Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-01017 TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) 14.09.2016 Viite Asia Epävirallinen kauppaministerikokous Bratislavassa 22.-23.9.2016 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen osallistuu epäviralliseen kauppaministerikokoukseen 22.-23.9.2016 Bratislavassa. EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut Suomi tukee EU:n ja Yhdysvaltain välisiä neuvotteluja kunnianhimoisesta ja tasapainoisesta vapaakauppasopimuksesta. Pidämme tärkeänä, että neuvottelut jatkuvat. Suomi tavoittelee edelleen neuvottelujen päättämistä mahdollisimman pian, mutta tärkeintä meille on sopimuksen sisältö. Suomen tavoitteena on, että sopimus vähentää sääntelyn erilaisuudesta aiheutuvia kaupan esteitä Yhdysvalloissa, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa, merisektori mukaan lukien. Suomi korostaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantamista. Suomi katsoo, että sopimuksella tulee edistää kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai turvaamasta korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa EU:ssa ja Suomessa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää omia lakeja ja määräyksiä. Keskeistä on myös, että sopimuksessa ei tehdä sitoumuksia julkisista palveluista. Suomi painottaa edelleen avoimuuden merkitystä neuvottelujen onnistumisen kannalta. EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus Suomi tukee CETA-sopimusta, joka edistää eurooppalaisen elinkeinoelämän vienti- ja tuontimahdollisuuksia sekä parantaa eurooppalaisten toimijoiden asemaa Kanadan markkinoilla. CETAn hyväksyminen ja väliaikainen soveltaminen on Suomelle prioriteetti. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksen hyväksymisprosessi etenee EU:ssa mahdollisimman pian ja että sopimus saadaan allekirjoitettua sekä väliaikaisesti sovellettavaksi nopeasti. Suomi tukee sopimuksen väliaikaista soveltamista mahdollisimman laajasti, mutta samalla edellyttäen, että päätöksellä ei muuteta jäsenvaltioiden ja unionin välistä toimivallan jakoa. EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio Suomi kannattaa yleisellä tasolla avointa, sääntöihin perustuvaa ja liberaalia kauppapolitiikkaa. Suomi tukee komission tavoitetta uudistaa ja tehostaa EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädäntöä. Pidämme tärkeänä muun muassa avoimuuden lisäämistä ja tutkintaprosessien nopeuttamista. Suomi katsoo, että EU:n polkumyynti- ja
2(13) tasoitustullilainsäädännön tulee olla tasapainoinen siten, että se ottaa huomioon kaikki intressiosapuolet; valmistajien edun lisäksi käyttäjien, maahantuojien ja myös kuluttajien edut.
Asialista: 3(13) - EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut - EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus - EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio Lounaalla ministerit keskustelevat Kiinan WTO-jäsenyyteen liittyvien tiettyjen sopimusehtojen määräajan umpeutumisesta.
4(13) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Nojonen Mary-Anne 15.9.2016 Asia EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut Kokous/tapaaminen Epävirallinen ulkoasiainneuvosto (kauppa) 22.-23.9.2016 Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mary-Anne Nojonen, UM/TUO-10; etunimi.sukunimi@formin.fi, p. 0295 351 494 (laatija) Jukka Pesola, UM/TUO-10, etunimi.sukunimi@formin.fi, p. 0295 351 029 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n kauppaministerit tarkastelevat tilannetta EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä kauppa- ja investointikumppanuusneuvotteluissa (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership) ja vaihtavat näkemyksiä aikaansaadusta edistyksestä sekä mahdollisista seuraavista askeleista. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU:n ja Yhdysvaltain välisiä neuvotteluja kunnianhimoisesta ja tasapainoisesta vapaakauppasopimuksesta. Pidämme tärkeänä, että neuvottelut jatkuvat. Suomi tavoittelee edelleen neuvottelujen päättämistä mahdollisimman pian, mutta tärkeintä meille on sopimuksen sisältö. Suomen tavoitteena on, että sopimus vähentää sääntelyn erilaisuudesta aiheutuvia kaupan esteitä Yhdysvalloissa, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa, merisektori mukaan lukien. Suomi korostaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantamista. Suomi katsoo, että sopimuksella tulee edistää kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai turvaamasta korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa EU:ssa ja Suomessa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää omia lakeja ja määräyksiä. Keskeistä on myös, että sopimuksessa ei tehdä sitoumuksia julkisista palveluista.
5(13) Suomi painottaa edelleen avoimuuden merkitystä neuvottelujen onnistumisen kannalta. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU ja Yhdysvallat jatkavat neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta. Tavoite päättää neuvottelut presidentti Obaman kaudella eli vuonna 2016 on haasteellinen, sillä työtä on vielä paljon jäljellä. Kauppakomissaari Malmström on tavannut Yhdysvaltain kauppaedustaja (USTR, United States Trade Representative) Fromanin viimeksi syyskuun puolivälissä. Seuraavaa neuvottelukierrosta on kaavailtu syksylle. Eräiden EUjäsenmaiden ministerit ovat ilmaisseet julkisuudessa kriittisiä kannanottoja TTIPneuvottelujen edistymisestä. Suomen tavoitteet TTIP-neuvotteluihin on määritelty eduskunnassa 19.5.2016 annetun U-kirjeen (U 21/2016 vp.) pohjalta. 4. TAUSTA Neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) aloitettiin heinäkuussa 2013. Tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä, laaja-alainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen ja sääntely-yhteistyön syventäminen. Sopimuksen aikaansaamisella on myös suuri poliittinen ja strateginen merkitys EU:n ja Yhdysvaltain suhteille. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneita neuvotteluihin ja tavoitteeseen kunnianhimoisesta sopimuksesta. Jotta neuvottelut voitaisiin saada neuvottelut päätökseen presidentti Obaman kaudella, tulisi syksyn kuluessa siirtyä neuvottelujen loppuvaiheeseen, jolloin käsiteltävinä olisivat enää herkimmät neuvottelukysymykset. Tätä ennen sopimuksen elementit: tarjoukset ja neuvottelutekstit, olisi saatava riittävän pitkälle loppuvaihetta varten. Edellinen neuvottelukierros järjestettiin heinäkuussa (11.-15.7.2016), ja seuraava on suunniteltu pidettäväksi syksyllä. Komissaari Malmström tapaa säännöllisesti Yhdysvaltain kauppaedustaja (USTR, United States Trade Representative) Fromania. Neuvotteluryhmät työskentelevät kierrosten välisenä aikana. Työtä on vielä paljon jäljellä, ja neuvottelujen jatkamiseen uuden hallinnon kaudella tulee varautua. Kevytversio TTIP-sopimuksesta (TTIP light) ei tule EU:lle kysymykseen. Vuosi 2016 on poliittisesti haastava vuosi Yhdysvalloissa TPP-sopimuksen (TPP, Trans-Pacific Partnership) ratifioinnin ja presidentinvaalien vuoksi. Jos Yhdysvaltain hallinto ehtii vaihtua ennen TTIP-neuvottelujen päättymistä, neuvotteluihin tulee väistämättä tauko. On esitetty arvioita siitä, ettei TPP-ratifiointi toteutuisi nykyhallinnon aikana ja että Yhdysvallat voisi liikkua TTIP:ssä vasta TPP:n ratifioinnin varmistuttua. Toisaalta hallinnolla on selvää yritystä saada TPP ratifioitua. Sitä ennen Yhdysvaltojen eteneminen TTIP-neuvotteluissa olisi hidasta ja esitykset vaatimattomia. TPP-sopimus on Yhdysvalloille eräänlainen malli muihin neuvotteluihin. Monilta osin TPP:n sisältö, esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, ei ole kuitenkaan EU:lle riittävä tai hyväksyttävissä. Neuvottelut etenevät eri aiheissa eri tahtiin. Komission arvion mukaan TTIP tulisi sisältämään noin 30 lukua. Tällä hetkellä on olemassa viisitoista konsolidoitua, molempien osapuolten neuvotteluesityksistä koottua tekstiä, joiden pohjalta yhteisymmärrystä pyritään hakemaan. Nämä koskevat tavarakauppaa, maataloutta, yleisiä alkuperäsääntöjä, palveluiden rajat ylittävää kauppaa, televiestintää, julkisia hankintoja, sääntely-yhteistyötä, hyviä sääntelykäytäntöjä, kaupan teknisiä esteitä,
6(13) terveys- ja kasvinsuojelutoimia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kilpailupolitiikkaa, valtionyhtiöitä, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, sekä valtioiden välistä riitojenratkaisua. Pisimmälle neuvotteluissa on edetty pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan luvun, kilpailukysymysten, tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen sekä valtioiden välisen riitojenratkaisun osalta. Lisäksi tekstiehdotuksia on vaihdettu muun muassa kestävää kehitystä koskevasta luvusta, investointisuojasta ja riitojenratkaisusta sekä useista sektoreista. Näissä aiheissa neuvottelut ovat alkuvaiheessaan. Markkinoillepääsyn osalta uudistetut tarjoukset on tähän mennessä vaihdettu tavarakaupasta (teollisuustuotteiden ja maataloustuotteiden tullit) ja palveluista sekä ensimmäiset tarjoukset julkisista hankinnoista. Molempien osapuolten tullitarjoukset ovat komission mukaan samalla tasolla kattaen 97 prosenttia tavarakaupasta. Tarjousten ulkopuolelle jääviä tullinimikkeitä käsitellään neuvottelujen loppuvaiheessa. Palveluissa keskustelua on käyty rakentavassa hengessä, joskaan hankalimmissa kysymyksissä ei ole edetty. Osapuolet ovat todenneet neuvottelujen kuluessa useampaan otteeseen, ettei sopimus tule sisältämään velvoitteita julkisten palvelujen tuottamisesta tai rahoittamisesta. Pääsy Yhdysvaltain (USA) julkisten hankintojen markkinoille on EU:lle erityisen tärkeää. Aihe on Yhdysvalloille sensitiivinen, ja neuvotteluissa on edetty hitaasti. EU katsoo, että sen markkinat ovat tällä hetkellä avoimemmat kuin Yhdysvaltojen. EU:n yhtenä tavoitteena on päästä eroon niistä eurooppalaisia yrityksiä syrjivistä kotimaisuusvaatimuksista, joita sisältyy mm. Yhdysvaltain Buy America(n) Actiin sekä kauppamerenkulkua koskevaan niin sanottuun Jones Act:iin (Merchant Marine Act). Buy America(n) Act:n vuoksi eurooppalaiset yritykset joutuvat tekemään mm. muutoksia toimitusketjuunsa täyttääkseen ko. lainsäädännön vaatimukset. EU:lla ei ole vastaavaa "Buy European" tyyppistä lainsäädäntöä. Jones Act:iin sisältyvistä vaatimuksista on haittaa EU:n meriteollisuudelle. Julkisten hankintojen tarjoukset, jotka vaihdettiin helmikuussa 2016, koskevat ainoastaan keskushallintotasoa. Herkät kysymykset, kuten kotimaisuusvaatimukset (Buy American, liittovaltion rahoitusehdot osavaltioiden hankinnoille) sekä osavaltio- ja paikallistason hankinnat vaativat vielä työtä. EU on korostanut neuvotteluissa julkisia hankintailmoituksia koskevan sähköisen informaatiopisteen perustamisen tärkeyttä myös Yhdysvalloissa. Sääntelyssä tavoitteena on lisätä sääntelyn yhdenmukaisuutta, vähentää päällekkäisiä testaus- ja sertifiointivaatimuksia sekä parantaa yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimien osalta. Tavoitteena on myös helpottaa kahdenvälistä kauppaa poistamalla sääntelyesteitä eräillä kauppavaihdon kannalta keskeisillä sektoreilla (ajoneuvot, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, kemia, koneet ja laitteet, kosmetiikka, lääkinnälliset laitteet, lääkkeet, tekstiilit ja torjunta-aineet). Osapuolten sääntelyviranomaiset ovat osallistuneet neuvotteluihin. Heinäkuun neuvottelukierroksella vaihdettiin neuvotteluehdotuksia useista sektoreista. Neuvotteluissa on edistytty, mutta työtä on yhä paljon jäljellä. EU:lle tärkeissä tuotteiden testaukseen, tarkastukseen ja sertifiointiin liittyvissä keskusteluissa on edetty yksityiskohtaisemmalle tasolle. Neuvottelut investointisuojasta käynnistyivät helmikuussa 2016 osapuolten ehdotuksen pohjalta. Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä Yhdysvaltojen lähestymistapa riitojenratkaisuun perustuu klassiseen välimiesmenettelyyn ja eroaa siten hyvin merkittävästi EU:n tekemästä ehdotuksesta. TPP-sopimuksen investointiriitojenratkaisu perustuu yhdysvaltalaiselle mallille. Kestävässä kehityksessä on siirrytty neuvotteluihin molempien osapuolten tekstiehdotusten pohjalta. EU haluaa, että ensin keskitytään luvun sisältöön ja vasta sen
7(13) jälkeen käsitellään kestävän kehityksen määräysten täytäntöönpanoa, mukaan lukien riitojenratkaisu, sekä muut aihetta koskevat institutionaaliset järjestelyt. Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksissa työelämän normeja ja ympäristöä koskevat määräykset kuuluvat yleisen riitojenratkaisun piiriin. EU:n käytäntönä sen tekemissä sopimuksissa on, että määräysten toimeenpano varmistetaan vuoropuhelulla ja yhteistyöllä, ei riitojenratkaisun kautta. Komissiolle ja kauppakomissaari Malmströmille neuvottelujen läpinäkyvyys ja avoin tiedon jakaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tietoa TTIP-neuvotteluista on jaettu aiempaa enemmän, mm. EU:n neuvotteluesitykset on jaettu julkisuuteen. EU:n neuvottelumandaatti on ollut julkinen lokakuusta 2014 lähtien. Komissio julkistaa kunkin neuvottelukierroksen jälkeen yhteenvedon kierroksen annista. Suomi pitää avointa tiedon jakamista neuvottelujen kaikissa vaiheissa erittäin tärkeänä ja kannattaa avoimuutta kohentavia toimia. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksella vähennetään sääntelyn erilaisuudesta aiheutuvia kaupanesteitä Yhdysvalloissa, mukaan lukien päällekkäiset ja raskaat testaus- ja sertifiointivaatimukset. Lisäksi sopimuksella tulee parantaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä viranomaisyhteistyötä. On tärkeää, että sääntelykysymyksissä löydetään tasapainoinen ratkaisu, mikä helpottaa yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. Suomi tavoittelee sopimuksella eurooppalaisille yrityksille parempaa markkinoillepääsyä tavara- ja palvelukauppaa sekä investointeja ja yritystoimintaan liittyvää maahantuloa vapauttamalla ja avaamalla nykyistä laajemmin Yhdysvaltain julkisia hankintoja kilpailulle. Suomi tukee toimia, jotka helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Yhdysvaltain markkinoilla, sekä pitää tärkeänä markkinoiden avaamista merisektorilla. Suomi tavoittelee sopimukseen määräyksiä, joilla edistetään tosiasiallisesti kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa, yritysten yhteiskuntavastuu mukaan lukien. On tärkeää, että sopimus ei estä korkeatasoisen terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa. Valtioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn tulee edelleen taata. Julkiset palvelut on suljettu sopimuksen ulkopuolelle, joten Suomi voi itse edelleen päättää lakisääteisten julkisten palvelujen järjestämistavasta tai rahoituksesta.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(13) TUO-10 Nojonen Mary-Anne 15.9.2016 Asia EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus Kokous/tapaaminen Epävirallinen ulkoasiainneuvosto (kauppa) 22.- 23.9.2016 Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mary-Anne Nojonen, UM/TUO-10, etunimi.sukunimi@formin.fi, p. 0295 351 494 Jukka Pesola, UM/TUO-10, etunimi.sukunimi@formin.fi, p. 0295 351 029 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) allekirjoittamisesta, väliaikaisesta soveltamisesta ja tekemisestä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee CETA-sopimusta, joka edistää eurooppalaisen elinkeinoelämän vienti- ja tuontimahdollisuuksia sekä parantaa eurooppalaisten toimijoiden asemaa Kanadan markkinoilla. CETAn hyväksyminen ja väliaikainen soveltaminen on Suomelle prioriteetti. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksen hyväksymisprosessi etenee EU:ssa mahdollisimman pian ja että sopimus saadaan allekirjoitettua sekä väliaikaisesti sovellettavaksi nopeasti. Suomi tukee sopimuksen väliaikaista soveltamista mahdollisimman laajasti, mutta samalla edellyttäen, että päätöksellä ei muuteta jäsenvaltioiden ja unionin välistä toimivallan jakoa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Euroopan komissio antoi heinäkuussa neuvostolle ehdotukset sopimuksen allekirjoittamisesta, tekemisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta. Ehdotukset käsitellään ripeällä aikataululla, sillä tarkoituksena on allekirjoittaa sopimus lokakuussa 2016 EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa. Tavoitteena on sopimuksen väliaikainen soveltaminen mahdollisimman pian, mahdollisesti vuoden 2017 alusta lukien. EU:ssa keskustelua on käyty väliaikaisen soveltamisen alasta. Eduskunnalle on toimitettu tietoa sopimuksesta U-jatkokirjeillä 13.3.2014 ja 23.9.2014 (U 70/2010 vp.) sekä investointisuojan osalta oikeudellisen tarkastelun lopputuloksesta erillisellä E-kirjeellä 22.4.2016 (E 32/2016 vp). Eduskunnalle toimitetaan lähiaikoina lisäksi U-jatkokirje allekirjoittamista, tekemistä ja väliaikaista soveltamista koskevista päätöksistä. 4. TAUSTA
9(13) EU:n ja Kanadan väliset, viisi vuotta kestäneet neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) päättyivät elokuussa 2014, ja neuvottelut julistettiin päättyneiksi syyskuussa 2014 EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa. Samanaikaisesti sopimustekstiluonnos julkistettiin. Sopimustekstin oikeudellinen tarkastus valmistui helmikuussa 2016, ja lopputulos julkistettiin. Oikeudellinen tarkastus on normaalisti neuvottelijoiden tekemä tekninen sopimustekstin läpikäynti, jossa varmistetaan, että muotoilut yksityiskohdiltaan vastaavat neuvotteluissa saavutettua lopputulosta. Tarkastuksen puitteissa investointiriitojenratkaisua koskevaa sopimuksen osaa muutettiin lisäämällä siihen EU:n ajamia elementtejä. Komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimuksen allekirjoittamisesta, tekemisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta. Komissio esittää sopimuksen tekemistä niin sanottuna sekasopimuksena, jotta sopimuksen allekirjoittamiseen voitaisiin edetä mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on CETA:n allekirjoitus 27.10.2016 järjestettävässä EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa ja se, että sopimuksen väliaikainen soveltaminen olisi mahdollista allekirjoituksen jälkeen vuoden 2017 alusta lukien. Sekasopimukset on hyväksyttävä EU:ssa Euroopan parlamentin ja neuvoston lisäksi aikanaan myös kansallisissa parlamenteissa. Sopimusta sovellettaisiin väliaikaisesti unionin toimivaltaan kuuluvilta osin. Neuvostossa käydyssä keskustelussa täsmennetään väliaikaisen soveltamisen alaa. Ottaen huomioon, että kauppapolitiikka kuuluu lähes kokonaisuudessaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, keskustelussa keskitytään yksittäisiin artikloihin tai määräyksiin seuraavilla sektoreilla: investointisuoja ja riitojenratkaisu, liikennepalvelut, verotus, teollis- ja tekijänoikeudet sekä kestävä kehitys. Investointisuojariitojen ratkaisumekanismi on arvioiden mukaan jäämässä väliaikaisen soveltamisen ulkopuolelle. Aikaansaatu sopimus vastaa keskeiseltä sisällöltään pitkälti EU:n aiemmin tekemiä vapaakauppasopimuksia. Se luo osin uudentyyppisiä sitoumuksia, joita ovat muun muassa Kanadalle julkisten hankintojen avaaminen eräiltä osin ja uusi investointisuojamalli, ja on siksi EU:n tähän saakka tekemistä sopimuksista kunnianhimoisin. Sopimus on merkittävä myös taloudellisilta vaikutuksiltaan. Sen arvioidaan lisäävän EU:n ja Kanadan kahdenvälistä tavara- ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla sekä kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa. Sopimuksella avataan uusia kauppa- ja investointimahdollisuuksia EU:n ja Kanadan välillä parantamalla erityisesti tavaroiden, palveluiden ja investointien sekä julkisten hankintojen markkinoillepääsyä sekä talouden toimijoita koskevia kauppasääntöjä. Osapuolet korostavat sitä, että taloudellinen toiminta tapahtuu viranomaisten selkeästi ja avoimesti määrittelemissä puitteissa ja että oikeus sääntelyyn on sopimuksen johtava perusperiaate. Voimaan tullessaan sopimus laskee merkittävästi tullitasoa osapuolten keskinäisessä kaupassa sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluissa ja investoinneissa. Sopimus poistaa kokonaan tavarakaupan tullit, tosin osalla tuotteista siirtymäajan kuluessa. Sopimus luo eurooppalaisille yrityksille parempia mahdollisuuksia esimerkiksi rahoituspalveluissa, meriliikenteessä, posti- ja kuriiripalveluissa. Se lisää yritysten oikeudellista toimintavarmuutta useilla aloilla, muun muassa ICT-palveluissa laajasti, energiapalveluissa sekä arkkitehti- ja insinööripalveluissa. Myös työntekijöiden
10(13) väliaikaisia siirtoja EU:n ja Kanadan välillä helpotetaan. Julkisissa hankinnoissa Kanada avaa eurooppalaisille toimijoille pääsyn alue- ja kuntatason hankintoihinsa laajemmin kuin minkään muun sopimuskumppaninsa kanssa. CETA ei alenna EU:n lainsäädännön tasoa tai muuta sitä. Se ei myöskään alenna EU:n standardien tasoa eikä kevennä tai lakkauta niitä millään alalla. Kaiken Kanadasta tulevan tuonnin on oltava EU:n määräysten mukaista. Julkiset palvelut on suljettu sopimuksen ulkopuolelle. Sen lisäksi EU on tehnyt laajoja varaumia julkisesti rahoitettujen palveluiden suhteen. Lisäksi Suomi on tehnyt kansallisia varaumia. Tältäkin osin kanadalaisten sijoittajien ja palvelun tarjoajien tulee noudattaa EU:n alueella toimiessaan EU:n määräyksiä. Sopimus säilyttää hallitusten oikeuden säännellä syrjimättömästi. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksen hyväksymisprosessi EU:ssa etenee ja että sopimus allekirjoitetaan ja saadaan väliaikaisesti sovellettavaksi mahdollisimman pian. Suomi on valmis hyväksymään käytännöllisen ratkaisun, joka tukee sopimuksen väliaikaista soveltamista mahdollisimman laajasti. Samalla kuitenkin edellytämme, että tehtävällä päätöksellä ei vaikuteta toimivallan jakoon tai siirretä toimivaltaa. Suomi katsoo, että osa investointisuojasta kuuluu jäsenvaltioiden tai jaettuun toimivaltaan.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(13) TUO-20 Haukijärvi Ritva 14.09.2016 Asia EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio Kokous/tapaaminen Epävirallinen ulkoasiainneuvosto (kauppa) 22. - 23.9.2016 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, TUO-20; marjut.akola@formin.fi Ritva Haukijärvi, TUO-20, ritva.haukijarvi@formin.fi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET. EU:n kauppaministerit keskustelevat polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädännön muuttamisesta komissaari Malmströmin alustuksen pohjalta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi kannattaa yleisellä tasolla avointa, sääntöihin perustuvaa ja liberaalia kauppapolitiikkaa. Suomi tukee komission tavoitetta uudistaa ja tehostaa EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädäntöä. Pidämme tärkeänä muun muassa avoimuuden lisäämistä ja tutkintaprosessien nopeuttamista. Suomi katsoo, että EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädännön tulee olla tasapainoinen siten, että se ottaa huomioon kaikki intressiosapuolet; valmistajien edun lisäksi käyttäjien, maahantuojien ja myös kuluttajien edut. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi polkumyynti- ja tasoitustulliehdotuksen keväällä 2013, mutta neuvottelut kariutuivat jäsenmaiden erilaisten näkemysten johdosta syksyllä 2014. Asia nousi uudelleen esille komission maaliskuussa 2016 julkaiseman terästiedonannon myötä. Kauppapolitiikan osalta tiedonannossa keskitytään polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädännön uudistamiseen ja tehostamiseen ja kehotetaan jäsenmaita hyväksymään kiireellisesti uudistuspaketti. Keväällä 2016 ehdotusta alettiin jälleen käsitellä, tällä kertaa aiheittain. Slovakia tullee jatkamaan aihekohtaista etenemistapaa. 4. TAUSTA Komissio antoi keväällä 2013 ehdotuksensa kauppapoliittisten instrumenttien (Trade Defence Instruments, TDI) modernisoimiseksi (TDI Modernisation). Kyseessä on paketti, joka sisältää komission tiedotteen asiasta, muutosehdotukset voimassa oleviin lakeihin ja suuntaviivat (guidelines) tiettyjen polkumyynti- ja tasoitustullitutkintoihin
liittyvien asioiden osalta. Paketti koskee polkumyyntiä ja tasoitustulleja, mutta ei suojatoimia. 12(13) Suomi katsoo, että vaikka EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädäntö on edistyneimpiä WTO:n jäsenten keskuudessa, sitä on tarpeen uudistaa ottaen erityisesti huomioon globaalissa taloudessa tapahtuneet muutokset. Ko. lainsäädäntöä ei ole muutettu laajemmin vuoden 1995 jälkeen. Lainsäädännön uudistamista koskevat neuvottelut kariutuivat loppuvuonna 2014. Yksi vaikeimpia kysymyksiä on niin sanottu alhaisemman tullin sääntö, lesser duty rule LDR, jota EU soveltaa ja minkä rajoittamista komissio on esittänyt. Periaate tarkoittaa sitä, että polkumyyntimarginaalia määrittäessään komissio laskee sekä polkumyynti- että vahinkomarginaalin ja tullit asetetaan sen mukaisesti, kumpi näistä on alhaisempi. Jos ehdotus hyväksytään tämän osalta, polkumyyntitullit tulisivat todennäköisesti nousemaan. Lainsäädäntöpakettia koskeva keskustelu käynnistyi uudelleen, kun Kiinan markkinatalousstatuskysymys ajankohtaistui alkuvuodesta 2016. Keväällä 2016 TDIpaketista on keskusteltu yksittäisten elementtien pohjalta. Ensimmäiset keskustelut koskivat määräaikojen lyhentämistä ja seuraavaksi on tarkoitus keskustella voittomarginaalista. Tämä keskustelu jatkunee edelleen Slovakian puheenjohtajakaudella neuvoston työryhmässä. TDI-uudistusprosessi on liitetty Kiinan markkinatalousmaa-aseman (market economy status, MES) myöntämiseen ja erityisesti terästeollisuuden ongelmiin johtuen mm. Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetista. Ylikapasiteettia koskevaa ongelmaa tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään TDI-uudistusprosessin näkökulmasta. On tärkeää tiivistää vuoropuhelua sekä monen- että kahdenvälisesti. EU-Kiina -huippukokouksessa heinäkuussa sovittiin kahdenvälisen terästä koskevan foorumin perustamisesta. OECD:n johdolla järjestettiin teräksen ylikapasiteettia käsitellyt korkean tason kokous huhtikuussa 2016. Syyskuun alussa pidetyssä G20-huippukokouksessa sovittiin Global Forumin perustamisesta. Foorumin järjestäytymiskokous pidettiin muutama päivä huippukokouksen jälkeen. Forumissa tullaan vaihtamaan tietoja ja hakemaan yhteisiä keinoja ylikapasiteettiongelman ratkaisemiseksi. LIITTEET
13(13) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Kanada, kauppapolitiikka, Kiina, TTIP, WTO, Yhdysvallat UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM