Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal V a l k i s e n l ä h t e e n t i e 5 1, V a n t a a Materiaalinäytteentt ja mikrbimääritykset 2.11.2018 Työnr 2414670 FM Petriikka Karttunen
2 (32) Tiivistelmä Tutkimusten tarkituksena li selvittää mikrbinäytteentn ja -määritysten avulla sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä kerätä peruskrjauksen lähtötietja. Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin rakenteita rakenneavauksin sekä tutkittiin materiaalien mikrbilgista kunta. Materiaalinäytteitä tettiin rakennuksen ulkseinien kipsilevyrakenteisista sista, kipsirakenteisista väliseinistä sekä kattikkuniden jalustarakenteista. Näytteentt khdistettiin alueille, jilla tiedettiin lleen vesivutja tai jilla käyttäjät ireilevat vimakkaasti. Materiaalinäytteitä tettiin pääasiassa mineraalivillaeristeestä. Rakennuksen väliseinien alasissa n labratrianalyysin mukaan mikrbivaurita mineraalivillaeristeissä. Vaurit sijittuvat pääasiassa alueille, jtka vat altistuneet ksteudelle lattiilla tulvineen veden, vesipisteistä aiheutuneen riskeveden, vesipisteiden viemärivutjen tai sadevesiviemärin vutjen tai tulvimisen vuksi. Krjaavana timenpiteenä susitellaan vauriituneiden levy- ja eristemateriaalien uusimista ensi tilassa. Krjaavien timenpiteiden jälkeen vesipisteiden alueelle susitellaan lisäämään vedeneristeet väliseinä- ja lattiarakenteisiin. Vaurialueiden läheisyydessä levien viemäreiden kunt tulee tutkia ja mikäli puutteita havaitaan, ne tulee krjata. Ulkseinien levyrakenteisten sien lämmöneristeissä ikkuniden ympärillä n labratrianalyysin mukaan ksteuteen viittaavia mikrbeja. Sadevesi n vinut päästä rakenteisiin mm. ikkuniden epätiiviiden liitskhtien tai puutteellisten ikkunapellitysten kautta aiheuttaen vaurita. Krjaavana timenpiteenä susitellaan vauriituneiden materiaalien pistamista, ikkuniden ja niiden liitskhtien tiivistämistä ilmatiiviiksi rakennuksen sisäpulelta sekä sadeveden pääsyn estämistä seinärakenteisiin. Rakennuksen kattikkuniden jalustarakenteiden lämmöneristeissä n labratrianalyysin mukaan mikrbivauriita vesikatn ja kattikkunan liitskhdissa. Kattikkunan jalustan levyrakenteissa n myös paikallisesti havaittavissa ksteuteen viittaavia jälkiä. Krjaavina timenpiteinä susitellaan kattikkunarakenteiden vauriituneiden materiaalien uusimista. Vesikatn ja kattikkuniden liitskhtien tiiveys sekä vesikatn kunt tulee varmistaa ja tehdä sen phjalta tarvittavat krjaukset. Vesivudt vat aiheuttaneet ksteusrasitusta rakennuksen rakenteille ja materiaaleille. Aiempien tutkimusraprttien ja käyttäjien haastattelujen perusteella vesivutja n llut mnin paikin. Mikrbianalyysin tulkset tukevat tätä havainta vauriituneita materiaaleja n useassa paikassa. Mikrbianalyysissä tehtyjen löydösten perusteella ksteusrasitus n jatkunut paikin kauan. Susittelemme krjaustimenpiteiden alittamista mahdllisimman pian ja vauriituneiden tiljen käytön rajittamista, kunnes krjaustimenpiteet n suritettu. Mikäli tiljen käyttöä jatketaan nykyisellään, susittelemme rakennusterveysasiantuntijan tekemää altistumisen arviintia. Tämän tutkimuksen perusteella löydetyt vaurit tulee krjata. Krjaukset tulee surittaa erillisen krjaussuunnitelman mukaisesti. Tehdyt krjaukset tulee dkumentida. Rakennuksen käyttäjien tyytyväisyyttä tilihin tulee jatkssa seurata. ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal Valkisenlähteentie 51, Vantaa 5 (39) SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1 Yleistä... 6 1.1 Tilaaja... 6 1.2 Työn sisältö... 6 1.3 Työn tekijä... 6 2 Tutkimuksen taustaa... 6 3 Näytteentt, tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri... 8 4 Ulkseinät... 9 4.1 Havainnt... 9 4.2 Näytteenttpisteet ja näytteet... 9 4.3 Tulkset... 16 4.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 17 5 Väliseinät... 18 5.1 Havainnt... 18 5.2 Näytteenttpisteet ja näytteet... 19 5.3 Tulkset... 27 5.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 28 6 Yläphjat... 32 6.1 Havainnt... 32 6.2 Näytteenttpisteet ja näytteet... 34 6.3 Tulkset... 36 6.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 37 7 Yhteenvet... 38 LIITTEET Liite 1 Phjapiirustukset Liite 2 Analyysivastaus Mikrbianalyysit materiaalinäytteille JAKELU Katri Olli katri.lli@vantaa.fi Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
6 (39) Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal Valkisenlähteentie 51, Vantaa Materiaalinäytteentt ja mikrbimääritykset 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön timiala Tilakeskus, rakennuttaminen Kieltie 13 01300 Vantaa Tilaajan yhteyshenkilönä khteessa timi rakenneinsinööri Katri Olli. 1.2 Työn sisältö Timeksiantna n selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä materiaaleille tehdyn mikrbinäytteentn avulla. Näytteentssa keskitytään ensisijaisesti ireilutiljen väliseinärakenteisiin. Ulkseinä-, väliphja- ja yläphjarakenteita tutkitaan, js rakennetutkimukset niin edellyttävät. 1.3 Työn tekijä Tutkimukset khteessa suritti sisäilmatutkija FM Petriikka Karttunen. 2 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkitus li arviida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä materiaaleille tehtävien mikrbianalyysien avulla. Saatujen lähtötietjen, arviintikäynnin ja piirustusten perusteella laadittiin näytteenttsuunnitelma. Tutkimuksia khteessa suritettiin 14.6., 28.6., 30.7.2018 ja 12.9.2018. Tutkimusten aikana tehtyjen haastattelujen perusteella tiljen käyttäjät ireilevat. Osalle rakennuksen käyttäjistä n sitettu krvaavat tilat tisesta rakennuksesta. On esitetty, että ireilulla visi lla yhteys rakennuksen sisäilmaan. Oireiluun liittyvien tiljen tutkimuksia n raprtitu mm. seuraavissa dkumenteissa: - Sisäilmast, ja ksteustekninen kunttutkimus, Jkiniemen yhtenäiskulu, 17.5.2017: Tutkimukset khdistettiin tilaajan ilmittamiin ireilutilihin, jita n rakennuksessa 8 kpl (1.05, 1.06, 1.33, 1.35, 1.36, 1.53, 2.42 ja 2.44). - Sisäilmast, ja ksteustekninen kunttutkimus, Jkiniemen yhtenäiskulu, 19.5.2017: Tutkimukset khdistettiin ireilutilihin: 1.032, 1.033, 1.06, 1.12, 1.13, 1.14, 1.23, 2.13, 2.24, 2.42, 2.43. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
7 (39) Aiempien raprttien ja käyttäjien haastattelun perusteella rakennuksessa n llut tistuvia vesivutja. Vutjen takia rakennuksen vesikatt n krjattu vusina 2016-2017 vaiheittain. Käyttäjien haastattelun perusteella kattvutja n llut krjausten jälkeen. Käyttäjien haastattelun perusteella rakennuksessa n llut seuraavia vutja: Ensimmäisessä kerrksessa n llut vesivut sadevesiviemärin patutumisen ja vauriitumisen seurauksena vunna 2014, jllin vettä n tulvinut lattiille mm. päiväkdin alueella. Käytävällä 1.01 n llut vesivut väliphjaan liittyen. Teknisen työn tilissa n llut kattvut mahdlliseen kndenssiin liittyen. Käytävällä 2.20 sijaitsevan lukkahuneen 2.29 khdalla levaan kattikkunaan liittyvä vut kesällä 2017 viimeisen kattremnttivaiheen jälkeen. Opettajanhuneen 1.35 ja huneiden 1.32, 1.33, 1.34 ja 1.35 seinät vat kastuneet yläpulisen kerrksen kattvudn seurauksena. Vettä n valunut seiniä pitkin yläkerrasta. Slun 2.11 lukkahuneessa 2.12 n llut tistuvia vutja ikkunihin liittyen. Viimeisimmät vudt vat tapahtuneet syksyn 2018 aikana. Slussa 2.21 n llut vut yläphjaan liittyen. Slussa 2.21 n havaittu 20.9.2018 vimakas mikrbiperäinen haju. Slun 2.31 lukkahuneiden 2.34, 2.33 ja 2.32 khdalla n llut kattvut, jnka seurauksena vesi n valunut seiniä pitkin ja päätynyt myös ensimmäisessä kerrksessa leviin tilihin (ks. edellinen khta). Slussa 2.31 aulatilan katssa n llut vut valaisimen yläpulella. Slun 2.41 lukkahuneiden 2.44, 2.43 ja 2.42 ikkuniden liitskhdissa n llut vutja. Lukkahuneessa 1.06 n llut tistuvia vutja ikkunaan liittyen viiden vuden ajan. Viimeisin vut n llut syyskuussa 2018. Aiemmissa tutkimuksissa raprtituja havaintja vutkhdista ja tapahtuneista vudista: - Sisäilmast, ja ksteustekninen kunttutkimus, Jkiniemen yhtenäiskulu, 19.5.2017: Käyttäjien mukaan, väliseinä huneiden 1.32 ja 1.33 välillä n kastunut. Kuumakäsittelytilan 1.632 kattlevyissä n havaittu vutjälkiä. Vudn epäiltiin liittyneen katt- tai putkivutn. - Sisäilmasttekninen kunttutkimus, Jkiniemen kulu, 12.2.2018: Käytävän 1.01 katssa sekä tilassa 1.051 n llut katssa vesivut. Tilassa 1.11 n vutn viittaavia jälkiä Vesivudn katsta ikkunan vieressä tilassa 1.13. Käytävän 2.20 kattikkunassa huneen 2.29 khdalla n llut vesivut. - Kartitusraprtti, Valkisenlähteentie 51, 25.7.2014 ja Seurantaraprtti, Valkisenlähteentie 51, 31.7.2018 Sadevesiviemärin halkeamisen seurauksena tapahtunut vesivut ensimmäisessä kerrksessa. Raprtissa n phjapiirrs alueesta, jlla li havaittu khnneita ksteuksia. Alueen laajuus li n. 70 m 2. A-Insinöörien kesän 2018 aikana Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
8 (39) tekemien taltekniikkatutkimusten mukaan vut liittyi viemäröinnin patutumiseen, jnka seurauksena vesi n päässyt tulvimaan lattiille puhdistusluukuista, jiden kannet eivät le lleet kunnlla kiinni kierrettyinä, tiiviste n puuttunut tai kansisan muhvikiinnitys n pettänyt paineen vaikutuksesta. - Ensiraprtti, Valkisenlähteentie 51, 22.3.2011 Kattvut WC-tilissa 2.25 ja 2.26 viemärin tuuletusputken tiivistyksen repeämiseen liittyen Slun 2.11 aulan katssa havaittiin maalipusseja Käytävän 2.10 katssa havaittiin khnneita ksteusarvja. Ontellaattjen saumista ja tuuletusrei istä tippui vettä. Ontellaattjen sisällä li vettä. Haastattelujen ja raprttien perusteella saan tilissa n tehty krjaustimenpiteitä. 3 Näytteentt, tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti. Vauriituneiksi epäiltyihin rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia kunnn arviimiseksi. Ulk- ja väliseinien sekä kattikkunarakenteiden lämmöneristeistä, ulkseinien ikkuniden läheisyydessä levista puurakenteista ja lämmöneristeistä sekä väliseinien villaeristeistä ja levyrakenteista tettiin mikrbimateriaalinäytteitä. Näytteenttpisteiden lukumäärät (ks. näytteenttpisteiden sijainnit Liite 1): Ulkseinät, ikkuniden ympärillä levien levyrakenteisten sien lämmöneristeet ja puurakenteet (näytteet US1 US10) 10 kpl Ulkseinät, betnirakenteisten sien lämmöneristeet 0 kpl Väliseinät, kipsilevyrakenteiset (näytteet VS1 VS23) 23 kpl Väliseinät, tiili/betnirakenteiset 0 kpl Yläphjan kattikkunarakenteet (näytteet YP1 YP6) 6 kpl Yläphjan eristeet 0 kpl Alaphja 0 kpl Käytetyt tutkimus- ja näytteenttmenetelmät, viitearvt sekä käytetyt analyysilabratrit n esitetty Taulukssa 1. Taulukk 1. Analyysimenetelmät ja viitearvt. Tutkimus Näytteenttmenetelmä Viitearvt Käytetty analyysilabratri Materiaalien mikrbit Suraviljelymenetelmä Suraviljelymenetelmän tulkset ilmitetaan käyttäen + -asteikka seuraavasti: - = ei mikrbeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrbeja) ++ = 20-49 pesäkettä (khtalaisesti mikrbeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrbeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrbeja) Yllä mainittua asteikka käytetään sekä mikrbien kknaismäärän, että tunnistettujen mikrbien määrän arviimiseen. Js hmeiden ja hiivjen ja aktinmykeettien kknaismäärät vat pieniä (- Työterveyslaits Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
/+/++), lasketaan ja ilmitetaan ksteusvauriindikaattrien pesäkemäärä. 9 (39) Rakennusmateriaalissa vidaan katsa esiintyvän mikrbikasvusta, kun suraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinmykeettejä runsaasti (+++/++++). Suraviljelyn tulkset vivat viitata mikrbikasvustn sillin, kun mikrbeja n khtalaisesti tai niukasti, mutta lajistssa n ksteusvauriindikaattreita. (Asumisterveysasetuksen sveltamishje, Valvira, 8/2016) 4 Ulkseinät Ulkseinien sisäkuri n pääsin betnia, lämmöneristeenä n mineraalivilla ja julkisivuverhuksena n rapattu tiili. Osassa tilja ikkuniden välinen/viereinen seinä n puurankarakenteinen ja lämmöneristeenä n mineraalivilla. Sisäpuli n verhiltu kaksinkertaisella kipsilevyllä sekä höyrynsulkumuvilla. Ulkverhuksena n peltikasetti. 4.1 Havainnt Ulkseinissä ikkuniden ympärillä levissa levyrakenteisissa sissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa rakennuksen sisäpulella. Kaksinkertaisen kipsilevyn alla leva höyrynsulkumuvi li ehjää, mutta höyrynsulkumuvinsaumja ei ltu teipattu kiinni puurunkn, jten liitskhta ei le ilmatiivis. Ikkuniden ympärillä levat puurakenteet livat mnin paikin rakennettu kyllästettyä puuta käyttäen. Paikin puurakenteissa näkyi ksteuteen viittaavia jälkiä ja tummentumaa. Mineraalivilla li mnin paikin silmämääräisesti tummentunutta (viittaa pölyyn). Rakenteiden materiaaleissa ei llut pikkeavaa hajua. 4.2 Näytteenttpisteet ja näytteet Näytteentt suritettiin 14.6.2018 (US1), 28.6.2018 (US2 US7) ja 30.7.2018 (US8 US10). Materiaalinäytteitä tettiin rakennuksen ulkseinistä, ikkuniden ympäriltä levista sisäpulelta levyrakenteisista sista, jista n llut mahdllinen ilmayhteys hunetilihin. - US1: Näyte tettiin lukkahuneen 1.54 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta puretun ktelrakenteen takaa. Näyte n mineraalivillaa. Näyte tettiin n. 40 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 1-3). - US2: Näyte tettiin lukkahuneesta 1.53 ikkunan vieressä levasta levyrakenteisesta sasta. Näyte n mineraalivillaa. Näyte tettiin n. 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 4-7). - US3: Näyte tettiin terveydenhitajan huneesta 1.05 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta. Näytteenttpisteen vieressä levassa puurakenteessa li havaittavissa silmämääräisesti tummentumaa. Näyte tettiin n. 50 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte n mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 8 ja 9). - US4: Näyte tettiin lukkahuneesta 1.06 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta. Näytteenttpisteen vieressä levassa puurakenteessa Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
10 (39) li ksteuteen viittaavia jälkiä. Näyte tettiin n. 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte n mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 10 13). - US5: Näyte tettiin lukkahuneen 1.24 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta. Näytteenttpisteen vieressä levassa puurakenteessa li ksteuteen viittaavia jälkiä. Näyte tettiin n. 50 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte n mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 14 ja 15). - US6: Näyte tettiin päiväkdin huneesta 1.42 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta. Näyte tettiin n. 60 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte n mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 16 ja 17). - US7: Näyte tettiin päiväkdin huneesta 1.42 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta. Näyte tettiin n. 50 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li puuta ja siinä li silmämääräisesti tarkasteltuna värimuutsta (Kuvat 16 ja 17). - US8: Näyte tettiin huneen 1.32 ikkunan vieressä levasta ulkseinän levyrakenteisesta sasta ikkunan alareunan krkeudelta (n. 50 cm lattian pinnasta). Näyte n mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 18 ja 19). - US9: Näyte tettiin pettajanhuneen 1.35 ulkseinästä kahden ikkunan välistä, nin 50 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 20 22). - US10: Näyte tettiin käytävältä 2.40 lukkahuneen 2.50 ven ulkpulelta ikkunan vieressä levasta levyrakenteesta. Näyte tettiin n. 160 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 23 ja 24). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
11 (39) Kuva 1. Näyte US1 tettiin lukkahuneen 1.54 ikkunan vieressä levan ktelrakenteen takana levasta levyrakenteisesta sasta. Kuva 2. Näytteen US1 näytteenttpiste lukkahuneessa 1.54. Kuva 3. Näytteen US1 näytteenttpiste lukkahuneessa 1.54. Kuva 4. Näytteen US2 näytteenttpaikka lukkahuneessa 1.53. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
12 (39) Kuva 5. Näyte US2 tettiin ikkunan vieressä levan levyrakenteen takaa mineraalivillasta lukkahuneesta 1.53. Kuva 6. Näyte US2 tettiin ikkunan vieressä levan levyrakenteen takaa mineraalivillasta lukkahuneesta 1.53. Kuva 7. Lukkahuneessa 1.53 näytteenttpisteen US2 vieressä leva puurakenne. Kuva 8. Terveydenhitajan huneen 1.05 näytteenttpiste US3. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
13 (39) Kuva 9. Terveydenhitajan huneen 1.05 näytteenttpis teen US3 vieressä leva puurakenne. Kuva 10. Näytteen US4 näytteenttpiste lukkahuneessa 1.06. Kuva 11. Näytteen US4 näytteenttpiste lukkahuneessa 1.06. Kuva 12. Näytteen US4 näytteenttpiste lukkahuneessa 1.06. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
14 (39) Kuva 13. Näytteenttpisteen US4 vieressä leva puurakenne lukkahuneessa 1.06. Kuva 14. Näytteenttpiste US5 lukkahuneessa 1.24. Kuva 15. Näytteenttpisteen US5 vieressä leva puurakenne ja siinä levia ksteuteen viittaavia jälkiä lukkahuneessa 1.24. Kuva 16. Näytteiden US6 ja US7 näytteenttpisteet päiväkdin huneessa 1.42. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
15 (39) US6 US7 Kuva 17. Näytteiden US6 ja US7 näytteenttpisteet päivä kdin huneessa 1.42. Kuva 18. Näyte US8 tettiin huneen 1.32 ulkseinästä. Kuva 19. Näytteen US8 näytteenttpiste huneessa 1.32. Kuva 20. Näytteen US9 näytteenttpiste huneessa 1.35. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
16 (39) Kuva 21. Näytteen US9 näytteenttpiste huneessa 1.35. Kuva 22. Näytteen US9 näytteenttpiste huneessa 1.35. Kuva 23. Näytteen US10 näytteenttpiste käytävällä 2.40 lukkahuneen 2.50 ven ulkpulella. Kuva 24. Näytteen US10 näytteenttpiste käytävällä 2.40 lukkahuneen 2.50 ven ulkpulella. 4.3 Tulkset Analyysitulsten perusteella: Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
17 (39) - Yhdessä näytteessä (1/10) n vahva viite vaurista (näyte US4) - Viidessä näytteessä (5/10) n heikk viite vaurista (näytteet US2, US3, US5, US6, US9) - Neljässä näytteessä (4/10) ei le viitettä vaurista (näytteet US1, US7, US8, US10) Lukkahuneesta 1.54, huneesta 1.32, päiväkdin huneesta 1.42 ja käytävältä 2.40 (lukkahuneen 2.50 ven vierestä) tetuissa näytteissä (US1, US7, US8, US10) mikrbist n tavanmainen. Lukkahuneen 1.53 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US2) (Aspergillus versiclr) sekä sädesientä (Streptmyces). Terveydenhitajan huneen 1.05 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US3) (Aspergillus niger) sekä Cladsprium-hmetta. Lukkahuneen 1.24 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US5) (Aspergillus (A.) fumigatus, A. niger, A. ustus). Päiväkdin huneen 1.42 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US6) (Aspergillus fumigatus, Eurtium). Opettajanhuneen 1.35 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US9) (Aspergillus (A.) fumigatus, A.versiclr, Chaetmium, Sphaerpsidales,) sekä sädesientä (Streptmyces). Lukkahuneen 1.06 ulkseinän lämmöneristeessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja (US4) (Aspergillus (A.) niger, A. versiclr, A. chraceus) sekä Cladsprium-hmetta. Näytteenttpisteet sekä analyysitulkset n esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 2. 4.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Lukkahuneissa 1.53, 1.24 ja 1.06 sekä terveydenhitajan huneessa 1.05, päiväkdin huneessa 1.42 ja pettajanhuneessa 1.35 ikkuniden viereisten levyrakenteisten ulkseinien lämmöneristeissä n pieniä määriä ksteuteen viittaavia mikrbeja. Lukan 1.06 ja lukan 1.05 lämmöneristeissä n myös Cladsprium-hmetta. Sadevesi n vinut päästä rakenteisiin mm. ikkuniden epätiiviiden liitskhtien ja puutteellisten pellitysten kautta. Epäpuhtaudet vivat levitä huneilmaan epätiiviiden rakenteellisten liitskhtien kautta painesuhteiden vaihdellessa. Tistaiseksi n tutkittu vain ulkseinien puurankarakenteisia sia ikkuniden läheisyydessä. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Ulkseinien levyrakenteisten sien lämmöneristeet, jissa esiintyy ksteuteen viittaavia mikrbeja, susitellaan uusimaan. Krjauksia n tehty sittain kesän 2018 aikana (krjaukset tulee tehdä lppuun). Krjaukset eivät kskeneet pettajanhunetta 1.35. Betnirakenteisten ulkseinien liitskhdat ikkunihin ja levyrakenteisiin siin tulee tiivistää sisäpulelta ilmatiiviiksi. Krjaukset n tehty sittain kesän 2018 aikana. Krjaukset eivät kskeneet pettajanhunetta 1.35. Sadeveden pääsy seinärakenteisiin tulee estää. Susittelemme selvittämään kivirakenteisten ulkseinien eristeiden kunnn. Susittelemme ikkunapellitysten ja peltikasettien kunnn ja tiiveyden selvittämistä. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
5 Väliseinät 18 (39) Rakennuksessa n tiilirakenteisten väliseinien lisäksi kaksinkertaisesta kipsilevystä rakennettuja väliseiniä, jissa n metalliranka ja mineraalivillaeriste. 5.1 Havainnt Lukkahuneen 1.54 tiilirakenteisessa väliseinässä havaittiin ksteuteen viittaavia, j kuivuneita jälkiä (HAV1, Liite 1) (Kuvat 25 ja 26). Jälkiä esiintyi lattian tassta aina n. 2 metrin krkeuteen saakka. Kyseisestä seinästä ei tettu materiaalinäytteitä, kska seinän vauriitunut pintasa purettiin välittömästi. Krjaus suritettiin kesän 2018 aikana. Lukkahuneessa 1.14 levan väliseinän alasassa havaittiin ksteuteen viittaavia jälkiä (HAV 2, Liite 1). 1.11 pulelta tarkasteltuna sama väliseinä li alasasta tumman kasvustn peitssa. Lukkatiljen 1.13 ja 1.14 sekä slun 1.11 väliseiniä yhdistävässä khdassa sijaitsee ktelrakenne, jssa n sadevesiviemäri, jnka liits n vutanut. Slun ktelrakenne li myös vauriitunut ksteuden vaikutuksesta. Seinistä ei tettu materiaalinäytteitä, kska kaikki vauriituneet rakenteet purettiin välittömästi ja krjaukset susitettiin kesän 2018 aikana (Kuvat 27 ja 28). Lukkahuneessa 2.13 levan väliseinän alasassa li seinän sisäpinnilla silmin havaittavaa värimuutsta (HAV3, Liite 1). Lukkatiljen 2.13 ja 2.14 sekä slun 2.11 väliseiniä yhdistävässä khdassa sijaitsee ktelrakenne, jssa n sama sadevesiviemäri kuin alemmassakin kerrksessa. Ktelrakenne ja vauriituneet väliseinät purettiin välittömästi ja krjaukset suritettiin syksyn 2018 aikana. Käytävällä 2.20 WC-tilan 2.26 väliseinässä n halkeamia (HAV4, Liite 1) (Kuvat 29 ja 30). Kuva 25. Ksteuteen viittaavia jälkiä lukkahuneen 1.54 tiilirakenteisessa väliseinässä (HAV1, Liite 1). Jäl jet livat tutkimushetkellä kuivia. Kuva 26. Ksteuteen viittaavia jälkiä lukkahuneen 1.54 tiilirakenteisessa väliseinässä (HAV1, Liite 1). Jäljet livat tutkimushetkellä kuivia. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
19 (39) Kuva 27. Ksteusvauri lukkahuneen 1.14 väliseinässä (HAV2, Liite 1). Kuva 28. Ksteusvauri ja purettu ktelrakenne slun 1.11 väliseinässä (HAV2, Liite 1). Kuva 29. WC-tilan 2.26 väliseinässä levia halkeamia (HAV4, Liite 1). Kuva 30. WC-tilan 2.26 väliseinässä levia halkeamia (HAV4, Liite 1). 5.2 Näytteenttpisteet ja näytteet Näytteentt suritettiin 28.6.2018 (VS1 VS6), 28.6.2018 (VS7 VS11) ja 12.9.2018 (VS12 VS23). Rakennuksen kipsilevyrakenteisista väliseinistä tettiin materiaalinäytteitä alueilta, jtka vat altistuneet ksteudelle jk sadevesiviemäreiden patutumisen ja vaurin takia (mm. päiväkdin alue) tai vat vineet altistua ksteudelle vesipisteistä peräisin levan riskeveden tai viemärivudn takia (lukkahuneiden vesipisteiden läheisyys tai sadevesiviemärin läheisyys). Materiaalinäytteet livat pääasiassa mineraalivillaa, mutta lisäksi tettiin näyte kipsilevystä. - VS1: Näyte tettiin päiväkdin huneesta 1.43 väliseinän alasasta, nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta ktelrakenteen vierestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 31 ja 32). - VS2: Näyte tettiin päiväkdin huneesta 1.43 väliseinän alasasta, nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 33). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
20 (39) - VS3: Näyte tettiin päiväkdin huneesta 1.43 väliseinän alasasta, nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 34). - VS4: Näyte tettiin lukkahuneesta 1.23 väliseinän alasasta vesipisteen ja lukan ven välistä nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li kipsilevyä. Levyssä li havaittavissa silmämääräisesti tarkasteltuna tummaa värimuutsta (HAV5, Liite 1) (Kuvat 35 ja 36). - VS5: Näyte tettiin lukkahuneesta 1.23 väliseinän alasasta vesipisteen ja lukan ven välistä nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 35 ja 36). - VS6: Näyte tettiin päiväkdin huneen 1.42 väliseinästä väliven vierestä, n. 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 37). - VS7: Näyte tettiin huneiden 1.32 ja 1.33 välisestä kipsilevyrakenteisesta väliseinästä nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 38 ja 39). - VS8: Näyte tettiin lukkahuneen 2.13 väliseinästä vesipisteen ja lukan ven välistä nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Vesipisteen edustalle li vaihdettuaiemmin uusi lattiapinnite. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa. - VS9: Näyte tettiin lukkahuneesta 2.23 väliseinästä vesipisteen ja lukan ven välistä nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Vesipisteen edustalle li vaihdettuaiemmin uusi lattiapinnite. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 40 ja 41). - VS10: Näyte tettiin lukkahuneen 2.33 väliseinästä vesipisteen ja lukan ven välistä n. 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 42 ja 43). - VS11: Näyte tettiin hunetilasta 2.41 ktelrakenteen vierestä n. 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 44). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
21 (39) Kuva 31. Näyte VS1 tettiin huneesta 1.43 väliseinän alasan mineraalivillaeristeestä ktelrakenteen vierestä. Kuva 32. Näyte VS1 tettiin huneesta 1.43 väliseinän alasan mineraalivillaeristeestä ktelrakenteen vierestä. Kuva 33. Näyte VS2 tettiin huneesta 1.43 väliseinän alasan mineraalivillaeristeestä. Kuva 34. Näyte VS3 tettiin huneesta 1.43 väliseinän alasan mineraalivillaeristeestä. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
22 (39) Kuva 35. Näytteet VS4 ja VS5 tettiin lukkahuneen 1.23 väliseinän alasasta vesipisteen ja ven välistä (HAV5, Liite 1). Kuva 36. Näytteet VS4 ja VS5 tettiin lukkahuneen 1.23 väliseinän alasasta vesipisteen ja ven välistä (HAV5, Liite 1). Kuva 37. Näytteen VS6 näytteenttpaikka päiväkdin huneessa 1.42. Kuva 38. Näytteen VS7 näytteenttpaikka huneessa 1.32. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
23 (39) Kuva 39. Näytteen VS7 näytteenttpaikka huneessa 1.32. Kuva 40. Näytteen VS9 näytteenttpaikka lukkahuneessa 2.23. Kuva 41. Näytteen VS9 näytteenttpaikka lukkahuneessa 2.23. Kuva 42. Näytteen VS10 näytteenttpaikka lukkahuneessa 2.33 Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
24 (39) Kuva 43. Näytteen VS10 näytteenttpaikka lukkahuneessa 2.33. Kuva 44. Näytteen VS11 näytteenttpaikka hunetilassa 2.41. - VS12: Näyte tettiin pettajanhuneen 1.35 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 45). - VS13: Näyte tettiin lukkahuneen 2.43 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 46). - VS14: Näyte tettiin lukkahuneen 2.42 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 47). - VS15: Näyte tettiin aulan 2.41 väliseinän yläsasta nin 200 cm krkeudelta lattian pinnasta ktelrakenteen vierestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 48). - VS16: Näyte tettiin lukkahuneen 2.33 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta lattian pinnasta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 49). - VS17: Näyte tettiin lukkahuneen 2.32 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta vesipisteen läheisyydestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 50). - VS18: Näyte tettiin aulatilan 2.31 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta ktelrakenteen vierestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 51). - VS19: Näyte tettiin lukkahuneen 2.24 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta vesipisteen läheisyydestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 52). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
25 (39) - VS20: Näyte tettiin aulan 2.21 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta ktelrakenteen vierestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 53). - VS21: Näyte tettiin lukkahuneen 2.23 veliseinän yläsasta nin 200 cm krkeudelta lattian pinnasta vesipisteen yläpulelta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 54). - VS22: Näyte tettiin aulatilan 2.21 väliseinän alasasta nin 20 cm krkeudelta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 55). - VS23: Näyte tettiin aulatilan 2.21 väliseinän alasasta nin 200 cm krkeudelta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 55). Kuva 45. Näytteen VS12 näytteenttpiste pettajanhuneessa 1.35. Kuva 46. Näytteen VS13 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.43. Kuva 47. Näytteen VS14 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.42. Kuva 48. Näytteen VS15 näytteenttpiste aulatilassa 2.41. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
26 (39) Kuva 49. Näytteen VS16 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.33. Kuva 50. Näytteen VS17 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.32. Kuva 51. Näytteen VS18 näytteenttpiste aulatilassa 2.31. Kuva 52. Näytteen VS19 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.24. Kuva 53. Näytteen VS20 näytteenttpiste aulatilassa 2.21. Kuva 54. Näytteen VS21 näytteenttpiste lukkahuneessa 2.23. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
27 (39) VS23 VS22 Kuva 55. Näytteiden VS22 ja VS23 näytteenttpisteet aulatilassa 2.21. 5.3 Tulkset Analyysitulsten perusteella: - Kahdessatista näytteessä (12/23) ei le viitettä vaurista (VS1, VS10, VS13, VS14, VS15, VS16, VS17, VS18, VS19, VS21, VS22, VS23) - Viidessä näytteessä (5/23) n heikk viite vaurista (VS6, VS7, VS9, VS12, VS20) - Neljässä näytteessä (4/23) n viite vaurista (VS2, VS3, VS4, VS11) - Kahdessa näytteessä (2/23) n vahva viite vaurista (VS5, VS8) Lukkahuneista ja aulatilista 1.43, 2.33, 2.43, 2.42, 2.44 (tinen näyte), 2.32, 2.31, 2.24, 2.23 (tinen näyte) sekä 2.21 (kaksi näytettä) tetuissa näytteissä (VS1, VS10, VS13, VS14, VS15, VS16, VS17, VS18, VS19, VS21, VS22, VS23) mikrbist n tavanmainen. Päiväkdin huneen 1.43 väliseinän eristeessä (näyte VS2) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus versiclr, A. chraceus, A. penicillides, A., Engydntium, Rhizpus, Wallemia) sekä sädesientä (Streptmyces). Päiväkdin huneen 1.43 väliseinän eristeessä (näyte VS3) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus versiclr, A. chraceus, A. varitii) sekä Penicillium-hmetta ja runsaasti sädesientä (Streptmyces). Päiväkdin huneen 1.44 väliseinän eristeessä (näyte VS6) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus chraceus) ja sädesientä (Streptmyces). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
28 (39) Huneen 1.32 väliseinän eristeessä (näyte VS7) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus fumigatus, A. penicillides), sekä sädesientä (Streptmyces). Opettajanhuneen 1.35 väliseinän eristeestä (VS12) n ksteuteen viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus, Stachybtrys) sekä sädesientä (Streptmyces). Lukkahuneen 1.23 väliseinän eristeessä (näyte VS5) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus chraceus, Fusarium) sekä Penicillium-hmetta ja sädesientä (Streptmyces). Lukkahuneen 1.23 väliseinän kipsilevyssä (näyte VS4) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus chraceus, A. ustus, Ulcladium) sekä Penicillium-hmetta. Lukkahuneen 2.13 väliseinän eristeessä (näyte VS8) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus, Stachybtrys), Penicillium-hmetta sekä sädesientä (Streptmyces). Aulatilan 2.21 väliseinän eristeessä (näyte VS20) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus). Lukkahuneen 2.23 väliseinän eristeessä (näyte VS9) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus) sekä sädesientä (Streptmyces). Lukkahuneen 2.33 väliseinän eristeessä (näyte VS10) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus). Slun 2.41 väliseinän eristeessä (näyte VS11) n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus, Stachybtrys) sekä sädesientä (Streptmyces). Näytteenttpisteet sekä analyysitulkset n esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 2. 5.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Päiväkdin väliseinien alasat huneissa 1.43 ja 1.44 vat vauriituneet ksteuden vaikutuksesta. Alueen lattiilla n tulvinut vettä vunna 2014 sadevesiviemärin patutumisen ja vauriitumisen seurauksena ja tdennäköisesti väliseinät vat altistuneet ksteudelle sillin. Mikrbivaurit vivat heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Lukkahuneissa 1.13 (HAV2, Liite 1) ja 1.23 (HAV5, Liite 1), 2.13, 2.23 sekä aulatilissa 2.21 ja 2.41 väliseinien alasat vat vauriituneet ksteuden vaikutuksesta. Vaurit vat lukkahuneiden vesipisteiden ja aulatiljen ktelrakenteiden läheisyydessä (ktelrakenteissa sijaitsee mm. sadevesiviemäri). Lukkahuneissa riskevesi tai vesipisteen viemärin ja sadevesiviemärin paikallinen vut n vinut mahdllistaa veden pääsyn rakenteeseen. Vauri vi heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Opettajanhuneen 1.35 sekä huneen 1.32 väliseinät vat vauriituneet ksteuden vaikutuksesta. Ylemmässä kerrksessa lleen kattvudn seurauksena vettä n vutanut alempaan kerrkseen seiniä pitkin (ks. Luku 2), mikä n vinut altistaa rakenteet ksteudelle. Vauri vi heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Lukkahuneen 1.54 tiilirakenteinen seinä n vauriitunut pintasastaan ksteuden vaikutuksesta (HAV1, Liite 1). Kska ksteusjälkiä esiintyi n. 2 m krkeudella seinässä, ksteus n vinut valua seinärakenteeseen yläphjan suunnasta. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Vauriituneiden kipsilevyrakenteisten seinien levyrakenteet ja eristeet tulee uusia välittömästi. Susittelemme sittaisen seinän uusimisen sijaan kk seinän uusimista kerralla, kska kustannus ja työmäärä vat lähes samat. Lisäksi kk seinä uusimalla varmistutaan siitä, että kaikki Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
29 (39) seinässä mahdllisesti levat epäpuhtaudet pistuvat. Kuvissa 56 59 n esitetty susiteltu krjausalue. Päiväkdin salta krjaustyöt alitettiin elkuussa 2018 (työn lppuun saattaminen tulee varmistaa). Lukkahuneiden 1.13, 1.14, 1.23, 1.24 ja 1.54 väliseinien salta työ tehtiin kesän 2018 aikana. Lukkahuneiden 2.13 ja 2.14 väliseinien salta työ alitettiin syksyllä 2018 (työn lppuun saattaminen tulee varmistaa). Vesipisteiden alueelle tulee lisätä vedeneristeet sujaamaan väliseinää ja lattiarakennetta riskevedeltä. Vauriituneiden väliseinien läheisyydessä sijaitsevien viemäreiden kunt tulee selvittää ja krjaavat timenpiteet tteutettava välittömästi. Lukkahuneen 1.54 tiilirakenteisen väliseinän ja yläphjan liitskhdan tiiveys tulee tarkastaa ja tarvittaessa krjata. Kuva 56. Kaikki merkityllä alueella sijaitsevat kipsilevyrakenteiset väliseinät tulee uusia. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
30 (39) Kuva 57. Kaikki merkityllä alueella sijaitsevat kipsilevyrakenteiset väliseinät tulee uusia. Kuva 58. Kaikki merkityllä alueella sijaitsevat kipsilevyrakenteiset väliseinät tulee uusia. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
31 (39) Kuva 59. Kaikki merkityllä alueella sijaitsevat kipsilevyrakenteiset väliseinät tulee uusia. Kuva 60. Kaikki merkityllä alueella sijaitsevat kipsilevyrakenteiset väliseinät tulee uusia. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
6 Yläphjat 32 (39) Saadun tiedn mukaan rakennuksessa n llut tistuvia vesivutja yläphjassa. Vesikatta ja kattikkunita n krjattu vaiheittain. Vutja n llut myös kattremntin viimeisen vaiheen jälkeen. Ei le täysin selvää, missä ja millä laajuudella krjaukset n tteutettu. 6.1 Havainnt Kulun keittiön tilassa 1.71 levan kattikkunan levyrakenteessa n havaittavissa ksteuden kndensitumiseen viittaavia jälkiä (HAV6, Liite 1) (Kuvat 61 ja 62). Käytävällä 2.20 sijaitsevassa WC-tilan 2.26 alas lasketun katn levyissä n havaittavissa vutjälkiä (HAV4, Liite 1) (Kuvat 63 ja 64). Yläphjassa ntellaattjen saumakhdissa ja läpivienneissä n havaittavissa runsaasti vutjälkiä (mm. HAV7, Liite 1) (Kuvat 65 68). Kattikkuniden jalustarakenteissa n mineraalivillaeristys ntellaattjen ja kipsilevyjen välissä. Välitilasta n sura ilmayhteys huneilmaan (Kuva 78). Kuva 61. Ksteuteen viittaavia jälkiä keittiön tilassa 1.71 levan kattikkunan levyrakenteessa (HAV6, Liite 1). Kuva 62. Ksteuteen viittaavia jälkiä keittiön tilassa 1.71 levan kattikkunan levyrakenteessa (HAV6, Liite 1). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
33 (39) Kuva 63. WC-tilan 2.26 katn alaslaskun levyssä levia vutjälkiä (HAV4, Liite 1). Kuva 64. WC-tilassa 2.26 leva sadevesiviemärin läpivienti ja vutjälkiä (HAV4, Liite 1). Kuva 65. Yläphjan ntellaatan saumakhdassa levia vutjälkiä (HAV8, Liite 1). Kuva 66. Yläphjan ntellaatan saumakhdassa levia vutjälkiä (HAV8, Liite 1). Kuva 67. Yläphjan ntellaatan läpivientien khdalla levia vutjälkiä (HAV7, Liite 1). Kuva 68. Yläphjan ntellaatan läpivientien khdalla levia vutjälkiä (HAV8, Liite 1). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
6.2 Näytteenttpisteet ja näytteet 34 (39) Näytteentt suritettiin 14.6.2018 (YP1 YP6). Kattikkuniden jalustarakenteissa n mineraalivillaeristys kipsilevyn takana. Materiaalinäytteet tettiin mineraalivillasta. - YP1: Näyte tettiin lukkahuneessa 1.53 levan kattikkunan jalustarakenteesta. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 69 ja 70). - YP2: Näyte tettiin lukkahuneessa 1.53 sijaitsevan kattikkunan jalustarakenteesta (vastakkaiselta pulelta näytteeseen YP1 nähden). Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 71 ja 72). - YP3: Näyte tettiin slun 2.41 khdalla käytävällä 2.40 levan kattikkunan jalustarakenteesta. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 73 ja 74). - YP4: Näyte tettiin slun 2.41 khdalla käytävällä 2.40 levan kattikkunan jalustarakenteesta. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuva 73). - YP5: Näyte tettiin huneen 2.29 khdalla käytävällä 2.40 levan pikittaisen kattikkunan jalustarakenteesta. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 75-77). - YP6: Näytteen YP6 näytteenttpiste sijaitsee käytävällä 2.40 lukkahuneen 2.30 khdalla levan kattikkunan päädyn jalustarakenteessa. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä villaeristeestä. Näyte li mineraalivillaa. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään pikkeavaa (Kuvat 78). Kuva 69. Näytteen YP1 näytteenttpaikka lukkahuneessa 1.53. Kuva 70. Näytteen YP1 näytteenttpaikka lukkahuneessa 1.53. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
35 (39) Kuva 71. Näytteen YP2 näytteenttpaikka lukkahuneessa 1.53. Kuva 72. Näytteen YP2 näytteenttpaikka lukkahuneessa 1.53. YP3 YP4 Kuva 73. Näytteiden YP3 ja YP4 näytteenttpisteet slun 2.41 khdalla käytävällä 2.40 levan kattikkunan jalustarakenteissa. Kuva 74. Näytteen YP3 näytteenttpisteet slun 2.41 khdalla käytävällä 2.40 levan kattikkunan jalustarakenteessa. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
36 (39) Kuva 75. Näyte YP5 tettiin käytävällä 2.40 huneen 2.29 khdalla pikittain levan kattikkunan jalustarakenteessa. Kuva 76. Näyte YP5 tettiin käytävällä 2.40 huneen 2.29 khdalla pikittain levan kattikkunan jalustarakenteessa. Kuva 77. Näytteen YP5 näytteenttpiste käytävällä 2.40 huneen 2.29 khdalla pikittain levan kattikkunan jalustarakenteessa. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä villaeristeestä. Kuva 78. Näytteen YP6 näytteenttpiste käytävällä 2.40 lukkahuneen 2.30 khdalla levan kattikkunan päädyn jalustarakenteessa. Näyte tettiin ntellaatan ja kipsilevyn välistä villaeristeestä. Pinnittamatnta mineraalivillapintaa. 6.3 Tulkset Analyysitulsten perusteella: - Yhdessä näytteessä (1/6) n heikk viite vaurista (näyte YP5) - Kahdessa näytteessä (2/6) n viite vaurista (YP3, YP6) - Klmessa näytteessä (3/6) ei le viitettä vaurista (YP1, YP2, YP4) Lukkahuneessa 1.53 sijaitsevasta kattikkunasta tetuissa eristenäytteissä (YP1 ja YP2) sekä slun 2.41 khdalla levan kattikkunan eristenäytteessä (YP4) mikrbist n tavanmainen. Slun 2.41 khdalla käytävällä 2.40 levasta kattikkunasta tetussa eristenäytteessä (YP3) esiintyy ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus versiclr, Stachybthys) sekä Penicillium-hmetta. Huneen 2.29 khdalla käytävällä 2.40 levan kattikkunan eristenäytteessä (YP5) esiintyy ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus fumigatus, A. ustus, Eurtium). Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
37 (39) Lukkahuneen 2.30 khdalla käytävällä 2.20 levan kattikkunan eristenäytteessä (YP6) esiintyy ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus ustus, Ulcladium) sekä Penicillium-hmetta. Näytteenttpisteet sekä analyysitulkset n esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 2. 6.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Tisessa kerrksessa sijaitsevien kattikkuniden eristeet vat vauriituneet paikin ksteuden vaikutuksesta. Ksteus n vinut päästä rakenteeseen mm. vesikatn ja kattikkunan liitskhdan tai kattikkunan tiivisteiden vutamisen tai ksteuden kndensitumisen seurauksena. Kattikkuniden jalustarakenteiden lämmöneristeenä leva pinnittamatn mineraalivilla n surassa ilmayhteydessä huneilmaan ja vi tästä syystä heikentää sisäilman laatua. Liikkuva ilma vi kuljettaa mineraalivillapölyä vapaasti hunetilissa. Vesikatlta ntellaatan läpi tulevan sadevesiviemärin vut n aiheuttanut katn alaslaskulevyjen vauriitumisen tisessa kerrksessa sijaitsevassa WC-tilassa (puute sadevesiviemärissä tdettiin kesällä 2018 tehdyssä viemärikuvauksessa, ks. taltekniikkaselvitys). Yläphjan ntellaattjen saumat ja läpiviennit vat vutaneet jk vesikatn vutjen tai ntellaattihin asennusvaiheen aikana päässeestä vedestä. Vesi n vutanut läpivientien ja saumjen kautta uls. Ontellaattjen läpivientien vudt vat seurausta siitä, että nteliden sisään n päässyt vettä rakennusaikana tai sen jälkeen. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Kattikkuniden vauriituneet eristeet ja levyrakenteet tulee uusia. Kattikkuniden ja vesikatn liitskhtien tiiveys tulee varmistaa ja tarvittaessa krjaukset tulee tteuttaa. Kattikkuniden tiivisteiden kunt tulee tarkastaa ja tarvittaessa tiivisteet tulee uusia. Mineraalivillakuitujen pääsy huneilmaan tulee estää. Vesikatn kunt tulee varmistaa ja tarvittaessa krjaukset tehdä. Vauriitunut sadevesiviemäri tulee krjata. Vauriituneet alaslaskulevyt tulee uusia. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
7 Yhteenvet 38 (39) Tutkimusten tarkituksena li selvittää mikrbinäytteentn ja -määritysten avulla sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä kerätä peruskrjauksen lähtötietja. Tutkimuksissa keskityttiin tilihin, jihin n khdistunut ksteusrasitusta tai jissa käyttäjät vat ireilleet. Vauriituneiksi epäiltyihin rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia materiaalien kunnn arviimiseksi. Tämä tutkimus rajautui pääasiassa ulk- ja väliseinien sekä kattikkunarakenteiden lämmöneristeisiin. Tässä tutkimuksessa ei arviitu ylä-, väli- tai alaphjan, ulkseinien betnirakenteisten sien tai tiili/betnirakenteisten väliseinien mikrbilgista kunta. Materiaalinäytteiden mikrbimäärityksissä tehtyjen löydösten perusteella vauriita n useassa paikassa rakennusta. Kipsilevyrakenteisten väliseinien alasat vat vauriituneet paikin ksteuden vaikutuksesta. Ulkseinien levyrakenteisten sien lämmöneristeissä ikkuniden läheisyydessä n ksteuteen viittaavia mikrbeja. Kattikkuniden eristeet vat vauriituneet paikin ksteuden vaikutuksesta. Näillä tekijöillä n sisäilman laatua heikentävä vaikutus. Krjaavina timenpiteinä susittelemme: - Väliseinien vauriituneiden levy- ja eristemateriaalien uusimista riittävältä laajuudelta ensi tilassa. Vesipisteiden alueelle susitellaan lisäämään vedeneristeet väliseinä- ja lattiarakenteisiin. Vaurialueiden läheisyydessä levien viemäreiden kunt tulee tutkia ja mikäli puutteita havaitaan, ne tulee krjata. - Ulkseinien levyrakenteisten sien vauriituneiden materiaalien pistamista, ikkuniden ja niiden liitskhtien tiivistämistä ilmatiiviiksi rakennuksen sisäpulelta sekä sadeveden pääsyn estämistä seinärakenteisiin. - Vesikatn ja kattikkuniden liitskhtien tiiveyden ja vesikatn kunnn varmistamista ja sen phjalta tarvittavien krjausten tekemistä. Susittelemme, että krjaustimenpiteet alitetaan mahdllisimman pian ja vauriituneiden tiljen käyttöä tulee rajittaa, kunnes krjaustimenpiteet n suritettu. Mikäli tiljen käyttöä jatketaan nykyisellään, susittelemme rakennusterveysasiantuntijan tekemää altistumisen arviintia. Susittelemme näytteentta ulkseinä- ja yläphjarakenteiden salta ainakin niistä sista, jissa n rakennetutkimusten perusteella edellytykset eristeiden kastumiselle. Näytteentt tulee surittaa erillisen tutkimussuunnitelman mukaisesti. Näytteitä tulee ttaa riittävä määrä, kska muutaman yksittäisen näytteen perusteella ei vida tehdä jhtpäätöksiä rakenteen mikrbivauriitumisesta tai sen mikrbilgisesta kunnsta. Tämän tutkimuksen perusteella löydetyt vaurit tulee krjata. Krjaukset tulee surittaa erillisen krjaussuunnitelman mukaisesti. Tehdyt krjaukset tulee dkumentida. Rakennuksen käyttäjien tyytyväisyyttä tilihin tulee jatkssa seurata. Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
39 (39) Yleistä ksteusvauriituneiden rakenteiden purkamisesta Ksteusvauriituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tilihin tulee estää riittävällä sujauksella (purkutyöalueen sastinti muviseinin ja alipaineistus) sekä hulehdittava työntekijöiden sujauksesta. Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purkutöissä n humiitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtineuvstn asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Krjaustöistä n laadittu hje Ratu-krtti 82-0383 Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vastaamme mielellämme lausunta kskeviin kysymyksiin. Pidämme myös mielellämme palautetilaisuuden, jssa kerrmme tehdyistä selvityksistä ja tutkimusten tulksista. Espssa 2.11.2018 FM Petriikka Karttunen Sisäilmatutkija krjaussuunnittelu DI Lari Eskla Prjektipäällikkö krjaussuunnittelu Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal
Vahva viite vaurista Viite/heikk viite vaurista Ei viitettä vaurista Liite 1 Phjapiirustuste: Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal US = ulkseinä, VS = väliseinä, YP = yläphja, HAV = havaint 1. kerrs HAV1: Ksteusvauri (yläphjan ja ulkseinän liitkseen liittyvä) KORJATTU HAV7: Ksteusjälkiä (ntellaatan läpivienneissä) US3 US1 US2 YP1 YP2 US4 US7 US6 VS6 VS3 US9 VS2 HAV2: Ksteusvauri (kattviemäriin liittyvä) KORJATTU VS4 VS5 HAV5: Ksteusvauri (vesipisteeseen liittyvä) KORJATTU US5 US8 VS7 VS12 VS1
Liite 1 Phjapiirustuste: Jkiniemen yhtenäiskulu, valkinen tal 2. kerrs HAV4: Halkeamia väliseinässä ja vutjälkiä yläphjassa (läpivientiin liittyvä) HAV8: Vutjälkiä (ntellaattjen saumihin ja läpivienteihin liittyviä) HAV6: Ksteusjälkiä (kattikkunaan ja kndenssiin liittyvä) US10 VS19 VS23 VS18 VS20 VS22 YP3 VS15 VS11 VS17 VS21 VS9 YP6 VS8 HAV3: Ksteusvauri (kattviemäriin liittyvä) SEINÄRAKENTEET KORJATTU VS13 YP5 YP4 VS16 VS10 VS14