HALLITUS 16.12.2015 2 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 26.10.2015 JA FALCK ENSIHOITO OY:N, MED GROUP ENSIHOITOPALVELU OY:N JA 9LIVES OY:N SEKÄ KB HANGÖ SJUKTRANSPORT - HANGON SAIRAANKULJETUS KY:N LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN JA LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOIDON YHTEISTYÖTÄ KOSKEVIEN VALITUSTEN KÄSITTELY OIKAISUVAATIMUKSINA 40/06/02/2014 HALL HUS:n hallitus päätti äänestyksen jälkeen 3.3.2014 ( 39), että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut kilpailutetaan. Inkoon kunta teki päätöksestä 27.3.1014 oikaisuvaatimuksen, jossa se vaati, että hallitus päättää alkuperäisen esityksen mukaisesti, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa solmitaan yhteistoimintasopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä kaudella 1.1.2015-31.12.2017 kahden vuoden optiomahdollisuudella. HUS:n hallitus päätti 7.4.2014 ( 61, oheismateriaali 1), että 3.3.2014 tehty päätös kumotaan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelusta tehdään sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ajalle 1.1.2015-31.12.2017 siten, että sopimukseen sisältyy optio 1 + 1 lisävuodesta. Päätökseen liittyi kunnallisvalituksen valitusosoitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätöksessä tarkoitettu yhteistoimintasopimus on solmittu 27.5.2014. Yksityiset sairaankuljetusyritykset tekivät HUS:n hallituksen 7.4.2014 tekemästä päätöksestä kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Toisessa valituksessa Kb Hangö Sjuktransport - Hangon Sairaankuljetus Ky (jatkossa Hangon Sairaankuljetus Ky) vaati, että päätös kumotaan ja että sen täytäntöönpano kielletään. Valituksen mukaan päätös on kuntalain, julkisista hankinnoista annetun lain ja Euroopan unionin valtiontukisäännösten vastainen. HUS:n hallitus on ylittänyt asiassa toimivaltansa ja tehnyt muuten lainvastaisen päätöksen. Oikaisuvaatimuksena käsiteltävä valitus (jatkossa oikaisuvaatimus) on esityslistan oheismateriaalina 2. Toisen Falck Ensihoito Oy:n, Med Group Oy ja 9Lives Oy:n valituksen mukaan HUS:n päätös merkitsee laittoman valtiontuen myöntämistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle laittoman suorahankinnan muodossa Euroopan unionin valtiontukisääntelyn vastaisesti. Valituksessa katsottiin myös, että päätös vaarantaa kilpailuneutraliteetin, päätöksen perustelut ovat lainvastaiset ja HUS vääristää kilpailuolosuhteita pelastuslaitoksen hyväksi ja yksityisten sairaankuljetusyritysten vahingoksi. Päätös on myös hankintalain vastainen. Hallinto-oikeuden tulee kiireellisesti kieltää valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano. Lisäksi valituksessa katsottiin, että HUS:n hallituksen päätös 3.3.2014 oli koskenut valmistelua eikä kyseessä ollut sellainen asiaratkaisu, jolla asia olisi lopullisesti ratkaistu. Kunnan viranomaisen päätös ryhtyä kilpailuttamiseen ei ole valituksen mukaan valituskelpoinen, kun asia vielä myöhemmin tulee viranomaisen ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimuksena käsiteltävä valitus (jatkossa oikaisuvaatimus) on esityslistan oheismateriaalina 3.
Helsingin hallinto-oikeus on 26.10.2015 (oheismateriaali 4) päättänyt poistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen päätöksen 7.4.2014 61 liitetyn valitusosoituksen eikä tutkinut valituksia. Hallinto-oikeus siirsi päätöksellään valitukset HUS:n hallitukselle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi, että HUS:n hallituksen päätöksellä 3.3.2014 ei ole ollut oikeudellisesti sitovia vaikutuksia ensihoitopalvelujen toteuttamista koskevassa myöhemmässä päätöksenteossa, vaan että kysymyksessä on ollut vain valmistelua koskeva päätös, josta ei voida tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. HUS:n hallitus on kuitenkin voinut oikaisuvaatimuksesta riippumatta ottaa asian kokouksessaan 7.4.2014 käsiteltäväkseen ja muuttaa aikaisempaa päätöstään. Vasta HUS:n hallituksen 7.4.2014 tekemä päätös siitä, että ensihoitopalveluista tehdään sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa, on muutoksenhakukelpoinen päätös. Yksityiset sairaankuljetusyritykset Ekenäs Sjuktransport AB ja Hangon Sairaankuljetus Ky tekivät myös markkinaoikeuteen valituksen HUS:n hallituksen päätöksestä 7.4.2014 (valitukset 2014/466 ja 2014/477). Markkinaoikeus antoi asiassa päätöksensä 31.10.2014 (MAO:761-762/14, oheismateriaali 5). Markkinaoikeus katsoi päätöksessään, että yhteistoimintasopimus oli oikeudellisesti erillisten yksiköiden välinen sopimus, joka oli katsottava hankintasäännöksissä tarkoitetuksi "rahallista vastiketta vastaan" tehdyksi sopimukseksi. Yhteistoimintasopimusta oli siten pidettävä hankintalain 5 :ssä tarkoitettuna palveluhankintasopimuksena, joka "lähtökohtaisesti" kuului hankintalain soveltamisalaan ja kilpailuttamisvelvollisuuden piiriin. Markkinaoikeus kuitenkin viittasi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tietyin edellytyksin sopimukset julkisyhteisöjen välisestä yhteistyöstä, jolla niin sanotun horisontaalisen yhteistyön avulla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen. Markkinaoikeus katsoi, että yhteistoimintasopimus täytti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvat horisontaalisen yhteistyön kriteerit eikä sopimus tai sitä tarkoittanut valituksenalainen päätös kuulunut hankintalain soveltamisalaan. Markkinaoikeus jätti valitukset toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta. Asia on jatkovalituksen perustuen korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavana. Väitetty valtiontuki sairaankuljetuspalveluja Suomessa tarjoaville pelastuslaitoksille on Falck Ensihoito Oy:n, Med Group Oy ja 9Lives Oy:n tekemän kantelun perusteella tutkittavana myös Euroopan komissiossa (SA 38980). Suomi vastasi komission kantelun johdosta 14.10.2014 lähettämiin kysymyksiin kirjeellään 12.12.2014 (STM/4879/2014) (oheismateriaali 6). Professori Kaarlo Tuori on 24.11.2015 antamassaan lausunnossa (oheismateriaali 7) arvioinut erityisesti sitä, onko HUS:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksessa kysymys sellaisesta taloudellisesta toiminnasta, johon sovelletaan Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä, erityisesti valtiontukisäännöstöä. Juttuun liittyvät kaikki asiakirjat ovat kokouksessa nähtävinä. Päätösesitys Hallitus päättää
hylätä Falck Ensihoito Oy:n, Med Group Oy ja 9Lives Oy:n 13.5.2014 ja Hangon Sairaankuljetus Ky:n 8.5.2014 tekemät oikaisuvaatimuksena käsiteltävät valitukset (jatkossa oikaisuvaatimuksen tekijät). Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kanssa tehtävässä sopimuksessa ei ole kysymys hankintalain tarkoittamasta suorahankinnasta tai laittomasta valtiotuesta, vaan lakiin perustuvasta sopimuksesta lakisääteisen julkisen tehtävän hoitamiseksi. Yhteistoimintasopimuksella ensihoitopalvelu on järjestetty lakisääteisen yhteistoimintavelvoitteen perusteella eitaloudellisena kahden julkisyhteisön horisontaalisena yhteistyönä solidaarisuusperiaatetta noudattaen. Yhteistoiminta perustuu HUS-kuntayhtymän tekemään terveydenhuoltolain 39 1 momentissa tarkoitettuun ensihoidon palvelutasopäätökseen. Koska kyseessä olevassa yhteistyöjärjestelyssä ei lähtökohtaisesti ole kyse taloudellisesta toiminnasta ei kyseessä voi olla valtiontuki, eikä sitä ole ollut tarpeen ilmoittaa ennakkoon komissiolle SEUT 108 (3) artiklan mukaisesti. Päätös ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. HUS-kuntayhtymän hallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa. Perustelut Toimivallan ylitys ja päätöksen syntyminen virheellisessä järjestyksessä Valituksessa todetaan, että HUS-kuntayhtymän hallitus on ylittänyt toimivaltansa päättämällä asiasta useissa kohdin vastoin kuntalain säännöksiä. HUS-kuntayhtymän valtuuston hyväksymän HUS:n hallintosäännön 6 :n mukaan hallitus tekee sairaanhoitopiirin puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöllä siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Tällaisen yhteistoimintasopimuksen tekemistä ei ole nimenomaisesti siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan päätettäväksi ja HUS:n hallitus on siten ollut toimivaltainen tekemään päätöksen. Päätös ei ole kuntalain eikä muunkaan lainsäädännön vastainen. Ensihoitopalvelujen järjestäminen kuuluu HUS:n kuntalain 2.n ja terveydenhuoltolain mukaiseen toimialaan. Päätöksen ajankohtana voimassa olleen kuntalain 86 :n mukaan em. säännöstä sovelletaan soveltuvin osin myös kuntayhtymään. Päätös ei myöskään ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Ensihoitopalvelun järjestämistä koskeva keskeinen lainsäädäntö Perustuslain 19 :n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Ensihoitopalvelun järjestämistä koskevan terveydenhuoltolain 39 :n 1 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ennen lainmuutosta ensihoitopalvelun järjestämisestä vastasivat kunnat eli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Raasepori, Hanko ja Inkoo. Sairaanhoitopiirille siirtyneen ensihoitopalvelun järjestämisvastuun taustalla on edelleen sen jäsenkuntien erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momenttiin perustuva velvollisuus huolehtia kuntalaisten tarpeellisesta
erikoissairaanhoidosta, joka terveydenhuoltolain 3 :n 3 kohdan mukaan pitää sisällään muun ohella ensihoitoon kuuluvat terveydenhuollon palvelut. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momentin mukaan kuuluttava johonkin sanotun lain 7 :ssä mainittuun sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Professori Kaarlo Tuori toteaa lausunnossaan seuraavaa: Terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentissa on siten aivan oikein rinnastettu toisiinsa yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja pelastustoimen alueen kanssa. Lisäksi on syytä tehdä toinenkin tärkeä havainto siitä, miten terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentissa on säännelty sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaihtoehtoisia tapoja täyttää ensihoitopalvelun järjestämisvastuunsa. Kuntalain alainen julkisoikeudellinen yhteistoiminta, josta järjestämisvastuussa oleva sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi sopia toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tai pelastustoimen alueen kanssa, on erotettu palvelun hankkimisesta muulta tuottajalta eli niin sanotusta ostopalvelumenettelystä. Näin on korostettu, että julkisyhteisöjen lakisääteisessä yhteistyössä ei ostopalvelumenettelystä poiketen ole kysymys markkinaehtoisesta, taloudellisesta toiminnasta. Ensihoitopalveluun sisältyy terveydenhuoltolain 40 :n 1 momentin mukaan: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Terveydenhuoltolain 38 :n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on
päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellään 2.7.2012 nimennyt HUS:n terveydenhuoltolain 38 :ssä tarkoitetuksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka vastaa valtakunnallisen lääkinnällisen toiminnan palveluista ja toimintavalmiuden ylläpidosta Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Valtakunnalliset viranomaisvelvoitteet voivat tulla sovellettavaksi esim. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella ja sen lähialueelle ulottuvassa suuronnettomuustilanteessa. Pelastuslain tavoitteena on mainitun lain 1 :n mukaan parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Kuntien vastuusta pelastustoimesta on säädetty pelastuslain 24 :ssä, jonka 1 momentin mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi) siten kuin mainitussa laissa tarkemmin säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Pykälän 3 momentin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Pelastuslain 25 :n 1 momentin mukaan pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Pelastustoimen tehtävät ovat viranomaistehtäviä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtäviä koskevan pelastuslain 27 :n 2 momentin mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan liittyvistä tehtävistä. Pelastuslain 32 :n 1 momentin mukaan pelastustoimintaan kuuluu muun ohella onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 :n 3 momentin 1 kohdan mukaan pelastuslaitos voi pykälän 2 momentissa säädetyn lisäksi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentin perusteella. Edellä olevan perusteella sairaanhoitopiireillä ja pelastuslaitoksilla on ensihoitopalveluissa yhteisiä tehtäviä, joista pääosa on viranomaistehtäviä. Molempien tavoitteena on taata valmius onnettomuustilanteisiin ja yhteiskunnan poikkeusolosuhteisiin ja ihmisten hengen pelastaminen ja suojaaminen onnettomuustilanteissa. Tehtävät täydentävät toisiaan.
Ensihoitopalvelu ei ole taloudellista toimintaa Terveydenhuoltolain tavoitteena on toteuttaa väestön terveydenhuoltopalvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta myös harvaan asutuilla alueilla. Laissa säädetään nimenomaisesti, että sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluja koskeva päätös on tehtävä siten, että palvelut toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ensihoitopalveluihin kuuluva kiireellinen hoito on suoraan sidoksissa viranomaistehtävään. Kiireellisessä hoidossa potilaan hoitoketju käynnistyy viranomaisjohtoisesti Hätäkeskuslaitoksen kautta. Hätäkeskuslaitos on julkista valtaa käyttävä viranomainen. Hätäkeskuslain (692/2010) mukaan pelastustoimi, poliisitoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi toteuttavat yhteisesti viranomaisten hätäkeskuspalvelut. Hätäkeskuslaitos on sisäministeriön alainen laitos. Sisäministeriö vastaa myös pelastustoimesta. Lain mukaan sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. Hätäkeskuspalveluilla tarkoitetaan hätäkeskuslaissa hätätilanteita koskevien ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten (hätäilmoitus) vastaanottamista ja arviointia sekä ilmoituksen tai tehtävän välittämistä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai viranomaisen tehtäviä sopimuksen perusteella hoitavalle tahoille. Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy sekä Hangon Sairaankuljetus Ky katsovat, että ensihoitopalvelu on taloudellista toimintaa. Suomen valtio on antanut 12.12.2014 päivätyn vastauksen Euroopan komission 8 päivänä lokakuuta 2014 päivättyyn kirjeeseen koskien kantelussa väitettyä valtiontukea sairaankuljetuspalveluja Suomessa tarjoaville pelastuslaitoksille (SA 38980) ja lisäksi EU:n tuomioistuin antoi kiireellisiin sairaankuljetuspalveluihin 11.12.2014 liittyvän ratkaisun. Suomen valtion 12.12.2014 päivätyssä vastauksessa Suomen viranomaiset toteavat mm. seuraavaa: "Suomen julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä on tehty poliittinen päätös ja sitä koskevat periaatteet on kirjoitettu Suomen lainsäädäntöön. Suomen viranomaiset viittaavat tältä osin perussopimuksen 168 artiklaan, jonka 7 kohdan mukaan: "Unionin toiminnassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Jäsenvaltioiden velvollisuuksiin kuuluvat terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen." Edelleen 168 artiklan 1 kohdassa todetaan, että "kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu."
Oikeus terveydenhuoltoon on Suomessa perusoikeus, josta säädetään perustuslaissa. Jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin. Järjestelmä on SGEI-tiedonannon mukainen ja luonteeltaan ei-taloudellinen. Suomen viranomaiset katsovat vastauksessaan komissiolle, että päätösvalta palveluiden tuottamistavasta kuuluu artiklan 168 mukaiseen jäsenvaltion autonomiaan. Suomen terveydenhuoltolain perustelujen (s.7) mukaan: "Järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu palvelujen järjestämistavasta, joka voi toteutua omana tuotantona, yhteistoimintana tai, ostopalveluina. Vastuuseen kuuluu lisäksi vastuu palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen". Artiklan 168 kohtaa 7 on tulkittu Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä siten, että Unionin oikeus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säätää ja toteuttaa toimenpiteitä terveyspalvelujen järjestämiseksi. (Asiat Sodemare C-70/95, kohta 27, Blanco Pérez ja Chao Gómez C-570/07 ja C-571/07 kohta 43). Tästä autonomiasta johtuen on myös niin, että jäsenvaltioissa on merkittäviä eroja siinä, miten terveydenhuolto on järjestetty. Arvioitaessa tämän velvoitteen noudattamista on otettava huomioon se, että ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on EUT-sopimuksessa suojelluista oikeushyvistä ja intresseistä tärkein. (Esimerkiksi asiat C-570/07 ja C-571/07 yhd. asiat Blanco Pérez ja Chao Gómez,kohta 44) Unionin tuomioistuimen 11.12.2014 antamassa ratkaisussa C-113/13 tukee sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa ja siinä todetaan seuraavaa: "Jäsenvaltiot eivät tosin voi kyseistä toimivaltaa käyttäessään ottaa käyttöön tai pitää voimassa perusvapauksien käyttämisen perusteettomia rajoituksia terveydenhuollon alalla. Arvioitaessa tämän kiellon noudattamista on kuitenkin otettava huomioon se, että ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on perussopimuksessa suojelluista oikeushyvistä ja intresseistä tärkein ja että jäsenvaltioiden, joilla on tältä osin harkintavaltaa, asiana on päättää siitä tasosta, jolla ne aikovat suojella kansanterveyttä, ja siitä tavasta, jolla kyseinen taso on saavutettava (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Saksa, C-141/07, EU:C:2008:492, 46 ja 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Blanco Pérez ja Chao Gómez, EU:C:2010:300, 43, 44, 68 ja 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lisäksi on niin, että sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon vakavan järkkymisen vaara saattaa olla itsessään sellainen yleisen edun mukainen pakottava syy, jonka vuoksi palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittamista voidaan pitää perusteltuna, mutta myös tavoite turvata kansanterveyteen liittyvistä syistä monipuoliset ja kaikkien saatavilla olevat sairaanhoito- ja sairaalapalvelut voi johtaa jonkin kansanterveyteen liittyvän poikkeuksen soveltamiseen, koska tällainen tavoite vaikuttaa osaltaan korkeatasoisen terveydensuojelun toteuttamiseen (ks. vastaavasti tuomio Stamatelaki, C-444/05, EU:C:2007:231, 30 ja 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tämä koskee näin ollen toimenpiteitä, jotka yhtäältä vastaavat yleiseen tavoitteeseen taata, että asianomaisen jäsenvaltion alueella on saatavilla riittävästi ja pysyvästi monipuolisia laadukkaita sairaanhoitopalveluja, ja joilla toisaalta halutaan osaltaan hallita kustannuksia ja välttää niin pitkälle kuin mahdollista rahavarojen,
Valtiontuki säännösten vastaisuus teknisten resurssien ja henkilöstöresurssien tuhlaaminen (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Saksa, EU:C:2008:492, 61 kohta). Jäsenvaltio voi näin ollen katsoa sen harkintavallan rajoissa, joka sillä on kansanterveyden suojelun tasosta päättämiseksi ja sosiaaliturvajärjestelmänsä järjestämiseksi, että vapaaehtoisyhteenliittymiin turvautuminen vastaa kiireellisten sairaankuljetuspalvelujen sosiaalista päämäärää ja on omiaan myötävaikuttamaan kyseiseen palveluun liittyvien kustannusten hallitsemiseen." Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy sekä Hangon Sairaankuljetus Ky katsovat, että päätös tehdä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sopimus ensihoitopalvelun tuottamisesta tarkoittaa laittoman valtion tuen myöntämistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle EU:n valtiontukisäännösten vastaisesti. Suomen viranomaiset kiinnittävät vastauksessaan komissiolle huomiota komission tiedonantoon Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen (2012/C 8/02)eli ns. "SGEI-tiedonanto" määritelmiin. Tiedonannon mukaan valtiontukisäännöt soveltuvat ainoastaan silloin, kun toimintaa harjoitetaan markkinaympäristössä. Palvelujen taloudellinen luonne voi vaihdella jäsenvaltiosta toiseen, muun muassa poliittisten valintojen seurauksena ja terveydenhuoltojärjestelmissä on suuria eroja jäsenvaltioiden kesken. Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ja siihen kuuluvat ensihoitopalvelut toimivat solidaarisuuden periaatteella, ja ne ovat olennainen osa kansallista terveydenhuoltoa. SGEI-tiedonannossa todetun periaatteen mukaisesti Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan suoraan valtion varoilla (verotus), sen palvelut ovat ilmaisia tai niistä peritään pienet maksut ja ne perustuvat solidaarisuuden periaatteelle. Euroopan unionin tuomioistuin ja yleinen tuomioistuin ovat vahvistaneet, että organisaatiot, joilla on tällainen rakenne, eivät toimi yrityksinä. Tällöin nekään toiminnot, jotka voisivat olla luonteeltaan taloudellisia, mutta jotka suoritetaan pelkästään toisen ei-taloudellisen palvelun tuottamiseksi, eivät ole luonteeltaan taloudellisia. Ensihoitopalvelu on osa julkista terveydenhuoltoa ja sitä koskevat ei-taloudellisen toiminnan periaatteet soveltuvat siihen. Ensihoitopalvelut toimivat solidaarisuuden periaatteella, ensihoitopalvelut rahoitetaan verovaroin, ja niistä peritään vain minimaalinen maksu. Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy, että ensihoitopalveluiden tuotantoa ei ole varattu eikä voidakaan varata julkisille tahoille, vaan kyse on taloudellisesta toiminnasta, jota harjoittavat sekä yksityiset yritykset että julkiset tahot. Professori Kaarlo Tuori toteaa 24.11.2015 antamassaan lausunnossa seuraavaa: "Jonkin toiminnan, kuten ensihoitopalvelun, taloudellinen luonne ei riipu sen asiasisällöstä vaan siitä, harjoitetaanko sitä markkinoilla; toisin sanoen siitä, tarjotaanko esimerkiksi jotakin palvelua markkinoille vai ei. Niinpä saman sisältöistä palvelua voidaan tuottaa sekä taloudellisena että ei-taloudellisena toimintana. Näin on asianlaita esimerkiksi Suomen terveydenhuollossa, jossa lakisääteistä, pääosin verovaroin rahoitettua ja solidaarisuusperiaatteelle rakennettua julkista
terveydenhuoltoa täydentää yksityinen terveydenhuolto. Julkiset sairaalat ja muut julkisyhteisöjen toimintayksiköt myös tuottavat itse - ei-taloudellisena toimintana - suurimman osan julkisen terveydenhuollon palveluista. Ne voivat kuitenkin hankkia niitä myös ostopalveluina muilta tuottajilta, jolloin nämä tuottajat toimivat markkinoilla ja harjoittavat taloudellista toimintaa. Tämä ei kuitenkaan muuta Suomen julkisen terveydenhuollon perusluonnetta. Julkinen terveydenhuolto toimii solidaarisuusperiaatteen mukaisesti myös silloin, kun lakisääteisestä terveydenhuollosta järjestämisvastuussa oleva julkisyhteisö hankkii terveydenhuoltopalveluita muulta palveluntuottajalta." Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen ja sen osana myös ensihoitopalvelut. Koska edellä olevan perusteella kyseessä olevassa HUS:n Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöjärjestelyssä ei ole siten kyse valtiontuesta, ei sitä ole tarpeen ilmoittaa ennakkoon komissiolle SEUT 108 (3) artiklan mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksen sisältö Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy katsovat, että itse palvelun sisältö on sama riippumatta siitä, ostetaanko ensihoitopalvelua yksityiseltä vai julkiselta toimijalta. HUS:n ja Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen yhteistoiminnan sisältö ei ole sama kuin, jos HUS olisi hankkinut ensihoitopalveluja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Yhteistoimintasopimus on esityslistan oheismateriaalina 8. HUS:n ensihoidon palvelutaso on hyväksytty hallituksen hyväksymässä palvelustasopäätöksessä. Yhteistoimintasopimus noudattaa lain mukaisen palvelutasopäätöksen velvoitteita. Sen lisäksi, että sopimustasolla ensihoitopalvelun järjestäminen toteutetaan yhteistoiminnassa, toteutetaan yhteistoimintaa hallinnon ja operatiivisen toiminnan eri tasoilla. Keskeisimmät yhteistyön osa-alueet ovat ensihoidon vastuulääkärin ja pelastuslaitoksen tiivis yhteistoiminta, koulutustoiminta, palvelutasosuunnittelu, hätäkeskusyhteistyö ja vastesuunnittelu, laadunhallinta- ja potilasturvallisuustyö sekä ensihoidon suuronnettomuus- yhteistyöryhmän toiminta. Sopimuksen liitteessä 5 on sovittu erikseen varautumisesta suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Toimintaa varten on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on mm. seurata, arvioida ja kehittää palvelutasopäätösten ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumista ja valmiutta alueellaan. Yhteistoimintasopimuksen mukaan HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue maksaa pelastuslaitokselle vuosittain maksuosuuden, jonka määrästä sovitaan viimeistään edellisen kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Vuosikustannukset arvioidaan yhdessä talousarviolaadinnan yhteydessä. Sovittava maksuosuus kattaa sopimuksen mukaisesta palvelusta aiheutuvat todelliset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kustannukset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ei siis tuota voittoa. Tilikaudella muodostunut yli- tai alijäämä tasataan.
Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy toteavat, että korvauksen markkinaehtoisuutta ei ole selvitetty. HUS-kuntayhtymä on tehnyt vertailuja sairaanhoitopiirien kilpailuttamien ensihoitopalvelujen kustannuksista vertaillen yhden 24/7 auton kustannuksia. HUS-kuntayhtymä on myös itse kilpailuttanut ensihoitopalveluja ja on siten tietoinen markkinahinnoista. Todettakoon, että HUS-kuntayhtymä on sittemmin teettänyt Kivistö Consulting Oy:lla ensihoidon kustannus- ja laatuselvityksen. Selvityksen mukaan mukaan ensihoidon kustannuksilla ei ole järjestämistavasta johtuvia kustannuseroja yksityisen, pelastuslaitoksen kanssa hoidetun tai oman tuotannon välillä. Hankintalain säännökset ja HUS:n ja Pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus Oikaisuvaatimuksina käsiteltävissä valituksissa on väitetty, että HUS:n hallituksen päätös olisi hankintalain vastainen, vaikkakin oikaisuvaatimuksen tekijät Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy toteavat, että valitus ei perustu hankintalain rikkomiseen. Hankintalain tulkinnassa toimivaltainen viranomainen on markkinaoikeus. Hankintalain vastaisuutta koskeva Hangon Sairaankuljetus Ky:n valitus markkinaoikeuden päätöksestä 31.10.2014 (761-762/14) on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pelastustoimen ja ensihoidon harjoittamisessa on kyseessä yleistä etua koskevan yhteisen tehtävän toteuttaminen. Oikaisuvaatimuksissa esitetään väite, että nämä tehtävät olisi pitänyt kilpailuttaa. HUS katsoo, että sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistoimintasopimukset täyttävät ensihoitopalveluiden Euroopan unionin tuomioistuinkäytännön mukaisen vaatimuksen niin sanotusta horisontaalisesta yhteistyöstä. Tätä käsitystä tukevat lokakuussa 2014 Suomen markkinaoikeuden antamat tuomiot (MAO 733-748/14, 749-757/14 ja 761/757/14). Markkinaoikeus katsoo HUS:n hallituksen päätöksestä tehtyihin valituksiin antamassaan ratkaisussa 761-762/14 (oheismateriaali 5), että HUS:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen 27.5.2014 allekirjoittama yhteistoimintasopimus täyttää kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvat niin sanotun horisontaalisen yhteistyön kriteerit. Asiassa on markkinaoikeuden mukaan näin ollen katsottava, etteivät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän/ Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välinen muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä tarkoitettu yhteistoimintajärjestely ja 27.5.2014 tehty yhteistoimintasopimus kuulu hankintalain soveltamisalaan. Markkinaoikeus jätti valitukset näin ollen tutkittavaksi ottamatta. Markkinaoikeus katsoo, että arvioitavana olevassa yhteistoimintajärjestelyssä on kysymys tilanteesta, jossa sairaanhoitopiiri sekä alueen pelastuslaitos ovat pyrkineet varmistamaan niille yhteisen tehtävän suorittaminen. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, yhteistoimintasopimuksen osapuolissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole edustettuna minkään yksityisen tahon intressejä, eikä sopimukseen sisälly määräyksiä, kuten esimerkiksi alihankintalauseketta, jonka perusteella jokin yksityinen palveluntarjoaja saattaisi tulla asetetuksi kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan. Markkinaoikeus katsoo, että kun yhteistoimintasopimus päätöksessä
esitetyin tavoin koskee terveydenhuoltolainsäädäntöön perustuvien, julkisyhteisöjen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvien toimintojen toteuttamista ja kun sopimuksen mukaan tästä toteuttamisesta pelastuslaitokselle maksettava korvaus rajoittuu sille aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen, voidaan sopimusosapuolten tarkoituksena lisäksi katsoa olevan yleisen edun tavoitteiden tyydyttäminen. Asiassa ei ole markkinaoikeuden käsityksen mukaan myöskään käynyt ilmi, että yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena olisi hankintasäännösten kiertäminen. Yhtiöittämisvelvollisuus ja toimiminen markkinoilla Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy sekä Hangon Sairaankuljetus Ky katsovat, että hallituksen 7.4.2014 61 päätös on kuntalain kilpailuneutraliteettisäännösten vastainen. HUS ja Pelastuslaitos hoitavat lakisääteisiä tehtäviä pelastuslain ja terveydenhuoltolain nojalla. Päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen kuntalain (365/1995)2 a :n 2 momentin mukaan kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos: 1) kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja; 2) tehtävää hoidetaan 76 :ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa lakiin perustuvan yhteistoimintavelvoitteen perusteella ja palveluja tuotetaan omana toimintana alueen asukkaille ja muille, joille on lain perusteella järjestettävä palveluja Kun sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos hoitavat tehtävää yhdessä keskinäisen sopimuksen perusteella, on kyse kuntalain 2 kohdasta. Hallituksen esityksen terveydenhuoltolaiksi (HE 90/2010) mukaan "säännös toiminnan järjestämisestä yhteistoiminnassa tarkoittaisi lakiin perustuvaa yhteistoimintavelvoitetta, niissä tilanteissa, joissa sairaanhoitopiiri sopii yhteistoiminnasta alueen pelastustoimen tai toisten sairaanhoitopiirien kanssa. Tämä säännös yhteistoiminnasta mahdollistaisi sairaanhoitopiirien yhteistoiminnan tai yhteistoiminnan pelastuslaitoksen kanssa ensihoitopalvelun järjestämisessä ilman yhtiöittämisvelvoitetta. " Jos kunta sen sijaan harjoittaa toimintaa markkinoilla, on toiminta yhtiöitettävä. Kuntalain 2 b (23.8.2013/626) Yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset --------- Yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä kunta voi hoitaa omana toimintanaan 2 a :ssä tarkoitettua tehtävää, jos: 2) lain perusteella kunta voi nimenomaisesti tuottaa palveluja toiselle taholle tai osallistua tällaista toimintaa koskevaan tarjouskilpailuun; 7.4.2014 voimassa olleen kuntalain perusteella kunnan ja kuntayhtymän tulee yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa toiminta. Ko.
Täytäntöönpanon kieltäminen lain voimaantulosäännöksen mukaan, jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Laissa ei tarkemmin säädetty, mitä "kilpailutilanteella markkinoilla" tarkoittaa, mutta laissa säädettiin kuitenkin lista tehtävistä, joita ei katsota hoidettavaksi markkinoilla. Tällaisia ovat mm. lakisääteisten tehtävien hoito lakisääteisen vastuun rajoissa sekä lakisääteinen yhteistoiminta sekä yhteistoiminta, joka katsotaan sidosyksikköhankinnaksi tai sellaiseksi yhteistoiminnaksi, johon ei sovelleta hankintalainsäädäntöä. Voimassa olevaa kuntalakia vastaava säännös on sisällytetty myös uuteen kuntalakiin. Ainoa muutos vanhan kuntalain säännökseen on lisäys, jonka mukaan kunnan katsotaan kuntalain 126 :n mukaan toimivan markkinoilla sen osallistuessa tarjouskilpailuun. Vaikka säännös on uusi, ei säännös poikkea päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen lain mukaisesta tulkinnasta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ei osallistu tarjouskilpailuihin eikä se siten toimi markkinoilla eikä kilpaile yksityisten palveluntuottajien kanssa markkinoilla. Suomessa sairaankuljetuspalveluiden tuottaminen (erityisesti kiireellinen hoito) ei ole ollut koskaan "vapaan kilpailun alaista toimintaa", vaan näissä palveluissa on ollut kyse siitä, että viranomaiset hoitavat lakisääteisiä tehtäviä ja yksityiset toimijat tuottavat täydentävästi palveluita. Esim. HUS alueella ovat pelastuslaitokset hoitaneet ensihoidon palveluja jo ennen Suomen EU:hun liittymistä. Espoon pelastuslaitos on hoitanut ensihoitopalveluja vuodesta 1973 ja sen jälkeen vuodesta 2004 toimintaa on jatkanut Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Se hankkiiko sairaanhoitopiiri ensihoitopalveluita yksityisiltä toimijoilta kuuluu terveydenhuoltolain 39 :n mukaisesti sairaanhoitopiirin päätettäväksi sen päättäessä ensihoitopalvelun järjestämistavasta. Suomessa kiireettömät ja kiireelliset kuljetukset ovat erotettavissa toisistaan ja ne on erotettu toisistaan jo lainsäädännössä. Ensihoitopalvelusta säädetään terveydenhuoltolain 40 :ssä ja siirtokuljetuksista lain 73 :ssä. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden käsityksen mukaan ensihoitopalveluita koskevan päätöksen nojalla ostetaan myös kiireettömiä potilassiirtoja pelastuslaitokselta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimukseen eivät sisälly terveydenhuoltolain 73 :n mukaiset siirtokuljetukset, vaan pelkästään ensihoitopalvelut. Yksityisen palvelutuotannon osuus ei ole HUS-alueella ole olennaisesti muuttunut ensihoitopalvelun siirryttyä sairaanhoitopiirin vastattavaksi. HUS hankkii edelleen täydentäviä ensihoidon palveluja yksityisiltä palvelun tuottajilta mm. oikaisuvaatimuksen tekijöiltä MedGroup Oy:lta ja 9Lives Oy:lta. Tämä ei kuitenkaan tee ensihoitopalvelusta taloudellista toimintaa. Hangon Sairaankuljetus Ky on vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeus kieltää HUS:n hallituksen 7.4.2014 61 päätöksen täytäntöönpanon siihen asti kunnes tähän asiaan on saatu lainvoimainen ratkaisu ja Falck
Ensihoito Oy:n, Med Group Oy ja 9Lives Oy samoin, että täytäntöönpano keskeytetään asian käsittelyn ajaksi. HUS-kuntayhtymä ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ovat 27.5.2014 allekirjoittaneet ensihoitopalvelua koskevan yhteistoimintasopimuksen. Kuntalain 98 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka, jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Täytäntöönpanokieltovaatimus on perusteeton. Kuntalain mukaisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen viittaava säännös perustuu valittajan oikeusturvan takaamiseen. Jos päätöksen täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi tai loukkaisi perustavia oikeuksia olennaisesti tai peruuttamattomasti, hallintotuomioistuimella voidaan yleensä katsoa olevan velvollisuus kieltää sen toteuttaminen antamalla negatiivinen täytäntöönpanomääräys. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että sellaiset tapaukset, joissa täytäntöönpano tekee valituksen hyödyttömäksi, eivät käytännössä ole yleisiä. HUS-kuntayhtymän ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen allekirjoittamaan sopimukseen sisältyy maininta siitä, että mikäli sopimuksen täytäntöönpano estyisi taikka keskeytyisi tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksen taikka pakottavan lainsäädännön seurauksena, tämä sopimus raukeaa, kuitenkin siten, että sopijapuolet sopivat väliaikaisesta sopimuksesta vastaavin ehdoin kunnes toiminta on saatu järjestettyä lainvoimaisen tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksen taikka pakottavan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valitus ei siten käy hyödyttömäksi, vaikka HUS:n hallituksen päätöksen täytäntöönpanoa jatketaan. Yhteistoimintasopimuksen tekemistä ei ole sen luonteen vuoksi voitu lykätä. Kyse on yhteiskunnan kannalta kriittisestä palvelutuotannosta, joka on ehdottomasti pystyttävä toteuttamaan potilasturvallisuutta vaarantamatta keskeytyksettä. Jotta LUSA ja LUP voivat järjestää ensihoitopalvelun Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella terveydenhuoltolain, HUS:n hallituksessa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa tehtyjen päätösten mukaisesti, on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ollut ryhdyttävä hankkimaan toiminnan edellyttämät ambulanssit kesäkuun 2014 aikana. Tästä syystä yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 27.5.2014. Ambulanssit on hankittu leasing-järjestelyin Kuntarahoituksen omistukseen ja pelastuslaitoksen käyttöön. Lisäksi valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano ei estä väitetyn tuen takaisinperintää, mikäli HUS:n hallituksen käsityksestä poiketen, kyseessä katsottaisiin olevan laiton valtion tuki. Täytäntöönpanokielto olisi kohtuuton ja potilasturvallisuutta vaarantava toimenpide. Yhteenveto
HUS-kuntayhtymän hallitus on ollut toimivaltainen tekemään 7.4.2014 61 päätöksen. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Kaiken edellä olevan perusteella Falck Ensihoito Oy:n, Med Group Oy:n ja 9Lives Oy:n sekä Hangon Sairaankuljetus Ky:n oikaisuvaatimuksena käsiteltävät valitukset ovat perusteettomia ja ne tulee hylätä. Päätös Ote Kb Hangö Sjuktransport - Hangon Sairaankuljetus Ky, Falck Ensihoito Oy, Med Group Oy ja 9Lives Oy Lisätietoja Jaana Vento, p. (09) 471 71205, Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204