Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Haltia-Tammi 2017 2018
Toimintakulttuuri Yksikkömme arvoihin kuuluu rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri. Toimimme eri puolilla taloa iän, leikkitaitojen, lasten kiinnostuksen kohteiden ja kaverisuhteiden mukaan jaetuissa pienryhmissä. Tällä turvaamme lapsille leikkirauhan ja luomme otollisen ympäristön lapsille osallistua ja vaikuttaa toimintaan. Leikki on meillä tärkeässä roolissa, joten sille varataan runsaasti aikaa. Haltia-Tammessa henkilökunta on läsnä lasten leikeissä ja toiminnoissa sekä rohkaisee lapsia toimimaan ja kokeilemaan positiivisen kannustamisen kautta. Lapselle annetaan virikkeitä maailman tutkimiseen sekä asioiden oppimiseen: leikki välineet ovat näkyvillä ja lasten saatavilla. Lasten ideoihin, ehdotuksiin ja kysymyksiin tartutaan, niistä keskustellaan lasten kanssa ja tuomme niitä osaksi toimintaa lisäämään lasten osallisuutta ja mielenkiintoa. Lasta kannustetaan kokeilemaan ja löytämään vastauksia kysymyksiin sekä autetaan lasta tekemään itse. Lapsia havainnoimalla kasvattajat saavat selville lapsen mielenkiinnon kohteet joita hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa. Tässä yhteydessä huomioimme myös lasten erilaiset tavat oppia ja mahdollistamme esimerkiksi pienryhmät lasten eri oppimistyylien tai mielenkiinnon kohteiden mukaan. Meille on tärkeää perheiden ja lasten tasa-arvoinen sekä oikeudenmukainen kohtaaminen. Omalla toiminnallamme edistämme lasten oikeudenmukaista ja tasa-arvoista suhtautumista toisiin: näytämme omalla käytöksellämme esimerkkiä, miten toisia ihmisiä lapsia, vanhempia sekä työtovereita kohdellaan. Osoitamme miten lelujen käytössä ja leikeissä voi vuorotella, miten ristiriitatilanteissa toimitaan (keskustelun kautta kaikkien osapuolten tasapuolinen kuuleminen ja sovinnon tekeminen), miten ja milloin kaveria kiitetään ja milloin on anteeksipyytämisen paikka. Meille on tärkeää, että lapset oppivat toisen kunnioituksen ja arvostamisen. Harjoittelemme lapsiryhmässä reilun pelin sääntöjä, leikkitaitoja sekä kaverin kohtelua keskustelemalla ryhmässä, miten erilaiset tilanteet olisi hyvä ratkaista. Kunnioitukseen ja arvostamiseen liittyvät myös vihreät arvot, joita vahvistamme varhaiskasvatusyksikössämme. Rakennamme lasten suhdetta luontoon tutustumalla metsiin ja kaupunkiympäristöön sekä opettamalla kierrättämistä ja kestävää kehitystä. Ryhmissä kierrätämme, keskustelemme lelujen ja käyttötavaroiden käyttöiästä ja kunnioittamisesta. Retkillä siivoamme luontoon jätetyt roskat pois ja huolehdimme, ettemme itse roskaa tai vahingoita ympäristöä. 2
Oppimisympäristö Tammi ja Haltia sijaitsevat Itä-Pakilassa ja Omenatarha-ryhmä Oulunkylässä. Kehitämme oppimisympäristöä päiväkodin tilat ja lasten tarpeet huomioon ottaen. Käytämme tiloja joustavasti ja muuntelemme niitä käyttötarpeen mukaan. Oppimisympäristö järjestetään yhdessä lasten kanssa siten, että se houkuttelee lasta tekemään, leikkimään, oppimaan ja kokeilemaan. Leikki välineet ovat lasten nähtävillä ja saatavilla sekä helposti siirreltävissä tilasta toiseen. Ryhmillä on toimipisteestä riippuen käytössä ryhmätiloja ja erillisiä jakotiloja. Lapsille koko päiväkoti on yhteistä oppimisympäristöä ja tätä hyödynnämme käyttämällä eri aikoina vapaina olevia tiloja myös pienryhmätoiminnassa. Alueemme ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat ja käytämme paljon alueen puistoja sekä retkeilemme lähimetsissämme. Muita lähiympäristön oppimispaikkoja ovat mm. kirjasto, koulut, urheilukentät, liikuntasalit, Tuomarinkylän kartano, Pakin talon pihapiiri ja lähialueen kirkot. Lisäksi vierailemme mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi museoissa, Korkeasaaressa, teattereissa sekä muissa Helsingin tarjoamissa paikoissa. Alueelta on hyvät bussi ja junayhteydet ympäri Helsinkiä joita hyödyntämällä ryhmät retkeilevät Helsingin alueella. Yksikkömme on aktiivisesti mukana alueen omissa tapahtumissa, kuten Itä-Pakila päivässä, Woodstockissa, Etupellon liikennepäivässä, Metsolan joulukonsertissa sekä Oulunkylän yhteiskoulun konserteissa. 3
Leikki ja monipuoliset työtavat Haltia-Tammen toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikkiminen on lapsen omaehtoista toimintaa. Leikin kautta lasten oppimat asiat ja taidot saavat harjoitusta ja heidän ongelmanratkaisutaitonsa kehittyvät. Kuuntelemme lasten ajatuksia ja toiveita sekä huomioimme myös sanattoman viestinnän leikin rakentamisessa. Leikkitilamme muuntuvat leikin mukaan ja leikeissä hyödynnämme koko talon tiloja. Päiväkodin ulkopuolella leikimme esim. leikkipuistoissa, metsissä, urheilukentillä ja lähimaastossa. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja lapset saavat käyttää välineitä monipuolisesti. Lapset leikkivät luonnonmateriaaleilla ja myös ilman valmiita leikkivälineitä. Mahdollistamme pitkäkestoisen leikin erilaisin toimintatavoin esim. jäämällä aamupäiväksi sisälle tai varaamalla koko päivän ainoastaan leikkiä varten. Sisällä alkanutta leikkiä on myös mahdollista jatkaa ulkona. Lapsen kehityksen kannalta sekä itsenäinen leikki että leikit kavereiden kanssa ovat yhtä tärkeitä. Panostamme aikuisten läsnäoloon leikeissä. Toimimme leikin virittäjinä, osallistumme leikin kulkuun ja kehitämme yhdessä lasten kanssa leikkiä eteenpäin. Havainnoidessamme lasten leikkiä saamme paljon tietoa lasten kiinnostuksen kohteista, ajatuksista sekä kokemuksista. Havainnoinnista saatua tietoa hyödynnämme lasten kanssa tehtävien projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alainen osaaminen käsittää viisi toisiinsa liittyvää osa-aluetta: 1. Ajattelu ja oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen. Lasten arjessa yllä mainitut asiat näkyvät monin eri tavoin. Kannustamme päiväkodissa lasta omaan ajatteluun, mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa mm. toiminnan ideoimiseen ja toteutukseen. Autamme lapsen itsenäistä ajattelua kehittymään erilaisin apukysymyksin sekä vältämme valmiiden vastausten ja ajattelumallien antamista. Tärkeänä osana lapsen kasvussa on oppia huolehtimaan itsestä, mikä näkyy mm. omatoimisuuden harjoittelussa, pukemistilanteissa ja ruokailuissa. Tavoitteenamme on, että lapsista kasvaa suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia yksilöitä mm. kaveritaitoja harjoittelemalla, lapsia kehumalla ja positiivista palautetta yksilöllisesti antaen. Lapset saavat tutustua eri informaatiokanaviin, harjoitella tabletin käyttöä sekä sitä, miten tulkita tätä ympäriltämme löytyvää tietoa. Laaja-alaiseen osaamiseen paneudumme tarkemmin ryhmien omissa suunnittelutyökirjoissa. 5
Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa on meille tärkeä hetki. Olennaista on, että sekä lapsi että hänen vanhempansa tuntevat olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Arkemme on jokapäiväistä kasvua, lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Lapsen turvallisuudentunne ja luottamus pohjautuvat lämpimiin ja läheisiin ihmissuhteisiin ja nämä toimivat meidän työmme lähtökohtana. Ajattelemme, että lapset, vanhemmat ja me henkilökunta muodostamme yhdessä kasvatusyhteisön. Näemme, että hoito, kasvatus ja opetus kuuluvat yhteen ja tukevat toisiaan. Lapsen aloittaessa meillä päiväkodissa toivomme vanhempien varaavan aikaa tutustumisjaksoon ennen varsinaista päivähoidon aloitusta. Tänä aikana lapsi pääsee vanhempiensa kanssa tutustumaan uuteen päivähoitopaikkaan, päiväkodin henkilökuntaan ja arkeen Haltia-Tammessa. Tutustumisen kesto on yksilöllistä ja se sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa annamme kotiin Tervetuloa Haltia-Tammeen -esitteen, jossa on kattavasti tietoa päivähoitoyksiköstämme ja tarkemmin lapsen päiväkodin toimintatavoista. Vanhempien kanssa käytävän aloituskeskustelun aikana on mahdollisuus kertoa tarkemmin lapsestaan ja saada tietoa meistä ja lapsen ryhmän toiminnasta. Vastaamme mielellämme kaikkiin vanhempien lapsen varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyviin kysymyksiin. Lapsen kasvun ja kehityksen pohjana on yhdessä lapsen vanhempien kanssa syksyllä laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjataan tavoitteet kasvattajien toteuttamalle pedagogiselle toiminnalle. Teemme yhteistyötä talon lapsiryhmien välillä. Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään jaamme havaintomme lapsesta henkilöstön välisissä keskusteluissa. 6
Yhteistyö ja viestintä Vanhempien osallistuminen toimintamme suunnitteluun ja kehittämiseen on meille tärkeää. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatusyksikkömme toimintaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi viettämällä aikaa päiväkodissa lapsensa ryhmässä. Lisäksi järjestämme yhteisiä tapahtumia, joihin perheet voivat osallistua sekä esittää ideoita ja toiveita niiden toteuttamiseen. Toimipisteestä riippuen vanhempaintoiminkunnat toimivat päiväkodin ja huoltajien yhteistyön foorumeina ja mahdollistavat huoltajien osallistumisen muun muassa toimipisteiden (päiväkotien) tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Huoltajilta kerätään säännöllisesti vuosittain palautetta yksikkömme toiminnasta, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme. Lisäksi päivittäiset keskustelut huoltajien kanssa toimivat osana toimintamme suunnittelua ja kehittämistä. Vanhemmat ovat saaneet osallistua yksikön toimintasuunnitelman tekemiseen antamalla palautetta ja ehdotuksia toimintasuunnitelman luonnoksesta. Kerromme lasten kokemuksista ja ryhmien tapahtumista säännöllisesti sekä henkilökohtaisesti että sähköisesti. Tiivis yhteistyö perheiden kanssa mahdollistaa lapsen kehityksen tukemisen ja tarpeisiin vastaamisen. Yhteistyömme tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lapsen terveellisen ja turvallisen kasvuympäristön toteutumiseen. Lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen kannalta tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja, S2-opettaja, neuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelu, sekä muut vaihtuvat yhteistyötahot. Lisäksi teemme yhteistyötä lähialueen koulujen, päiväkotien sekä liikunta- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Varhaiskasvatus on myös mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Meidän yksikössämme jokainen ryhmä on suunnitellut ja järjestänyt omalla tavallaan jonkin tapahtuman / toiminnan lukuseikkailun ympärille. Yhteistyön kautta lisäämme lapsen osallisuutta ja tietoisuutta lähiympäristöstä ja Helsingistä, sekä rikastamme heidän toimintaympäristöään. 7
Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Toiminnan suunnittelu Toimintamme suunnittelu lähtee liikkeelle lasten tarpeista. Tämän lisäksi henkilökunta kuulostelee aktiivisesti lasten ideoita ja ajatuksia. Kysymme lasten mielipiteitä, kuuntelemme lapsia ja rakennamme toimintaamme lasten ideoiden pohjalta. Henkilöstö toimii suunnitelmien mahdollistajana ja ohjaa tätä kautta lapsia oikeaan suuntaan pedagogisessa toiminnassa. Lasten muuttuvat ideat ja ehdotukset muokkaavat toimintaa arjessa. Lasten vasuihin yhdessä vanhempien kanssa kirjatut tavoitteet ovat läsnä toiminnassa ja suunnittelussa. Toimintamme sisältöjä suunniteltaessa otamme huomioon, että kaikki tekemämme on oltava pedagogisesti perusteltavissa. Toiminnan arviointi Arvioimme toimintaamme säännöllisesti viikko- ja kuukausitasolla keskustelemalla ja palaamalla dokumentoituihin tuotoksiin. Pedagogista dokumentointia tapahtuu mm. valokuvia ottamalla, lasten töitä esille laittamalla sekä kirjaamalla havaintoja lapsista. Viikkokirjeissä kerromme vanhemmille ryhmän toiminnasta ja tavoitteista. Toimintaa dokumentoimalla saamme kokonaisvaltaisemman kuvan lapsista. Näin voimme toteuttaa monipuolista toimintaa, joka on yksilöity kunkin ryhmän tarpeisiin. Havainnoimalla huomaamme lasten kiinnostuksen kohteet, kaverisuhteet ja opimme tuntemaan lasta paremmin. Toiminnan kehittäminen Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Suunnittelu, toiminta, dokumentointi ja arviointi nivoutuvat arjessamme tiiviisti yhteen. Viikkotasolla keskustelemme toiminnastamme ja sen kehittämisestä talon kokouksissa, jonka jälkeen keskustelu jatkuu tiimeittäin tiimipalavereissa. Lasten kuuntelu, toiminnan arviointi ja keskustelut lasten, työntekijöiden ja vanhempien kanssa vaikuttavat toimintaamme. Toimiva keskusteluyhteys niin lasten, vanhempien kuin henkilökunnankin välillä onkin ensiarvoisen tärkeää. Kehittämisen kohde yksikölle Kehittämisen kohteeksi valitsimme yhteistyön lisääntymisen varhaiskasvatusyksikössämme. Lisäämme vierailuja, yhteisiä retkiä ja mietimme myös muita tapoja lisätä yhteistyötä Haltian, Tammen ja Omenatarha-ryhmän välillä. 8