Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty

Transkriptio

1 Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot* Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty

2 Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan erilaisten hankkeiden vaikutuksia, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhillä paikoilla ja perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä maaja vesialueilla Akwé: Kon -menettelyn taustaoletuksena on, että hanke on ilman arvioituja vaikutuksia toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattava Jos tarkasteltava hanke on itsessään kannattamaton, näyttäisi koko asetelmalta putoavan pohja =>Kun tarkastellaan valtion Inarissa harjoittamaa metsätaloutta Akwé: Kon menettelyn hankkeena, pitäisi pystyä vastaamaan kahteen kysymykseen 1. Onko metsähallituksen tyypillisesti soveltama metsätalous Inarissa taloudellisesti kannattavaa? 2. Sovittaako metsähallituksen tavanomaisesti soveltama metsätalous parhaalla mahdollisella tavalla yhteen metsän eri käyttömuodot Inarin alueella? 2

3 Sisältö Miten metsätalouden kannattavuutta arvioidaan? Metsätalouden kannattavuudesta Etelä-Suomessa Metsäntalouden kannattavuuden ja vaihtoehtojen arviointia Inarin alueella laskennan lähtötietoja metsänhoito-ohjeiden mukainen kannattavuus porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi hiilen sitoutuminen ja metsävarojen käyttö metsien hoito jatkuvapeitteisinä Yhteenveto 3

4 Miten metsätalouden kannattavuutta arvioidaan? Puuston ja metsämaan arvo saadaan laskemalla tulevaisuudessa realisoituvien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus Kun tarkasteluhetki on päätehakkuun* jälkeinen paljas maa, saadaan paljaan metsämaan arvo (bare land value) Positiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa enemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Negatiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa vähemmän kuin vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Vaihtoehtoista tuottoa kuvaa pitkän aikavälin reaalinen korko; yleensä 1-5%. Vaikka paljaan maan arvo olisi negatiivinen, metsätalouden tuottama keskimääräinen vuotuinen nettotulos voi olla positiivinen kuitenkin tulos on alhainen suhteessa sidottuun pääomaan** Oikeista laskentaperiaatteista ei tieteessä ole epäselvyyttä (Samuelson 1976) ja näihin viitataan myös Metsähallituksen metsänhoito-ohjeessa *Termi päätehakkuu pitää tässä esityksessä sisällään siemenpuuhakkuun tai suojuspuuhakkuun **Vertaa: miljoonan euron sijoituksella saadaan yhden euron vuotuinen tuotto 4

5 Metsätalouden kannattavuudesta Etelä-Suomessa Metsätalouden kannattavuudesta Lapissa on julkaistu vähän tai ei lainkaan taloustieteellistä/metsäekonomista tutkimusta Katsotaan vertailun vuoksi metsätalouden kannattavuutta Etelä-Suomessa perustuen tutkimuksiin: Hyytiäinen et al. 2004, Tahvonen et al Näiden tutkimusten mallia käytettiin vuonna 2006 Tapion metsänhoito-ohjeiden ja metsälainsäädännön uudistuksessa 5

6 Kuiva kangas (CT, kanervatyyppi), mänty, Etelä-Suomi (lämpösumma 1300) Kannattavuuden maksimoinnin tuottama tulos Keskimääräinen kuutiotuotos kuutioita per vuosi per hehtaari Kiertoaika vuosia Kuutioiden maksimointi Korko 0% /vuosi Korko 1% Korko 3% Korko 4% Korko 5% Keskimääräiset tulot/vuosi tai paljaan maan arvo per hehtaari Tienvarsihinnat tukki: 53 kuitu: 24 Uudistamiskustannukset: Metsäteollisuusyritykset soveltavat 6-7%:n korkoa ja ovat pääosin luopuneet metsäomaisuudestaan teollisuudelle kannattamattomana omaisuuslajina Julkisen talouden pitkän (10v) koron ennustetaan olevan 2.8% vuonna 2020 (valtionvarainministeriö 2016) Puuston kasvu per vuosi per hehtaari on Inarin alueella noin 1-2m 3 eli 25-50% puuston kasvusta CT tyypin mäntypuuston kasvusta Etelä-Suomessa Tämä antaa alustavia viitteitä metsätalouden kannattavuudesta Pohjois-Suomessa 6

7 Metsätalouden kannattavuuden ja vaihtoehtojen arviointia Inarin alueella Inarin alueen kannattavuuslaskennan lähtötietoja Tienvarsihinnat: Tukki 51 per m 3, Kuitu 26 per m 3 Kantohinnat: Tukki 38 per m 3, Kuitu 13 per m 3 Korjuukustannukset (koneelliset): Nurminen et al. (2006) Kasvupaikka: kuivahko kangas Harvennukset ja päätehakkuu: metsähallituksen metsänhoito-ohjeen mukaisesti Uudistamiskustannukset: vaihdellaan välillä Tarkastelussa ei ole mukana useita metsätalouden kustannuslajeja kuten ojitus, metsätiet, hallinto, yms Puuston kasvun kuvaus: Pukkala et al (2013) kasvumalli Bollandsås et al (2008) kasvumalli Mallien kuvaus vastaa Luken Motti-kasvumallin kuvausta Inarin metsien kasvusta 7

8 Puuston tilavuus m 3 per ha Pohja-pinta-ala m 2 per ha Puiden määrä per ha Puuston kehitys metsänhoito-ohjeiden mukaisessa ratkaisussa (kuivahko kangas) 180 (a) 20 (b) 2000 (c) Stand volume, m 3 ha Stand basal area, m 2 ha Number of trees ha Puuston Stand ikä age, years vuosia Average yield 2.0m 3 ha -1 year -1 Average yield 2.1m 3 ha -1 year Stand age, years Puuston ikä vuosia Bollandsås et al. (2008) Pukkala et al. (2013) Puuston Stand age, ikäyears vuosia Bollandsås (2008) kasvumalli Pukkala (2013) kasvumalli 8

9 Hakkuista aiheutuvat kustannukset ja tulot ohjeiden mukaisessa ratkaisuissa (a) Bollandsås et al. (2008) (b) Pukkala et al. (2013) per hehtaari per hehtaari harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 80 vuotta 100 vuotta 120 vuotta 0 1. harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 70 vuotta 90 vuotta 105 vuotta Kustannukset Tulot 9

10 Metsänhoito-ohjeiden mukaisen metsänhoidon tuottamat paljaan maan arvot ja metsätalouden kannattavuus U u d is ta m is k u s ta n n u k s e t p e r h e h ta a r i K o r k o % * 44* 42* 38* 33* * Vuotuinen keskimääräinen nettotulo Vuotuinen keskimääräinen nettotulo oli metsätilastojen mukaan koko Lapissa 19 per hehtaari vuonna 2016 =>taulukon luvut tuskin aliarvioivat kannattavuutta Inarin alueella Luken Tilastojen mukaan Lapissa uudistusalan raivaus+laikutus/mätästys maksoi per hehtaari Siemenpuiden korjuu vuotta päätehakkuun jälkeen aiheuttaa lisäkustannukset Metsähallituksen vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätös: metsähallituksen hallussa oleva pääoma tuottaa %:n korkotuottoa => 4%:n korolla uudistaminen on kannattamatonta, jos uudistamiskustannukset ovat yli hehtaari Johtopäätös on, että metsätalous näyttää kannattavalta vain, jos korko on 1% tai alhaisempi Metsätalous voi näyttää kannattavalta, jos nettotulos per hehtaari on positiivinen mutta metsätalouteen sidottu pääoma voi kuitenkin tuottaa vähemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa 10

11 Porotaloudelle aiheutuvien haittojen huomiointi Päätehakatun ja uudistetun kohteen käyttökelpoisuus luppo- ja jäkälälaitumena heikkenee ajanjaksoksi, jonka pituutta on vaikeaa arvioida Tutkimuksissa Tahvonen et al. (2014), Pekkarinen et al. (2015) ja Pekkarinen et al. (2017) saatiin tulos, jonka mukaan jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudessa on per vuosi J. Kumpulan esittämän asiantuntija-arvion mukaan päätehakkuun alentaa jäkälälaitumen arvon 20%:iin alkuperäisestä arvosta 30 ensimmäiseltä vuodelta ja 50%:iin vuotta päätehakkuun jälkeen Jos jäkälähehtaarin arvo porotaloudelle on 30/vuosi saadaan päätehakkuun haitaksi 14/vuosi per ha kun korko on nolla 1665* per ha kun korko on 1% 939* per ha kun korko on 2% 684* per ha kun korko on 3% 574* per ha kun korko on 4% *Haitan nykyarvo kertasummana, ks. liite 1. 11

12 Paljaan maan arvo ja metsätalouden kannattavuus kun haitta porotaloudelle on huomioitu Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % Metsätalous ei näyttäisi onnistuvan hyvin puuntuotannon ja porotalouden yhteensovittamisessa, koska metsätalous on kannattamatonta porotaloudelle aiheutetut tappiot huomioituna jo kahden prosentin korolla riippumatta uudistamiskustannuksista ja yhden prosentin korolla, jos uudistamiskustannukset ovat yli ~ 400/hehtaari 12

13 Hiilen sitoutuminen ja metsävarojen käyttö hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiatuotannossa maksaa => hiilidioksidille syntyy taloudellinen arvo maapallon metsissä ja metsämaassa on hiiltä suunnilleen vastaava määrä kuin ilmakehässä ilmakehästä metsiin sidotun hiilen arvo voidaan sisällyttää metsätalouden optimointimalleihin ja kannattavuuslaskelmiin* Uudessa Seelannissa ja osissa Kanadaa metsänomistajille maksetaan hiilen sitoutumisesta ja kannustetaan lisäämään sitoutuvan hiilen määrää EU:ssa ei ole vielä vastaavaa kannustinjärjestelmää mutta ehdotus on toistuvasti esillä (European Academies 2017) *van Kooten et al 1995 Pihlainen et al 2014 European Academies 2017 Tahvonen and Rautiainen

14 YLE,

15 Metsät ja hiilen sitoutuminen, jatkuu EU:n komission 2014 arvion mukaan CO 2 tonnin arvo tulee olemaan vuonna 2030 ja vuonna 2050 kun hiilen hinta riittävän korkea, on taloudellisesti kannattavinta käyttää metsää vain hiilen varastona (van Kooten et al 1995, Tahvonen and Rautiainen 2017) =>Verrataan kahta vaihtoehtoa: A: Hakataan metsiä kuten nyt mutta huomioidaan sitoutuvan hiilen arvo B: Ei hakata metsiä lainkaan ja huomioidaan vain sitoutuneen hiilen arvo 15

16 A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon kun metsää hoidetaan ohjeiden mukaisesti* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % * 49* 47* 42* 37* B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % Punaisella merkityissä tapauksissa pelkkä hiilen varastointi on taloudellisesti kannattavin ratkaisu Jos lisäksi huomioidaan puuntuotannon haitta porotaloudelle, on metsän käyttö hiilivarastona kannattavampi ratkaisu lukuunottamatta 1%:n ratkaisuja, joissa uudistamiskustannukset ovat 250 tai alle 16

17 A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon hoidettaessa metsää ohjeiden mukaisesti B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % * 54* 52* 47* 42* CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % kun CO 2 tonnin arvo on 40 tai yli on puuntuotannosta luopuminen hiilen sidonnan hyväksi aina perusteltua 17

18 varsin alhaisilla hiilen hinnoilla ollaan tilanteessa, jossa on kansantaloudellisesti perustelluinta luopua puuntuotannosta ja käyttää metsää vain hiilen varastointiin* porotaloudelle puuntuotannosta aiheutuvan haitan huomiointi korostaa tätä johtopäätöstä EU:n metsä- ja ilmastopolitiikkaa koskevat linjaukset ovat edelleen käsittelyssä ja jatkuvan kehitystyön alaisina ennustetut CO 2 päästöjen vähentämiskustannukset energiatuotannossa lisäävät painetta hyödyntää metsien hiilen sidontaominaisuutta halpana tapana vähentää päästöjä (European Academies 2017) tutkimuksen näkökulmasta metsien hiilensidontakapasiteetin käyttämättä jätttäminen on taloudellista tuhlausta ja lisää ilmastomuutoksen torjunnan kustannuksia (Pihlainen et al 2014) *Liite 2 18

19 Metsien hoito jatkuvapeitteisinä ilman päätehakkuita ja uudistamista avohakkuuton metsänhoito tuli sallituksi 2014 metsälainsäädännön muutoksessa tutkimuksissa taloudellisesti kannattavaa erityisesti keskinkertaisilla ja heikoilla kasvupaikoilla kun korko on yli 2% ja uudistamiskustannukset yli * Luken tutkija: jatkuvapeitteisinä hoidettavien metsin osuus voi Suomessa nousta 10%:iin myös metsähallituksen metsänhoito-ohjeissa on suuntaviivat eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille *Tahvonen 2009 Tahvonen ja Rämö 2016 Sinha et al 2017 Pukkala et al t19

20 pääperiaate: suoritetaan suurempien puiden yläharvennus vuoden välein ja pidetään metsän tiheys niin alhaisena, että metsä uudistuu luonnollisesti ilman maanmuokkausta (hakkuissa poistetaan lisäksi huonolaatuiset puut) optimointimallin mukaan metsien hoito jatkuvapeitteisinä on Inarissa taloudellisesti kannattavampaa kuin päätehakkuut kun korko on 1-2% tai yli ja uudistamiskustannukset * tapauksissa, joissa päätehakkuut ovat kannattavampia, on kiertoaika tyypillisesti vuotta hiilen sitoutumisen arvon ja avohakkuun porotaloudelle aiheuttamien haittojen lisääminen tarkasteluun korostaa jatkuvapeitteisen metsänhoidon edullisuutta *Liite 3 20

21 Puuston tilavuus m 3 per hehtaari Puiden määrä per hehtaari (>7cm läpimitta) Esimerkki metsän hoidosta jatkuvapeitteisenä päätehakkuun jälkeen (hiilen sidonnan ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi pidentäisi harvennusten aikaväliä) (a) Bollandsås et al. (2008), r = Stand volume, m 3 ha Number of trees ha Puuston Stand age, ikä, vuosia years 21

22 Yhteenveto puuntuotannon kannattavuus perinteisillä päätehakkuumenetelmillä näyttää Inarin alueella heikolta vuotuinen keskimääräinen nettotulos ~ per hehtaari voi olla positiivinen mutta metsätalouteen sitoutuvalle pääomalle saatava korkotuotto on 1% tai alle porotaloudelle aiheutuvien haittojen huomiointi edelleen heikentää nykyisenkaltaisen metsätalouden perusteita Inarin alueella tilastojen mukaan metsätalouden vuotuinen nettotulos on ~ 20 per hehtaari =>jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudelle on tätä suurempi ~

23 Yhteenveto, jatkoa Inarin alueella olisi valtion metsissä perusteltua etsiä vaihtoehtoja nykyiselle puuntuotannolle Vaihtoehto 1: metsien hoito jatkuvapeitteisinä, haitat porotaloudelle ja hiilen sidonta huomioiden Vaihtoehto 2: puuntuotannosta luopuminen ja metsien käyttö pelkästään hiilen varastoina ja porotalouden tarpeisiin turismi ja monimuotoisuusnäkökohdat tukevat vaihtoehtojen merkitystä aluetaloudelliset näkökohdat voisivat puoltaa kompensaatioita, jos valtion metsiä Inarissa käytetään hiilen varastoina ja tästä aiheutuu aluetaloudellisia menetyksiä kaikkeen tutkimukseen liittyy epävarmuutta: metsähallituksen toimintaan liittyviä tarkkoja talouslukuja ei ole ollut saatavissa, tulevat hinnat yms. epävarmoja perinteinen metsätalous näyttää kuitenkin Inarissa kannattamattomalta varsin suurella marginaalilla Uudessa Seelannissa ja USA:n länsirannikolla on luovuttu puuntuotannosta jäljellä olevissa hakkaamattomissa valtion metsissä ainakin Inarissa (ja Ylä-Lapissa) näyttäisi löytyvän hyvät perustelut seurata näitä esimerkkejä ja yleisemmin harkita puuntuotannossa olleiden alueiden ennallistamista tai siirtämistä jatkuvapeitteisen metsätalouden alueiksi 23

24 Kiitos 24

25 Liite 1. Kun korko on nolla saadaan keskimääräiseksi vuotuiseksi haitaksi H 0 per kiertoaika T (105v): H v v 30 / v 14 / v 105v Kun korko on positiivinen saadaan haitan nykarvo H r kaavasta: 0.8 t 0 30 bt 0.5 t bt 30 Hr 80 1 bt, missä T on kiertoaika, b 1 / 1 r ja r 0 on korkokanta. Kun T 105, saadaan sivulla 11 esitetyt haittojen arvot. 25

26 Liite 2 30 (a) (a) r = 0.01, (b) r = 0.02, (c) r = 0.03, (d) r = 0.04 korko 1% korko 2% 30 (b) Hiilen hinta. tco Uudistuskustannukset, ha -1 (c) Hiilen hinta, tco Uudistuskustannukset, ha -1 korko 3% korko 4% (d) käyrien alapuolella puuntuotanto/hiilen sidonta ratkaisu parempi kuin pelkkä hiilen sidonta ratkaisu ja päinvastoin jos korko on 4% ja uudistamiskustannukset huomioituna porotaloudelle aiheutuvilla haitoilla ovat = 1636, on puuntuotannon jatkaminen nykyisillä periaatteilla perusteltua vain, jos CO 2 tonnin arvo on alle 5 Hiilen hinta, tco Hiilen hinta, tco Uudistuskustannukset, ha -1 Uudistuskustannukset, ha -1 Pukkala et al. (2013) kasvumalli 26

27 *Liite 3 Jatkuvapeitteisen ja päätehakkuuseen perustuvan metsänhoidon kannattavuusvertailua Inarin alueelle uudistamiskustannukset Bollandsås et al. (2008) kasvumalli korko 3% 434 / / / /-817 korko 1% 4416 / / / / 2715 Pukkala et al. (2013) kasvumalli korko 3% - / / 67 - / /- 933 korko 1% - / / / / 3551 Ensimmäinen luku on päätehakkuuseen perustuvan metsätalouden paljaan maan arvo ja toinen jatkuvapeitteisyyteen perustuvan metsätalouden tuottama paljaan maan arvo Molemmissa vaihtoehdoissa tehdään samat uudistamistoimenpiteet tarkastelun alussa, jossa on paljas maa Kun jatkuvapeitteisen vaihtoehdon kannattavuus on parempi, ei päätehakkuuseen perustuvan vaihtoehdon kannattavinta vaihtoehtoa voida määritellä (kiertoaika äärettämän pitkä) =>päätehakkuuseen perustuva metsänhoito kannattavampaa vain 1%:n korolla norjalaisella puuston kasvumallilla laskettuna 27

28 Viittaukset Bollandsås, O.M., Buongiorno, J., and Gobakken, T Predicting the growth of stands of trees of mixed species and size: A matrix model for Norway. Scandinavian Journal of Forest Research 23(2): European Academies Multi-functionality and sustainability in the European Union s forests. EASAC policy report 32, Halle, Germany. Hyytiäinen K, Hari P, Kokkila T, Mäkelä A, Tahvonen O and Taipale J: Connecting a process-based forest growth model to a stand level economic optimization. Canadian Journal of Forest Research 34: , Pekkarinen, A-J., J. Kumpula. and O. Tahvonen: Reindeer management and winter pastures in the presence of supplementary feeding and government subsidies. Ecological Modelling, : Pekkarinen, A., Kumpula, J. and Tahvonen, O.: Parameterization and validation of an herbivore-plant model. Ecology and Evolution, in print, Pihlainen, S. O. Tahvonen, and S. Niinimäki. Economics of timber and bioenergy production and carbon storage in Scots pine stands. Canadian Journal of Forest Research, 2014, 44(9), Pukkala,T., Lähde, E., and Laiho, O Optimizing the structure and management of uneven-sized stands in Finland. Forestry 83: Pukkala, T., Lähde, E., and Laiho, O Species interactions in the dynamics of even- and uneven-aged boreal forests. Journal of sustainable forestry 32(4): Samuelson P.A., Economics of forestry in an evolving society. Economic Inquiry 14: Sinha, A., Rämö, J., Malo, P., Kallio, M. and Tahvonen, O.: Optimal management of naturally regenerating uneven-aged forests. European Journal of Operational Research, in print, Tahvonen, O. Optimal choice between even- and uneven-aged forestry. Natural resource modeling 22(2): , Tahvonen, O, Kumpula, J and Pekkarinen A-J: Optimal harvesting of an age-structured two sex herbivore-plant system. Ecological Modelling 272: , Tahvonen, O. and Rämö, J. Optimality of continuous cover vs. clear-cut regimes in managing forest resources. Canadian Journal of Forest Research 46: , Tahvonen, O. and Rautiainen, A.: Economics of forest carbon storage and the additionality principle. Energy and Resource Economics 50: , van Kooten, G.C., Binkley C.S., Delcourt G., Effect of carbon taxes and subsidies on optimal forest rotation age and supply of carbon services. American Journal of Agricultural Economics 77: