MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi
SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen demokratia 4. Demokraattiset innovaatiot 5. Keskustelu 2
OSALLISTUMISEN TYPOLOGIA Perinteiset / konventionaaliset: Äänestäminen Puolueosallistuminen = poliittisten instituutioiden puittessa tapahtuvaa, ennakoitavissa olevaa osallistumista Epäkonventionaaliset: Suorat yhteydenotot päätöksentekijöihin Kulutuspäätökset Mielenosoitukset = epäsäännöllistä, jopa kertaluonteista osallistumista, tyypillisesti instituutioiden ja vaalidemokratian raamien ulkopuolella 3
OSALLISTUMISEN MONIMUOTOISUUS Vaalidemokratian kriisi, puoluelojaliteettien murtuminen Osallistuva ja deliberatiivinen demokratia E-demokratia mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden Velvollisuusdemokratiasta asiaperusteiseen osallistumiseen = osallistuminen monipuolistuu ja keskittyy vaalien ulkopuoliseen toimintaan 4
ENEMMÄN VAI VÄHEMMÄN DEMOKRATIAA? Vaalidemokratian kriisi = muutoksen tarve Kasvava kansalaiskritiikki (Norris, 2011) Enemmän demokratiaa: aktiivinen kansalaisuus Vähemmän demokratiaa: häivedemokratia, asiantuntijademokratia Kansalaismielipide on epäselvä 5
Kirjoittaminen yleisönosastoon Yhteydenotto päätöksentekijään Vetoomuksen allekirjoittaminen MUUT OSALLISTUMISMUODOT SUOMESSA (FNES 2015, %) Olen tehnyt Voisin tehdä Kaikki 18-24-vuotiaat Kaikki 18-24-vuotiaat 12,1 9,4 50,7 55 20,2 6,5 51,1 58,2 48,5 55,2 36,9 34,9 Järjestötoiminta 26,5 17,5 44,5 64,9 Ostopäätökset 40,6 43 35,4 34,9 Mielenosoitus 8,2 8,1 43,3 54,7 6
OSALLISTUMISASENTEET Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä (täysin) samaa mieltä: Kaikki = 64,3 % 18-24-vuotiaat = 70,2 % 7
OSALLISTUMISASENTEET On tärkeää että kansalaiset tuovat jatkuvasti esiin omia näkemyksiään, esimerkiksi kirjoittamalla nimensä nimenkeräyksiin ja osallistumalla mielenosoituksiin Kaikki = 74,9 % 18-24-vuotiaat = 84,2 % 8
OSALLISTUMISASENTEET Kansalaisten on vaikutettava politiikan suuntaan ensisijaisesti äänestämällä vaaleissa Kaikki = 87,2 % 18-24-vuotiaat = 79,5 % 9
OSALLISTUMISASENTEET Internet ja sosiaalinen media ovat luoneet uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja hankkia tietoa. Kuinka tärkeänä yhteiskunnallisen toiminnan kanavana pidät itsellesi Internetiä ja sosiaalista mediaa? (erittäin) tärkeänä Kaikki = 69,8 % 18-24-vuotiaat = 91,3 % 10
OVATKO SUOMALAISET PASSIIVISIA? BOIKOTIT (ESS 1, 8) 11
OVATKO SUOMALAISET PASSIIVISIA? (ESS 1, 8) 12
OVATKO SUOMALAISET PASSIIVISIA? (ESS 1, 8) 13
DELIBERATIIVINEN DEMOKRATIA Demokratia kommunikaationa (Habermas): Keskusteludemokratia Paras argumentti voittaa, ei välttämättä enemmistö Päätösten tulisi perustua tasapuoliseen eri vaihtoehtojen väliseen harkintaan Syventää kansalaisosallistumista perinteiseen edustukselliseen vaalidemokratiaan verrattuna 14
DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Nimitys uusille osallistumismuodoille, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kansalaisosallistuminen myös säännöllisesti järjestettävien vaalien välillä Esimerkiksi: kansalaisaloite, kansanäänestys, osallistuva budjetointi, deliberatiiviset keskustelut ja paneelit sekä minidemokset Tavoitteena on syventää kansalaisten panosta julkisessa päätöksenteossa 15
KANSALAISALOITE Vuodesta 2012 50,000 (äänioikeutettua) kansalaista voi tehdä lakialoitteen, jolla ehdotetaan uutta lakia ehdotetaan muutosta olemassaolevaan lakiin Ehdotetaan olemassaolevan kumoamista Sähköinen allekirjoittaminen helpottaa huomattavasti Eduskunnassa valiokunta suosittaa (hyväksyntä / hylkäys), täysistunto päättää 16
WWW.KANSALAISALOITE.FI Oikeusministeriön verkkopalvelu (6.11.2017): 22 käynnissä Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen, 62,777 kannatusta 609 päättynyt 18 toimitettu eduskuntaan 17
EDUSKUNNAN REAKTIOT Toistaiseksi 18 edennyt eduskuntaan 11 hylätty (valiokunta ja täysistunto) 1 hyväksytty, tasa-arvoinen avioliittolaki (2014) 6 valiokuntakäsittelyssä (esim. eutanasia) 18
KUNTALAISALOITE Jo vuodesta 1977 Kuntalaisen oikeus, johon kunnan on reagoitava Koskee kunnan toimivaltaan kuuluvia palveluita Jos tekijänä 2 % kuntalaisista, on asia otettava käsiteltäväksi 6kk sisällä (valtuustokäsittelyyn tähtäävä aloite) 19
KUNNALLINEN KANSANÄÄNESTYS 4 % 15-vuotta täyttäneistä kuntalaisista voi tehdä aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä Valtuuston on heti päätettävä järjestetäänkö se Tulos ei sido valtuustoa Vuosien 1990-2016 välillä 61 äänestystä Koskeneet lähinnä kuntaliitoksia Tyypillisesti korkea äänestysprosentti 20
EUROOPPALAINEN KANSALAISALOITE Mahdollisuus pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen Miljoonaa allekirjoittajaa, vähintään 7 EU-maasta Kerättävä vuodessa Toistaiseksi 4 edennyt komissioon saakka 21
OSALLISTUVA BUDJETOINTI Kansalaisten mahdollisuus päättää julkisten varojen käytöstä Tyypillisesti jonkin alueen asukkaat, jotka esim. valitsevat käyttökohteen osalle budjettivaroja valitsevat säästökohteen osallistuvat alueensa kehittämisen suunnitteluun 22
KANSALAISRAATI Joukko kansalaisia kokoontuu muutamaksi päiväksi antamaan suosituksen (vrt. lautamiesjärjestelmä) Vain pieni joukko = helppo, nopea, ei kuitenkaan kovin edustava Ollut käytössä jo 1970-luvun alusta lähtien Kokeiltu Suomessa 2011, 2013 23
KONSENSUSKONFERENSSI Lähtöisin 1980-luvun Tanskasta Tavoitteena sitouttaa kansalaiset hankalassa asiassa Tuottaa harkitun mielipiteen, jonka päätöksentekijät huomioivat (?) 24
KANSALAISKOKOUS (CITIZENS ASSEMBLY) Vaativa, antaa esim. suosituksen tärkeässä yhteiskunnallisessa kysymyksessä Osallistujien valinta tähtää sosiodemografiseen edustavuuteen Osallistujilla mahdollisuus pitkään deliberointiin ja esim. asiantuntijoiden konsultointiin 25
MINI-DEMOS Pienryhmäkeskustelun muoto (esim. 6-8 henkilöä) Tavoitteena tarkoin harkittu mielipide, joka voi olla suositus päätöksentekijöille Mielipide-edustavuus Deliberatiivisen keskustelun normit ja käytännöt 26
DELIBERAATIOTUTKIMUS Puolikokeellinen tutkimus Suomessa etenkin Åbo Akademissa Ydinvoima (2006), online-replikointi (2008) Maahanmuutto (2012) Ruotsin kielen asema (2014) 27
HAVAINTOJA Asenteet maahanmuuttoa kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi riippumatta keskustelijoiden maahanmuuttoasenteista Keskustelusäännöt ehkäisevät polarisaatiota Deliberaatio lisää poliittista luottamusta ja tietotasoa 28
KERTAUS Vaali- ja puolueosallistumisen rinnalla on useita muita osallistumismuotoja Osallistumisen monimuotoisuus kasvaa jatkuvasti Taustalla keskustelu tarpeesta uudistaa edustuksellinen demokratia mutta miten? Deliberatiivinen demokratia on kommunikaatiota, ei puoluepolitiikkaa Demokraattiset innovaatiot käytössä etenkin kuntatasolla 29
KESKUSTELU Luoko sosiaalinen media uutta poliittista osallistumista? Luoko se paremmat edellytykset poliittiselle osallistumiselle? Voiko deliberatiivinen demokratia toimia käytännössä? Kuka haluaa lisää osallistumista? 30