Metsopuiston ja Metsopuistikon puistosuunnitelmaselostus,

1 / 9 81 Korso Metsopuiston ja Metsopuistikon puistosuunnitelmaselostus, 12.2.2018 KOHTEIDEN NIMET: Selostuksen laati: Selostuksen hyväksyi: METSOPUISTO JA METSOPUISTIKKO Piirustus nro 57815 Taina Tuominen Projektipäällikkö pvm: 12.2.2018 Hanna Keskinen Puistosuunnittelupäällikkö pvm: 12.2.2018 Tiedoksi: Tekninen lautakunta pvm: 20.3.2018 SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Vantaalla Korsossa. Metsopuisto rajautuu etelässä Kulomäentiehen, pohjoisessa Korsontien kevyenliikenteen siltaan ja sen pohjoispuolella siltojen väliseen alueeseen, Metsopuistikkoon sekä itä- ja länsiosissa asutukseen ja palveluihin. Puiston länsipuolella puisto rajautuu Korson vanhustenkeskukseen Metsokotiin ja Ankkalammen päiväkotiin. Puiston koillisreunaan on rakenteilla 8 -kerroksinen kerrostalorakennus. Metsopuisto ja Metsopuistikko muodostavat pohjoispuolella sijaitsevan Ankkapuiston kanssa yhdessä merkittävän puistokokonaisuuden, jonka läpi virtaa yksi Vantaan suurimmista puroista, Rekolanoja. Puistojen pinta-ala on noin 56 165 m2. KAAVOITUS JA MAANOMISTUS Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella on lainvoimainen asemakaava: puiston länsiosa 810400 Korson länsiosa 2 ja puiston itäosa 810300 Korson keskusta. Metsopuisto ja Metsopuistikko ovat kaavassa kokonaisuudessaan puistoa (VP). Alueen poikki poh-

Viheralueyksikkö 2/9 jois-eteläsuunnassa on yleiskaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Tämän lisäksi puiston eteläosa on merkitty luo alueeksi (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Metsopuiston ja Metsopuistikon maat ovat pääosin Vantaan kaupungin omistuksessa. Metsopuiston pohjois- ja eteläosassa Rekolanojan vesialue on yhteistä vesialuetta. NYKYTILA Metsopuisto on suureksi osaksi metsäinen; etelä- ja itäosa lähes kokonaisuudessaan metsää ja pohjoisosa enemmän rakennettua puistoa. Eteläosan metsät ovat melko luonnontilaisia. Puiston läpi virtaa Rekolanoja. Puistossa kulkee ulkoilureittejä sekä yhteensä viisi kevyen liikenteen siltaa, joista neljä on pienikokoisia puusiltoja. Metsopuistossa on kahta eri siltatyyppiä. Puiset kaarisillat ovat jo varsin huonokuntoisia. (kuvat T.T.) Eteläosa Metsopuistosta sijoittuu tiemelualueelle, jossa lähinnä Kulomäentien melutaso päiväaikaan on 60-65 db ja yölläkin tien reuna-alueella 55-60 db. LUONTOARVOT JA MAISEMA Metsopuiston eteläosassa Rekolanojan ympäristö on luo aluetta (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Puroympäristö on määritetty myös virtavesien arvokkaaksi luontokohteeksi. Rekolanojassa liikkuu taimenia ja uomaan on toteutettu kutusoraikkoja. Lisäksi lähes koko puistoalue on määritetty arvokkaaksi kasvikohteeksi. Vuoden 2017 aikana inventoitiin puronvarren linnustoa. Puronvarren edustavat lehdot, moniikäinen puusto ja pensasto tarjoavat linnustolle hyviä elinympäristöjä. Vantaan kaupunki Viheralueyksikkö Kielotie 13 01300, VANTAA Etunimi.sukunimi@vantaa.fi www.vantaa.fi

Viheralueyksikkö 3/9 Metsopuisto on suurimmaksi osaksi arvokkaaksi kasvikohteeksi määriteltyä aluetta, eteläisin osa on luo aluetta. Korsontien pohjoispuolella sijaitsee Ankkapuisto. (kartta.vantaa) Rekolanoja sijoittuu monin paikoin aivan ulkoilureitin vierelle. Vesi ja rehevä kasvillisuus ovat tärkeä osa puiston viehätysvoimaa. (kuvat T.T.) Pohjoisosa puistosta on rakennetumpi, suurimmaksi osaksi leikattua nurmikkoa. Metsokodin ja päiväkodin rakennukset rajaavat avointa puiston osaa luoteessa. (kuvat T.T.) Vantaan kaupunki Viheralueyksikkö Kielotie 13 01300, VANTAA Etunimi.sukunimi@vantaa.fi www.vantaa.fi

4 / 9 MAAPERÄ Metsopuisto on maastoltaan vaihteleva ja maaston korkeusasema vaihtelee välillä n. +26m +36m. Suurin osa puistosta sijaitsee savimaalla, mutta jyrkillä reunamilla on myös kalliota ja kalliopaljastumia. Alueella on noin 1-2 m paksuinen kuivakuorikerros. Lisäksi alueen etelä- ja keskiosassa kuivakuorikerroksen alapuolella on erittäin pehmeä savikerros, jonka paksuus on noin 9-10 m. Puiston pohjoisosassa savikerros on melko tiivistä ja sen alapuolella on silttimaakerros, joka vaihtelee melko tiiviistä erittäin tiiviiseen. Silttimaakerroksen alapuolella on moreenimaakerros. Kairauksien päättymissyvyydet ovat olleet noin 10 30 m. HYDROLOGIA Metsopuisto kuuluu Rekolanojan valuma-alueeseen, joka ulottuu etelästä Tikkurilan pohjoispuolelta aina Keravan puolelle saakka. Rekolanoja virtaa koko puiston läpi pohjois-eteläsuunnassa. Puiston reuna-alueilta pintavedet johdetaan Rekolanojaan joko avouomassa tai hulevesiputkia pitkin. Rekolanojan uoman penkereessä on monin paikoin putkista virtaavan veden aiheuttamaa eroosiota ja monessa paikassa putket törröttävät uoman penkereessä. Rekolanojan veden korkeustietoja (korkeudet ovat vanhassa N43-järjestelmässä, N2000 järjestelmään muunnettaessa korkeus on +0,31 m ) on Metsopuiston alueelta saatavissa kahdesta kohdasta: - Korsontien alitus: HW 1/1000 = +27,52m, HW 1/100 = +27,33m - Kulomäentien pohjoispuoli: HW 1/1000 = +26,94m, HW 1/100 = +26,76m SUUNNITELMAN TAVOITTEET SUUNNITELMAN PÄÄPERIAATTEET Puistosuunnitelman tavoitteena on parantaa puiston käytettävyyttä, turvallisuutta ja yleisilmettä. Veden tuominen esiin puiston keskeisenä maisemaelementtinä on myös ollut tärkeä lähtökohta. Puiston reitit kunnostetaan niin, että ne voidaan pitää myös talvella käyttökunnossa. Pohjoisosan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta parannetaan, kun taas eteläosaa suunnitellaan luontoarvojen ehdoilla. METSOPUISTON REITIT Vantaan ulkoilureitistön yleissuunnitelmassa 2015 on esitetty reitistön tavoitesuunnitelma. Metsopuiston nykyiset ulkoilureitit on merkitty olemassa oleviksi seudullisiksi pääulkoilureiteiksi, jotka jatkuvat Metsopuistosta sekä etelään että pohjoiseen Ankkapuistoon suuntaan. Metsopuiston läpi pohjois-eteläsuunnassa on merkitty seudullinen tavoitereitti/ latu ja ulkoilupolku. Nykyisin vain

5 / 9 puiston pohjoisosan reitit kuuluvat talvikunnossapidon piiriin. Eteläosassa reitit ovat lähes polkumaisen kapeita. Puistoreitit säilytetään pieniä linjausmuutoksia lukuun ottamatta nykyisellä paikallaan. Reitit kunnostetaan talvikunnossapidettäviksi yhteyksiksi. Reittien valaistus uusitaan ja reittien varsille sijoitetaan penkkejä. Kaikki muut reitit tulevat olemaan kivituhkapintaisia, mutta Maakotkanpolun päässä reitin jyrkin osuus asfaltoidaan. Pohjoisosassa Metsopuisto liitetään Ankkapuistoon Korsontien Rekolanojan alikulun kautta rakennettavalla polkuyhteydellä. Puiston nykyiset sillat (5 kpl) ovat melko huonokuntoisia ja pääosin hyvin kapeita puusiltoja. Siltojen osalta toimenpiteet ovat seuraavat: - Maakotkanpolulle johtava siltayhteys (S1) kunnostetaan ja levennetään - Luo-alueen rajalla oleva silta (S2) puretaan ja tilalle rakennetaan uusi kaarisilta - Kolme eteläisintä siltaa (S3-S5) puretaan ja siltapaikat muutetaan kaiteilla varustetuiksi rumpupaikoiksi. Rumpupaikoilla tavoitellaan siltamaista ilmettä. Siltojen osalta selvitetään vesilain mukainen lupatarve Uudenmaan ELY -keskukselta. METSOPUISTON TOIMINNOT Puiston pääasiallinen virkistyskäyttömuoto on ulkoilu. Reittien varsille sijoitetaan opastauluja kertomaan alueen luontoarvoista. Pohjoisosaan on sijoitettu viihtyisä levähdyspaikka penkkeineen. Lisäksi eteläosan niittyalueelle on osoitettu piknikpaikka, joka varustetaan pöytä-penkkiyhdistelmillä. HULEVESIEN KÄSITTELY Maakotkanpolun puiston puoleisessa päässä reitin paannejääongelma ratkaistaan reitin ja kiviröykkiön väliin sijoitettavan kivetyn pintavesipainanteen avulla. Päiväkodin suunnalta tuleva pintavesipainanne muotoillaan mutkittelevaksi. Sen varrelle tehdään pienet hulevesialtaat, jotka viivyttävät vesiä ja joiden kautta vesi johdetaan ulkoilureitin ali kivetyn painanteen kautta Rekolanojaan. Hulevesiaiheet rakennetaan niin että ne toimivat myös kuivana aikana puistoa elävöittävänä aiheina. Edellä mainittujen lisäksi Rekolanojaan johtaa useita yksityisiltä tonteilta tulevia hulevesiputkia. Putkien päät viistetään ja vesipainanteet kivetään, jotta ne eivät syövy eroosion takia. KASVILLISUUS Pohjoisosasta tulee selvästi eteläosaa rakennetumpi alue. Uusia istutuksia tehdään mm. päiväkotirakennuksen ja Metsokodin yhteyteen. Tavoitteena on tehdä pohjoisosasta kasvillisuudeltaan ny-

6 / 9 kyistä monimuotoisempi. Suunnitelmassa on otettu huomioon Metsokodin pihasuunnitelma, päiväkodin toiminnot ja ikkunoiden avautuminen puistoon sekä rakenteilla olevan asuinkerrostalon pihasuunnitelma. Pohjoisosaan tehdään istutuksia mm. kukkivilla pikkupuilla ja pensailla. Puiston yksittäispuut ja metsäiset alueet (erityisesti luo-alue) säilytetään. Lähinnä vain reittien varsilta huonokuntoiset ja kaatumiselle alttiit puut poistetaan. Reittien rakentamisen ja erityisesti siltojen purku- ja rakennustöiden yhteydessä joudutaan puustoa jonkin verran poistamaan. Yksittäispuut ja reittien varsilta metsäalueelta kookkaat puut on mitattu suunnittelun aikana. Rekolanoja säilytetään nykytilassaan. Paikoissa, joissa pajukko vaikeuttaa veden virtausta ja kerää paljon roskaa, voidaan varovaista puuston ja pensaikon karsintaa tehdä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Avoimet alueet ovat joko leikattavaa nurmikkoa (puiston pohjoisosassa) tai niittyä. Tavoitteena on että veden läheisyys on hahmotettavissa, joten yksittäisistä paikoista avataan vesinäkymiä. Suunnittelualueen eteläosassa oleva nykyinen kukkaniitty säilytetään. Metsopuistoa hoidetaan seuraavien hoitoluokkien mukaisesti: - Suurin osa pohjoisosaa A2, käyttöviheralue - Niityt B2, käyttöniitty - Metsät C2, ulkoilu- ja virkistysmetsä - Metsät, jotka kuuluvat luo -alueeseen C5, arvometsä ESTEETTÖMYYS Esteettömään ympäristöön on panostettu erityisesti Metsokodin lähiympäristössä. Puiston reitit ovat esteettömyyden perustasoa. Reitit sijoittuvat suurimmaksi osaksi loivapiirteiseen maastoon, lukuun ottamatta Maakotkanpolulle johtavaa yhteyttä. Kaikki reitit valaistaan ja niiden varsille sijoitetaan selkänojallisia penkkejä. Metsokodin piha-alueelle johtaa puiston pääkäytävältä kolme yhteyttä ja puistokäytävän varrelle sijoitetaan 50 m välein selkänojallisia ja käsinojilla varustettuja penkkejä (korotetut nk. senioripenkit). Penkkien viereen varataan tilaa myös pyörätuolille tai rollaattorille. Myös muualla puistokäytävien varrella on penkkejä, mutta niiden sijoituspaikkoja on harvemmassa. Yhteys lännestä sillan S1 yli itään varustetaan jyrkän mäen osalta käsijohteella. KALUSTEET, VARUSTEET JA RAKENTEET Sillat ja rummut Pohjoisin, Maakotkanpolulle johtava silta (S1) kunnostetaan. Kunnostuksen yhteydessä mm. siltaa levennetään ja kaiteet uusitaan. Kaiteiksi tulee Vantaan tyyppikaidemalliston mukaiset, pinnaelementillä varustetut suojakaiteet (Suojakaiteen runko 1100, piirustus 50362 ja pinnaelementti 1100, piirustus 50384) ja aurausjohde. Turvallisuussyistä kaiteita myös jatketaan nykyistä pidemmälle molemmista päistä.

7 / 9 S2 puretaan ja sen tilalle rakennetaan teräsrakenteinen Ankkapuiston mallin mukainen silta. Siltaa pidennetään (pituus 12 m) ja hyödylliseksi leveydeksi tulee 3,5m. Silta varustetaan puisilla aurausjohteilla. Etuluiska verhoillaan pyöreillä luonnonkivillä veden aiheuttaman eroosion estämiseksi. Muut kolme purettavaa siltaa korvataan rummuilla. Rumpupaikoille haetaan siltamaista ilmettä. Käytettävät rummut ovat halkaisijaltaan paikasta riippuen 1000 1400 m kokoisia muovirumpuja, rumpujen päät viistetään ja ympärys verhoillaan maakosteaan betoniin asennetuilla luonnonkivillä. Rumpujen päälle tehdään 400 mm paksuiset rakennekerrokset. Kaikille rumpupaikoille sijoitetaan Vantaan tyyppikaidemalliston mukaiset, pinnaelementillä varustetut suojakaiteet (Suojakaiteen runko 1100, piirustus 50362 ja pinnaelementti 1100, piirustus 50384) ja aurausjohdin (graniittinen reunatuki S17). Kaiteiden väri on musta RAL 9005 (Jet black). Lännestä sillan S1 yli itään johtava asfalttipintainen suhteellisen jyrkkään rinteeseen sijoittuva reitti varustetaan toiselta sivulta käsijohteella (Vantaan tyyppikaidemalliston mukainen malli 2 käsijohteella). Metsopuiston pohjoisosaan (Metsopuistikko) tehdään toisarvoinen yhteys Korsontien ali. Yhteys palvelee Ankkapuistoa ja Metsopuistoa yhdistävänä puistomaisena yhteytenä. Reitistä tulee polkumainen (leveys n. 1m), ei talvikunnossapidettävä yhteys. Sillan alitus tapahtuu teräsritilää pitkin pilarilinjan ja sillan etuluiskan välistä. Pilareita vasten sijoitetaan suojaverkko (korkeus 1,2m), minkä lisäksi Ankkapuiston puolelle jyrkän luiskan osuudelle sijoitetaan polun viereen suojakaide (korkeus 1,1m) parantamaan turvallisuutta. Polun rakentamisen yhteydessä Ankkapuiston puoleinen jyrkkä siltakeila sekä polun Rekolanojan puoleinen luiska verhoillaan luonnonkivilohkareilla. Ideakuva reittiyhteydestä Metsopuiston pohjoispuolelta Metsopuistikosta Korsontien sillan ali kohti Ankkapuistoa (vasen kuva). Oikealla maastomittausten yhteydessä otettu kuva Korsontien sillan alta kohti pilarilinjaa, jonka taakse reittiyhteys sijoitetaan. Valaistus Kaikki alueen pääreitit valaistaan puistovalaisimilla. Korsontien sillan alitukseen tulee erikoisvalaistus

8 / 9 Muut kalusteet Selkänojallisia penkkejä sijoitetaan reittien varsille niin, että Metsokodin läheisyydessä niiden etäisyys täyttää esteettömyyden vaatimukset (50 cm). Kuvassa esimerkkikalusteita alueelle, vasemmalla nk. peruspenkkimalli, joka toteutetaan Metsokodin lähiympäristössä normaalia korkeampana. Lisäksi puistoon sijoitetaan roska-astioita; valaisinpylväisiin kiinnitettäviä 60 l vetoisia rst astioita ja reittien varsille alueen luontoarvoista ja luontoaiheista kertovia opastauluja. POHJARAKENTAMINEN Perustaminen ja painumat Sillat perustetaan paalutuksen varaan. Paaluina voidaan käyttää teräsbetonipaaluja tai teräsputkipaaluja. Paalujen tunkeutumissyvyys on arvioitu olevan noin 27 m. Puiston rumpujen rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollisen kuivakuorikerroksen rikkomisen välttäminen. Rummut perustetaan murskearinan varaan. Rakennekerrokset Puiston kulkuväylien tulevat pinnat rakennetaan pääosin nykyisten reittien tasoihin. Tasauksen muutokset on esitetty reittien pituusleikkauksissa. Nykyiset rakennekerrokset uusitaan kokonaisuudessaan. Lisätäyttöjä puiston alueella on syytä välttää. Pohjoisosassa puistoa pienet, noin 0,5 m lisätäytöt ovat sallittuja. Suunnitelmassa on hyödynnetty tätä mahdollisuutta käyttämällä poistettavia pintamaita pienimuotoisessa, loivapiirteisessä maastonmuotoilussa oleskelualueen ympäristössä. SUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Konsulttina työssä oli FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tilaajana toimi Vantaan kaupungin Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala/ Kuntatekniikan keskus/ Viheralueyksikkö.

9 / 9 VUOROVAIKUTUS Suunnittelun aika on tehty internet pohjainen Webropol-kysely elokuussa 2017. Tämän lisäksi suunnittelun luonnosvaiheessa marraskuun 2017 alussa pidettiin työpajamuotoinen asukastilaisuus, jossa käsiteltiin myös Metsopuiston pohjoispuolisen Ankkapuiston suunnittelua. Asukaspalautteissa Metsopuistoon toivottiin mm. seuraavia toimenpiteitä ja parannuksia: - Ympärivuoden toimivia valaistuja reittejä, sekä penkkejä reittien varsille esteettömyys huomioon ottaen - Hiihtolatuja - Piknik paikkaa - Alueen luontoarvoista ja lajeista kertovia opastauluja - Ympäristön siistimistä kuitenkin niin, että myös metsäisyys säilyy KUSTANNUSARVIO Rakentamisen kustannusarvio on 800 000 (alv. 0 %).