Päällystevauriot ja ajotuntuma

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot ja ajotuntuma Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 33/2004

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot ja ajotuntuma Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 33/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004

ISSN 1457-991X TIEH 4000431 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi) ISSN 1458-1561 TIEH 4000431-V TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt. Päällystevauriot ja ajotuntuma. Helsinki 2004. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/2004, 35 s.+liitt. 4 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000431. Asiasanat: ajettavuus, palvelutaso, tien kunto, tienkäyttäjät, vähäliikenteiset tiet, ylläpito Aiheluokka: 32, 33, 70 TIIVISTELMÄ Vähäliikenteisillä teillä tarkoitetaan tässä selvityksessä yhdysteitä sekä sellaisia seututeitä, joiden liikennemäärä on alle 200 ajon/vrk. Päällystettyjä vähäliikenteisistä teistä on hieman yli 25 000 km, mikä käsittää noin 32 % kaikista yleisistä teistä. Selvitystyössä keskitytään päällystettyjen vähäliikenteisten teiden palvelutasoon tienkäyttäjän näkökulmasta. Tutkimus on osa Tiehallinnon loppuvuonna 2002 käynnistämän "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" - tutkimusohjelman osaprojektia Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito". Päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on pituussuuntainen epätasaisuus. Päällysteen iällä on yhteys päällystevaurioiden lisääntymiseen, mutta ikääntymisen merkitys ei ole aivan niin suuri kuin epätasaisuuden kasvun. Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä vaurioiden selittäjä alemmalla tieverkolla. Tiepiirien välillä päällystevaurioissa ja tasaisuudessa erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä. Tienkäyttäjille suunnattu ajomukavuustutkimus osoitti, että ajettavuudelle haittaa aiheuttava vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Autoilijoiden mielestä reiät ja heikkolaatuiset (ura)paikkaukset olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä noin 40 %:lla tutkimuskohteista (kaikilla kohteilla ei reikiä/ paikkauksia). Reunapainumilla, verkkohalkeamilla ja pituushalkeamilla vastaava %-luku oli selvästi alhaisempi, luokkaa 7-14 %. Alemmalla tieverkolla palvelutasoa kuvaava vauriosumma selittyy lähes 80 %:sti verkkohalkeamilla. Kun selittäjinä käytetään vielä reunapainumia, purkaumia sekä pituushalkeamia saavutetaan 99 %:n selitysaste. Tekijät kuvaavat heikosti ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät, reiät sekä pykälällä olevat poikki- ja pituushalkeamat ovat vauriosumman yhtälössä merkityksettömiä. Lisäksi yhtälö ei huomioi vaurioiden vakavuutta. Tekijät ovat yhteydessä toisiinsa sillä, mitä enemmän yksittäinen vaurio haittaa ajomukavuutta sitä vakavammasta rakenteellisesta vauriosta on myös kyse. Tienkäyttäjän näkökulman huomioon ottaminen tieomaisuuden palvelutasossa VOH tutkimusohjelman periaatteiden mukaisesti edellyttää vähintään nykyisen teknisen vauriosumman kertoimien huomattavaa korottamista eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Kokonaan uuden menettelyn edellytyksenä on inventointitavan muuttaminen ja täydentäminen, jolloin inventoitavia tekijöitä ovat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat.

ALKUSANAT Tiehallinnossa käynnistettiin loppuvuonna 2002 "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" -tutkimusohjelma S14. Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita, nykyistä edullisempia sekä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja vähäliikenteisten teiden ylläpitoon ja sen yksittäisiin keskeisiin kysymyksiin. Tarpeen mukaan osaprojektien pohjalta laaditaan myös ohjeita ja suosituksia käytännön töiden toteuttamiseen sekä menettelytapojen kehittämiseen. Kyseisen tutkimusohjelman osaprojekti on nimeltään Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito ja siinä käsitellään mm. tässä selvityksessä tarkasteltuja asioita päällystevaurioiden merkityksestä autoilijoiden kokemaan ajotuntumaan. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluvat Lasse Weckström Janne Lintilä Kari Lehtonen Kalevi Luiro Pertti Virtala Tuomas Toivonen Aarno Valkeisenmäki Jouko Belt Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja) Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Lapin tiepiiri Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / keskushallinto Tieliikelaitos Oulun yliopisto (sihteeri) Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön ovat osallistuneet Veli Pekka Lämsä ja Jouko Belt. Oulussa marraskuu 2004

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO 10 2.1 Päällystevauriot 10 2.2 Vuoden 2003 tasaisuusmittaukset 14 2.3 Päällystevaurioita ja tasaisuutta selittävät tekijät 16 3 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 20 3.1 Tutkimuskohteet ja kyselyt 20 3.2 Vastaajien yleisarvio kohteista 23 3.3 Päällystevauriot ja sietorajat 24 3.4 Ajomukavuutta haittaavat tekijät ja vauriosumma 27 3.41 Vauriosumma ja ajomukavuus 27 3.42 Vauriosumma sietorajatarkastelun perusteella 29 4 YHTEENVETO 31 5 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 33

Päällystevauriot ja ajotuntuma 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnon ylläpitämien yleisten teiden eli tieomaisuuden palvelutasoa voidaan tarkastella pelkästään teknisen näkökulman lisäksi tienkäyttäjän ja koko yhteiskunnan näkökulmasta [Tiehallinto 32/2004]. Tällä hetkellä palvelutaso määritellään ensisijaisesti teknisin perustein tieominaisuuden kuntoa ja toiminnallisuutta luokittelemalla. Viime aikoina on alettu selvittää edellytyksiä kaikkien kolmen näkökulman huomioon ottamiseksi ja luokituksen yhtenäistämiseksi Tiehallinnon tulevaisuuden toimintalinjoja silmällä pitäen. Tässä selvitystyössä pureudutaan päällystettyjen vähäliikenteisten teiden palvelutasoon tienkäyttäjän näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan tilastollisesti alemmalle tieverkolle tyypillisten päällystettyjen teiden vauriomäärää ja tasaisuutta tiepiireittäin kuntorekisterin PVI ja PTM aineistojen perusteella sekä yleisemmin päällystevaurioita ja tasaisuutta selittäviä tekijöitä. Toisessa vaiheessa tarkastellaan päällysteen pintakunnon ja henkilöautoilijoiden kokeman ajotuntuman välistä yhteyttä, lähtökohtana alkukesällä 2004 suoritettu kenttätutkimus, missä tavalliset tienkäyttäjät saivat 18 eri kohteella arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajomukavuutta. Tarkoituksena on arvioida päällystevaurioille sietorajoja, joita huonommaksi vähäliikenteisten teiden kunto ei saa heikentyä. Tarkastelu perustuu vahvasti asiakaslähtöisyyteen liikenteen kokeman ajomukavuuden muodossa, ylläpidossa käytettävien teknisten raja-arvojen sijasta.

10 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO 2 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO 2.1 Päällystevauriot Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioiden määrää ja sen vaihtelua tiepiireittäin tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää uusimpien rekisteriin taltioitujen kuntomittausten tiedot kesän 2004 tilanteessa. Aineisto rajattiin koskemaan yhdysteitä ja liikennemäärää välillä 0-1500 ajon/vrk. Luokittelevina tekijöinä tarkastelussa käytettiin tiepiirin lisäksi jakoa päällystetyypin ja kahden liikennemääräluokan mukaisesti. Päällystettyä alempaa tieverkkoa kuvaavan aineiston yhteispituus oli yli 21 000 km (taulukko 1). AB kvl 0-350 ajon/vrk ja SOP kvl 351-1500 ajon/vrk osalta otoskoko on sen verran pieni, että ne tulee jättää huomiotta tiepiirikohtaisissa tarkasteluissa. Taulukko 1. PVI otoksen koko (yhdystiet kvl 0-1500). Tiepiiri kvl 0-350 AB PAB-B PAB-V SOP kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 yht. (km) U 117.6 673.0 102.2 121.2 339.2 368.2 142.3 6.8 1870.4 T 39.2 241.6 136.6 570.6 853.1 943.7 650.8 54.8 3490.4 KaS 56.0 121.3 163.3 405.4 940.8 446.8 131.7 0.1 2265.4 H 90.7 273.6 180.6 401.8 844.0 613.5 645.5 33.4 3083.1 SK 87.9 142.0 376.3 448.8 576.2 213.1 375.0 21.4 2240.7 KeS 15.3 83.4 125.5 177.6 226.2 118.0 90.9 9.4 846.4 V 30.1 167.2 24.4 46.4 1192.5 1145.6 84.0 2690.2 O 28.6 133.2 81.7 137.5 1952.1 746.6 353.1 1.1 3434.0 L 14.5 57.1 134.5 113.8 1340.2 120.7 48.1 1828.9 yht. (km) 480.0 1892.4 1325.2 2423.2 8264.2 4716.3 2521.4 127.0 21749.7 Vähäliikenteisistä teistä noin 90 % sisältää jonkin tyyppisiä pintavaurioita, vauriosumman osuuden perusteella arvioituna (taulukko 2). Kapeita poikkihalkeamia on AB ja PAB-B teillä noin 60 %:lla sekä PAB-V ja SOP teillä keskimäärin 40-50 %:lla tiestöstä. Leveitä poikkihalkeamia puolestaan on noin 10 %:lla alempaa tieverkkoa, lukuun ottamatta vähäliikenteisimpiä PAB-V teitä, missä leveitä poikkihalkeamia esiintyy aineiston perusteella jopa 23 %:lla tiestöstä. Taulukko 2. Pintavaurioita sisältävän tiestön osuus (%). Päällystetyyppi kvl VAURIO SUMMA PAKKAS KATKO POIK- KIHALK PTUUS+ SAUMA HALK kapea leveä kapea leveä 0-350 89 4 62 12 66 11 32 14 13 8 AB 351-1500 92 4 65 7 73 10 32 15 15 7 0-350 88 4 57 10 67 14 29 11 11 9 PAB-B 351-1500 92 5 57 10 71 11 29 15 17 9 0-350 93 3 54 23 58 18 53 23 17 13 PAB-V 351-1500 93 3 47 14 65 13 49 25 25 12 0-350 92 3 46 10 55 8 38 56 22 22 SOP 351-1500 91 4 41 6 52 9 42 55 28 25 VERKKO HALK REIKÄ PUR- KAUMA REUNA PAINUMA

Päällystevauriot ja ajotuntuma 11 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Kapeita pituussuuntaisia halkeamia (pituus+ saumahalkeamat) esiintyy päällystetyypistä riippuen 50-70 %:lla alemman tieverkon pituudesta. Leveitä pituussuuntaisia halkeamia sisältävän tiestön osuus on keskimäärin 10 %, paitsi vähäliikenteisimmällä PAB-V tiestöllä, missä niitä otoksen mukaisesti on jopa 18 %:lla tiepituudesta. Verkkohalkeamisen vähäliikenteisen tiestön osuus on AB ja PAB-B teillä 30 %:n, SOP teillä 40 %:n ja PAB-V teillä 50 %:n luokkaa. Reiät painottuvat SOP teille, missä niitä on jo yli puolella tieosuuksista, kun PAB-V teillä reikiä on noin neljänneksellä tiestöstä. Purkaumaa esiintyy noin 20 %:lla ja reunapainumaa noin 15 %:lla tiestöstä, ja ko. vauriotyypit painottuvat PAB-V ja SOP teille. Keskimääräinen vaurioiden määrä (mediaani, keskiarvo) on pintavaurioiden osalta hyvin yleisesti 0 (nolla) tai muu hyvin pieni arvo (vauriosummaa ja kapeita pituushalkeamia lukuun ottamatta), eikä niillä siten pystytä kuvaamaan kovin hyvin vaurioiden määrää ja varsinkaan vakavuutta. Esimerkiksi vauriosumma vähäliikenteisillä teillä on keskimääräisinä arvoina (mediaani, 50 %-piste) alhainen, 13 29, eivätkä ne juurikaan poikkea toisistaan eri päällystetyypistä ja KVL-luokasta huolimatta (kuva 1). Vauriosumma 260 240 PAB-V 0-350 220 PAB-V 351-1500 200 SOP 0-350 180 PAB-B 0-350 160 PAB-B 351-1500 140 120 AB 351-1500 100 80 60 40 20 0 50 55 60 65 70 75 %-piste 80 85 90 95 100 Kuva 1. Vauriosumman jakauma. Kun vauriosummaa tarkastellaan pahemmin vaurioituneiden tieosuuksien arvoja käyttäen, vauriosumma on selvästi suurempi ja eri päällystetyyppien KVL-luokkien välillä on selviä eroja. Esimerkiksi heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisestä tiestöstä (90 %-piste) PAB-V (kvl 351-1500) ja SOP teiden vauriosumma on 2- kertainen ja PAB-V (kvl 0-350) teillä lähes 3-kertainen AB teihin verrattuna. Heikkokuntoisin 10 % käsittää tässäkin otoksessa yli 2 000 km eli yli 20 000 sadan metrin tieosuutta. Vauriosumma on tietyllä kaavalla laskennallisesti, vauriotyyppejä toisistaan poikkeavasti painottaen, määritetty yhteenveto päällysteen pinnalta inventoiduista vaurioista ja sillä halutaan kuvata rikkinäisen päällysteen pinta-alaa 100 m tieosalla. Vauriosumman pituusyksikköä kohti vähäliikenteisten teiden otoksesta määritettyjen määrien hajonta tiepiirien välillä on vähäistä (taulukko 3). AB ja PAB-B teiden osalta koko maalle yhteisesti määritetyistä määristä selvimmin poikkeaa Uudenmaan tiepiiri. Vähäliikenteisimpien PAB-V ja SOP teiden osalta suurimmat vauriosummat

12 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO löytyvät puolestaan Keski-Suomen tiepiiristä, mutta kuten sanottua, tiepiirien välistä vaihtelua ei voi pitää mitenkään merkittävänä. Taulukko 3. Vauriosumma, pakkaskatkot sekä kapeat ja leveät poikkihalkeamat PVI otoksessa (yhdystiet kvl 0-1500). VAURIOSUMMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 100 metrillä kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 32 52 54 64 56 64 T 25 29 27 61 42 35 KaS 17 36 23 50 33 45 H 21 29 29 65 45 35 SK 21 31 40 62 57 36 KeS 21 35 26 78 40 87 V 31 28 49 57 51 45 O 22 26 42 70 56 76 L 21 22 17 65 60 74 yht. 26 32 31 63 48 46 PAKKASKATKO AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 0 0 0 0 0 0 T 0 0 0 0 0 0 KaS 1 1 0 1 1 0 H 3 2 2 2 2 1 SK 0 0 0 0 0 0 KeS 2 1 0 0 0 0 V 0 0 0 0 0 0 O 0 1 0 0 0 0 L 0 0 0 0 0 1 yht. 1 0 1 0 0 0 KAPEAT POIKKIHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 12 5 5 4 5 6 T 14 10 8 6 5 4 KaS 21 19 15 13 12 13 H 11 9 9 8 7 7 SK 22 11 12 12 11 13 KeS 12 7 9 10 7 9 V 12 5 8 9 8 7 O 18 11 14 13 11 12 L 17 12 15 14 9 14 yht. 14 11 11 11 8 8 LEVEÄT POIKKIHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 1 0 0 0 0 0 T 0 0 0 0 0 0 KaS 1 2 1 3 2 2 H 0 1 1 2 1 0 SK 3 2 3 3 3 2 KeS 0 1 0 2 1 1 V 0 0 1 1 1 0 O 1 1 3 6 5 5 L 2 2 2 7 4 4 yht. 1 1 1 3 2 1 Kapeiden poikkihalkeamien määrä vaihtelee 8-14 kpl/km päällystetyypistä ja liikennemääräluokasta riippuen. Kokonaisuudessaan eniten niitä löytyy Kaakkois-Suomen tiepiiristä ja keskimääräistä enemmän myös Oulu ja Lapin piireistä. Leveitä poikkihalkeamia on koko maan tasolla 1-3 kpl/km. Leveiden poikkihalkeamien osalta erottuivat Oulun ja Lapin PAB-V ja SOP tiet, missä niitä löytyy kaksinkertainen määrä koko maahan verrattuna. Pakkaskatkojen lukumäärä km kohti on 0-3 kpl/km. Kapeita pituussuuntaisia (pituus+ saumahalkeamat) halkeamia on kokonaisuudessaan eniten Hämeen, Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä, missä niitä löytyy hyvin yleisesti yli 30 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin (taulukko 4). Oulun ja Lapin piireissä kapeiden halkeamien määrä on puolestaan vähäinen, puolet-neljäsosa, koko maan arvoihin verrattuna. (Kapeiden saumahalkeamien osuus PAB ja SOP teillä vain muutama % ja AB teilläkin vain 45 %)

Päällystevauriot ja ajotuntuma 13 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 4. Kapeat ja leveät pituus+ saumahalkeamat sekä verkkohalkeamat PVI otoksessa (yhdystiet kvl 0-1500). KAPEAT PITUUS+ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP SAUMAHALK m / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 555 442 398 329 420 188 T 374 566 405 248 275 184 KaS 256 571 408 504 485 397 H 419 528 543 656 640 344 SK 308 404 433 542 494 389 KeS 475 547 444 554 382 376 V 406 289 360 428 434 232 O 129 175 186 192 202 129 L 103 119 88 102 58 46 yht. 414 430 408 340 388 265 LEVEÄT PITUUS+ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP SAUMAHALK m / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 28 16 12 18 15 5 T 7 21 8 15 9 4 KaS 8 45 16 40 38 11 H 14 24 30 61 36 11 SK 19 33 33 38 41 13 KeS 9 44 16 52 30 31 V 14 8 12 19 11 5 O 21 46 33 107 86 82 L 37 44 25 66 55 16 yht. 19 33 21 56 31 20 VERKKOHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 114 233 276 302 217 305 T 83 53 74 375 189 133 KaS 29 72 30 178 53 136 H 58 77 63 316 178 146 SK 35 89 115 305 265 100 KeS 40 84 73 409 185 212 V 173 168 297 372 325 275 O 90 99 245 385 263 371 L 84 93 59 454 460 567 yht. 90 95 96 354 232 191 Leveitä pituussuuntaisia halkeamia on selvästi eniten Oulun ja Lapin piireissä ja leveiden halkeamien vähäisestä määrästä erottuvat rannikkoseutujen tiepiirit Vaasa, Turku ja Uusimaa. (Leveiden saumahalkeamien osuus PAB ja SOP teillä 15-20 % ja AB teillä noin 45 %) Verkkohalkeaminen vähäliikenteinen tiestö keskittyy PAB-V ja SOP teille, missä niitä on 2-3.5 -kertainen määrä km kohden AB ja PAB-B teihin verrattuna. PAB-V ja SOP teistä eniten verkkohalkeamia on inventoitu olevan VOL-alueella. AB ja PAB-B teistä verkkohalkeamia on selvästi koko maan tilannetta enemmän Vaasan ja Uudenmaan piireissä. Reikien suhteellinen määrä (m 2 /km) on suurin SOP teillä, noin 4-kertainen PAB-V ja vähintään 8-kertainen AB ja PAB-B teihin verrattuna (taulukko 5). Tiepiireittäin tarkasteltuna reikiä on eniten Uudenmaan ja Turun piirien alemmalla tieverkolla. Purkaumien inventointituloksista erottui koko maalle määritettyihin yhteismääriin verrattuna suurista neliömääristä km kohti Uudenmaan lisäksi PAB-V ja SOP teiden osalta Oulun piiri. Inventoitujen purkaumien määrissä on tiepiirien välillä suhteellisen suurta hajontaa ja vähäisten määrien ansiosta erottuivat Kaakkois-Suomen, Hämeen, Savo-Karjalan, Keski-Suomen ja Vaasan alueet. Reunapainumien kohdalla hajonta tiepiirien välillä on myös suhteellisen suurta. Eniten reunapainumia on inventoitu olevan Uudellamaalla sekä vähäliikenteisimmillä PAB-V ja SOP teillä Keski-Suomen tiepiirissä.

14 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 5. Reiät, purkaumat ja reunapainumat PVI otoksessa (yhdystiet kvl 0-1500). REIKÄ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 5 7 19 16 11 61 T 7 2 6 16 16 36 KaS 3 3 3 12 7 34 H 2 2 3 11 7 27 SK 2 3 2 7 7 27 KeS 1 2 3 9 6 81 V 3 3 21 8 7 42 O 5 2 7 7 8 74 L 1 1 2 9 6 55 yht. 4 3 5 10 9 41 PURKAUMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 21 40 35 95 84 24 T 8 4 10 29 42 8 KaS 4 5 5 22 18 2 H 3 3 4 7 11 12 SK 2 3 48 6 18 6 KeS 1 2 2 2 2 2 V 3 1 17 4 3 10 O 11 11 19 35 46 56 L 0 1 1 7 8 20 yht. 10 6 16 21 27 16 REUNAPAINUMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m / km kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 23 82 46 91 96 169 T 31 17 38 88 65 106 KaS 7 16 14 57 31 106 H 4 8 4 39 15 35 SK 13 34 38 59 48 62 KeS 12 41 20 111 49 399 V 5 2 11 21 13 33 O 10 14 19 59 49 90 L 15 15 9 29 19 2 yht. 16 27 25 52 40 89 Kuntotietojen sisältämien PPL-tulosten (kantavuus, SCI, BCI) tai liikennemäärän erilaisen KVL-rajojen sisällä painottumisen perusteella ei voida selittää (yksittäisten) PVI-muuttujien vaihtelua (liite 1). Otoskoko puolestaan on yksittäisissä tapauksissa voinut olla vaikuttamassa jonkin tiepiirin vauriotyypin suureen tai pieneen suhteelliseen määrään. Kokonaisuudessaan pintavaurioiden määrissä tiepiirien välillä olevat erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä, eikä niiden joukosta erotu pintakunnoltaan erityisen hyväkuntoista tai heikkokuntoista tiepiiriä. 2.2 Vuoden 2003 tasaisuusmittaukset Vähäliikenteisen tieverkon tasaisuutta ja sen vaihtelua tiepiireittäin tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää vuoden 2003 PTMmittausten (Laser RST) tiedot. Aineisto rajattiin koskemaan yhdysteitä ja liikennemäärää välillä 0-1500 ajon/vrk. Luokittelevina tekijöinä tarkastelussa käytettiin tiepiirin lisäksi jakoa päällystetyypin ja kahden liikennemääräluokan mukaisesti. Päällystettyä alempaa tieverkkoa kuvaavan aineiston yhteispituus oli yli 6 500 km (taulukko 6). AB kvl 0-350 ajon/vrk ja SOP kvl 351-1500 ajon/vrk osalta otoskoko on sen verran pieni, että ne tulee jättää huomiotta tiepiirikohtaisissa tarkasteluissa. Sinänsä PTM-tulokset ovat aineistona

Päällystevauriot ja ajotuntuma 15 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO kattavampia pienemmällä aineistopituudella PVI-tuloksiin verrattuna, koska jokaista 100 metristä vastaa vertailukelpoinen arvo, eikä suurin osa arvoista ole nollia. Taulukko 6. PTM otoksen koko (v. 2003 mittaukset; yhdystiet kvl 0-1500). Tiepiiri kvl 0-350 AB PAB-B PAB-V SOP kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 yht. (km) U 15.9 239.6 11.5 27.9 18.9 91.8 79.5 1.3 486.5 T 6.9 45.6 24.6 52.1 72.0 99.3 481.7 41.0 823.1 KaS 22.8 36.4 17.7 90.8 289.0 118.8 94.5 0.1 670.0 H 29.3 73.1 24.5 66.4 161.5 180.6 158.2 10.5 704.1 SK 17.3 44.3 146.2 145.2 214.8 45.2 346.2 17.2 976.4 KeS 3.5 27.9 19.9 46.5 81.4 33.1 23.9 6.9 243.0 V 5.1 24.6 16.8 17.9 569.9 558.4 44.7 1237.4 O 10.7 61.0 43.9 46.5 739.9 210.9 4.0 1116.8 L 1.9 19.0 40.8 35.6 211.9 47.9 4.8 361.9 yht. (km) 113.3 571.4 345.9 528.9 2359.2 1386.0 1237.5 77.0 6619.2 Tiepiirikohtaisessa tarkastelussa tasaisuusparametreja arvioitiin määrittämällä yllä esitellysti luokitellulle aineistolle jakaumat parametrikohtaisesti. Mediaaniarvojen (50 %-piste) kohdalla tasaisuuden arvot ovat suhteellisen pieniä ja tiepiirien välisiä eroja voidaan pitää vähäisinä, koska 20 % suuremmat poikkeamat koko maan keksimääräisiin tasaisuusparametrien arvoihin ovat lähinnä poikkeuksellisia (liite 2). Tulosteista esitetään muutaman pituus- ja poikkisuuntaista tasaisuutta sekä urasyvyyttä kuvaavan parametrin arvoja. Päällystetyypeittäin epätasaisuudet ovat suurimmat, kuten kuvitella saattaa, SOP teillä. SOP jälkeen suurimmat pituussuuntaiset (IRI ja RMS10) ja poikkisuuntaiset (PETA ja harjanne) epätasaisuudet löytyvät kvl 0-350 PAB-V teiltä. Maksimi urasyvyyden osalta toiseksi suurimmat arvot löytyvät AB teiltä. Heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisistä teistä tasaisuusarvojen hajonta tiepiireittäin on hieman keskimääräisiä arvoja suurempaa, mutta silti suhteellisen vähäistä. IRI koko maan tasolla on jo korkea, PAB-V teillä 4.0 ja SOP teillä yli 5.5 mm/m liikennemäärän ollessa alle 350 ajon/vrk (taulukko 7). Taulukko 7. 100 m IRI ja RMS10 PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl 0-1500). IRI AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 3.2 3.2 3.2 5.9 3.6 5.8 T 4.0 2.6 3.3 4.0 3.2 5.6 KaS 4.4 4.3 2.8 3.7 3.5 5.7 H 2.9 3.6 3.0 3.4 3.0 5.4 SK 3.6 2.8 2.9 5.2 3.7 5.9 KeS 2.7 2.8 2.6 3.7 3.4 4.2 V 5.6 3.0 3.2 3.7 3.4 5.6 O 3.4 2.7 3.4 3.9 3.1 L 3.7 3.2 3.0 4.5 3.8 yht. 3.4 3.0 3.0 4.0 3.3 5.6 RMS10_OIK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 1.9 1.8 1.7 3.6 2.1 3.0 T 2.5 1.5 2.0 2.3 1.7 3.1 KaS 2.6 2.9 1.7 2.2 2.2 3.1 H 1.8 2.4 1.9 2.0 1.8 3.0 SK 2.4 1.6 1.9 3.1 2.5 3.3 KeS 1.8 1.5 1.6 2.3 2.1 2.2 V 4.1 1.8 2.1 2.2 2.0 3.0 O 2.1 1.6 2.1 2.3 1.8 L 2.8 2.0 2.1 2.7 2.2 yht. 2.1 1.8 1.9 2.4 2.0 3.1

16 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO IRI on vähintään 30 % koko maan arvoja suurempi AB osalta Vaasan ja Kaakkois- Suomen piireissä, PAB-B osalta Kaakkois-Suomessa ja PAB-V osalta Savo- Karjalassa ja Uudellamaalla. RMS10 kuvaa laajuudeltaan 3-10 m pituussuuntaisia epätasaisuuksia, ja se saa suurimmat (ja pienimmät) arvonsa samoissa tiepiireissä kuin IRI, joten tältä osin tulokset ovat yhteneviä. Maksimi urasyvyys AB teillä on suurin Turun piirissä ja PAB-V teillä Savo- Karjalan piirissä, mutta tiepiirien väliset erot ovat lähinnä marginaalisia (taulukko 8). Sinänsä urasyvyydet heikoimmalla 10 %:lla eivät ole vielä suuria toimenpiderajoihin verrattuna. Taulukko 8. Maksimi urasyvyys PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl 0-1500). URA_MAX AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 8.3 7.1 7.1 12.5 9.8 12.2 T 11.6 6.1 10.0 9.0 7.0 12.4 KaS 10.0 7.5 7.4 7.9 9.0 17.4 H 9.9 8.5 8.2 7.8 7.5 15.0 SK 9.3 7.9 9.7 12.8 11.4 15.3 KeS 8.8 8.2 9.9 9.4 9.1 8.2 V 9.4 8.9 9.5 8.7 8.4 10.3 O 11.0 7.3 9.8 9.6 9.3 L 10.1 11.0 11.1 10.4 9.0 yht. 9.4 8.2 9.2 9.5 8.7 13.9 Poikkisuuntaan epätasaisuus on vähintään 30 % koko maan arvoja suurempi PE- TA:n osalta ainoastaan Turun piirissä AB teillä ja Vaasan piirissä vähäliikenteisimmillä PAB-B teillä sekä harjanteen osalta KVL alle 350 PAB teillä Uudellamaalla (taulukko 9). Muutoin arvot eivät juurikaan poikkea toisistaan tiepiireissä. Taulukko 9. Poikittainen epätasaisuus ja harjanne PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl 0-1500). POIK_EPATAS_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 14.0 23.2 23.9 31.7 21.3 36.2 T 21.0 24.8 22.7 35.2 25.2 34.0 KaS 14.8 23.0 18.0 25.5 19.3 36.7 H 17.8 23.2 17.4 26.1 22.3 35.2 SK 17.8 23.4 18.4 27.7 20.0 35.1 KeS 15.1 22.5 14.0 25.7 22.6 33.9 V 12.7 32.9 16.1 30.4 24.3 43.5 O 17.3 24.4 21.0 30.9 24.7 L 16.6 24.3 20.0 29.6 25.7 yht. 15.7 24.3 19.2 29.5 23.6 35.4 HARJANNE_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 11.6 15.5 12.7 23.0 15.8 24.8 T 13.1 10.8 14.8 18.5 12.2 22.9 KaS 12.4 14.3 10.7 14.1 13.7 30.2 H 12.1 13.9 10.0 14.7 11.1 26.5 SK 11.7 10.7 12.6 19.7 13.8 24.8 KeS 9.5 9.7 12.2 13.6 12.8 18.9 V 9.5 15.4 9.9 17.0 13.4 24.4 O 12.9 9.9 14.1 18.5 13.7 L 11.6 13.4 12.7 21.3 15.1 yht. 11.8 11.7 12.3 17.7 13.4 24.6 2.3 Päällystevaurioita ja tasaisuutta selittävät tekijät Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioita ja tasaisuutta selittäviä tekijöitä tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää uusimpien PVI

Päällystevauriot ja ajotuntuma 17 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO ja kantavuusmittausten tiedot kesän 2004 tilanteessa sekä vuoden 2003 PTMmittausten (Laser RST) tiedot. Aineisto rajattiin koskemaan seututeitä (KVL 0-200 ajon/vrk ja yhdysteitä (KVL 0-1500 ajon/vrk). Luokittelevina tekijöinä käytettiin päällystetyyppiä, päällysteen ikää, tasaisuutta (IRI), liikennemäärää ja kesäkantavuusarvoa. Tarkastelun perusteella päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on epätasaisuus. Vauriosumma vähintään kaksinkertaistuu, ja PAB-V teillä jopa kolminkertaistuu, IRI:n ollessa yli 3 mm/m verrattuna IRI luokkaan 0-2 mm/m (taulukko 10). Vauriomäärän kasvu epätasaisuuden lisääntymisen suhteen on voimakkainta reunapainumien, leveiden pituushalkeamien ja verkkohalkeamien kohdalla. Vastaava epätasaisuuden vaikutus vauriomääriin on ilmeinen myös tien pinnan reikäisyyden ja kapeiden pituushalkeamien osalta. Taulukko 10. Päällystevaurioiden määrät tasaisuuden (100 m IRI) suhteen päällystetyypeittäin vähäliikenteisillä teillä. Päällystevauriot AB PAB-B PAB-V SOP IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 VAURIOSUMMA VS/100m 19 29 38 18 28 45 26 43 78 19 27 42 PAKKASKATKO kpl/km 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 K_POIKKIHALK kpl/km 15 17 18 11 11 12 9 10 11 7 8 8 L_POIKKIHALK kpl/km 1 1 2 1 2 3 1 3 4 0 1 1 K_PITUUSHALK m/km 183 265 361 258 367 422 272 322 373 189 239 309 L_PITUUSHALK m/km 4 12 18 14 26 35 23 40 60 2 6 7 K_SAUMAHALK m/km 216 223 159 22 27 31 25 30 27 6 12 16 L_SAUMAHALK m/km 11 12 7 1 6 7 6 9 12 0 1 2 VERKKOHALK m2/km 47 82 139 40 72 153 96 203 452 50 86 134 REIKA m2/km 3 5 6 2 4 14 5 5 10 23 28 36 PURKAUMA m2/km 8 18 8 3 6 18 10 15 18 4 5 6 REUNAPAINUMA m/km 8 20 33 9 16 57 9 21 62 31 54 108 Päällysteen ikääntyminen on myös yhteydessä tien pinnan vaurioiden määrän lisääntymiseen. Pääsääntöisesti alemmalla tieverkolla päällystevaurioita on eniten yli 10 vuoden ikäisten päällysteiden (ja suurimman epätasaisuuden) luokassa (taulukko 11). Poikkeuksena ovat kapeat pituushalkeamat, joiden määrään päällysteen ikääntymisellä ei ole selvää vaikutusta vaan ne ovat pienimmillään vanhimpien päällysteiden luokassa, ts. pituushalkeamien esiintymiseen vaikuttavimpia tekijöitä ovat koko rakenteen ja pohjamaan ominaisuudet. Taulukko 11. 50 %- piste 80 %- piste 90 %- piste Päällystevauriot tasaisuuden (100 m IRI) ja iän suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. VS K_PITUUSHALK L_PITUUSHALK VERKKOHALK REIKA REUNAPAINUMA IRI / ikä 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-2 8 11 12 5 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2-3 14 23 29 14 14 4 0 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 yli 3 25 46 55 19 19 7 0 0 0 0 11 18 0 0 0 0 0 0 0-2 35 40 48 59 53 30 0 0 0 0 4 20 0 0 0 0 0 0 2-3 42 71 86 67 68 51 0 0 0 7 26 46 0 0 0 0 0 0 yli 3 67 116 139 81 81 65 0 0 7 25 71 92 1 1 1 0 0 2 0-2 62 67 81 100 91 61 0 0 6 16 26 49 0 0 1 0 0 0 2-3 64 108 133 100 104 84 0 10 18 23 65 93 0 1 2 0 0 0 yli 3 111 184 208 111 122 104 0 15 27 60 136 154 3 2 3 6 17 24 Leveitä pituushalkeamia, reikiä ja reunapainumia esiintyy merkittäviä määriä tyypillisesti heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisestä tiestöstä, kuten esimerkin mukaisella PAB-V tiestöllä. Kokonaisuudessaan päällysteen iän merkitys vaurioiden määrään ei ole aivan niin merkittävä kuin epätasaisuuden kasvamisen. Toisin sanoen pitkällä tähtäimellä alemman tieverkon tasaisuuden parantamiseksi suoritettavat toi-

18 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO menpiteet vähentävät päällystevaurioita tehokkaammin kuin kevyet (uudelleenpäällystys)toimenpiteet. Korkean kantavuuden (ja vastaavasti SCI:n tai BCI:n) omaavalla tiestöllä (PAB-V) päällystevaurioiden määrä on vastaavasti alhaisempi kuin alemmilla kantavuusarvoilla (taulukko 12). Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä päällystevaurioiden selittäjä, sillä vauriotyypin ja jopa esitetyn kantavuusluokituksen mukaisesti KVL:n suuretessa vauriomäärät voivat suureta, pienentyä tai pysyä ennallaan. Taulukko 12. Kantavuus 50 %- piste 80 %- piste 90 %- piste KVL / Päällystevauriot kesäkantavuusarvon ja liikennemäärän KVL suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. VAURIOSUMMA K_PITUUSHALK L_PITUUSHALK VERKKOHALK REIKA REUNAPAINUMA 0-200 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 0-200 45 35 34 5 18 22 0 0 0 11 4 3 0 0 0 0 0 0 200-240 28 29 27 7 16 18 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 240-280 17 24 26 0 13 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 yli 280 13 16 17 3 10 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-200 135 102 86 61 86 84 0 0 0 99 55 50 0 1 0 0 0 0 200-240 100 86 78 60 76 76 0 0 0 48 43 38 0 0 0 0 0 0 240-280 69 74 73 48 70 80 0 0 0 29 34 32 0 0 0 0 0 0 yli 280 49 54 52 48 57 61 0 0 0 13 17 14 0 0 0 0 0 0 0-200 205 153 130 100 118 116 22 7 0 164 102 90 1 2 2 12 13 10 200-240 161 131 120 100 111 109 21 12 0 100 82 77 1 1 1 8 8 5 240-280 118 111 117 86 104 111 12 9 9 71 69 73 1 1 2 0 0 0 yli 280 88 96 84 83 94 96 7 5 4 39 49 43 1 1 2 0 0 0 0-200 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 Vähäliikenteisten teiden epätasaisuus lisääntyy hieman päällysteen ikääntyessä (taulukko 13). Selvimmin tämä havaitaan IRI:n, harjanteen ja RMS10 -arvon (kokoluokan 3-10 m laajuiset pituussuuntaiset epätasaisuudet) osalta. Taulukko 13. 50 %-piste 80 %-piste Tasaisuus päällysteen iän suhteen päällystetyypeittäin vähäliikenteisillä teillä. Tasaisuus / ikä AB PAB-B PAB-V SOP 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 0-5 5-10 yli 10 IRI 1.6 1.8 2.0 1.9 1.9 1.8 1.8 2.0 2.6 3.2 3.5 3.8 POIK_EPATAS_KA 6 7 7 13 10 7 15 14 16 20 22 23 HARJANNE_KA 4 6 7 6 6 7 6 7 10 10 14 14 RMS10_OIK 0.8 0.9 1.1 0.9 1.0 1.0 0.8 1.0 1.4 1.4 1.7 1.9 URA_MAX 3 4 5 4 5 5 4 4 6 6 7 7 IRI 2.1 2.7 3.0 2.8 2.5 2.6 2.4 2.8 3.8 4.2 4.7 5.2 POIK_EPATAS_KA 14 14 12 20 18 14 24 22 24 27 30 32 HARJANNE_KA 6 9 10 11 10 11 10 12 16 16 21 22 RMS10_OIK 1.2 1.6 1.8 1.5 1.4 1.6 1.2 1.5 2.2 2.1 2.5 2.8 URA_MAX 5 7 8 6 7 8 5 7 9 9 11 13 Kantavuuden (kuten myös SCI:n tai BCI:n) paranemisella ja toisaalta KVL suurenemisella on heikkokuntoisimmalla tiestöllä (80 ja 90 %-pisteet) hienoinen ja kummallakin suunnilleen yhtä suuri vaikutus alemman tieverkon (PAB-V) tasaisuuteen (taulukko 14). Keskimääräisten (mediaani) tasaisuusarvojen kohdalla luokittelevien tekijöiden vaikutus on vielä olematon. Suurempi KVL tarkoittanee useimmiten laadultaan korkealuokkaisempaa tierakennetta.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 19 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 14. KVL / Kantavuus 50 %- piste 80 %- piste 90 %- piste 0-200 Tasaisuus kesäkantavuusarvon ja liikennemäärän KVL suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. IRI POIK_EPATAS_KA HARJANNE_KA RMS10_OIK URA_MAX 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 0-200 0-200 2.3 2.2 1.9 20 19 15 9 9 7 1.1 1.1 1.0 5 4 4 200-240 2.1 2.1 1.9 18 17 13 8 8 7 1.0 1.0 0.9 4 4 4 240-280 2.1 2.0 1.9 16 15 13 8 7 7 1.0 1.0 0.9 4 4 4 yli 280 1.9 2.0 1.8 15 13 11 7 7 6 0.9 1.0 0.9 4 4 4 0-200 3.5 3.1 2.8 28 27 22 17 15 12 2.0 1.7 1.5 8 7 7 200-240 3.1 3.0 2.7 26 24 21 14 12 11 1.7 1.7 1.5 8 7 7 240-280 2.9 2.8 2.7 24 22 20 13 12 11 1.6 1.5 1.4 7 7 7 yli 280 2.6 2.8 2.4 23 21 18 11 11 9 1.4 1.6 1.3 6 6 6 0-200 4.3 3.9 3.6 32 31 26 22 19 15 2.6 2.3 2.0 12 10 9 200-240 3.9 3.6 3.4 30 28 25 19 16 14 2.3 2.1 1.9 11 9 9 240-280 3.7 3.4 3.3 28 26 24 17 15 13 2.1 2.0 1.9 10 9 9 yli 280 3.2 3.4 2.9 27 25 22 15 14 12 1.9 2.0 1.7 8 8 8 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500 0-200 200-350 350-1500

20 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.1 Tutkimuskohteet ja kyselyt Päällysteen pintakunnon ja henkilöautoilijoiden kokeman ajotuntuman välisen tarkastelun yleisenä tavoitteena oli pystyä arvioimaan päällystevaurioille sietorajoja, joita huonommaksi teiden kunto ei saa heikentyä. Sietorajojen määrittäminen perustui siten vahvasti myös asiakaslähtöisyyteen liikenteen kokeman ajomukavuuden muodossa, pelkästään teknisenä rajana ylläpidossa käytettävien arvojen sijasta. Sietorajojen arvioimiseksi suoritettiin kesällä 2004 kenttätutkimus, missä tavalliset tienkäyttäjät saivat arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajotuntumaa (ajomukavuutta) 18 eri koekohteella (taulukko 15). Taulukko 15. Nro Tie / tieosa 1 18624 /1 Limingan Ylipää 2 18624 /1 Limingan Ylipää 3 18624 /1 Limingan Ylipää 4 18629 /3 5 18629 /3 6 18629 /2 Päällystevauriotutkimuksen koekohteet. Nimi Kohteen kuvaus (pituus, m) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) 7 18634 /1 Parras (Tyrnävä) 8 18634 /1 Parras (Tyrnävä) 9 18633 /1 Leppioja (Tyrnävä) Vanha karkea päällyste, urautuneisuutta, urapaikkausta, hieman yksittäisiä reikiä/ paikkoja. (700 m) Vanha karkea päällyste, erittäin mutkainen ja kapea, jonkin verran yksittäisiä reikiä ja reunapainumaa. (1 700 m) Mutkainen, erittäin heikkokuntoinen osuus, pahoja rumpuheittoja, paikkauksia, reikiä, irtosoraa, halkeamia. Pakko hiljentää ajaessa. (800 m) Kapea, sileäpintainen tie. Kohteella hieman urapaikkausta, reunapainumaa ja leveää pituushalkeamaa. (1 000 m) Tasainen ja hyväkuntoinen, mutta hyvin kapea tie. Kohteella vähäistä haittaa pituushalkeamista. (1 000 m) Tasainen ja hyväkuntoinen, mutta hyvin kapea tie. Ei ajomukavuutta haittaavia vaurioita. (1 000 m) Kohteen pintakunto ja ajettavuus hyvä, vähäistä pituus- ja poikkihalkeamaa. (1 000 m) Kohteen pintakunto pääosin hyvä, lievää reunapainumaa ja pituushalkeamaa. (800 m) Erittäin heikkokuntoinen, karkeapintainen osuus, erittäin paljon paikkauksia (reikäsarjoja), heittoja, irtosoraa, kaiken tyyppisiä halkeamia. Pakko hiljentää ajaessa. (1 000 m) 10 18610 /1 Keskikylä (Tyrnävä) Kohteella tien pinnan karkeutta (lievää purkaumaa ja verkkohalkeamaa, reikiä, poikkikatkoja), eivät juurikaan haittaa ajettavuutta. (1 400 m) 11 18637 /2 Murto (Tyrnävä) Tasainen ja hyväkuntoinen kohde, lieviä poikkikatkoja. (1 100 m) 12 18639 /1 Korkala (Tyrnävä) 13 18654 /1 Montta (Muhos) 14 8300 /6 15 8300 /6 16 8361 /1 17 8341 /1 18 8341 /1 Oulu-Utajärvi (Muhos) Oulu-Utajärvi (Muhos) Marttilanharju- Kaitaoja (Ylikiiminki) Ylikiiminki-Kaarela (Ylikiiminki) Ylikiiminki-Kaarela (Ylikiiminki) Kohteella ajomukavuutta selvästi heikentäviä (hiljentäminen) vaurioita, erittäin pahoja poikkikatkoja ja painumaa, paljon reikiä ja paikkauksia. (500 m) Kohteella geometrian vaihtelu suurta, karkea päällyste, pahoja pituus- ja poikkihalkeamia sekä verkkohalkeilua ja reunapainumaa, myös paikkauksia. Huomattavaa haittaa ajettavuudelle. (1 000 m) Kohde pääosin hyväkuntoinen ja pinta tasainen. Yksittäinen reunapainuma / leveä pituushalkeama, poikkikatkoja. (600 m) Kohde pääosin hyväkuntoinen ja pinta tasainen. Yksittäinen reunapainuma / leveä pituushalkeama, poikkikatkoja. (800 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, leveitä pituus- ja poikkihalkeamia. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 700 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, haitallisia poikkikatkoja ja pituushalkeamia. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 000 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, haitallisia poikkikatkoja. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 000 m)

Päällystevauriot ja ajotuntuma 21 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Tutkimuskohteet sijaitsivat Oulun tiepiirin alueella ja niiden pituus oli keskimäärin 1 km (0.5 1.7 km). Kohteet valittiin vähäliikenteisiltä teiltä siten, että pintakunnoltaan heikkojen tai erittäin heikkojen (kuvat 2 ja 3) lisäksi mukaan sisällytettiin myös suhteellisen hyvässä kunnossa olevia kohteita (kuva 4) sietorajojen suuruuden arvioimista silmällä pitäen. Toisena lähtökohtana selvitystyölle toimivat Tiehallinnon toimesta kohteilla suoritetut päällystevaurioinventoinnit (PVI). Kuva 2. Kohde 17; Ylikiiminki-Kaarela (Mt 8341 tieosa 1). Kuva 3. Kohde 12; Korkala, Tyrnävä (Pt 18639 tieosa 1).

22 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Kuva 4. Kohde 5; Temmesjoen länsipuoli, Liminka (Pt 18629 tieosa 3). Kyselyt toteutettiin kahdella eri tavalla. Kohteiden paikallisille asukkaille jaettiin arviointilomakkeita suoraan postilaatikkoon noin 30 kpl/kohde (yhteismäärä 535 kpl), luonnollisesti riippuen kohteiden välittömässä läheisyydessä olleiden talouksien määrästä. Arvioitavien kohteiden määrä taloutta kohden oli 1-3 kpl. Toinen kyselyyn osallistunut joukko koostui myös tavallisista tienkäyttäjistä, ja heillä ajatettiin läpi kaikkien 18 kohteen. Kiertoajeluun (=ajopaneeli) osallistuneita henkilöitä oli 26 kpl, joista 4 henkilöä Oulun tiepiiristä. Kyselyssä käytetyn arviointilomakkeen malli on esitetty liitteessä 1. Arviointiin osallistujat, ajettuaan ensin kohteen, arvioivat lomakkeelle erilaisista tien pinnan vaurioista henkilöauton ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa 5-portaisella asteikolla (haitan vakavuus: erittäin suuri, suuri, keskimääräinen, vähäinen, ei haittaa) sekä listasivat tien pinnan vaurioista eniten ja toiseksi eniten ajettavuutta haittaavat tekijät tieosuudella. Tämän jälkeen he arvioivat vaurioiden määrä kokonaisuudessaan mm. vertaamalla kohdetta muuhun vähäliikenteiseen tiestöön. Vastausten lukumäärä oli 568 kappaletta (taulukko 16). Arvioinneista 104 kappaletta oli paikallisten asukkaiden ja 464 kappaletta kiertoajeluun osallistuneiden suorittamia. Hyväksyttävästi täytettyjen arviointilomakkeiden palautus-% paikallisilta asukkailta oli 20 %. Taulukko 16. Vastausten määrä kohteittain. Kohde Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 Kohde 5 Kohde 6 Kohde 7 Kohde 8 Kohde 9 Vastausten lukumäärä Paikalliset Kiertoajelu Yht. 4 kpl 4 kpl 4 kpl 3 kpl 2 kpl 2 kpl 7 kpl 7 kpl 8 kpl 26 kpl 24 kpl 24 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 30 kpl 28 kpl 28 kpl 29 kpl 28 kpl 28 kpl 33 kpl 33 kpl 34 kpl Kohde Kohde 10 Kohde 11 Kohde 12 Kohde 13 Kohde 14 Kohde 15 Kohde 16 Kohde 17 Kohde 18 Vastausten lukumäärä Paikalliset Kiertoajelu Yht. 8 kpl 4 kpl 5 kpl 7 kpl 7 kpl 7 kpl 11 kpl 6 kpl 8 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 34 kpl 30 kpl 31 kpl 33 kpl 33 kpl 33 kpl 37 kpl 32 kpl 34 kpl

Päällystevauriot ja ajotuntuma 23 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.2 Vastaajien yleisarvio kohteista Vastaajat kirjasivat yleisarvion kohteena olleiden tieosuuksien vaurioituneisuudesta viisiluokkaisella asteikolla. Vastausten perusteella paikalliset asukkaat olivat arvioineet kohteiden vauriot vakavammiksi kuin ajopaneeliin osallistuneet (kuva 5). Lähes neljänneksellä kohteista oli paikallisten mukaan erittäin paljon vaurioita, kun vastaava kohteiden osuus oli ajopaneelin perusteella vain 10 %. Toisaalta ajopaneeliin osallistuneiden mielestä noin 30 %:lla kohteista vaurioita oli vähän tai ei ollenkaan, kun paikallisilla vastaava kohteiden osuus oli 15 %. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % Ajopaneeli Paikalliset 10 % 5 % 0 % erittäin paljon paljon jonkin verran vähän ei lainkaan Kuva 5. Yleisarvio kohteiden vaurioituneisuudesta. Osassa vastauksissa paikalliset painottivat ajettavuusarvioissaan sanallisesti omalla asuinseudulla liikkumisen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, mikä näytti samalla vaikuttaneen päällysteen pinnan vaurioista aiheutuvien haittojen arviointiin. Ts. henkilöt, jotka kommentoivat voimakkaimmin asuinympäristönsä tiestön turvallisuusnäkökohtia, arvioivat myös päällystevaurioista aiheutuvat haitat suhteellisen suuriksi. Tällaiset kommentit liittyivät mm. Tien kapeuteen, mutkaisuuteen, mäkisyyteen (liittyen näkemäpuutteisiin, vaarallisiksi koettuihin liittymiin, pyöräilyturvallisuuteen) Erilaisiin parantamistarpeisiin (valaistukset, kaiteet, kevyen liikenteen yhteydet) Talviolosuhteissa ajettavuuteen (liukkaus, kunnossapito) Vastaajat arvioivat myös kullakin kohteella tien pinnan vaurioista (tai muista tekijöistä) eniten ajomukavuudelle (ajettavuudelle) haittaa aiheuttavia tekijöitä (kuva 6). Ajopaneeliin osallistuneiden mielestä 21 %:lla kohteista paikkaukset (yksittäisissä rei issä ja urapaikkaukset) olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä, minkä jälkeen seurasivat poikkihalkeamat 18 %:lla ja reiät 16 %:lla kohteista. Kohteiden paikallisista asukkaista neljänneksen mielestä eniten ajettavuutta heikensivät reiät ja 17 % mielestä paikkaukset. Yhteensä reikien ja heikkolaatuisten (ura)paikkausten osuus oli kaikkien vastausten perusteella noin 40 %, mikä lukumäärällisesti vastaa 7:ää 18:sta arviointikohteesta (Huom! kaikilla kohteilla ei ollut reikiä / paikkauksia). Lisäksi hyvin oletettavaa on vielä, että jonkin verran heikkolaatuisimmista paikkauksista on arvioitu rei iksi siitä päätellen, että kohteet olivat alkukesänä paikattuja ja paikat suhteellisen hyvin sijoillaan. Vastaajat kommentoivatkin hyvin yleisesti nykyisten paikkausten heikkoa py-

24 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA syvyyttä (paikkaukset irtoavat usein ensimmäisten autojen ylityksistä, viimeistään seuraavan sadekuuron aikana, paljon irtokiviä yms.). 25 % 20 % 15 % Ajopaneeli Paikalliset 10 % 5 % 0 % ei haittaa heitot mutkainen ja/tai kapea paikkaukset poikki halkeamat reiät reuna painumat verkko halkeamat pituus halkeamat Kuva 6. Yhteenveto kohteilla eniten ajomukavuutta haittaavista tekijöistä. Reunapainumien ja verkkohalkeamien osuudet olivat keskenään samaa suuruusluokkaa, ajopaneelin osallistujien mielestä 7-8 % ja paikallisten asukkaiden mielestä 12-13 %. Pituushalkeamilla vastaavat osuudet olivat 14 % ja 7 %. Vähäliikenteisille teille tyypillinen mutkaisuus ja/tai kapeus oli eniten ajettavuutta heikentävä tekijä 4 % ajopaneeliin osallistuneista ja 7 % paikallisista autoilijoista. Noin 5 %:lla kohteista ei havaittu olevan lainkaan ajomukavuutta heikentäviä tekijöitä. Yleisesti ottaen ajettavuudelle haittaa aiheuttavan vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Esimerkiksi pituushalkeamat voivat olla lähes merkitsemättömiä ajomukavuuden kannalta, niin kauan kun ne eivät ole pykälällä ja/tai hyvin leveitä. Alemman tieverkon usein pienipiirteisen pysty- ja vaakageometrian sekä kapeuden aiheuttama haitta ajettavuuteen korostuu varsinkin talven pimeissä ja liukkaissa olosuhteissa. Toisaalta, saatujen kommenttien mukaisesti, hyvissä olosuhteissa (kuten arviointien ajankohtana) mutkaisuudella ja kapeudella voi olla myös positiivisia, ajonopeutta hillitseviä vaikutuksia. 3.3 Päällystevauriot ja sietorajat Päällysteen pintakunnon sietorajatarkastelun lähtökohtana oli henkilöautoilijoille (ajopaneeli + paikalliset asukkaat) suunnattu kysely tien pintavaurioiden vaikutuksesta ajomukavuuteen sekä arviointikohteiden uusimmat PVI-tulokset. Autoilijat arvioivat kohteittain eri tyyppisistä pintavaurioista (pituus- ja poikkisuuntaiset halkeamat, verkkohalkeamat, reiät, reunapainumat) sekä paikkauksista, tien kapeudesta/mutkaisuudesta ja yksittäisistä heitoista ajomukavuudelle aiheutuvan haitan vakavuutta 5-portaisella asteikolla.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 25 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Koekohteiden pituus oli keskimäärin 1 km, mikä PVI-tiedoissa tarkoittaa 10 kpl 100 m tieosuuksia. Kaikkien kohteen sisältämien tieosuuksien käyttäminen arvioinnissa, esim. vauriomäärän keskiarvon tai mediaanin muodossa, ei ole järkevää, koska monilla vauriotyypeillä suurimmalla osalla tieosista vaurioiden määrä on hyvin alhainen tai nolla. Oletuksena tarkastelussa oli, että autoilijoiden kokeman ajomukavuuden määrittelee hyvin pitkälle pahimmin vaurioituneet tieosuudet ja tällä perusteella kunkin arviointikohteen vauriomäärä määritettiin PVI-tiedoista seuraavilla kahdella tavalla : Arviointikohteittain ja vauriotyypeittäin valittiin suurimman vauriomäärän sisältävän 100 m tieosan tiedot (max 100 m), Arviointikohteittain ja vauriotyypeittäin laskettiin vaurioiden määrä 80 %- pisteessä. Aineisto luokiteltiin vauriotyypeittäin 5-portaisesti sen mukaan, kuinka suureksi ko. vaurioista aiheutuva haitta (erittäin suuri, suuri, keskimääräinen, vähäinen, ei haittaa) oli koettu. Tämän jälkeen kullekin "haittaluokalle" määritettiin max 100 m ja 80 %-pisteen PVI-tuloksista keskimääräinen vaurioiden suuruus, millä kuvattiin henkilöautoilijoiden ajotuntemusten mukaista sietorajaa. Kahdella eri tavalla määritetyt sietorajat poikkeavat selvästi toisistaan. Hyvin yleisesti sietorajojen suuruus puolittuu, kun tarkastelu suoritetaan 80 %-pisteen vauriomäärillä, mikä johtuu siitä, että hyvin usein yksi heikkokuntoinen 100 m tieosuus määrittelee pitemmän tiejakson ajomukavuuden. Ts. arviointikohteilla jo toiseksi tai kolmanneksi vaurioituneimmat tieosuudet sisältävät selvästi vähemmän vaurioita kuin eniten vaurioitunut tieosuus. Ajomukavuuskyselyn ja PVI-tulosten perusteella saadut arvot toimivat hyvin "haarukkana" tai ainakin lähtökohtana, kun eri vauriotyypeille halutaan määritellä ajomukavuustekijät huomioon ottavia raja-arvoja. Verkkohalkeamien tarkastelussa raja-arvoilla havaitaan jonkin asteinen kehittymistrendi ajomukavuudelle aiheutuvan haitan vakavuuden suhteen (kuva 7). Esimerkiksi verkkohalkeamista ajotuntumaan välittyvän keskimääräisen haitan muuttuminen suureksi edellyttää verkkohalkeamien määrän kaksinkertaistumista, max 100 m tapauksessa hieman yli 40 m 2 :sta 80 m 2 :n. Verkkohalkeamat (m 2 ) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 erittäin suuri suuri keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 7. Verkkohalkeamien sietorajatarkastelu. Pituushalkeamien kohdalla max 100 m tarkastelun aineistolla haitan vakavuuden suhteen trendi on suhteellisen lievä (kuva 8). Kapeista pituushalkeamista aiheutuva

26 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA haitta ajettavuuteen koetaan suureksi halkeamapituuden ollessa luokkaa 75 m ja vastaavasti leveillä pituushalkeamilla luokkaa 45 m. 80 %-pisteessä määriteltynä rajoissa ei ole juurikaan eroja haitan vakavuuden suhteen. Pituushalkeamat (m)o 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 erittäin suuri suuri kapeat vähäinen ei haittaa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 erittäin suuri suuri leveät keskimääräinen keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 8. Pituushalkeamien sietorajatarkastelu. Vastaava tarkastelu saumahalkeamilla antaa hyvin samankaltaisen tuloksen. Saumahalkeamille raja-arvot ovat vain hieman korkeammat, luokkaa 15-20 m suuremmat pituushalkeamiin verrattuna max 100 m aineistolla. Kohteilta inventoitujen reikä-m 2 osalta sietorajojen suureneminen rei'istä aiheutuvan haitan vakavuuden suhteen on looginen, lukuun ottamatta erittäin suurta haitan vakavuusastetta (kuva 9). Reikäisyydestä ajomukavuuteen aiheutuva haitta koetaan suureksi max 100 m tarkastelussa 19 m 2 ja 80 %-pisteen tarkastelussa 11 m 2 reikien pinta-alalla. 24 Reiät (m 2 ) 20 16 12 8 max 100 m 80 %-piste 4 0 erittäin suuri suuri keskimääräinen vähäinen ei haittaa Kuva 9. Tien pinnan reikäisyyden sietorajatarkastelu. Reunapainumien kohdalla tarkastelutapojen välinen ero on suurimmillaan (kuva 10). Max 100 m tarkastelussa raja-arvojen kehittymistrendi on suhteellisen voimakas. 80 %-pisteen tarkastelussa rajat jäävät alhaisiksi toiseen tarkastelutapaan verrattuna, vaikka sielläkin haitan vakavuuden muuttuminen keskimääräisestä suureksi edellyttää 50 % lisäystä reunapainuman määrään.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 27 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Reunapainumat (m) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 erittäin suuri suuri keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 10. Reunapainumien sietorajatarkastelu. Poikkihalkeamilla rajoiksi saadaan sama arvo (kapeilla 4 kpl ja leveillä 2 kpl max 100 m tarkastelussa, 80 %-pisteen tarkastelussa 2 kpl ja 1 kpl) kaikilla haitan vakavuuden asteilla, mikä johtuu poikkihalkeamien määrän vähäisestä hajonnasta kohteilla. 3.4 Ajomukavuutta haittaavat tekijät ja vauriosumma 3.41 Vauriosumma ja ajomukavuus Vauriosumma on otettu käyttöön kuvaamaan rikkinäisen päällysteen pinta-alaa m 2 :ssä 100 m tieosalla. Vauriosumma lasketaan nykyisellään PVI vaurioiden avulla yhtälöllä : VS = 0.3 kapeat pituushalkeamat + 1.0 leveät pituushalkeamat + 0.1 kapeat saumahalkeamat + 0.5 leveät saumahalkeamat + 2.5 kapeat poikkihalkeamat + 5.0 leveät poikkihalkeamat + verkkohalkeamat + reiät + purkaumat + reunapainumat. Pituussuuntaiset halkeamat inventoidaan metreinä, joten niiden osalta yhtälössä olevat kertoimet kuvannevat kuinka leveäksi halkeaman vaikutusalue oletetaan. Poikkihalkeamat inventoidaan kappalelukuna, joten niille asetettu kerroin kertoo suoraan poikkikatkon vaikutusalueen pinta-alan. Muut tekijät inventoidaan m 2 :nä, eikä niiden välillä ole painotuksia. Vauriosumman selittäjinä vähäliikenteisen yhdystiestön (KVL 0-1500 ajon/vrk) käsittävän aineiston perusteella (lineaarinen regressio, N = 201 872) inventoidut verkkohalkeamat selittävät vauriosumman arvon lähes 80 %:sti (taulukko 17). Selitysaste 99 % saavutetaan, kun muuttujina käytetään verkkohalkeamia, reunapainumia, purkaumia sekä kapeita ja leveitä pituushalkeamia (Model e). Loput yhtälön sisältämät tekijät eli reiät, kapeat ja leveät poikkihalkeamat sekä kapeat ja leveät saumahalkeamat ovat käytännössä vauriosumman määrittämisen kannalta merkityksettömiä. Vauriosumman 99 % selitysasteen sisältämät tekijät kuvaavat heikosti vaurioista ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Verkkohalkeamat yksittäisenä tekijänä eivät

28 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA useinkaan heikennä kohteen ajettavuutta. Ajomukavuusselvityksessä autoilijat kirjasivat yleensä verkkohalkeamat haitallisiksi heikkokuntoisimmissa tienkohdissa, missä esiintyi yhtäaikaisesti monenlaisia pintavaurioita, kuten pituus- ja poikkihalkeamaa, reunapainumaa, reikiä tai selviä muutoksia poikkileikkauksessa (urautuneisuutta, deformoitumista, latistumista tms.). Taulukko 17. Vauriosumman selittävät tekijät. Model R Adjusted R Square Std. Error of the Estimate Lisäys a 88.8 % 78.8 % 32.562 b 93.0 % 86.5 % 26.006 7.7 % c 95.4 % 91.0 % 21.215 4.5 % d 97.9 % 95.9 % 14.382 4.9 % e 99.5 % 99.0 % 7.012 3.2 % f 99.7 % 99.4 % 5.642 0.3 % g 99.8 % 99.6 % 4.565 0.2 % h 99.9 % 99.8 % 3.221 0.2 % i 100.0 % 100.0 % 1.384 0.2 % j 100.0 % 100.0 % 0.278 0.0 % a b c d e f g h i j Predictors: (Constant), VERKKOHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK, L_SAUMAHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK, L_SAUMAHALK, K_SAUMAHALK Purkaumasta ei ole juurikaan haittaa ajomukavuudelle. Purkauma havaitaan ajoneuvossa pinnan karkeutena, mutta useimmiten autoilijat eivät edes havaitse inventoituja purkaumakohtia. Reunapainuma on useimmiten ajoturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Kapeita pituushalkeamia autoilija tuskin huomaa, eivätkä ne haittaa ajomukavuutta. Leveistä pituushalkeamista on haittaa, jos ne ovat pykälällä. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät ovat merkityksettömiä vauriosumman selittäjinä. Poikkihalkeamien lukumäärä on tilastollisesti suhteellisen vähäinen, muutama kappale 100 m kohti, mutta lähes jokaisen kulkusuuntaan poikittaisen halkeaman ajomukavuudelle aiheuttama haitta on ilmeinen. Päällysteen reikäisyyden painoarvo vauriosummassa on hyvin pieni, kun sitä vertaa esim. kapeiden pituushalkeamien määriin, joiden merkitys ajettavuuden kannalta on erittäin vähäinen. Toisena reikien vähäisen painoarvon mittarina voidaan käyttää vertaamista verkkohalkeamien määrään. Kummallakin on sama painoarvo vauriosumman yhtälössä, mutta esim. vähäliikenteisillä AB ja PAB teillä verkkohalkeamisen tiestön määrä on luokkaa 30-kertainen reikä-m 2 määriin verrattuna. Ajomukavuuteen liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa voidaan useimpien pintavauriotyyppien osalta samalla puhua myös vaurioiden erilaisesta vakavuudesta, vrt. esimerkiksi samalla tavalla painotetut purkauma-m 2, verkkohalkeama-m 2 ja reikäm 2. Toisena esimerkkinä on kapeiden ja leveiden halkeamien keskinäinen painotus. Toisin sanoen mitä enemmän vauriotyyppi haittaa ajomukavuutta sitä vakavammasta rakenteellisesta vauriosta on myös kyse.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 29 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.42 Vauriosumma sietorajatarkastelun perusteella Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH) osaselvityksen keskeisenä lopputuotteena on esitetty perusteet ja laadittu suositus tieomaisuuden kunnon yhtenäiseksi palvelutasoluokitukseksi. Raportin sanoja lainaten yhtenäisen luokituksen käyttöönotto edellyttää seuraavaksi tieomaisuuden eri osa-alueiden kuntoluokkien kuvausten osittaista uudelleenmäärittelyä. Kuntoluokkien absoluuttiset raja-arvot ja kuntoinventointien arviointikriteerit on niin ikään määriteltävä tai tarkistettava ottaen huomioon tienkäyttäjien erilaiset palvelutaso-odotukset tieverkon eri osissa. Myös tieomaisuuden kuntomittareiden ja tienkäyttäjien kokemusten välistä yhteyttä tulisi tästä syystä tutkia. Lisäksi tulisi määrittää tieomaisuuden eri osien kuntotietojen yhdistämisen mahdollisuudet ja periaatteet. [Tiehallinto 32/2004] Seuraavaksi pureudutaan juuri tähän problematiikkaan eri tyyppisten päällysteen pinnalta havaittavien vaurioiden ajomukavuudelle aiheuttaman haitan luokittelun ja vauriosumman tekijöiden keskinäisten painotusten muodossa. Nykyiseen inventointitapaan perustuva menettely Vähäliikenteisen tieverkon tienkäyttäjille suunnattuun ajomukavuuskyselyyn ja päällystevaurioiden sietorajatarkasteluun (vrt. kappaleen 3.3 kuvat 7-10 edellä) perustuen vauriosumman sisältämille tekijöille määritettiin suhteelliset kertoimet siten, että verkkohalkeamien kerroin on yksi. Tarkastelussa oletettiin, että vaurioista ajomukavuudelle aiheutuva haitta on suuri, sietorajatarkastelun 5-portaisen luokittelun mukaisesti. Lisäksi lähtökohtana oli nykyinen vaurioiden inventointitapa. Saman painoarvon saavuttaminen edellyttää kertoimien suurentamista kautta linjan, esimerkiksi poikkihalkeamien osalta 8-kertaiseksi nykyisin kertoimiin verrattuna (taulukko 18). Merkittävimmäksi ajomukavuutta heikentäväksi tekijäksi osoittautuneiden reikien osalta kertoimen arvon tulisi olla noin 4, jotta verkkohalkeamien ja reikien painoarvo olisi sama. Leveillä pituushalkeamilla kerroin olisi 2 ja kapeilla luokkaa 1, minkä mukaisesti verkkohalkeama-m 2 ja kapea pituushalkeama-m aiheuttaisivat yhtä suuren haitan ajomukavuudelle. Tienkäyttäjän näkökulman tarkempi huomioon ottaminen koetun ajomukavuuden muodossa edellyttäisi kertoimien korottamista entisestään eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Taulukko 18. Vauriosumman tekijöiden tasapainotetut kertoimet ajomukavuuskyselyyn ja päällystevaurioiden sietorajatarkasteluun perustuen. Vauriotyyppi max 100 m 80 %-piste ka nykyinen ka / nykyinen Verkkohalkeamat 1 1 1 1 1 Kapeat poikkihalkeamat 20 20 20 2.5 8 Leveät poikkihalkeamat 41 39 40 5 8 Kapeat pituushalkeamat 1.1 0.8 0.9 0.3 3.1 Leveät pituushalkeamat 1.8 2.3 2.1 1 2.1 Reiät 4.3 3.5 3.9 1 3.9 Reunapainumat 1.7 2.2 1.9 1 1.9 (Kapeat saumahalkeamat) (3.4) (2.2) (2.8) 0.1 (28) (Leveät saumahalkeamat) (3.7) (4.9) (4.3) 0.5 (8.6) Taulukon 18 mukaisia kertoimia käyttäen muodostettu vauriosumman yhtälö VS tienkäyttäjä, missä eri vauriotyypeillä on sama painoarvo, on seuraavan kaltainen :

30 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA VS tienkäyttäjä = 3 kapeat pituushalkeamat + 2 leveät pituushalkeamat + ***28 kapeat saumahalkeamat + ***8.5 leveät saumahalkeamat + 8 kapeat poikkihalkeamat + 8 leveät poikkihalkeamat + verkkohalkeamat + 4 reiät + 2 reunapainumat. ***Saumahalkeamia ei eritelty ajomukavuuskyselyssä ja edellä taulukossa 18 esitetyt kertoimet onkin määritelty pituushalkeamista aiheutuneen haitan perusteella, minkä vuoksi niihin tulee suhtautua tietyllä varauksella. Sopiva kertoimen arvo lienee sama (tai hieman alhaisempi) kuin pituushalkeamilla. Purkaumia ei arvioitu ajomukavuuskyselyssä. VS tienkäyttäjä yhtälöä käytettäessä tulee ottaa huomioon, että sillä saatavat arvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisin käytössä olevan VS yhtälöllä saatavien tulosten ja VS raja-arvojen kanssa, vaan uudet arvot ovat pikemminkin kokonaan eri suuruusluokkaa. VS tienkäyttäjä yhtälöä tulee käsitellä kuten täysin uutta tien kuntoa kuvaavaa mittaria eli sen käyttöönotto edellyttää omien kriteerien ja raja-arvojen määrittelyä. Esitettyjä kertoimia voidaan luonnollisesti pitää lähinnä suuntaa antavina ajomukavuustutkimuksen luonteen huomioon ottaen. Tuloksista saa kuitenkin käsityksen siitä, mitä suuruusluokkaa eri vauriotyyppien painotusten tulisi olla, kun vauriosummaa tarkastellaan tienkäyttäjän kannalta. Kertoimien muuttamisella pystytään selkeästi nykyistä paremmin ottamaan huomioon tienkäyttäjän kokema ajomukavuus. Menettely sisältäisi kuitenkin selviä puutteita, koska mm. huonokuntoiset, lähinnä hoitotyönä tehdyt lapiopaikkaukset puuttuvat inventoitavien vaurioiden listalta, eikä vaurioiden vakavuutta ajomukavuuden kannalta ole otettu riittävästi huomioon. Uusi menettely Jos haluttaisiin kuvata kunnolla vaurioiden (vauriosumman) merkitystä tienkäyttäjän kannalta, nykyistä inventointitapaa tulisi muuttaa tai täydentää. Inventoitavia tekijöitä olisivat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat. Pykälällä olevilla halkeamilla tarkoitetaan halkeamia, jotka aiheuttavat ajoneuvon äkillisiä liikkeitä.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 31 YHTEENVETO 4 YHTEENVETO Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioiden määrän ja tasaisuuden vaihtelua tarkasteltiin tiepiireittäin yhdysteiltä (KVL 0-1500 ajon/vrk) otetun otoksen perusteella. Kokonaisuudessaan pintavaurioissa ja tasaisuudessa tiepiirien välillä olevat erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä, eikä joukosta erotu erityisen hyväkuntoista" tai "heikkokuntoista tiepiiriä. Päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on pituussuuntainen epätasaisuus, varsinkin reunapainumien, leveiden pituushalkeamien ja verkkohalkeamien osalta. Vaikutus on ilmeinen myös tien pinnan reikäisyyden ja kapeiden pituushalkeamien suhteen. Korkean kantavuuden tiestöllä päällystevaurioiden määrä on vastaavasti alhainen. Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä vaurioiden selittäjä, koska suurempi KVL tarkoittanee useimmiten laadultaan korkealuokkaisempaa tierakennetta. Päällysteen ikääntyminen on myös yhteydessä tien pinnan vaurioiden määrän lisääntymiseen. Poikkeuksena ovat kapeat pituushalkeamat, jotka tarkastelussa olivat vähimmillään vanhimpien (yli 10 v.) päällysteiden luokassa, ts. pituushalkeamiin vaikuttavimpia tekijöitä ovat koko rakenteen ja pohjamaan ominaisuudet. Päällysteen iän merkitys ei ole aivan niin suuri kuin epätasaisuuden kasvamisen eli pitkällä tähtäimellä alemman tieverkon tasaisuuden parantaminen vähentää päällystevaurioita tehokkaammin kuin kevyet toimenpiteet. Kenttätutkimus, missä tienkäyttäjät (ajopaneeli ja paikalliset asukkaat) saivat arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajotuntumaa, osoitti, että ajettavuudelle haittaa aiheuttava vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Tienkäyttäjien mielestä reiät ja heikkolaatuiset (ura)paikkaukset olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä noin 40 %:lla tutkimuskohteista (kaikilla kohteilla ei reikiä /paikkauksia). Reunapainumien ja verkkohalkeamien osuudet olivat keskenään samaa luokkaa, ajopaneelin osallistujien mielestä 7-8 % ja paikallisten asukkaiden mielestä 12-13 %. Pituushalkeamilla vastaavat osuudet olivat 14 % ja 7 %. Tieverkon palvelutason yhtenä mittarina käytetään vauriosummaa, mikä saadaan päällystevaurioiden avulla. Vauriosumman suurin selittäjä verkkohalkeamat määrittää vauriosumman arvon lähes 80 %:sti vähäliikenteisellä tiestöllä. Selitysaste 99 % saavutetaan, kun muuttujina käytetään verkkohalkeamia, reunapainumia, purkaumia sekä kapeita ja leveitä pituushalkeamia. Tekijät kuvaavat heikosti ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Verkkohalkeamat eivät useinkaan heikennä kohteen ajettavuutta. Reunapainuma on useimmiten ajoturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Purkauma havaitaan pinnan karkeutena, eikä siitä ole juuri haittaa ajomukavuudelle. Kapeita pituushalkeamia autoilija tuskin huomaa. Leveistä pituushalkeamista on haittaa, jos ne ovat pykälällä. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät, reiät sekä pykälällä olevat poikki- ja pituushalkeamat ovat vauriosumman yhtälössä merkityksettömiä. Tienkäyttäjän kokeman palvelutason tarkempi huomioon ottaminen ajomukavuuden muodossa, VOH tutkimusohjelmassa esitettyä suositusta tieomaisuuden kunnon yh-

32 Päällystevauriot ja ajotuntuma YHTEENVETO tenäiseksi palvelutasoluokitukseksi mukaillen, edellyttäisi kertoimien korottamista eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Tämän selvitystyön perusteella esimerkiksi reikien painoarvon nostaminen 4-kertaiseksi saattaa verkkohalkeamien ja reikien painoarvon vasta samalle tasolle. Poikkihalkeamien osalta verkkohalkeamien kanssa saman painoarvon saavuttaminen edellyttäisi nykyisten kertoimien 8-kertaistamista. Jos haluttaisiin kunnolla ottaa huomioon vaurioiden merkitys tienkäyttäjien kannalta, edellytyksenä olisi muutoksien tekeminen nykyiseen PVI käytäntöön.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 33 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 5 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTAR- PEET Tiestön tai sen osan kuntoa ja kunnon kehittymistä kuvattaessa käytetään usein keskimääräisiä arvoja tai tietyn raja-arvon ylittävien osuutta. Jakaumien runsaammalla käytöllä saataisiin useissa tapauksissa asioista nykyistä monipuolisempi käsitys. Tienkäyttäjän kannalta tieosuuden kunto määräytyy pahimmin vaurioituneiden kohtien perusteella. Tämän vuoksi tieverkon kuntoa arvioitaessa tulee laajemmin tarkastella eri päällystevauriotyyppien jakaumia ja niiden kehittymistä, käyttäen arviointiperusteena tietyn raja-arvon ylittymistä heikkokuntoisimmalla tieverkon osalla, esimerkiksi tieosan 80 %-pisteen tai vaurioituneimman 100 m kohdalla. Em. menettelyllä käsitys siitä, että vähäliikenteisen päällystetyn tiestön kunto ei poikkea merkittävästi tiepiirien välillä, saattaisi muuttua oleellisesti. Tienkäyttäjän kokeman palvelutason merkitys tienpidossa on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään mm. siirryttäessä ylläpidon hankinnoissa toimivuusvaatimusten käyttöön. Tällöin tarvitaan tienpinnan vaurioitumista kuvaavasta vauriosummasta kaksi eri perusteista muunnelmaa: tienkäyttäjän näkökulmasta ja teknisestä näkökulmasta määritetyt versiot. Ensiksi mainitulla varmistetaan, että tieverkon kunto pysyy tienkäyttäjän kannalta hyväksyttävällä tasolla. Viimeksi mainitulla varmistetaan tienkäyttäjän kokeman palvelutason jatkuvuus varsinkin urakan loppuvaiheessa (rakenteen pitkäikäisyys). Tienkäyttäjän näkökulmasta vauriosummaa voidaan lähestyä kahdella eri tapaa, painottaen erityisesti vaurioiden vakavuutta: nykyisen vaurioiden inventointimenettelyn pohjalta kehitettävällä menettelyllä, missä eri vauriotyyppien kertoimia muutetaan voimakkaasti eniten ajomukavuutta heikentäviä vauriota painottavaksi tai ns. uudella menettelyllä, minkä edellytyksenä on nykyisen inventointitavan muuttaminen ja täydentäminen, jolloin inventoitavia tekijöitä ovat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat. Molempien menettelyjen toteuttamista kannattaa selvittää jatkotutkimuksin. Ajomukavuuden kannalta kriittisten pykälällä olevien "hakkaavien" halkeamien määrittäminen subjektiiviseen arvioon perustuen sisältää aina epävarmuustekijöitä. Lisäksi käytetty ajonopeus (PVI-auton) vaikuttaa arvioon. Näistä syistä johtuen kannattaa selvittää PTM-auton tai mahdollisesti erillisen laitteiston tuottaman datan käyttömahdollisuuksia pykälällä olevien halkeamien tunnistamiseen. Tienkäyttäjät kokevat usein reiät suurimmaksi palvelutasoa alentavaksi tekijäksi, mistä syystä reiät tulee paikata mahdollisimman nopeasti. Paikkausten osalta on myös suositeltavaa ohjeistaa työmenetelmiä ja tiukentaa kunnossapidon urakoiden laatuvaatimuksia, jolloin paikkauksista tienkäyttäjille aiheutuva haitta vähenee. Heikkolaatuiset paikkaukset ovat niin yleisiä ainakin tietyllä osaa vähäliikenteistä tieverkkoa, että niiden inventointia esimerkiksi reikiin rinnastaen tulee harkita.

34 Päällystevauriot ja ajotuntuma KIRJALLISUUSLUETTELO KIRJALLISUUSLUETTELO Tieomaisuuden kunnon yhtenäinen palvelutasoluokitus - Perusteet, nykytila ja suositus luokitukseksi. Helsinki 2004. Tiehallinnon selvityksiä 32/2004. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-293-9, TIEH 3200882.

Päällystevauriot ja ajotuntuma 35 LIITTEET LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kantavuus, SCI, BCI ja liikennemäärätiedot PVI otokselle. Tasaisuuden mediaaniarvot (50 %-piste) PTM otokselle. Arviointilomakemalli : Selvitys päällysteen vaurioiden merkityksestä ajotuntumaan.

Liite 1. Kantavuus, SCI, BCI ja liikennemäärätiedot PVI otokselle. Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 U 325 365 250 277 258 272 207 291 425 496 336 353 332 359 290 352 T 298 322 269 281 260 281 239 345 431 430 369 379 356 370 352 429 KaS 344 354 275 301 265 300 246 408 432 340 372 335 370 318 KESÄ- H 306 351 290 324 262 287 225 219 377 447 363 398 332 363 295 293 SK 280 332 270 301 261 289 227 256 354 399 333 368 325 351 282 352 KANTAVUUS KeS 313 346 252 313 249 268 206 196 379 438 315 398 308 327 281 240 V 317 303 249 295 246 254 213 431 379 341 350 319 320 286 O 280 316 283 280 239 253 208 212 336 391 343 333 293 319 260 223 L 261 321 258 290 228 266 197 356 389 326 371 293 326 253 yht. 309 343 268 299 249 270 223 269 397 448 339 378 317 345 300 370 Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 U 218 165 307 284 311 276 409 302 312 228 400 357 398 359 564 355 T 286 218 290 262 341 306 375 287 371 281 385 333 438 378 497 361 KaS 213 195 282 241 307 257 378 276 243 363 300 389 321 478 H 248 194 273 234 313 276 382 333 314 252 349 281 396 343 483 435 SCI SK 268 213 296 259 319 266 385 314 327 275 370 308 414 318 466 357 KeS 240 191 315 248 321 301 432 430 326 239 382 311 398 350 582 536 V 217 228 323 252 332 302 406 319 278 395 302 410 362 529 O 290 219 285 269 335 299 439 374 367 283 353 311 407 367 552 460 L 277 224 316 291 366 314 435 371 287 414 350 482 399 592 yht. 245 195 295 254 332 292 393 311 324 257 374 313 418 359 504 405 Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 U 30 30 36 32 33 33 38 28 47 43 54 49 54 49 66 35 T 32 31 32 33 33 33 37 23 56 46 51 49 52 50 63 35 KaS 24 25 26 27 29 28 31 33 33 41 38 41 39 57 H 26 25 26 25 30 29 34 35 37 37 38 34 45 43 55 62 BCI SK 26 28 27 27 30 29 30 30 36 38 37 36 42 38 45 42 KeS 30 29 33 29 31 32 37 40 37 37 45 40 44 45 57 56 V 29 32 29 31 34 35 37 48 43 43 42 50 49 56 O 28 28 29 31 34 36 39 38 38 37 39 40 51 51 66 59 L 26 25 30 25 29 29 24 38 35 48 35 49 46 40 yht. 27 29 29 28 31 33 35 29 40 40 43 40 48 47 58 48 Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 0-350 351-1500 U 218 801 230 539 242 514 135 392 296 1222 283 829 299 733 218 392 T 256 901 270 701 238 514 169 411 271 1217 332 968 309 658 248 440 KaS 190 750 204 582 182 449 128 362 284 1031 288 839 276 620 161 362 H 241 916 229 608 231 517 120 396 302 1232 323 932 292 797 176 565 KVL SK 230 772 230 522 158 430 122 384 272 1186 281 830 252 602 194 569 KeS 153 836 162 766 179 480 134 450 270 1148 231 998 251 651 195 450 V 204 898 279 747 191 551 98 298 1247 298 1124 273 785 165 O 214 904 214 582 168 491 91 396 287 1284 292 1033 255 667 141 396 L 201 793 150 508 128 501 68 304 1181 255 684 198 656 109 yht. 223 837 222 612 179 509 123 396 286 1218 293 923 269 712 201 459

Liite 2. Tasaisuuden mediaaniarvot (50 %-piste) PTM otokselle. IRI AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 1.9 1.9 1.8 2.6 2.3 3.5 T 2.1 1.7 1.9 2.3 1.9 3.4 KaS 2.0 2.3 1.9 2.0 2.1 3.3 H 1.7 1.8 1.8 1.9 1.9 3.3 SK 1.6 1.7 1.7 2.7 2.3 3.8 KeS 1.5 1.6 1.6 2.0 2.1 2.6 V 2.3 2.0 1.9 2.2 1.9 3.4 O 1.6 1.7 1.9 2.1 1.9 L 1.9 2.0 2.0 2.3 2.0 yht. 1.8 1.7 1.8 2.2 2.0 3.5 RMS10_OIK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 1.0 1.0 0.8 1.3 1.2 1.6 T 1.2 0.8 0.9 1.1 0.9 1.6 KaS 1.1 1.3 0.9 1.0 1.1 1.7 H 0.9 1.0 1.0 0.9 0.9 1.6 SK 0.8 0.8 0.9 1.4 1.2 1.8 KeS 0.9 0.7 0.9 1.1 1.1 1.1 V 1.3 0.9 1.0 1.1 1.0 1.7 O 0.8 0.8 1.1 1.1 0.9 L 1.1 1.0 1.1 1.2 0.9 yht. 1.0 0.8 0.9 1.1 1.0 1.7 URA_MAX AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 4.7 2.7 3.7 5.3 5.2 6.3 T 5.9 3.5 4.6 3.8 3.3 5.9 KaS 5.2 3.5 3.7 3.5 4.2 8.2 H 5.6 4.3 5.0 3.9 3.9 6.4 SK 4.6 4.2 4.4 5.7 5.7 7.4 KeS 4.4 3.6 5.3 4.4 5.4 4.4 V 5.4 4.4 3.9 3.9 4.1 5.0 O 4.6 3.6 5.3 4.4 4.6 L 4.0 4.7 4.8 4.7 4.4 yht. 4.8 4.0 4.5 4.2 4.2 6.4 POIK_EPATAS_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 7.1 10.5 9.4 14.6 12.0 23.4 T 7.6 17.2 12.9 20.8 12.6 21.7 KaS 5.5 14.4 9.6 13.7 10.7 21.8 H 7.2 11.6 5.0 14.4 11.4 23.2 SK 5.6 9.6 8.1 15.3 9.5 21.7 KeS 7.3 12.5 6.3 13.9 9.8 23.6 V 5.0 15.0 9.6 17.8 13.3 30.5 O 7.0 11.3 11.3 17.8 13.3 L 8.4 12.2 7.5 17.5 12.2 yht. 6.9 11.6 8.6 16.7 12.4 22.4 HARJANNE_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 kvl 351-1500 kvl 0-350 U 6.7 6.4 5.4 10.0 8.4 14.1 T 6.8 5.8 8.5 9.1 5.8 12.4 KaS 5.9 6.6 6.1 6.8 6.7 15.9 H 6.8 4.9 5.6 6.9 5.8 12.6 SK 5.6 5.7 6.4 9.6 7.2 13.0 KeS 5.4 5.0 6.3 6.8 6.4 10.6 V 5.2 7.9 6.1 8.4 6.7 13.0 O 6.6 4.6 7.4 8.7 6.8 L 4.3 6.1 7.0 8.6 6.2 yht. 6.4 5.6 6.4 8.2 6.6 12.9

Liite 3/1. RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ G (kohde 16) Arvoisa vastaanottaja! SELVITYS PÄÄLLYSTEEN VAURIOIDEN MERKITYKSESTÄ AJOTUNTUMAAN Kesäkuu 2004 Olethan kiinnostunut asuinseutusi tiestön kunnosta. Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä tekee selvitystä tien pinnan vaurioituneisuuden merkityksestä henkilöautoilijoiden kokemaan ajomukavuuteen. Tämä kysely on osa selvitystyötä ja sen avulla voitte osaltanne olla mukana vaikuttamassa ylläpidon ja alemman tieverkon kunnon kehittymiseen. Toivomuksena olisi, että osallistuisitte selvitykseen ajamalla kohteena olevan tieosuuden ja täyttäisitte oheisen lomakkeen kokemanne ajotuntemuksen mukaisesti. Vastauksenne on selvityksemme kannalta erittäin tärkeä. Antamanne vastaukset ovat luottamuksellisia, eikä niistä voi päätellä kenenkään henkilöllisyyttä. Toivomme teidän palauttavan kyselyn oheisessa palautuskuoressa kesäkuun alkupuoliskolla viikkojen 24 25 aikana, kuitenkin viimeistään 21.6.2004 mennessä. Halutessanne voitte ottaa yhteyttä kyselyyn liittyvissä kysymyksissä Jouko Beltiin arkisin klo 8:00 16:00 (08 553 4468 ; sähköposti jouko.belt@oulu.fi) Oulun yliopistossa. Yhteistyöstä ja vaivannäöstä kiittäen Jouko Belt Projektipäällikkö Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Kohde 16 (Marttilanharju-Kaitaoja) ( kuva )