ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS EHDOTUSVAIHEESTA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN

23.11.2015 LIITE 7 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS EHDOTUSVAIHEESTA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 19.8.2015 ko. aluetta koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Aineisto oli julkisesti nähtävänä 24.8. 23.9.2015. Aineisto toimitettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Ehdotusaineistosta saatiin kaksi muistutusta ja Kuopion Veden lausunto. Ehdotusvaiheen muistutukset ovat pääosiltaan samansisältöisiä, kuin valmisteluaineistosta saadut mielipiteet. Ehdotusaineistoon sisältynyt kaavakartta, jota lausunnot ja muistutus koskevat: KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

1 MUISTUTUS / YKSITYISHENKILÖ: 20.9.2015 Kaavoituksen vastine-esitys ei riitä! Valmistelu on ollut puutteellista! Valitettavasti FinnHEMS-kaavamuutos koskien helokopterin tukikohdan sijoituspaikkaa etenee eri käsittelyasteissaan. On kuin kaavoittaja ajaisi käärmettä pyssyyn sairaanhoitopiirin talutushihnassa. Varsin seikkaperäisiin asukkaiden vastustusperusteluihin on kaavoitusosasto yhdessä sairaanhoitopiirin ja FinnHEM- Sin kanssa vastineessaan löytänyt mitä moninaisimpia tyhjänperäisiä selityksiä ikään kuin muodon vuoksi, (Kun taas samat selitykset mm. Julkula ym. alueilla oli hyväksytty kielteisinä seikkoina sellaisenaan.) Ne ovat luettavissa kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjasta 19.8.2015 131 liitteineen. Muistutuksia kaavaehdotusta vastaan voi toki nyt tehdä ja tässä yksi niistä: Asian käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin Neulamäki/-niemi (asevarikko) / Savisaari/-Iahti - vaihtoehdot on (lupausten mukaisesti) tutkittu yhtä tarkkaan ja perusteellisesti kuin Kelloniemi tukikohdan sijoituspaikkana. Nähtäväksi jää, kuinka moni päättäjistä lopulta suostuu olemaan pelkkänä kumileimasimena tässäkin asiassa. vastine 2) Perustelu selvityspyyntöön on seuraava: Tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 9.11.2014 valtuustovirastotalossa (ltk:n pj. Iris Asikaisen ja asemakaavoituksesta Martti Lätin ollessa puheenjohdattelijoina) meitä läsnäolijoita rauhoiteltiin ja luvattiin tai ainakin annettiin ymmärtää, että jo tähän asti tehdyn selvityksen lisäksi tutkittaisiin vielä muita vaihtoehtoja Kelloniemen sijaan. Esille tuli mm. mainittu asevarikkoalue. Em. www-sivustolta kuitenkin käy ilmi, että asemakaavoituksen vastineessa todetaan paikasta tyyliin: 'koska alue joskus on valmistelun alkuvaiheessa ollut puolustusvoimien/senaattikiinteistön omistuksessa, ei alueen lisätutkiminen tarkoitukseen anna aihetta toimenpiteisiin'. Kuitenkin meneillään olevassa valmisteluvaiheessa alue on ollut kaupungin omistuksessa jo jonkin aikaa ja juuri nyt aluetta kaavoitetaan, joten tulevassa kaavassa olisi hyvä tilaisuus ottaa huomioon helikopteri liikenteen tarpeet - paremmin siellä kuin vanhalla jo valmiilla asutusalueella Kelloniemessä. Muitakaan luvattuja vaihtoehtoja Kelloniemen lisäksi ei kaavoitus tuo julki omassa vastineessaan. Tältä osin siis valmistelu on ollut puutteellista. vastine 2) Toinen esimerkki valaissee lisää: Yhtenä perusteluna kaavoituksen vastineessa mainitaan välimatkat KYSiin Rissalasta 18 km, Kellonimestä 'vain' 6 km, jotta lääkäri pääsisi äkimmin helikopterikyytiin. Savilahti on näköetäisyydellä KYSistä! Terveen järjen mukaan tohtori ehtisi sinne vaikka kävellen nopeammin kuin autolla KYSistä Kelloniemeen valoristeyksien läpi, ellei häntä sitten hyysättäisi erikseen hätäajoneuvoa käyttäen. Huomio sekin, että Savilahti on paitsi tosi lähellä KYSiä myös lähes osa keskustaa ja sieltä on hyvät yhteydet yhä laajenevaan eteläiseen Kuopioon - paremmat kaikkialle kuin Kelloniemestä, joka on liikenteellisesti sumppu. Herätkää kaavoitus ja sairaanhoitopiiri! vastine 4) Päättäjiltä toivoisi Kelloniemeenkin jaettavan 'asuinympäristön hyvinvoinnin edistämistä ja kehittämistä' (kuten strategiaohjelmissa kauniisti todetaan) tasapuolisesti, sekä jo valmiina olevan rauhallisen ilmapiirin säilyttämistä, ei elinolojemme huononnusta eikä asuntoalueemme saaste- ja meluriskien lisäämistä. Kiitos! MUISTUTUS / TIIHOTAR-SAARIJÄRVI-KELLONIEMI ASUKASYHDISTYS RY 23.9.2015 Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle Asia: Muistutus asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotukseen, FinnHEMS, Kelloniemi

2 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry esittää Kelloniemeen suunnitellun FinnHEMS:n helikopteritukikohdan tarpeita varten tekeillä olevan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta seuraavaa. Yleiskaavan ohjausvaikutus Muutosalueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). T-alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana si-en, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava on asemakaava-alueella voimassa asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Helikopteritukikohta sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten varastoalueeksi ja myös ranta-alueen osalle, joka on jätettäväksi rakentamattomaksi. Helikopteritukikohtaa oheistoimintoineen ei voida pitää yleiskaavassa tarkoitettuna teollisuus- ja varastoalueena. Helikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle on siten yleiskaavan vastaista. Asemakaavaa ei voida laatia yleiskaavan vastaisesti. Hanke edellyttää siten myös yleiskaavan muuttamista. vastine 1) Vaikutusten selvittäminen Helikopteritukikohdan pinta-ala on 7.667 neliömetriä. Alueelle tulisi halli- ja toimistorakennus, varastorakennus, polttoainevarasto ja helikoptereiden lentoplata. Aikaisemmassa kaavakarttaluonnoksessa tontilla oli merkintä myös asumiskäyttövarauksesta, jota ei enää nyt esillä olevassa kaavakartassa ole. Rakennettava alue sijoittuu rakennettujen työpaikka-alueiden naapuriin aivan järven rantaan. Hanketta suunniteltaessa ja aluetta kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännökset. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on, että kaavaa varten on tehty riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. vastine 6) Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Helikopteritukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalassa. Helikopteritukikohdan sijoittamista varten on tutkittu viisi muutakin paikkaa (Julkula, Levänen, Kumpusaari, Neula-niemi ja Kettulanlahti). Kaavaselostuksen mukaan Kelloniemen paikka on katsottu sopivimmaksi. Kelloniemen tukikohdan sijaintia on ponnekkaasti perusteltu

3 matkan lyhyydellä KYS:iin, verrattuna matkaan Rissalasta. Kaavaselostuksesta saa käsityksen, että on vain yksi ensivastelääkäri, joka on mukana sekä ambulansseissa että helikopterissa ja että lääkärin tukikohtana olisi aina helikopteritukikohta. Onko tosiaan vain yksi lääkäri? Kaavaselostus vaikuttaa tältä osin sekavalta. Lisäksi on katsottu, ettei tukikohdasta aiheudu 650 metrin päässä olevalle asutukselle haittaa. Kaavaselostuksen mukaan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on selvitetty, mutta kaavaselostuksessa ei ole esitetty sellaista tarkempaa tietoa helikopteritukikohdan eri sijoituspaikoista ja ympäristövaikutuksista, jotta niihin voisi ottaa kantaa. Selvitykset on kuitattu lyhyillä maininnoilla kaavaselostuksessa. Varsinaiset dokumentit selvityksistä puuttuvat. Vaihtoehtoisten paikkojen tarkat sijainnit ja niiden ympäristö ja asutus eivät siten ole tiedossa. Sijoitusvaihtoehtojen selvittäminen on näin ollen riittämätöntä. Perusteita helikopteritukikohdan sijoittamiseen Kelloniemeen parhaan sijaintipaikan perusteella ei ole. Asukasyhdistys katsoo, että luontevin helikopteritukikohdan sijoituspaikka on lentokentän yhteydessä Rissalassa. vastine 2) Vaikutusten selvittämisen riittävyys FinnHEMS on teettänyt helikopteritukikohtaa koskevan meluselvityksen. Kaavaselostuksesta ilmenee, että ehdotusvaiheessa olevassa kaupan maakuntakaavassa niemi on Seveso II-direktiivin mukaista sv 11 mukaista suojavyöhykettä; suojavyöhykkeen sisällä alueen käytön suunnittelussa on selvitettävä tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit suuronnettomuusvaaran varalta. Helikopteritukikohdasta ei ole tehty minkäänlaista riskinarviointia. Tukikohdan riskit tulisi arvioida. Tätä edellyttävät myös maankäyttö- ja rakennuslain säännökset. Kyseessä on ympäristön kannalta merkittävä hanke. Tukikohta-alue on pieni metsäinen alue aivan niemen kärjessä. Tukikohdan rakentaminen edellyttää alueella olevan puuston kaatamista. Maisemavaikutukset ovat tuhoisat. Kaavakartassa on merkintä säilytettävästä puustosta, mitä ei käytännössä ole kuitenkaan mahdollista säilyttää. Kaavaselostuksesta ilmenee, että puut joudutaan kaatamaan, mikä aiheuttaa muutoksia maisemaan järveltä päin katsottuna. Kaavakartta ja kaavaselostus ovat ristiriitaiset. Tukikohta ei sovellu suunnitellulle paikalle maisemavaikutusten perusteella. Lähialueen asukkaille Kelloniemen kärjen alueet ovat tärkeitä lenkkeily- ja koirien ulkoiluttamisalueita. Lenkkialueet kiertävät öljysataman alueet. Asukasyhdistys on useamman kerran lähettänyt Kuopion kaupungille kirjelmän toiveena saada Kelloniemen ranta-alueita enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. Kaavaan tulee merkitä ranta-alueelle, myös kaikille yritysalueille, rantaa myötäilevä asukkaiden virkistyskäyttöä varten ulkoilureitti. Liitteenä on asukasyhdistyksen kannanotto tehtyyn meluselvitykseen. Tehty meluselvitys ei anna oikeaa kuvaa helikopteritukikohtatoiminnan aiheuttamasta melusta. vastine 6) Lopuksi Asukasyhdistys katsoo, että helikopteritukikohta, sen sijoittuessa tiiviin asutuksen välittömään läheisyyteen ihan rantaan ahtaasti niemen kärkeen, ei sovellu sen merkittävien ympäristövaikutusten vuoksi suunnitellulle alueelle. Kaavahanke on yleiskaavan vastainen. Asemakaavan muuttaminen edellyttää ennen sitä tehtävää yleiskaavan muuttamista. vastine 1) Kelloniemessä on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen kaavallinen tarkastelu, jossa ratkaistaan eri toimintojen sijoittuminen ja yhteensopivuus. Kelloniemessä on paljon rantaviivaa, jota ei ole varattu olleenkaan asukkaiden virkistyskäyttöön. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä postimerkkikaavaa, mikä vai-

4 keuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Kyseessä olevaa asemakaavahanketta ei tule hyväksyä. vastine 6) LIITE 1 Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle Kelloniemen suunnitellun helikopterikentän melutarkastelu: 1. Melumittausten tulokset koelentojen aikana 29 30.11.14 Kelloniemessä vastine 3) 1.1 Taustaa Kuopion kaupunki järjesti helikopterien koelennätykset 29 30.11.14 Kelloniemessä. Tuuliolosuhteet olivat kuitenkin sellaiset, että tuulensuunta oli itään päin eli poispäin asutuksesta ja helikopterin melu oli todellista hiljaisempi. Asukasyhdistys ja Kuopion kaupunki tilasivat melumittauksen APL-Systems Oy:ltä koelennätyksen ajaksi osoitteeseen Airokuja 8. Mittaus tehtiin sekä ulkona että sisällä. Mittaus tehtiin tavanomaisessa 80-luvulla rakennetussa omakotitalossa. 29.11.14 säätilan tiedot olivat: lämpötila 2 astetta. Mittauksessa käytettiin APL-System Oy:n Aures 2.0 jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Se kalibroiin ennen mittausajankohtaa. Toinen mittari asennettiin Airokuja 8 pihalle siten, että heijastavat pinnat olivat 5 metrin päässä mittarista. Maanpinta on mittauspaikalla kiveystä. Mikrofoni, jonka laatuluokitus on 1, sijaitsi n. 1,8 metrin korkeudella maanpinnasta. Kuopiolaisen APL-Systems Oy:n referenssimittaustöitä on tehty teollisuuden, liikenteen ja kaupunkiympäristön saralla 8 vuotta. Osaaminen käsittää seuraavat alueet: AURES- your solution for noise measurement APL Systems Oy has launched several novel and innovative services for noise monitoring. APL is using its own proprietary service platform and software to collect and analyse noise data. The ability to collect the full sound spectrum for a long time period in several locations at the same time gives a unique ability to analyse actual noise emission and immission levels. Long-term multipoint noise monitoring Indoor multipoint noise monitoring Online noise monitoring Full spectral analysis of noise data Validation and verification of noise calculations and mapping Background noise monitoring Noise monitoring in sensitive areas Monitoring planning Full reporting and analysis Stakeholder presentations Video reports 1.2 Tulokset 1.3 Asunnossa ei ollut asukkaita häiritsemässä mittausta. Mittaustulokset ovat kaikki A-painotettuja ja tarkastelujaksona on käytetty 10 minuutin jaksoja, kuten sovittu.

5 Käytetyistä parametreistä voisi todeta, että LAeq10min on kymmenen minuutin keskiäänitaso (ts. keskimääräinen äänentaso 10 minuutin jaksolta). afastmax on huipputason ilmaisin, jonka aikavakio on 125 millisekuntia. afastslow on myös huipputason ilmaisin, mutta käytetty aikavakio on 1 sekunti. Mittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Koelento tapahtui klo 13.00 14.00 välisenä aikana. 2. Uusi asumisterveysasetus vastine 3) Asuntoalueilla on noudatettava uutta sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetusta. Tämä ohje tuli voimaan toukokuussa 2015. Ohjeessa on mm meluun liittyviä ohjeita. Tämä asetus korvaa asumisterveysohjeen. Uudessa asetuksessa on huomioitu melun terveysvaikutukset mm tiukentamalla melurajoja 5 db:llä 30 db:stä 25 db:iin keskiarvomelun osalta sisällä ja hetkellisen melun osalta sisällä 45 db:stä 33 db:iin eli käytännössä jopa 1/16 osaansa aiemmasta rajasta äänenvoimakkuutena. Tälläinen melurajan tiukennus tekee helikopterikentän sijoittamisen näin lähelle asutusta lainvastaiseksi.

6 3. Demolennon mittausten keskiarvomelu vastine 3) Asumisterveysasetuksessa on meluun liittyviä enimmäisarvoja, joita ei saa ylittää: Edellä mainittuihin mittaustuloksiin on lisättävä 6dB asumisterveysasetuksen mukaisesti johtuen melun kapeakaistaisuudesta. 6dB korjaustermi johtuu siitä, että melun kapeakaistaisuus on selvästi kuultavissa helikopterin aiheuttamassa melussa. Helikopterin melussa on selvästi havaittavissa pääroottorin humputtava matalataajuinen ja sivuroottorin korkeataajuinen sireenimäinen melukomponentti. Seuraavassa on esitetty Asumisterveysohjeen kapeakaistaisuuskorjaustermit: ( Kapeakaistaisuusmääritelmää ei ole esitetty asumisterveysasetuksessa vaan asumisterveysohjeessa). Yhteenvetona todetaan, että keskiarvomelun mittaustulokset 28,2 db ylittävät asumisterveysohjeen sisätila melun suositusarvon 25 db keskiarvomelun suhteen kaikissa mitatuissa tilanteissa. Kun otetaan huomioon melun kapeakaistaisuus niin meluarvo 28,2 + 6 db = 34,2 db ylittää rajan 25 db vielä enemmän. 4. Demolennon mittausten hetkelliset meluarvot vastine 3) 5. Hetkelliset meluarvot ovat tärkeämpiä kuin keskiarvoiset meluarvot, koska helikopterin aiheuttama melu on voimakasta mutta ei jatkuvaa. Keskiarvoista melua laskettaessa meluhuiput häipyvät keskiarvoistuksessa. Kuitenkin melun häiritsevyyden kannalta yksittäiset meluhuiput ovat häiritseviä unen ja levon aikana.

7 Asumisterveysasetuksessa on hetkellisestä melusta seuraavat ohjeet: Myös seuraavissa kahdessa ohjeessa on enimmäisarvo hetkelliselle melulle sisätiloissa. Rakennusten julkisivun äänieristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003 mainitaan, että sisällä LAmax hetkellisarvo ei saa ylittää Laqmax 45 db (A). WHO:n ohjearvo yöajan sisämelun enimmäistasolle on Laqmax 45 db (A) Ote asumisterveysohjeesta koskien enimmäismelutasoa ja unenhäirintää: APL-Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan hetkellisarvon enimmäistaso sisällä on 57 db. Kapeakaistakorjattuna mitattu meluarvo 63 db. Tämä ylittää sallitun enimmäistason 45 db 12 db:llä ja asumisterveysasetuksen rajan 33 db 24 db:llä. Kapeakaistakorjattuna vastaavat ylitykset ovat 18 db ja 30 db. Ylitykset on huomattavia, ja jotka aiheuttavat yöaikaan jopa terveydellisiä haittoja. Unenhäirintää alkaa siis esiintyä kun hetkellinen melu on 40 65 db. Nyt mitattiin 57 db. 6. APL-System Oy:n ja Delta Acoustics yhtiön mittauksista ja Akukonin melusimulaatiosta lasketut asuinrakennuksen sisämeluarvot vastine 3) APL-Systems Oy:n melumittauksilla saatiin selville miten tavanomainen Kelloniemen omakotitalo vaimentaa ulkomelua sisätiloihin. APL-System Oy:n sisätilan ja ulkotilan samalla hetkellä mitattujen keskiarvomeluarvojen erot ovat luokkaa 13 17 db.

8 Sosiaali- ja terveysministeriön Vesa Pekkolan mainitsema Delta Acoustics firma on niitä harvoja firmoja, jotka ovat mitanneet asunnon melun vaimennusta. Seuraavassa kuvassa on taulukko (Table 3), joka kertoo asunnon vaimennusarvon. ( Delta, 2008, Project Report EFP-06, Low Frequency Noise from large Turbines ) L pa = melun taso ulkona, L palf = Alempitaajuinen melu eli taajuus on alle 200 Hz. Helikopterin melu on myös alle 200 Hz. Tästä voidaan lukea asunnon vaimennusarvoksi 14,1 14.7 db. Käytetään laskelmissa vaimennusarvona 15 db laskujen yksinkertaistamiseksi. Kun tämä vaimennusarvo vähennetään Akukon Oy:n simuloiduista hetkellisarvoista ja keskiarvomelusta: Akukon Oy:n simuloidut tulokset: saadaan seuraava taulukko sisätilan arvoista sekä keskiarvomelulle että hetkelliselle melulle ( Talon vaimennusarvona 15 db ) Ohjearvot otettu asumisterveysasetuksesta ja WHO:n suosituksesta. Laeq sisällä Laeq ohje Lamax Lamax ohje laskettu as.terv. aset. laskettu WHO as.terv aset pv yö P2 (Kellotarhantie 1) 41-15=26 39-15=24 35 25 65-15= 50 45 33 1) 41+6-15=32 39+6-15=30 P3 (Hakalahdentie 17) 46-15=31 43-15= 28 35 25 69-15= 54 45 33 1) 46+6-15=37 43+6-15=34 1) otettu huomioon melun kapeakaistaisuus eli lisätty 6 db.

9 Tuloksista voidaan päätellä että lasketut meluarvot rakennuksen sisällä keskiarvomelu 28 db ( 34 db kapeakaistaisena ) verrattuna 25 db ohjearvoon ja 54 db hetkellinen meluarvo verrattuna 45 db ohjearvoon, ylittyvät sekä hetkellisarvon ohjearvosta että keskimääräisen melun osalta huomattavasti eli jopa kymmenkertaisesti äänenvoimakkuusarvona. 7. Miten Helsingin Hernesaaren helikopterikentän kävi? vastine 5) Helsingin Hernesaareen kaavailtu helikopterikenttä peruuntui suurelta osin arvioitujen meluongelmien takia. Asiaan vaikutti myös uusi asumisterveysasetus, koska Helsingissä otettiin tämä huomioon ja todettiin kentän läheisyyden tekevän asumisen mahdottomaksi jopa uusissa rakennuksissa. Hernesaaren helikopterikentän melulaskentaa teki Akukon Oy firma, joka teki laskelmat myös Kelloniemen kentälle. Mallinnukset ja oletusarvot lienevät samankaltaiset. Ohessa Helsingin Sanomien artikkeli asiasta syyskuulta 2015. Hernesaaren suunnitelmat menevät uusiksi. Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö haluaa pohtia osayleiskaavaa uudelleen. Vihreät, sosiaalidemokraatit, rkp sekä vasemmistoliitto haluavat selvittää erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomuksen ja perussuomalaisten jäsenet ovat valmiit hyväksymään valmistellun Hernesaaren osayleiskaavan. Se merkitsisi sitä, että Hernesaaren kärkeen mereen olisi täytetty alue, johon olisi tullut muun muassa helikopterikenttä. Paikalle on ehdolla myös venesatama, veneiden talvisäilytys, työpaikka-alue. Helikopterikenttä veisi melun vuoksi mahdollisuuksia rakentaa asuntoja lähistölle. Tämä taas vähentäisi Helsingin kaupungilta tuloja tonttien myynnistä. Helsingissä siis ymmärrettiin, ettei edes uustalotuotannolla voida meluongelmaa välttää. Kelloniemessä rakennuskanta on sen sijaan 70 80 luvun alusta ja äänieristys on heikkoa. Kysyimme sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekkolan kommentit uuden asumisterveysasetuksen soveltamisesta helikopterikentän meluun: Helikopterimeluun soveltuu keskiäänitasot ja sellaisissa tilanteissa, joissa yöaikainen melu erottuu taustamelusta ja on muutoin poikkeuksellisen häiritsevää, voidaan tarvittaessa soveltaa 25 db arvoa. Ei ole siis pääsääntö, vaan melun on oltava luonteeltaan erityisen häiritsevää, mutta kyllähän helikopterista syntyy jaksottaisesti sykkivää ääntä. Asumisterveysasetuksessa on säädetty melutasot sisälle. Ympäristöministeriön arvot on annettu ulos. Terveydensuojelulaissa on kuitenkin 2 :ssä säädetty lain yleisestä periaattesta siten, että Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveyshaitan näkökulmasta yöaikainen unta häiritsevä melu on keskeisin. Tämän pykälän mukaan toiminta pitää suunnitella siten, ettei sisämelutasot ylity. Uutta toimintaa suunniteltaessa rakennuksen vaipan vaimennuskyvyn arviointi voi olla vaikeaa, sillä hieman puutteellisesti ko. tietoa on olemassa. Asiahan on suunnittelijan päänsärky, mutta esimerkiksi tuulivoimaa suunniteltaessa on yleisesti käytetty tanskalaista Delta acustiksin tekemää tutkimusta, jolla saa jonkinlaisen sivistyneen arvauksen asiasta. Toinen keino on mitata rakennuksen äänieristys ja kolmas tapa on laskea se, kun rakenne tunnetaan. Asuntojen sisämelun osalta tämä asetus on se, johon nojataan. Ulkomelun suunnitteluarvona käytetään yleisesti valtioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, mutta johtopäätökset eivät saa olla sellaisia, että sisämelutasot ylittyvät.

10 Kaupungin vastineeseen koskien meluhavaintoja: koelentopäivänä 29.11.2014 tuuli kuuntelupisteestä melulähteen suuntaan, joten ihmekö jos ei kopteriääni kuulunut. Kaupungin argumentti: Mainittakoon, että koelennon aiheuttama melu oli niin pieni, että koelentoa 29.11.2014 seuranneet eivät havainneet kahden koelento-osuuden välillä tapahtunutta laskeutumista." Tuulen suunnan huomioonottaminen tekee kaupungin argumentin tyhjäksi. Toinen vastakommentti on se, että sekä asumisterveysohje ja asumisterveysasetus tuntevat hetkellisen melun raja-arvon. 8. Yhteenveto vastineet 3 ja 5) APL-Systems Oy:n mittausten sekä Akun Oy; n laskelmien mukaan sekä keskiarvomeluarvot (asumisterveysasetus), että hetkellismeluarvo (asumisterveysohje ja WHO) ylittävät uudet ohjearvot huomattavasti. Asuntojen melun vaimennuksen arvoksi saatiin 15 db kahdesta lähteestä APL-Systems Oy:n tanskalaisen Delta Acousticsin tutkimusraporteista. Mitattu keskimääräinen meluarvo sisällä on 28,2 db (kapeakaistakorjattuna 34,2 db) ja joka ylitti enimmäisarvon 25 db, ylitystä 3,2 db:llä tai kapeakaistakorjattuna 9,2 db. Mitattu hetkellismeluarvo sisällä 57 db (kapeakaistaisena 63 db) ylitti sallitun enimmäisarvon (Ympäristöopas ja WHO) 45 db, ylitystä 12 db tai (Asumisterveysasetus) 33 db, ylitystä 24 db ja vastaavasti kapeakaistaisena 18 db ja 30 db. Akukon Oy:n laskennalliset keskiarvomeluarvot ulkona ovat yöaikaan 43 db ja kun otetaan huomioon rakennuksen vaimennus (15 db) niin saadaan vertailuarvo rakennuksen sisällä 28 db (34 db kapeakaistaisena), joka on yli sallitun asumisterveysasetuksen 25 db 3 db ja kapeakaistaisena 9 db. Akukon Oy:n laskennallinen meluarvo hetkellisen melun suhteen on ilmoitettu olevan ulkona 69 db, josta aiheutuu 21 db:n ylitys asumisterveysasetuksen sisätilojen rajan 33 db ja WHO:n ja ympäristöoppaan rajan 45 db 9 db:n ylitys kun otetaan huomioon rakennuksen 15 db:n vaimennus. Akukon Oy:n simulaatiotuloksista koskien keskimääräistä ja hetkellismelua ulkona ja APL-Systems Oy:n mittaustuloksista laskettua rakennuksen vaimennusta hyväksikäyttäen lasketut sisätilan sekä hetkellisarvon että keskimääräisen melutasot ylittävät asumisterveysohjeen, WHO:n ja ympäristöoppaan säätämät rajat. Keskimääräisellä melun arvolla ei kuitenkaan ole asukkaiden kannalta mitään merkitystä vaan haittaa aiheuttavat meluhuiput eli hetkelliset meluarvot. Sisätilojen mitatut liian isot meluarvot johtuvat Kelloniemen rakennusten jo aika korkeasta iästä. Lähimpänä olevat omakotitalot on rakennettu 80-luvun alussa ja kerrostalot 70-luvulla. Siihen aikaan, kun rakennukset on rakennettu, ei olla varauduttu ympäristön melusaasteeseen eikä rakennusten melun vaimennuskyky ole riittävä. Vanhoja rakennuksia ei kannata alkaa lisäeristämään koska se olisi kallista ja mahdotontakin, koska melu kulkeutuu kattojen läpi. Lentomelu ei ole ainoa melulähde vaan suunniteltu ambulanssiterminaali aiheuttaa toimiessaan vielä suuremman meluhaitan kun ambulanssit lähtevät hälytysajoon sireenit soiden. Nyt suunnitellun kaavan takia Kelloniemen kohdalla toteutuu visio, että siitä tulee virallinen lentomelualue samaan tapaan kuin Rissalassa on käynyt. Jatkossa tänne ei tietenkään voi rakentaa eikä taloja saa remontoida. Kaavasuunnittelun aikana ei ole tarkasteltu Kelloniemen teollisuusalueen melurasitusta. Lähimmät työpaikat ovat muutamien kymmenien metrien päässä helikopterikentästä. Helikoptereista aiheutuisi melua, johon työsuojelunkin on puututtava.

11 Lentomelu ei ole pelkästään Kelloniemen ongelma vaan lentomelu ylettyy myös Kettulanlahteen, Itkonniemelle ja koko Kallaveden yli kesämökkiasutukseen. Meidän kelloniemeläisten mielestä kaupunki ei kohtele täällä asuvia asukkaita yhdenvertaisesti muiden asuinalueiden asukkaiden kanssa kaavasuunnittelun osalta. Missään päin Suomea ei helikopterikenttä ole näin lähellä asutusta. Kelloniemen asuntojen arvo on jo nyt notkahtanut uutisoinnin takia. Sosiaali-ja terveysministeriö on juuri säätänyt 5 9 db tiukemmat melurajat kun on huomattu melun olevan iso ongelma. Nyt ei pidä lähteä rakentamaan helikopterikenttää asutuksen lähelle, koska asetuksen melun raja-arvot ylittyvät kymmenkertaisesti tehollisarvoiltaan. FinnHEMS kenttä voi aivan hyvin sijaita missä muukin lentoliikenne on eli Rissalassa. Meidän mielestä olisi oikein, jos seuraisimme Helsingin päätöstä perua helikopterikentän rakentaminen asuinalueen viereen Kelloniemeen.. Asemakaavoituksen, strategisen maankäytön suunnittelun, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteinen vastine annettuihin mielipiteisiin: 1) Yleiskaavan ohjausvaikutus: MRL 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. MRL 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Näin ollen yleiskaavalla on lähtökohtaisesti ohjaava oikeusvaikutus, mutta sillä ei ole täysin ehdotonta pakottavaa oikeusvaikutusta. Ympäristöministeriön ohjeessa Yleiskaavamerkinnät ja määräykset todetaan, että yleiskaava tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa, mutta koska yleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi, tarkoituksenmukainen joustavuus asemakaavan sisällössä on mahdollista huomioiden se, että asemakaava tukee yleiskaavan tavoitteita eikä vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Kelloniemen alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaava luo kehittämisen periaatteet alueelle. Yleiskaavan muutos tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Kelloniemen alue jakaantuu maankäytöllisesti asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Elinkeinoalueen merkitys on hyvin keskeinen. Asemakaavan muutoskohde sijoittuu teollisuusja varastoalueelle, vesiliikennealueen eli sataman viereen. Asemakaavoitettava hanke ei ole ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Yleiskaava on ollut MRL 42 :n tarkoittamalla tavalla riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa eikä asemakaavan muutos vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Asemakaavan muutoksessa on otettu MRL 54 :n mukaisesti riittävästi huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus huomioiden asemakaavan tavoite ja tarkoitus. 2) Savilahti ja Neulaniemi vaihtoehtoisena sijoituspaikkana: Turvallinen lentotoiminta edellyttää, että vakituisesti käytettävän lentopaikan ympäristössä ei ole lentotoiminnalle vaarallisia esteitä, eikä helikopteri aiheuta vaaraa maassa olijoille. Estevapaiden alueiden vähimmäismitat löytyvät ilmailumääräyksestä AGA M2-1 Helikoptereille tarkoitettujen lentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen. Tämän määräyksen minimin toteuttaminen ei takaa sitä, että lentopaikka olisi kaikissa olosuhteissa käytettävissä, vaan huomioon pitää ottaa myös helikopterin lentokäsikirjan antamat rajoitukset. AGA M2-1 määräyksessä edellytetään kahta vastakkaista (150 180 ) estevapaata lasku- ja lentoonlähtösektoria. Sektorit tulisi suunnata vallitsevien tuulien mukaisesti. (Suomessa lounaistuulet ovat vallitsevia) Sivutuulen ylittäessä 9 m/s lentoonlähtö- ja lähestymissuuntaa tulee kääntää siten, että helikopterin maksimi sivutuulikomponentti ei ylity. Tästä johtuen lentoonlähtö ja laskeutuminen tulee olla mahdollista muistakin suunnista kuin näistä kahdesta. Muihin

12 suuntiin etäisyys alle 20 metriä korkeaan esteeseen tulee olla vähintään 115 metriä. Käytännössä tällä alueella ei voi kasvaa puita. Alueen ei tarvitse olla 360, mutta iso osa ympyrän sektorista kuitenkin. AGA M2-1 määräyksen mukaan sektoreiden pituus molemmille puolille on 1285 metriä, josta ensimmäinen 245 on 8 % ja loput 12,5 % kaltevuudella. Sektorit levenevät molemmille puolille 15 %. Mitoituksessa tulisi kuitenkin tehdä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n suositusten mukaiseksi. ICAO Annex 14 vol 2 heliports mukaan estevapaan sektorin kaltevuus on 4 % ja sektorin pituus 3386 metriä. Tässä tarkastelussa on käytetty ilmailumääräyksen AGA M2-1 mukaisia minimivaatimuksia. Kuva 1 ICAO:n mukainen estevapaa sektori SAVILAHTI Moottoritien ja Savilahden pohjukan välisää kulkee korkeajännitelinja, joka muodostaa lentoesteen. Lyhin mahdollinen etäisyys linjaan on 250 metriä. Savilahden pohjukassa on rakennuksia, jotka eivät mahdu olemaan estevapaan sektorin alla. Näistä kahdesta syystä tukikohtaa ei voi sijoittaa lahden pohjukkaan. Entisen yliopistollisen puutarha-alueen kasvihuoneet muodostavat lentoesteen. Kasvihuoneiden itäpuolella on mäki, joka on rantaa 17 metriä korkeammalla. Nämä muodostavat lentoesteen, jos kenttä sijoitetaan rannalle/ niemen kärkeen. Mikäli tukikohta sijoitettaisiin tämän kasvihuoneen itäpuolella olevan mäen päälle, estevapaat sektorit täyttyisivät kaikkiin suuntiin. Tämän edellytyksenä on, että mäki ja ympäröivä maasto pitäisi hakata puista täysin paljaaksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi rakennussuojelulailla suojeltuun ammuslataamon alueeseen ja alueella oleviin luontoarvoihin. Hanke vaikuttaisi kielteisesti myös Savilahden osayleiskaavan tavoitteisiin. Se estäisi kaupungin strategisesti merkittävän hankkeen 34 000 toimijan (asumisen, opiskelun ja työpaikkojen) alueesta. Savilahden pohjoisrannan ja lähimmän asutuksen (Retkeilijäntie) väli on 250 metriä. Maasto nousee voimakkaasti kohti Retkeilijäntietä. Nouseva maasto on lentoeste. Rannan läheisyydessä kulkee Niuvantie. Tukikohdan sijoitus tähän katkaisisi Niuvantien. Näillä reunaehdoilla Savilahdesta ei löydy ilmailumääräyksen täyttävää sijoituspaikkaa helikopteritukikohdalle. Toiminnan sijoittaminen alueelle on myös kaupunginkannalta merkittävien strategisten tavoitteiden vastainen. NEULAMÄKI/ NEULANIEMI Neulamäen asutusalueen länsipuolella on laaja luonnonsuojelu- ja Natura-alue. Neulaniemen länsi- ja koillisrannoilla on kesä-mökkejä. Melun takia etäisyyden näihin kohteisiin tulisi olla yli 600 metriä. Ainoaksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi jää Neulaniemen metsä-alueen keskikohta. Alue on

13 mäkistä metsää. Estevapaiden sektoreiden ja reuna-alueiden saaminen edellyttää metsän kaatamista laajalta alueelta. Tämä vaikuttaa kielteisesti viereisiin luonnonsuojelu- ja Naturaalueisiin sekä muihin alueen luontoarvoihin. Helikopteritukikohdan hanke tarvittavine suoja-alueineen sulkee pois myös Neulaniemen laajenemisalueen. Neulaniemi on merkittävä kaupunkirakenteen laajenemisalue. Se on ainoa jäljellä oleva keskustasta noin viiden kilometrin ja Savilahdesta noin kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuva laaja aluekokonaisuus. Eritoten kaupungin maanomistus ja suotuisa etäisyys kaupunkikeskustaan ja Savilahteen sekä voimassa oleva maakuntakaava tukevat Neulaniemen soveltuvuutta laajenemisalueeksi. Maankäytössä kaupungin on varauduttava vahvan väestönkasvun jatkumiseen myös tulevina vuosina. Kaupungin on huolehdittava valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti siitä, että Kuopiossa on tarjolla riittävästi tonttimaata asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Nämä näkökohdat huomioon ottaen, Neulaniemen alueelle on laadittavana osayleiskaava, jossa aluetta tutkitaan 6000 asukkaan asuinalueena. Liitteenä on kuva vaadittavista vapaista alueista. Mäkisen maaston vuoksi on todennäköistä, että nämäkään alueet eivät ole riittävät. 3) Laadittu meluselvitys: Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n muistutuksessa perustellaan helikopterikentän kielteisiä meluvaikutuksia melumittauksella, joka on tehty lähialueen yhdellä asuinkiinteistöllä järjestetyn helikopterin näytöslennon aikana. Vastineena asukasyhdistyksen väitteisiin voidaan todeta, että Kyseessä on yhdessä yksittäisessä pisteessä tehty lyhytaikainen mittaus, joka on tehty satunnaisissa olosuhteissa ja tilanteessa, joka ei välttämättä kuvaa helikopterin tyypillisiä lentoja alueella. Kyseisen mittauksen perusteella ei voida päätellä ja luotettavasti arvioida helikopterimelun esiintymistä laajemmin alueella ja sen aiheuttamia pitkäaikaisia ja keskimääräisiä melutasoja (keskiäänitasoja) helikopterikentän suunnitellussa käyttötilanteessa. Tunnin pituinen mittaus on tehty yhdellä kiinteistöllä ulkona ja sisällä. Mittauksesta on kuitenkin käytettävissä vain kyseisen tunnin aikaisia taulukoituja melutasoja 10 min mittausjaksoilta. Mittaus ei täytä ympäristöministeriön eikä sosiaali- ja terveysministeriön antamia ohjeita ja vaatimuksia melumittauksille. Mittauksista ei ole tehty mitään asianmukaista mittauspöytäkirjaa, jossa olisi dokumentoitu mittausjärjestelyt, mittausolosuhteet, melulähteen toiminta, tulosten luotettavuus ja edustavuus ja tulosten tulkinta. Arvioitaessa helikopteritoiminnan aiheuttamia melutasoja alueella ja helikopterikentän sijoitusmahdollisuutta alueelle, kyseisen melumittauksen tuloksia ei voida edellä mainittujen puutteiden vuoksi käyttää johtopäätösten ja päätöksenteon pohjana. Em. syistä mittaustuloksia ei myöskään voida pitää luotettavina kuvaamaan alueen asuinkiinteistöjen ääneneristävyyttä. Asukasyhdistyksen esittämä arvio alueen rakennusten ääneneristävyydestä 13 17 db on todennäköisesti selvästi aliarvio rakennusten todellisesta ääneneristävyydestä. Tavanomaisen suomalaisen asuintalon ulkokuoren ääneneristävyys liikennemelua vastaan on tyypillisesti 20 35 dba. Alueen rakennuskanta ja ikä huomioon ottaen voidaan olettaa, että ääneneristävyys on selvästi yli 20 dba ja lähempänä 30 db:iä. Suomessa maankäytön suunnittelussa melutasojen arvioinnissa käytetään ensisijaisesti päivä- ja yöajan keskiäänitasoja, joille on annettu myös kansalliset ohjearvot valtioneuvoston päätöksellä 993/1992. Lentomelun osalta on ympäristöministeriön ohjeistuksen pohjalta kuitenkin otettu käyttöön painotettu päivä-ilta-yö-keskiäänitaso, johon sovelletaan samoja keskiäänitason ohjearvoja kuin muuhun ympäristömeluun. Tämä painotettu keskiäänitaso ottaa paremmin huomioon lentomelun häiritsevyyden erityisesti ilta- ja yöaikaan, koska siinä painotetaan ilta-ajan melua +5 db-kertoimella ja yöajan melua +10 db-kertoimella.

14 Enimmäisäänitason käyttämistä suunnittelun perusteena vaikeuttaa huomattavasti se, että enimmäisäänitasojen arvioimiseen kaukana melulähteestä (satoja metrejä) liittyy huomattavia epävarmuuksia ja epävarmuudet vielä kasvavat, kun pyritään arvioimaan sisätiloihin aiheutuvia suhteellisen alhaisia enimmäisäänitasoja. Lisäksi lentomelutasoihin sisätiloissa vaikuttaa mm. rakennuksen ääneneristävyyden kulmariippuvauus (millä korkeudella helikopteri on rakennukseen nähden), mistä johtuen sisämelutasoissa voi olla huomattavaa ajallista vaihtelua lentotapahtuman aikana. Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n muistutuksessa esitetään, että helikopterimelu olisi kapeakaistaista ja siksi meluselvitysten ja melumittausten tuloksiin tulisi lisätä kapeakaistaisuuskorjaus + 6 db. Mitkään selvitykset ja tulokset eivät puolla sitä näkemystä, että helikopterimelu olisi luonteeltaan kapeakaistaista, joten vaatimus kapeakaistaisuuskorjauksesta on perusteeton. Lisäksi on huomattava, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 4 :n perusteella ympäristömeluun tehtävä kapeakaistaisuuskorjaus on + 5 db ja se tehdään tarpeen mukaan vain keskiäänitasoihin, ei enimmäisäänitasoihin, niin kuin asukasyhdistyksen laskelmissa on tehty. Helikopterimelussa voi olla matalataajuisia komponentteja, mutta kokonaisuutena helikopterimelua ei voida tulkita matalataajuiseksi meluksi, jota pitäisi käsitellä muusta lentomelusta poikkeavasti ja poikkeavilla kriteereillä. Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n muistutuksessa viitataan siihen, että helikopterimelun enimmäistasot (hetkelliset arvot) ovat mittauksessa ylittäneet asumisterveysasetuksen 12 :n 4 momentissa annetun enimmäismelutason (L AFmax ) toimenpiderajan 33 db sisätiloissa. On kuitenkin huomattava, että kyseinen toimenpideraja koskee rakennuksen teknisten laitteiden aiheuttamaa melua rakennusten sisällä, ei ympäristömelua. Suomessa ei ole lainsäädännössä annettu raja- tai ohjearvoja ympäristömelun enimmäisäänitasoille. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus yöaikaiselle enimmäisäänitasolle sisätiloissa on 45 dba. Suositus perustuu siihen, että tätä suuremmilla hetkellisillä melutapahtumilla voi olla haitallisia vaikutuksia uneen. Akukon Oy:n tekemän meluselvityksen perusteella on epätodennäköistä, että tämä WHO:n suositustaso ylittyisi alueen asuinkiinteistöjen sisätiloissa, kun asuntojen ikkunat ovat kiinni. Akukon Oy:n meluselvityksen mukaan enimmäisäänitasot lähimpien asuinkiinteistöjen ulkoalueilla ovat 56 69 dba. Vaatimus 45 dba saavutetaan siis varsin luotettavasti, kun rakennusten ääneneristävyys on vähintään 24 dba, mitä voidaan pitää hyvin todennäköisenä. Sosiaali- ja terveysministeriön melua koskevissa ohjeistuksissa yksittäisten melutapahtumien on katsottu voivan aiheuttaa unenhäiriöitä, jos enimmäistaso ylittää 40 65 dba, kuitenkin niin että alarajaa sovelletaan silloin, kun melutapahtumat toistuvat usein ja kestävät pitkään. Yksittäisten yöaikaisten helikopterilentojen osalta sovellettavaksi tulisi pikemminkin asetuksessa mainittu yläraja 60 dba, koska yöaikaisia helikopterien lentoja tulisi olemaan keskimäärin vain yksi yössä ja sen kesto alueella on enintään vain muutamia minuutteja. Kun tarkastellaan melun vaikutuksia uneen, on mm. sosiaali- ja terveysministeriön melujulkaisuissa selkeästi todettu, että melun univaikutuksiin vaikuttaa melutason lisäksi hyvin voimakkaasti myös melutapahtumien toistuvuus (määrä) ja kesto yön aikana. Mitä vähemmän ja mitä lyhytkestoisempia yksittäisiä melutapahtumia on yössä, sitä suurempi on unenhäirinnän kynnystaso (enimmäisäänitaso). Kelloniemessä yöaikaisia helikopterilentoja arvioidaan olevan keskimäärin vain yksi yössä ja sen kesto on keskimäärin vain muutamia minuutteja. Kun otetaan huomioon tämä ja arvio siitä, että melutapahtumien aikainen enimmäisäänitaso jää korkeintaan tasolle 45 dba, ei helikopterimelusta voida arvioida aiheutuvan terveydellistä haittaa unihäiriöiden muodossa. Selkeitä unihäiriöitä voidaan odottaa vasta, jos rakennuksen ulkopuolella keskiäänitaso ylittää 60 dba tai enimmäisäänitaso 85 dba. Tässä tapauksessa molemmat arvot alittuvat lähimmilläkin asuinkiinteistöillä vähintään 10 db:llä.

15 15.5.2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksen 12 :n 3 momentissa on vaatimus, että yöaikainen mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Akukon Oy:n tekemän meluselvityksen mukaan yöajan keskiäänitasot lähimpien asuinkiinteistöjen pihalla ovat 33 44 dba. Tuntikohtainen 25 dba vaatimustaso alitetaan hyvin todennäköisesti, kun otetaan huomioon rakennusten arvioitu ääneneristävyys (>20 25 dba) ja se että tunnin aikainen keskiäänitaso ei myöskään ylittäne 25 db tasoa, koska yksittäinen helikopterin lento alueella kestää vain muutamia minuutteja. Erityisesti sisämelun osalta on huomattava se, että sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeistus painottaa sitä, että yksittäinen sisämelutasoja koskeva ylitys ei sellaisenaan välttämättä tarkoita terveyshaitan olemassa oloa. Melun osalta toimenpiderajat on annettu niin, että ne pitää alittaa keskimääräisissä olosuhteissa. Lisäksi melun ajallinen vaihtelu tulee ottaa huomioon niin, että toimenpideraja voidaan pitkällä aikavälillä ylittää tietyllä tilastollisella tasolla ilman, että melutason tulkitaan ylittävän toimenpiderajaa. 4) Lääkärien toiminta: Muistutuksissa on nähtävästi ymmärretty asian jossakin määrin väärin. Lääkäriä ei haeta sairaalasta silloin kun hälytys tulee, vaan ensihoitolääkäri päivystää tukikohdassa, josta hänet potilaan sijaintipaikasta riippuen, kuljetetaan apua tarvitsevan luokse kussakin tapauksessa nopeimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla: joko helikopterilla tai maayksiköllä. Muistutuksen jättäjä viitannee tapaukseen jossa lääkäri haetaan sairaalasta takaisin tukikohtaan niissä tapauksissa, kun lääkäri on saattanut potilaan ambulanssilla sairaalaan (eli lääkäri on kuljetettu potilaan luokse kohteeseen x, kohteessa potilaan tila on hoidettu niin että hänet voidaan kuljettaa, mutta lääkäri on lähtenyt ensihoitajien lisäksi ambulanssin kyytiin varmistamaan potilaan hoidon matkalla kohteesta x sairaalaan). Näissä tapauksissa kopterin muu miehistö palaa tukikohtaan kopterilla, ja jotta päivystysvalmius saataisiin palautettua mahdollisimman nopeasti, lääkäri haetaan sairaalasta takaisin tukikohtaan heti kun tämä on sieltä valmis ja potilas on luovutettu sairaalan päivystyksen hoidettavaksi. Lääkäriä ei hyysätä vaikka hänet haetaan maayksiköllä (ei sireenejä), vaan kyse on päivystystilanteen palauttamisesta niin, että miehistö on valmis seuraavaa hälytystä varten. Ensihoitolääkärin lakisääteinen päivystys ERVA-alueella on vuorollaan yhden lääkärin vastuulla. Kyseinen lääkäri päivystää lääkärihelikopteritukikohdasta käsin. Potilaan sijaintipaikasta riippuen, lääkäri kuljetetaan apua tarvitsevan luokse kussakin tapauksessa nopeimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla; joko helikopterilla tai maayksiköllä (ambulanssilla). Sama lääkäri nousee samasta paikasta tukikohdasta kummankin kulkuvälineen kyytiin. Sairaalapäivystyksessä on luonnollisesti omat, sairaalassa päivystävät ja potilaita hoitavat lääkärit. Lääkärit eivät lähde sairaalasta ambulanssin kyytiin potilaan luokse. 5) Miten Helsingin Hernesaaren helikopterikentän kävi? Muistutuksessa esitetään, että Helsingin Hernesaareen kaavailtu helikopterikenttä olisi peruuntunut suurelta osin meluongelmien takia. Helsingin Sanomien artikkelissa mainitaan toki meluongelma. Peruuntumisen merkittävin tekijä on kuitenkin raha: helikopterikentän rakentaminen täyttömaalle olisi maksanut lähes 100 miljoonaa euroa. Rakentamisen hinta oli peruste myös kaupunginhallituksen päätöksessä palauttaa Hernesaaren kaava uudelleen valmisteluun. Toki helikopterikentän rakentamisen peruuntumiseen vaikuttaa myös kentän toiminta: melun välttäminen ja turva-alueista luopuminen mahdollistaa aikaisempaa suuremmat asuntomassat. Helikopterikenttä ei kuitenkaan suinkaan ole Hernesaaren ainoa melunlähde. Länsisataman laitureissa olevien matkustajalaivojen pienitaajuinen melu aiheuttaa myös alueella haittoja, samaten impulssimainen ramppikolina. Kelloniemeen ei ole kuitenkaan suunnitteilla merkittäviä uusia asuntohankkeita. Vaihtoehtoisille alueille on sen sijaan mahdollista kaavoittaa myös asumista, mikä on perusteltua niin asuntopoliit-

16 tisista syistä kuin kaupungin tulonäkökulmastakin. Hernesaaren helikopterikentän tapauksessa on syytä ottaa huomioon myös melutarkastelun tekijät: kentällä käytetty konetyyppi sekä koneen lentofrekvenssi. Hernesaaren helikopterikentän reittiliikenteessä käytetty helikopteri on AW139. Se on merkittävästi meluisampi kuin EC145T2. Lisäksi reittiliikenteessä liikenteen frekvenssi on huomattavasti suurempi kuin HEMS-toiminnassa. Hernesaaren helikopterin ympäristöluvassa oli sallittu 20 edestakaista päivittäistä vuoroa, jonka mukaan keskiäänitason laskenta tehtiin. Tämä tarkoittaa 40 lentotapahtumaa vuorokaudessa. FH60 tukikohtaan tulee keskimäärin 9 hälytystä vuorokaudessa. Näistä kaikkiin ei lähdetä lentäen. Keskimäärin 6 lentoon lähdöstä vuorokaudessa tulee yhteensä 12 lentotapahtumaa. 6) Kelloniemi sijoituspaikkana, tukikodan maisemavaikutukset, Kelloniemen virkistyskäyttö ja tehdyt selvitykset: Kaava perustuu sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun, ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin tehty MRL 9 :n edellyttämät selvitykset ja niitä on tarkasteltu kaupungin toimivallan ja MRL:n mukaisesti. Asemakaavoituksessa tulee tarkastella kaavaa ja sen vaikutuksia niin yksityisen kuin yleisen edun kannalta. Tässä mielessä kaavan laadinnassa on MRL 54.3 :n mukaisesti huomioitava, aiheuttaako se kenenkään elinympäristön sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi tulee huomioida, ettei asemakaavalla aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai aiheuteta kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Tämän kaavatyön tavoitteissa nousee vahvasti esille alueelle sijoitettavan toiminnan yleiseen etuun liittyvät tekijät. Vastineessa esitettyjen perusteiden nojalla on todettavissa, ettei kaavan laadinnasta aiheudu sellaisia merkityksellisiä tai kohtuuttomia haittoja, jotka olisivat edellä selostetun MRL 54.3 :n vastaisia. Helikopteritukikohdassa varastoitavat polttoaineiden ja muiden kemikaalien määrät eivät ole poikkeuksellisen suuria, eikä niiden varastointi edellytä paikalla mitään poikkeuksellisia toimia, mitä ei säädeltäisi mm. ympäristönsuojelulailla ja kemikaalilainsäädännöllä. Polttoainesäiliö rakennetaan kaikki ympäristölainsäädännön vaatimukset huomioiden. Mielipiteissä esiintynyt huoli jäänestoaineista on myös aiheeton: helikopteriin ei käytetä jäänestoaineita. Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) on lausunnossaan 2.6.2015 todennut, ettei heillä ole huomautettavaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoituspaikasta. Laaditun luontoselvityksen mukaan (Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Maria Kröger 18.9.2014) helikopterikentän sijoituspaikalla ei ole erityisiä, säilyttämisen arvoisia luontoarvoja. Koko kaava-alueen osalta luontoselvityksessä todetaan, että monin paikoin kulttuurivaikutus ilmenee kasvilajien runsautena ja suurimmat luontoarvot liittyvät puihin. Selvityksen mukaan olisi toivottavaa, että länsireunan suuret tervalepät, vanha omenapuu ja koivupökkelö säästyisivät vaikka alueelle rakennettaisiinkin. Helikopterikentän sijoituspaikalla ei ole säilyttämisen arvoista puustoa. Alueelta joudutaan tukikohdan rakentamisen yhteydessä kaatamaan sinne kasvanut puusto. Öljysataman käyttö loppui 1989 ja puusto on kasvanut alueelle vasta tämän jälkeen, joten kyseessä ei ole vanha metsä. Näin ollen kysymyksessä ei ole maisemallisesti arvokas alue. Kelloniemen kärjen alue on yrityskäyttöön tarkoitettua teollisuusaluetta ja öljysatama-aluetta. Teollisuustonteilla ja öljysatama-alueella on asiaton oleskelu ja liikkuminen ollut kiellettyä. Kuopion seudun maakuntakaavassa Kelloniemen kärjen alue on työpakka-aluetta ja keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta. Näin ollen alue ei ole eikä sitä ole tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Satama-alueen käytön muuttuminen esim. kalasatamaksi, mahdollistaa alueen virkistyskäyt-

17 tömahdollisuuksien parantamisen, kuten hiihtoreitin vetämisen jäälle. Tukikohdan sijoittaminen esitettyyn paikkaan ei estä tätä mahdollisuutta. LAUSUNTO / KUOPION VESI LIIKELAITOS 22.9.2015 Kaavahanke sijoittuu Kuopion Veden toiminta-alueelle. Uutta helikopterikentän tonttia varten on rakennettava uusia vesihuoltoverkostoja, noin 70 m. Tontilla syntyvät jätevedet tulee pumpata kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän avulla yleiseen paineviemäriin. Vesihuoltoverkostojen liitos- ja padotuskorkeudet selviävät tonteille annettavasta liitospaikkalausunnosta. Helikopterikentän tontin läpi sijoittuu yleinen hulevesiviemäri. Hulevesiviemärille on merkitty kaavaehdotukseen tarvittava 6 m rasitealue (3 m linjan molemmille puolille). Hulevesiviemärin rasitealueelle ei saa sijoittaa kiinteitä rakenteita tai puustoa. Hulevesiviemäriä varten on perustettava tarvittava putkirasite. Kaikilta kaava-alueen kiinteistöiltä muodostuvista sade- ja kuivatusvesistä voidaan ottaa vastaan yleiseen hulevesiviemäriin vain 20 % yleisen hulevesiviemärin kapasiteetin puolesta. Koska yleisen hulevesiviemärin kapasiteetti on täynnä, ei helikopterikentällä syntyviä hulevesiä tule johtaa ko. yleiseen hulevesiviemäriin, josta ne johdettaisiin lähes välittömästi vesistöön. Hulevedet tulisi ohjata luontaisesti suoraan kiinteistön alueelta vesistöön tai imeyttää kiinteistön alueella. Hulevesiä ei saa myöskään johtaa jätevesiviemäriin. Asemakaavoituksen vastine 20.11.2015: Kuopion Vesi liikelaitoksen lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu asemakaavassa. Helikopterikentän tontin eteläosan halki kulkevalle hulevesiviemärille on merkitty 6 m:n levyinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa (sv). Asemakaavamerkinnän (hule -3) mukaisesti rakennuslupa-asiakirjoihin tulee sisältyä hulevesisuunnitelma, jonka sopeuttamisesta alueelle tulee pyytää tarvittavat viranomaislausunnot ja jonka mukaan vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella viivytyspainanteiden-, altaiden tai muiden vastaavien rakenteiden avulla.