Lapin Kansa Photo: P. Yliniemi
|
|
- Olavi Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talous hoidettaessa metsää eri- vs tasaikäisenä Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Sisältö Metsien käyttö poimintahakkuin Metsien hoito tasaikäisrakenteisina ja puuntuotannon maksimointi Metsien hoito tasaikäisrakenteisina ja taloudellisen tuloksen maksimoiti Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina Metsäpoliittisia mahdollisuuksia? MITÄ METSIEN HOITO ERI-IKÄISRAKENTEISINA MERKITSEE METSIEN KASVUN, TALOUDEN, MONIMUOTOISUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN NÄKÖKULMISTA? 8.5. klo , Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Luentosali, 2. krs, Snellmaninkatu 3
2 Lapin Kansa Photo: P. Yliniemi
3 -matkailuyrittäjät ja poromiehet v. 27: metsähallituksen hakkuut uhkaavat elinkeinoja =>"ratkaisu" 27: matkailuyrittäjät maksoivat metsähallitukselle hakkuiden viivästyttämisestä vuoteen 214 -vuonna 214 saatiin neuvoteltua uusi ratkaisu, jossa metsähallistus sitoutuu hoitamaan Pallaksen metsiä ilman avo- tai siemenpuuhakkuita ja ilman maanmuokkausta soveltamalla uuden metsälain sallimia hakkuutapoja Avoimia kysymyksiä: Matkailu ja porotalous hyötyy mutta kuinka kallis ratkaisu on veronmaksajille? Suomessa ollut "täydellinen varmuus", että tällaiset ratkaisut ovat metsätaloudelle rahallinen tappio mihin perustuu?
4 1. Metsien käyttö poimintahakkuin -Vanha talonpoikainen tapa käyttää metsiä -Poimitaan sopivia puita eri käyttötarkoituksiin ilman huolta puuvarojen riittävyydestä -Voi olla täysin rationaalista, jos puuvarat ylenmäärin runsaat suhteessa käyttöön Ongelmia 1. voi aroilla alueilla johtaa metsien häviämiseen 2. lyhytnäköistä, jos käyttö suhteessa puuvarantoihin kasvaa 3. metsien käytön tapa, johon ajaudutaan "tragedy of the commons" tapauksessa 4. laitonta käyttöä (muiden omistamista metsistä) vaikeaa valvoa Suomalaisen metsäpolitiikan ja lainsäädännön yksi pääasiallinen tavoite on ollut eliminoida poimintahakkuut metsänhoidon keinovalikoimasta laeilla, valvonnalla, neuvonnalla ja tutkimuspolitiikalla
5 2. Metsien hoito tasaikäisrakenteisina ja puuntuotannon maksimointi Metsänhoidon malli*: avo- tai siemenpuuhakkuu =>maanmuokkaus/istutus tai kylvö => alaharvennus =>alaharvennus =>avo- tai siemenpuuhakkuu=>..., -tavoitteena mahdollisimman suuri puuntuotannon määrä per ha per vuosi -alaharvennuksia, 1-3, avohakkuut 8-13 vuoden välein -oikea metsänhoito "biologis-tekninen fakta" ja täysin riippumatonta metsänomistajasta ja taloudellisesta tilanteesta -valvonta mahdollisimman helppoa, luvaton käyttö paljastuu heti *Obs. Alaharvennus ei itse asiassa maksimoi tuotosta mutta ollut oleellinen osa max m 3 mallia
6 Kuutiotuoton maksimoivia ratkaisuja männylle eri kasvupaikoilla Puuston tilavuus m 3 ha -1 Volume, m 3 ha Tuore kangas,etelä -Suomi 3 maxm = (a) 9 MT Puuston ikä, vuosia Stand age, y Puuston Volume, tilavuus m 3 ha 3 ha -1-1 Kuivahko kangas,etelä -Suomi 3 maxm (b) = 7VT Stand age, y Puuston ikä, vuosia Puuston tilavuus Volume, m 3 3 ha Kuiva kangas,etelä -Suomi 3 maxm(c) = CT Stand age, y Puuston ikä, vuosia 15 seedlings 15 2 seedlings 2 3 seedlings 3 Lähde: Tahvonen, Pihlainen, Niinimäki (213) Canadian Journal of Forest Research
7 -max m 3 /alaharvennus on esitetty metsänomistajille kannattavana: "tulot ennen menoja!", "tulot=1 menot!!!" -korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 28: metsäpolitiikan sääntelyn tavoitteena on kansantalouden edun mukaisesti metsien mahdollisimman korkea puun tuotto (ei liiketaloudellinen tulos). Tämän KHO esittää olevan metsänomistajan edun mukaista -max m 3 ollut suomalaisen metsäpolitiikan, -opetuksen ja tutkimuksen kulmakivi -tähän ajatteluun metsäammattilaisia on koulutettu yli puolen vuosisataa
8 P. Samuelson* (1976): -ajatus kuutiotuotannon maksimoimisesta metsätalouden kansan- tai liiketaloudellisena tavoitteena on täysin vailla taloudellisia perusteita -hinnat, kustannukset, korko, aito taloudellinen tavoite oltava mukana -puiden istutus on investointi: menot maksetaan ennen tuloja - max m 3 pitää hinnat alhaisina => edullista metsäteollisuudelle -aiheuttaa metsänomistajalle (ja kansantaloudelle) tappioita -puuntuotannon ja metsien ympäristöarvojen yhteensovittaminen vaikeaa -tarvitaan runsaasti ohjausta/normistoa/taloudellista tukea, jotta metsänomistajat max m 3 - max m 3 on häkellyttävä esimerkki monitieteisyyden epäonnistumisesta tutkimuksessa *Samuelsonia on pidetty viime vuosituhannen merkittävimpänä taloustieteilijänä
9 3. Metsien hoito tasaikäisrakenteisina ja taloudellisen tuloksen maksimoiti Lähtökohta: Puuntuotanto on taloudellista toimintaa: hinnat, kustannukset, korko mukaan tarkasteluun Metsänomistaja: max nettotulojen nykyarvo Julkisen valta: takaa puumarkkinoiden toiminnan (varmistaa, että ei kartelleja) => kansantaloudellisesti paras ratkaisu -Lähtökohdat vastaavat kuin muussakin taloudellisessa toiminnassa -Tutkimuksessa sovelletaan yksityiskohtaisia taloudellis-ekologisia optimointimalleja -Metsäpolitiikan suunnanmuutos vuonna 26: metsäasetusta ja Tapion ohjeita muutettiin max m 3 tavoitteesta kohti max tavoitetta
10 Nettotulon nykyarvon maksimoivia ratkaisuja männylle Volume, m 3 ha -1 MT Volume, m 3 ha VT Volume, m 3 ha MT Stand age, y Stand age, y Stand age, y 1% 3% 5% Volume, m 3 ha VT Stand age, y Volume, m 3 ha CT Stand age, y -Kiertoaika riippuu voimakkaasti korosta -Optimaaliset harvennukset yläharvennuksia: poimitaan isoja puita -Puuston tilavuus voi alentua kiertoajan kuluessa Korko 1% 3% 5% Lähde: Tahvonen, Pihlainen, Niinimäki (213) Canadian J. of Forest Research
11 Nettotulon nykyarvon maksimoivia ratkaisuja kuuselle, korko 3% (a) H 1 =24 (b) H 1 =24 (c) H 1 =24 Puiden määrä Pohjapinta-ala, m 2 ha Puuston tilavuus, m 3 ha CO 2 tn ha -1 Puuston ikä, yrs Puuston ikä, yrs Puuston ikä, yrs (d) H 1 =3 (e) H 1 =3 (f) H 1 =3 Puiden määrä Pohja-pinta-ala, m 2 ha Puuston tilavuus, m 3 ha CO 2 tn ha -1 Puuston ikä, yrs Puuston ikä, yrs Puuston ikä, yrs Lähde: Niinimäki, Tahvonen, Mäkelä, Linkosalo 213 Canadian Journal of Forest Research Käsittelemätön CO 2 price tn -1 CO 2 price 3 tn -1 CO 2 price 6 tn -1 Kiertoaika riippuu korosta ja optimaaliset harvennukset yläharvennuksia Kiertoaika ja metsän optimaalinen tiheys muuttuvat, jos hiilen sidonnasta maksetaan
12 Kannattavuus hoidettaessa metsiä (optimaalisesti) tasaikäisenä Paljaan maan arvo: onko investointi uudistamiseen kannatava? Paljonko maapohjasta kannattaisi maksaa? Paljaan maan arvoja: mänty Kasvupaikka Korko1% Korko 3% Korko 5% MT VT MT VT CT Paljaan maan arvoja: kuusi Jos maapohjan saa ilmaiseksi, niin uudistamiseen sitoutuneelle pääomalle saa enintään 4%:n koron (parhaita kasvupaikkoja lukuunottamatta) Kasvupaikka Korko1% Korko 3% Korko 5% H 1 = H 1 = Lähteet: Tahvonen, Pihlainen, Niinimäki 213 Canadian J. of Forest Research Niinimäki, Tahvonen, Mäkelä, Linkosalo 213 Canadian J. of Forest Research
13 Ongelma perinteisissä keinolliseen uudistamiseen perustuvissa malleissa Puuston tilavuus, m 3 ha H 1 = Puuston ikä, vuosia 55 CO 2 tn ha -1 =>Kun korkoa kasvatetaan, alkaa kiertoaika lopulta pidentymään ja syntyy ajanjakso, jolloin metsän tiheys voi olla alhainen => Kannattaisiko lainkaan avohakata, jos mallissa metsään syntyisi luontaisesti uusia puita? => Perinteinen kiertoaikamalli metsänhoidosta on liian rajoittunut "brute force -malli", eikä kuvaa oikein metsänhoidon kaikkea taloudellista potentiaalia
14 4. Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina Uusi teoreettinen lähtökohta*: muotoillaan hyvin yleinen taloudellis-ekologinen malli metsänhoidosta ja ratkaistaan optimoinnilla onko taloudellisinta avohakata/ala-/yläharventaa vai pitää metsä jatkuvasti peitteisenä eli eri-ikäisrakenteisena Teoreettisten tulosten mukaan* 1. Avohakkuu ei kannata, jos peitteinen metsä uudistuu hyvin ja vice versa 2. Korko lisää eri-ikäisrakenteisen metsän suhteellista kannattavuutta ja vice versa 3. Korkea sahatukin hinta/kuitupuun hinta lisää eri-ikäisen metsän kannattavuutta 4. Korkea korko, alhainen puun hinta tai korkeat uudistamiskustannukset =>eri-ikäisratkaisu kannattavin vaihtoehto 5. Metsän alkutilasta voi seurata kumpi ratkaisu on taloudellisesti kannattavin Lisähuomio: valtaosa eri-ikäisrakenteisten metsien hoitoa koskevista taloudellisista tutkimuksista Suomessa ja kansainvälisesti perustuvat teoreettisesti virheellisiin taloudellisiin malleihin erityisesti kannattavuustarkastelujen osalta *Tahvonen 27, Tahvonen et al. 21, Tahvonen 214
15 Eri-ikäisrakenteisia metsiä koskeva taloudellinen tutkimus alkoi Yhdysvalloista Tuloksia* 1. Kalliovuorten havupuustoille tasaikäisyyteen ja eri-ikäisyyteen perustuvat ratkaisut tuottavat lähes saman runkopuun kuutiotuoton 2. Kun tarkasteluun lisätään taloudelliset muuttujat metsän hoito eriikäisrakenteisena tulee selvästi kannattavammaksi 3. Metsän hoito eri-ikäisrakenteisena voidaan tulkita määrävälein tehtäväksi yläharvennukseksi (käytännön ratkaisussa korjataan myös heikkolaatuiset ja liian tiheässä olevat puut) Obs: tarkastelussa ei huomioitu vaihtoehtojen välisiä eroja korjuukustannuksissa *Haight and Monserud 199
16 Monitieteisen taloudellisen optimointimallin elementit 1. Metsäekologinen malli eri-ikäisrakenteisen metsän kasvusta -otetaan suoraan kasvu- ja tuotostutkimuksesta -sisältää mallit uudistumisesta, kasvusta ja kuolleisuudesta 2. Mallit puiden tukki- ja kuitutilavuudesta 3. Mallit korjuukustannuksista -puun korjuu kalliinpaa per m 3 kuin avohakkuuussa mutta halvempaa kuin alaharvennuksessa 4. Tavoitefunktio: maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa pitkältä aikaväliltä ( ) 5. Jokin (mikä tahansa) puuston alkutila 6. Optimoitialgoritmi, joka löytää parhaan mahdollisen ratkaisun =>ratkaisuna saadaan puun korjuun ja metsän rakenteen optimaalinen aikaura =>johtaa tyypillisesti pitkän aikavälin tasapainoratkaisuun, jossa sama korjuu ja puuston rakenne toistuu hakkuusta toiseen
17 Taloudellisesti optimaalinen eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Bruttotulot, Nettotulot, Pohjapinta-ala ennen ja jälkeen korjuun Puiden määrä korjuun jälkeen Korjatut puut per 2 vuotta Kuusi, lämpösumma 12, korko 1% Hakkuut 2 vuoden välein Aika 5 vuoden perioideissa Sahatukki per 2 yrs, m3 Kuitupuu per 2 yrs, m3 Kynnyskasvu, kaadetut puut per 5 yrs Aika 5 v. periodeissa Lähde: Tahvonen 211 Canadian J. of Forest Research
18 Optimaalinen puuston rakenne ja hakkuut tasapainoratkaisussa Kuusi MT 1 (a) 1 (b) Lämpösumma Punaiset kokoluokat kaadetaan Number of trees per size class Number of trees per size class d.d Diameter cm Diameter cm Number of trees per size class (c) Number of trees per size class (d) d.d. Diameter cm Diameter cm Number of trees per size class (e) Diameter cm Number of trees per size class (f) Diameter cm korko 1% korko 4% 13 d.d. Lähde: Tahvonen 211 Canadian J. of Forest Research
19 Tasapainoratkaisun lukuja kahdella kasvupaikalla ja eri koroilla Korko, T sum d.d. Tuotos m 3 a -1 Tukki tuotos m 3 a -1 Pohjapinta-ala ennen/jälkeen korjuun, m 2 Puiden määrä ennen/jälkeen korjuun Korjattujen puiden läpimitta, cm Nettotulo per korjuu (2a) -1 Nykyarvo, tasapaino alkutila / / / / / / /2.8 57/ / / / / / / / / =>metsän tiheys alhainen, jotta luonnollinen uudistuminen riittävää =>"kynnyskasvu" pienimpään kokoluokkaan n. 9 puuta per vuosi per ha Lähde: Tahvonen 211 Canadian J. of Forest Research
20 Muita taloudellisia tuloksia Rämö 213, Norjalaisilta koealoilta estimoitu kasvumalli Tuloksia: -taloudellisesti optimoitu kuusen kasvu, tuotos ja uudistuminen hieman korkeampi kuin suomalaisilla malleilla -männyn ja koivun kasvu ja taloudellinen tulos eri-ikäisrakenteisessa metsässä heikko, syynä hidas uudistuminen -kuusi, mänty, koivu sekametsä johtaa alhaisilla koroilla lähes puhtaaseen kuusikkoon mutta keskimääräisella kasvupaikalla ja 3%:n korolla optimaalisessa tasapainossa on kuusi/koivu sekametsä
21 Onko taloudellinen optimiratkaisu eri- vai tasaikäisrakenteinen metsä? -malleissa eri-ikäirakenteinen metsä näyttäisi tuottavan hieman vähemmän kuutiota kuin tasaikäisrakenteinen -taloudellista kannatavuutta on käsitelty useissa tutkimuksissa mutta lähes aina siten, että eri-ikäisrakenteisen metsän ratkaisu (tai molemmat) eivät ole taloudellisia optimiratkaisuja =>vertailu mielivaltaista (Kuuluvainen et al. 212) -Wickström (2): eri-ikäisrakenteisen tulos 88-96% tasaikäisrakenteisen tuloksesta (ongelmana vakioksi oletettu uudistuminen) -Tahvonen (26, 29): eri-ikäisrakenteinen selvästi kannattavampi (ongelmana sovellettu Kolströmin (1993) kasvumalli, jossa ilmeisesti liian runsas uudistuminen)
22 -Pukkala et al. (21,...): eri-ikäisrakenteinen kannattavampi sekä kuusella että männyllä (ongelmana teoreettisesti virheellisenä pidetty mallirakenne*) -Tahvonen et al (21): eri-ikäisrakenteinen kannattavampi kuuselle keskimääräisellä kasvupaikalla -Tahvonen (211): eri-ikäisrakenteinen kannattavampi kuuselle lukuunottamatta parhaita kasvupaikkoja ja korkoa alle 1-2% =>taloudellisesti on vaikeaa perustella miksi metsän hoitoa eri-ikäisrakenteisena pitäisi vaikeuttaa lainsäädännöllä =>metsälakia muutettiin alkaen vuodesta 214 *Getz and Haight 1989
23 Huomioita -metsälainsäädäntö ja -politiikka on viimeisen vuosikymmenen aikana (26, 214) kehittynyt Suomessa hyvään suuntaan (ongelmiakin on) Tutkimuksen ongelmia -olemassaolevat (julkiset) kasvumallit antavat varsin samankaltaisia tuloksia mutta malleja on liian vähän suomalainen ekologinen kasvu- ja tuotostutkimus on liiaksi keskittynyt tasaikäisiin yhden puulajin metsiin, osa julkisella rahalla kehitetyistä malleista salaisia! -Metlan vastaus lukuisia yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin: "ei tutkimusta, ei kokemusta" -olemassaolevissa malleissa luonnollisen uusiutumisen kuvaus on liian yksinkertainen -taloudellisissa malleissa ei ole mukana korjuuvaurioita (ei myöskään tasaikäisrakenteisen mallien harvennuksissa) -metsien ympäristöarvojen huomioonotto voi olla helpompaa ja vähemmän rahataloudellista kannattavuutta alentavaa kun metsiä hoidetaan eri-ikäisrakenteisina -hiilen sidontaan liittyvät kysymykset vähn tutkittuja
24 Takaisin Muonion/Pallaksen maisemiin Metsäpoliittisia mahdollisuuksia -puuntuotanto tasaikäisinä hoidetuissa metsissä 6º N pohjoispuolella heikosti kannattavaa -eri-ikäisrakenteina hoidettujen metsien kannattavuus näyttää jo 9 d.d. alueella selvästi kannattavammalta kuin tasaikäisten - Metsähallituksen pitkän aikavälin tappiot Muonion sovusta pienet tai jopa negatiiviset? -Napapiirin pohjoispuolella metsien muiden käyttöarvojen (turismi, poronhoito) suhteellinen merkitys suuri -Lapissa kuten muuallakin Suomessa esitetään kuitenkin jatkettavaksi puuntuotannon julkista tukea -tälle ei ole yleisesti ottaen mitään taloudellisia perusteita -julkinen tuki kohdistuu osittain avohakkuiden jälkeiseen nuoren metsän hoitoon ja tukee tasaikäismetsätaloutta eri-ikäisvaihtoehdon sijaan juuri päinvastoin mihin Muonio Pallastunturin tapauksessa päädyttiin -porot eivät ruokaile avahakkuualueila eivätkä avohakkuiden jälkeisissä tiheissä metsissä (sateliittipannat, Kumpula et al. 214)
25 Huomioita -olemassaolevat julkiset kasvumallit antavat varsin samankaltaisia tuloksia mutta malleja on liian vähän suomalainen ekologinen kasvu ja tuotostutkimus on keskittynyt lähes tyystin tasaikäisiin yhden puulajin metsiin -Metla lukuisista yksityiskohdista: "ei tutkimusta, ei kokemusta" =>julkinen -olemassaolevissa tuki pitäisi erityisesti malleissa Lapissa luonnollisen suunnata uusiutumisen pikemminkin kuvaus luontoarvojen liian yksinkertainen tukemiseen -malleissa ei ole mukana korjuuvaurioita (ei myöskään tasaikäisrakenteisen mallien =>olisi harvennuksissa) kehitettävä Lapin olosuhteisiin sopiva eri-ikäisrakenteisten metsien hoitomalli jossa -metsien lisäksi ympäristöarvojen hakkuutuloista huomioonotto tingitään luontoarvojen voi olla helpompaa säilyttämiseksi ja vähemmän rahataloudellista kannattavuutta alentavaa kun metsiä hoidetaan eri-ikäisrakenteisina =>tällaisen metsänhoidon julkinen tuki olisi perusteltua, koska markkinat eivät tue metsien luontoarvojen säilymistä =>metsien hoito eri-ikäisrakenteisina pitäisi Suomessa saada myös yhdeksi kategoriaksi kaikkiin metsien sertifiointijärjestelmiin siten, että kuluttajat voisivat hakutessaan tukea metsien hoitoa eri- ikäisrakenteisina =>helposti markkinoitava kilpailuetu kv. markkinoilla Photo: P. Yliniemi
26 Viitaukset Getz, W. M., and R.M. Haight Population harvesting: demographic models for fish, forest and animal resources. New Jersey: Princeton University Press. Haight, R.G. and R.A. Monserud Optimizing any-aged management of mixed-species stands. II: Effects of decision criteria. Forest Science 36: Kohlström, T., 1993.Modelling the developmenet of an uneven-aged stand of Picea Abies. Scand. J. For. Res. 8, Kumpula, J., Kurkilahti, M., Helle, T. & Colpaert, A. 214: Both reindeer management and several other land use factors explain the reduction in ground lichens (Cladonia spp.) in pastures grazed by semi-domesticated reindeer in Finland. Regional Environmental Change 14: Kuuluvainen T, Tahvonen O, and Aakala T: Even-aged and uneven-aged forest management in boreal Fennoscandia. Ambio 41: , 212. Niinimäki S, Tahvonen O, Mäkelä A and Linkosalo T: On the economics of Norway spruce stands and carbon storage. Canadian Journal of Forest Research 43: , 212. Pukkala,T., Lähde, E., Laiho, O., 21. Optimizing the structure and management of uneven-sized stands in Finland. Forestry 83, Rämö, J Optimal harvesting of uneven-aged single- and mixed-species forest stands in Fennoscandia. Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Samuelson, P. A Economics of forestry in an evolving society. Economic Inquiry 14: Tahvonen, O. 26: Eri-ikäisrakenteinen metsä ja metsänomistajan talous. Julkaisussa: Jalonen, R., Hanski, I., Kuuluvainen, T., Nikinmaa, E., Pelkonen, P., Puttonen, P., Raitio, K. & Tahvonen, O. (toim.). Uusi metsäkirja. Gaudeamus, Helsinki. s Tahvonen, O. 29. Optimal choice between even-and uneven-aged forestry. Natural Resource Modeling 22: Tahvonen O, Pukkala T, Laiho O, Lähde E, and Niinimäki S: Optimal management of uneven-aged Norway spruce forests. Forest Ecology and Management 26: , 21. Tahvonen, O Optimal structure and development of uneven-aged Norway spruce forests. Canadian Journal of Forest Research 41: Tahvonen, O. S. Pihlainen and S. Niinimäki On the economics of optimal timber production in boreal Scots pine stands. Canadian Journal of Forest Research 43: Tahvonen, O. Economics of size-structured, naturally regenerating forests: Good bye to Martin Faustmann? Manuscript, submitted. Wikström, P., 2. A solution method for uneven-aged management applied to Norway spruce. Forest Science 46,
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotInarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotSaamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot* Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotEconomic-ecological optimization group Aino Assmuth, Vesa-Pekka Parkatti, Antti-Juhani Pekkarinen, Sampo Pihlainen, Janne Rämö ja OT
Metsän hoito jatkuvapeitteisenä: metsänomistajan talous, luonnon monimuotoisuus ja hiilen sidonta Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Economic-ecological optimization group Aino Assmuth,
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSuomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa
Metsien käytön taloudelliset vaihtoehdot ja metsäpolitiikka Olli Tahvonen, professori, KTT Kansantaloustiede, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto YK:n pääsihteeri Ban Ki- moon (2010): Onnistuminen
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotTehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotBiologisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ymmärtämisessä tarvitaan sekä ekologiaan että taloustieteeseen nojaavaa monitieteistä tutkimusta
Uusiutuvien luonnonvarojen taloudellis-ekologinen käyttö* Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Taloudellis-ekologinen optimointi tutkimusryhmä (Assmuth, Parkatti, Pekkarinen, Pihlainen,
LisätiedotMetsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMETSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotOptimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään
LisätiedotLAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotSuomalaisen luonnonvarapolitiikan ilmiöitä: metsät, kaivokset, kalat ja porot Olli Tahvonen, HY Taloustieteellinen yhdistys 22.10.
Suomalaisen luonnonvarapolitiikan ilmiöitä: metsät, kaivokset, kalat ja porot Olli Tahvonen, HY Taloustieteellinen yhdistys 22.10.2012 A.C. Pigou (1877-1959): The main purpose of learning economics was
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotOptimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the topic) 24 January 2010 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsitteli osana väitöskirjatyötään stokastisen
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotMiten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?
Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän kaupungin
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotJatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotKaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotMääräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
Lisätiedot