos yhtäpitävä Tapio OY:n pitkäaikaisen ymmärryksen kanssa: Lapissa päätehakatun maan arvo puuntuotannossa on negatiivinen

Porotaloudelle aiheutuvien haittojen huomiointi Päätehakatun ja uudistetun kohteen käyttökelpoisuus porolaitumena heikkenee (sateeliittipantatutkimukset) Tutkimuksissa Tahvonen et al. (2014), Pekkarinen et al. (2015) ja Pekkarinen et al. (2017) saatiin tulos, jonka mukaan jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudessa on 26-33 per vuosi Tri J. Kumpulan (LUKE) esittämän asiantuntija-arvion mukaan päätehakkuun alentaa jäkälälaitumen arvon 20%:iin alkuperäisestä arvosta 30 ensimmäiseltä vuodelta ja 50%:iin 30-80 vuotta päätehakkuun jälkeen Jos jäkälähehtaarin arvo porotaloudelle on 30/vuosi saadaan päätehakkuun haitaksi 684* per ha kun korko on 3% =>Runsaspuustoisen hehtaarin puuntuotannollinen tulos kun haitat porotaloudelle huomioitu: 2911-684 =2227 9 Metsät ovat myös keskeisen tärkeä CO2 nielu ja varasto Suomen metsien hakkuita rajoittaviksi voivat tulla EU:n 1. LULUCF no debit periaate (ei nettopäästöjä) 2. metsänielun tuleva referenssitaso =>mikä voisi olla Ylä-Lapin metsien merkitys hiilen varastona? =>tarvitaan arviota CO2 tonnin taloudellisesta arvosta Brittien vero CO2 tonnille: 50 tonni Ranskan kaavailu: 80 tonni EU:n ennuste: 11-53 vuonna 2030 ja 85-260 vuonna 2050

Hiilen nielun ja varaston sisällyttäminen kannattavuusarvioon päätehakkuu ja muut hakkuut vapauttavat hiiltä, metsän kasvu on nielu* hiilen vapautuminen lasketaan ottaen huomioon nykyinen puun käyttö eri tuotteisiin* huomioidaan myös oksat ja kuollut puu* Tulos: hakkuut eivät pysty kilpailemaan porotalouden ja hiilen varastoinnista saatavan hyödyn kanssa, jos hiilen hinta on yli 15 /tonni hiilen hinta EU:n ETS päästökaupassa 26.11. 2018 klo 7.54: 20.30 *Pihlainen et al 2014, Canadian J. of Forest Research *Assmuth et al 2017, Canadian J. of Forest Research Johtopäätöksiä 1. Metsätalouden positiivinen tulos Ylä-Lapissa perustuu vain luonnon ilmaiseksi tuottamien puustojen hakkuisiin muu puuntuotanto ei nykymuodossaan kannata 2. Ruotsissa ei vastaavissa olosuhteissa puuntuotantoa harjoiteta 3. Kun haitat porotaloudelle ja metsiin sitoutuneen hiilen ja metsien nielu huomioidaan, ilmaiseksi syntyneiden metsien hakkuista saatava tulos jää negatiiviseksi 4. Parempaan tulokseen voitaisiin päästä hoitamalla metsiä jatkuvapeitteisinä 5. Sopu projekti: Ylä-Lapista pitäisi tehdä Etelä-Suomen Metsoa vastaava Kuávská (Kuukkeli) kokeilualue, jossa metsän hiilinielusta maksettaisiin korvauksia yksityisille metsänomistajille. Näyttäisi tietä koko EU:n ilmasto/metsäpolitiikalle

20.30

Kuiva kangas (CT, kanervatyyppi), mänty, Etelä-Suomi (lämpösumma 1300) Kannattavuuden maksimoinnin tuottama tulos Keskimääräinen kuutiotuotos kuutioita per vuosi per hehtaari Kiertoaika vuosia Kuutioiden 4 114 - maksimointi Korko 0% 3.9 149 77/vuosi Korko 1% 3.9 136 3551 Korko 3% 3.3 93 90 Korko 4% 2.9 55-103 Korko 5% 2.9 55-171 Keskimääräiset tulot/vuosi tai paljaan maan arvo per hehtaari Tienvarsihinnat tukki: 53 kuitu: 24 Uudistamiskustannukset: 300 400 Metsäteollisuusyritykset soveltavat 6-7%:n korkoa ja ovat pääosin luopuneet metsäomaisuudestaan teollisuudelle kannattamattomana omaisuuslajina Julkisen talouden pitkän (10v) koron ennustetaan olevan 2.8% vuonna 2020 (valtionvarainministeriö 2016) Puuston kasvu per vuosi per hehtaari on Inarin alueella noin 1-2m 3 eli 25-50% puuston kasvusta CT tyypin mäntypuuston kasvusta Etelä-Suomessa Tämä antaa alustavia viitteitä metsätalouden kannattavuudesta Pohjois-Suomessa 15 Ylä-Lapin metsin hoito jatkuvapeitteisinä tuottaisi paremman taloudellisen kannavuuden kuin metsähallituksen nykyiset toimenpiteet, jos kannattavuuden arvioinnissa käytettävä laskentakorko on korkeampi kuin 1% ja taimikonhoidosta aiheutuu yli 200 kustannukset Esimerkki metsän hoidosta jatkuvapeitteisenä: (a) Bollandsås et al. (2008), r = 0.01 Puuston Stand tilavuus volume, m 3 m per 3 ha hehtaari -1 160 140 120 100 80 60 40 20 0 0 100 200 300 2000 1600 1200 800 400 0 Puiden Number määrä per of hehtaari trees ha (>7cm -1 läpimitta) Puuston Stand age, ikä, vuosia years 16