I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

Transkriptio

1 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme U 1999 U Kaala -- 1 Hi Urasyvyys, mm

2 Iiii1 I Il : ii I II LSJ /2002/20/1 Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Ohessa lähetetään tiedoksenne julkaisu: "Päällystettyjen teiden kunto ja kuntoennuste vuodelle 2001", joka on päivitetty versio vuonna ilmestyneestä "PääUystettyjen teiden kunto 1999"-julkaisusta. Julkaisussa kuvataan päällystetyn tieverkon kunnon kehittyminen vuodesta vuoteen 2000 sekä tehdään syyskuuhun 2001 mennessä kertyneeseen kuntomittaus- ja päällystysohjelmadataan perustuva kuntoennuste loppuvuodelle Ylläpidon ohjauksen ja rahoituksen tulevaisuudennäkymiä ei tässä julkaisussa ole tarkasteltu. Aikaisemmasta poiketen tämän julkaisun kunnon kehittymistä esittävät kuvaajat sisältävät myös pintauksin päällystetyt soratiet (ns. SOPtiet). Lisäksi edellisen julkaisun jälkeen kuntomittauskäytännöissä ja kuntomuuttujien määrittelyissä on tapahtunut muutoksia, jonka seurauksena suoraa vertailua edellisen ja tämän julkaisun välillä ei voida tehdä. Lisätietoa muutoksista ja julkaisun sisällöstä saa DI Tuomas Toivoselta, (p ) sekä DI Juho Meriläiseltä ( ). Suunnittelujohtaja Tiehallinto Eeva Linkama JAKELU Tiepiirit Johtajisto Tiepiirien PMS- ja Kurre-yhteyshenkilöt Tiepiirien tiestötietovastaavat Tieliikelaitos, konsultointi VTT /yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö TKK /tielaboratorio UKK Itie- ja Ilikennelaboratorio Asfalttillitto ry Tieyhdistys Tuomas Toivonen

3 Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Tiehallinnon selvityksiä 48/2001 TI EHALLI NTO HeIsink 2001

4 ISSN ISBN TIEH Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi S-posti julkaisumyyntitiehaiiinto.fi \STÖM w Painotuote TIEHALLINTO Tiestötiedot Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 vain Juho Meriläinen, Ismo Iso-Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala: Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Helsinki Tieha?linto, Tiestötiedot, Tie- ja liikenneolojen suunnittelu, Tiehallinnon selvityksiä 48/2001, 23s. ISBN , 1SSN , T1EH Asiasanat päällysteiden kunto, ylläpito, urasyvyys, tasaisuus, vauriot, kantavuus Aiheluokka 33 TIIVISTELMA Päällystettyjen teiden kuntoa on seurattu nyt yli 10 vuotta ja kaikki kuntotieto on talletettu rekistereihin. Rekisterit kattavat paitsi päällysteisiin liittyvät yleistiedot kuten päällystystyypin, päällystystoimenpiteiden niin myös koko kuntohistorian viime vuosikymmeneltä. historian, liikennemäärän Kaikkien teiden kuntoa ei mitata joka vuosi vaan mittaukset noudattavat tiettyä mittauskiertoa. Pääteiden ura- ja tasaisuusmittaukset tehdään vuosittain ja muu verkko 2-3 vuoden kierrolla. Päällystevauriot inventoidaan noin kolmen vuoden kierrolla. Kantavuudet mitataan noin 3-5 vuoden kierrolla. Kuntotilanne lasketaan aina viimeisimpien kuntomittausten, päällystyshistorianja ennustemallien avulla se kuvaa päällystyskauden jälkeistä vuoden lopun tilannetta. ja Tässä tilastossa on esitetty kuntojakaumia, keskiarvoja, niiden kehittymistä viimeisten vuosien aikana sekä tulosohjauskäytäntöä. Urat ovat pääasiassa pääteiden eli valta -ja kantateiden ongelma. Syviä, yli 16 mm:n uria on kuitenkin hyvin pienellä tiepituudella (223 km). Urakeskiarvo on kasvanut vilkasliikenteisillä teillä (KVL>1 500) 90-luvun loppupuoliskon. Vuoden 2000 urakeskiarvot ovat edellistä vuotta pienemmät. Toisaalta koko syvien unen määrä on edelleen kasvussa. Tieverkon keskimääräinen tasaisuus on huonontunut vuodesta 1996 lähtien. Keskimääräinen tasaisuus on hyvä (IRI<2,7) kaikissa muissa liikennemääräluokissa paitsi alimmassa liikennemääräluokassa (KVL<350), jossa keskimääräinen tasaisuus on tyydyttävä (tri välillä 2,7-4,1). Tasaisuudeltaan huonoja (lrl>4,1)teitä on 4363 km, eli vajaat 9 % päällystetyn tieverkon pituudesta. Päällystevaurioiden määrä on viime vuosina onnistuttu pitämään suurinpiirtein ennallaan vain alimassa liikennemääräluokassa (KVL<350), jossa tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä (VS välillä n). on vuodesta 1999 edelleen li-tätsääntynyt. Tosin vaurioluokitukseen perustuen tilannetta voidaan pitää vielä hyvänä (VS m). ylemmissä liikennemääräluokissa (KVL>350) vaurioiden määrä Vaurloiden takia kunnoltaan huonoiksi luokiteltuja teitä (vauriosumma yli 60 m2 ) oli v km. 305 km. Lisäystä edelliseen vuoteen tuli Uuden kantavuusmittauskäytännön avulla tieverkon kantavuustilanteesta saadaan luotettavampi kuva. Mittauskäytännön muutoksen ja SOP-teiden huomioinnin johdosta tavoitekantavuuden alittavien teiden määrän taso on vuoden 1999 tilastoon verrattuna selvästi noussut. Tavoitekantavuuden alittavia teitä oli v km.

6 ALKUSANAT Päällystettyjen teiden kuntotilasto on tuotettu ennen vuotta 2000 monisteena, jolloin se sisälsi pääasiassa tulostavoitteen tarkasteluja. Lisääntyneen tietotarpeen vuoksi ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi päätti tiehallinnon johtoryhmä, että kuntotilasto esitetään vuodesta 2000 eteenpäin julkaisuna yhtenäisessä ulkoasussa. Kuntotilasto päivitetään nyt toista kertaa. Tämän tilaston laadinnasta ovat vastanneet Juho Meriläinen (p ), Ismo lso-heiniemi (p ) ja Pertti Virtala (p ) Tiehallinnon tiestötiedot-yksiköstä sekä Tuomas Toivonen (p ) tie- ja liikenneolojen suunnittelusta. Heiltä saa lisätietoja tarvittaessa. Helsingissä, marraskuussa 2001 Tiestötiedot Tie-ja liikenneolojen suunnittelu

7 Päällystettyjen teiden kunto SISÄLTÖ SISÄLTÖ 7 1 JOHDANTO 9 2 KUNTOTILA Kuntomuuttujat-ja mittaukset Muutokset vuoden 1999 tilastoon verrattuna Urasyvyys Tasaisuus Vauriot Kantavuus Alueellinen kuntotila Urasyvyys tiepiireittäin Tasaisuus tiepiireittäin Vauriottiepiireittäin Kantavuus tiepiireittäin 16 3 KUNTOENNUSTE VUODELLE Yleistä Uraennuste Tasaisuusennuste Vaurioennuste Kantavuusennuste 18 4 LIITTEET Urasyvyys liikennemääräluokittain Tasaisuus liikennemääräluokittain Vauriosumma Iiikennemääräluokittain 24

8 ja Päällystettyjen teiden kunto 2000 JOHDANTO JOHDANTO Tielaitoksen hoidossa olevia teitä oli maassamme vuonna km, joista päällystettyjä teitä oli km eli noin 64 %. Nämä jakautuivat liikennemäärien mukaan taulukon 1 mukaisesti. Tämä tilasto käsittelee näitä päällystettyjä teitä huomioiden vuoden 1999 julkaisusta SOP- poiketen myös soratien pintaukset eli tiet. Päällystetyn tiestön kuntotila perustuu koko verkolta tehtyihin mittauksiin ja kuntoennusteisiin. Tienkäyttäjien kokemaa tien pintakuntoa kuvaavat urasyvyys ja tien pituussuuntainen tasaisuus. Tien pitäjää kiinnostaa edellisten lisäksi myös tien rakenteen kuntoa kuvaavat päällysteen halkeamien määrä, vauriosumma, sekä kantavuus. Mittaustuloksista on muodostunut käsitys tiestön kunnosta ja siitä, miten kunto kehittyy ajan myötä. Päällysteiden kuntoa on mitattu nykyisillä mittareilla jo lähes 10 vuotta. Vertailukelpoisia mittauksia on käytettävissä vuodesta alkaen. Päällystettyjen teiden kuntotilaa tarkastellaan yksittäisten kuntomuuttujien jakaumilla ja keskiarvoilla. Luokittelussa käytetään liikennemäärään (KVL) sekä tien toiminnalliseen luokkaan perustuvaa jaottelua. Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä, ja yhdysteitä. Muilla teillä seutu- Tässä tilastossa kuvataan tieverkon pintakunnon rakenteellisen kunnon kehittyminen vuodesta vuoteen Lisäksi tehdään kuntoennus- tetietoon perustuva katsaus vuoden 2001 lopun tilanteesta. Viime vuodesta poiketen ylläpidon ohjaukseen sekä tulevaisuuden kunto- ja rahoitusnäkymiin ei tässä julkaisussa puututa. Taulukko 1. Päällystettyjen teiden määrä liikennemääräluokittain Lii kennemäärä (KVL) 'Yli Alle 350 Ei tietoa Yhteensä Pituus, tie-km Osuus, tiepituudesta % 5,0 20,7 40,1 34,2

9 10 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOTILA 2 KUNTOTILA 2.1 Kuntomuuttujatja -mittaukset Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän kun avulla: urat, tasaisuus, vauriotja kan-tomuuttujatavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoaja niillä on vaikutusta liikenteen kokemaan ja ajokustannuksiin. Tien rakenteel- palvelutasoon lista kuntoa kuvaavat lähinnä tien pinnalle syntyneet erilaiset vauriot sekä pinnalta mitattava kantavuus. Rakenteellinen kunto kuvaa toisaalta tien kykyä kestää tulevaa kuormitusta ja toisaalta jo syntyneitä vaurioita. Rakenteellinen kunto vaikuttaa osaltaan myös pintakunnon kehittymiseen. Rakenteeltaan hyväkuntoinen tie kestää pitkään tasaisena ja vaurioitumatta tielle kohdistuvat sääja liikennekuormitukset. Urat ja tasaisuus mitataan palvelutasomittarilla (PTM-auto) pääteiltä ja vilkasliikenteisiltä teiltä vuosittain ja muilta teiltä joka kolmas vuosi. Tien vauriot inventoidaan keväisin roudan sula- pinnan misen aikaan visuaalisella vaurioinventointimenetelmällä kolmen vuoden välein. Tien kantavuudet pudotuspainolaitteella keski- mitataan kesäisin määrin viiden vuoden välein. Mittaustulokset talletetaan kuntotietorekisteriin (Kurre) 100 metrin kuntokeskiarvoina kuntomuuttujittain. Kunkin vuoden kuntotila perustuu sen vuoden mittauksiin tai niiden puuttuessa edellisten vuosien mittauksista laskettuihin ennusteisiin. 2. Vau riosumman laskentakaavassa käytettävien vauriotyyppien painokertoimissa tehtiin tarkistuksia, joiden seurauksena vauriosumman keskiarvot (kaikki tiet) ovat laskeneet vuoden tilastoon verrattuna keskimäärin n. 14 % Uudet kuntoennustemallit ja SOP -teiden huomiointi ovat yhdessä vaikuttaneet siten, että tietyissä jakaumakuvissa (esim. tasaisuus) esitetyt kuntokeskiarvot ovat vuoden 1999 tilastoon verrattuna joko hieman nousseet tai Ennustemallien yleinen vaikutus laskeneet. on laskeva ja SOP-teiden kuntokeskiarvoihin (alempi tieverkko). huomiointi nostava 2.3 Urasyvyys Päällystettyjen teiden urakeskiarvo on laskettu teille, joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KyL) ylittää 350 ajoneuvoa. Urakeskiarvo on kasvanut vilkasliikenteisillä teillä koko 90-luvun loppupuoliskon (kuva (KVL>1500) Tosin viime vuonna on tapahtunut selvä siirty- 1). mä parempaan suuntaan U Urasyvyys, mm 2.2 Muutokset vuoden 1999 tilastoon verrattuna Vuoden 1999 tilaston julkaisun jälkeen päällystetyn tiestön kunnon mittauskäytännöissä, kuntomuuttujien määrittelyissä, ennustemalleissa ja tilastointiperiaatteissa on tapahtunut muutoksia ja uudelleenmäärittelyjä, jolloin eri vuosien välisen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi kuntohistoriaa on jouduttu päivittämään. Muutokset ovat seuraavia: Yli 6000 Yhteensä Liikennemääräluokka Kuva 1. Keskimääräinen urasyvyys liikennomääräluokittain Kantavuusmittauskäytäntöä muutettiin vuonna 2000 siten, että aiemman 500 m sijaan kantavuudet mitataan nykyisin 100 m välein.

10

11 -riot 12 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOTILA IRI-tasaisuus, mm/rn Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono --IRI>4,1 Ajorata-km 100% % 4600 Alle Yli 6000 Liikennemääräluokka Kuva 4. Keskimääräinen tasaisuus (JR!) liikenne- Kuva 6. Tasaisuusluokkajakauma sekä huonojen määrä Juokittain ja erittäin huonojen (!Rl>4, 1) määrä päällystetyillä teillä I 1997 U IRI-tasaisuus, mm/rn 3,0 2,5 2,0 2.5 Vauriot Päällysteen vaurioita kuvaa vaunosumma, joka on rikkinäisen päällysteen keskimäaräinen pinta -ala 2) 100 metriä kohti. Päällystevaurioita on tar- (m kasteltu tieverkotta, jossa keskimääräinen vuoro on alle ajoneuvoa. -kausiliikenne 1,5 1,0 0,5 Päätiet Muut tiet Kaikki tiet Toiminnallisen luokan mukaan tarkasteltaessa sekä pääteiden että muiden teiden päällystevau ovat lisääntyneet (kuva 8). Liikennemäärältään (KVL<350) kuuluvien teiden alimpaan luokkaan keskimääräinen vauriosumma ei ole vuodesta lähtien liiemmin noussut (kuva 7) Kuva 5. Keskimääräinen tasaisuus (JR!) toiminna!- lisen!uokan mukaan Taulukko 3. Tasaisuusluokitus Rkaja (mm/rn) Erittäin hyvä Hyvä Tyvdyttävä Huono Erittäin huono <=1,3 1,4-2,6 2,7-4,1 4,2-5,5 >5, U Vauriosurnrna, fl? A11e Liikennemääräluokka Kuva 7. Keskimääräinen vauriosumma liikenne määrä!uokittain

12 -ma on Päällystettyjen teiden kunto KUNTOTILA U2000 n Vauriosumma, 50 lisääntynyt vuodesta vuoteen niitä oli km (kuva 10). km:llä. Vuonna io::o km Ajoratapituus, iljli Päätiet Muut tiet Kaikki tiet Kuva 8. Keskimääräinen vauriosumma toiminnallisen luokan mukaan Vauriosumman laitostasoisen kasvun todennäköisimpänä selittäjänä on se, ettei tiepituudeltaan liikennemääraluokan (KyL ) suurimman ole pysäytetty. Tähän on toi- vaurioitumiskehitystä saalta selitys, joka on johdettavissa eri osatekijöistä: a) KVL-luokan ajoratapituudesta suurin osa on teitä, joilla vaurioita (20066 km) vähemmän kuin 60 m 2 (esim. vuonna 2000 n. 90%) b) KVL-luokan toimenpidepolitiikkaa omalta osaltaan ohjaavat vaurioiden toimen ovat yleensä korkeammalla kuin 60 -piderajat m 2. C) Kuvan 9 mukaan vaurioluokan m 2 osuus on kasvanut vuodesta lähtien nopeimmin KVL-luokan keskimääräinen vauriosum siis kasvaa, koska KVL-luokan niille teille, joilla vaurioita on jo jonkin verran ja joiden määrä lisääntyy vuosittain selvästi, ei tehdä mitään nykytilaa korkeampien toimenpiderajojen vuoksi. Kuvan 9 perusteella voidaan myös päätellä, että nykyisellä panostuksella päällystetyn tieverkon ylläpitoon ja korvausinvestointeihin pystytään hoitamaan vain kaikkein vaurioituneimmat tiet Vauriosumma, rr? Kuva 9. Vaurioituneiden teiden vauriosummajakau -man kehitys Taulukko 4. Vaurioluokitus VS-raja (mm/rn) Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono <= >120 Erittäin hyvä Hyvä 'i Tyydyttävä Huono Erittäin huono ---VS>60 1;: i : 60% -; Ajorata-km % Kuva 10. Vaurioluokkajakauma sekä huonojen ja erittäin huonojen (VS>60) määrä päällystetyillä teillä Kunnoltaan huonoksi tai erittäin huonoksi luokiteltavien teiden (vauriosumma yli 60 m 2) määrä on

13 12). -ne 14 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOTILA 2.6 Kantavuus Päällystettyjen teiden kantavuutta kuvaa tien pinnan taipumasta laskettu kevätkantavuus sekä kantavuusaste, joka on mitatun kantavuuden sekä lähinnä liikennemäärästä riippuvan tavoitekantavuuden suhde. Eli mitä suurempi kantavuusaste sitä parempi kantavuus. Tavoitekantavuus vaihtelee vähäliikenteisten teiden 130 MN/m 2 :sta vii teiden 420 MN/m 2 :iin. Kantavuus- -kasliikenteisten aste vaihtelee tiestä riippuen yleensä välillä %. Kantavuus ei suoraan vaikuta vau riosumman määrään, mutta kylläkin vaurioitumisnopeuteen. Hyvän kantavuuden omaava tie vaurioituu hitaammin kuin huonon kantavuuden omaava tie Tieverkon keskimääräinen kevätkantavuus on vuodesta lähtien hieman parantunut (kuvt ilja Vilkasliikenteisen päätiestön kantavuustilan on säilynyt ennallaan; seutu-- ja yhdysteiden kantavuudet ovat keskimäärin hieman nousseet MN/rn u u2000 MN/rn ±JL1Lt Alle Yli Kuva 12. Keskimääräinen kevätkanta vtius liikennemääräluokittain Keskimääräinen kantavuusaste on parantunut vuodesta n. 14 %:lla, ollen vuoden 2000 lopussa n. 148 % (kuva 13). Tavoitekantavuuden alittavien teiden (kantavuusaste alle 100 %) määrä on vuodesta vähentynyt 2155 km:lla; vastaavasti tavoitekantavuuden ylittävien määrä on (kuva 14). selvästi lisääntynyt Päätiet Muut tiet Kaikki tiet Kuva 11. Keskimääräinen kevätkantavuus toiminnallisen luokan mukaan Kuva 13. Keskimääräinen kanta vuusaste koko tie verkolla päällystetyllä

14 Lapin -mat Päällystettyjen teiden kunto KUNTOTILA Ajoratapituus, km Alle Yli 150 Kantavuusaste, % Kuva 14. Kantavuusas teen jakauma Alueellinen kuntotila Tiepiirien kuntokehitystä tarkastellaan tässä luvussa kuntomuuttujittain keskiarvoilla. Keskiarvojen ollessa tiepiireittäin eri tasossa tulee muistaa, että kuntotilatavoitteet riippuvat liikennemääristä. Tavoite on, että vilkkaamman liikenteen tiepiirin kuntotila pidetään parempana kuin vähäliikenteisen tiepiirin. Liitteessä 1 on esitetty vastaavat kuvat liikennemääräluokittain Urasyvyys tiepiireittäin Keskimääräinen urasyvyys on kasvanut jokaisessa tiepiirissä vuodesta vuoteen Keskimäärin syvimmät urat vuoden 2000 lopussa olivat Uudenmaan ja Turun tiepiireissä ja pienimmät ja n tiepiireissä. Piirien Urasyvyydet ovat a ja a lukuunottamatta pienentyneet edellisestä vuodesta. Kaakkois- L Suomi Häme Savo-Karjala Keski -Suomi ---' Urasyvyys, mm Kuva 15. Keskimääräinen urasyvyys tiepiireittäin Valtakunnallinen keskiarvo 4,0 mm (v ) Tasaisuus tiepiireittäin Tasaisuus parantui tai pysyi ennallaan vuosien aikana lähes kaikissa tiepiireissä. Kes ki-suorneaja a lukuunottamatta kaikkien tiepiirien keskimääräinen tasaisuus on heikentynyt vuodesta 1999 lähtien. Keskimäärin epätasaisirn tieverkot olivat v Turussa ja Lapissa (n. 2,5 mm/rn) ja vastaavasti tasaisimmat Keski-Suomessa ja ssa (n. 2,1 mm/rn).

15 -sä on 16 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOTI LA Kaakkois _ Suomi 1999 Häme.2000 Savo-Karjala Kaakkois- Suomi Häme 2000 Savo-Karjala - 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 IRI -tasaisuus, mm/rn Kuva 16. Keskimääräinen tasaisuus (IRI) tiepiireittäin Valtakunnallinen keskiarvo 2,27 mm/rn (v. 2000) Vauriosumma, m2 Kuva 17. Keskimääräinen vauriosumma tie p/ire ittäin Valtakunnallinen kesk/arvo 27 m2 (v. 2000) Vauriottiepiireittäin Päällystettyjen teiden vaurioiden määrä on suurempi Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa 17). Keskimääräinen vauriosumma on pie-(kuva nin Uudenmaan tiepiirissä ja suurin n tiepiirissä. Vaurioiden määrä on kasvanut vuodesta lähtien kaikissa muissa paitsi n ja n tiepiireissä; tosin Lapissa tilanne on vuodesta 1999 selvästi parantunut. ssa vauriot ovat vuodesta lähtien vähentyneet jo varsin merkittävästi. Tiehallinnon tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa piirien kuntotilaa, ja siinä on osin onnistuttu Kantavuus tiepiireittäin Päällystetyn tieverkon keskimääräinen kevätkantavuus on selvästi parempi Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa (kuva 18). Paras kevätkantavuus on Uudenmaan tiepiirissä ja heikoin n Lapin tiepiireissä. ja Vuodesta vuoteen 2000 on kevätkantavuus tai hieman pa ran - pysynyt suunnilleen ennallaan tunut kaikissa tiepiireissä. Muutokset eivät ole isoja. Tarkasteltaessa kantavuutta kantavuusasteen avulla tiepiirien väliset erot tasoittuvat. Kantavuus tiepiireissä tällöin liikennemäärien määrittämiin tavoitekantavuuksiin verrattuna lähes samassa tasossa (kuva 19). Vuonna 2000 keskimääräinen kantavuusaste vaihteli tiepiiristä riippuen välillä Kantavuusaste on parantunut tai py %. synyt suurinpiirtein ennallaan kaikkissa tiepiireis vuodesta lähtien. Uuttamaata lukuunottamatta kaikissa tiepiireissä 90-luvun loppupuoliskolla.

16 Päällystettyjen teiden kunto KUNTOTILA Kaakkois- Suomi Hame -II U 2000 Savo-Karjala -Suomi Keski MN/rn2 Kuva 18. Keskimääräinen kevätkantavuus (MN/ m2) tie piireittäin Valtakunnallinen kesk/arvo 260 MN/rn 2 (v. 2000). i 1996 U 1997 Kaakkois-Suomi U 1998 I I I 999 Hame I 2000 Savo-Karjala I I I I I I I I I, LappI Kantavuusaste, % Kuva 19. Keskimääräinen kanta vuusaste tie p/ire ittäin Valtakunnallinen keskia,vo 148 % (v. 2000).

17 -teen Häme 18 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOENNUSTE VUODELLE KUNTOENNUSTE VUODELLE Yleistä Vuoden 2001 lopun kuntoennuste on laskettu päällystettyjen teiden hallintajärjestelmän (PMSPr0) 2001 alun ti-avulla. Ennuste perustuu syyskuun lanteeseen, jolloin edellisen kesän aikana tehdyt vielä syksyn aikana tehtävät päällystys- ja ra- ja kenteen parantamistoimenpiteet olivat jo melko hyvällä tarkkuudella tiedossa. Toimenpiteiden vaikutukset on huomioitu ennusteessa. Laskentahetkeen mennessä on vuodelle 2001 ohjelmoituja kuntomittauksia tehty mittauslajeittain seuraavasti: - kevät-ptm 100 % - kesä-ptm 89 % - syksy-ptm - 0 % - PVI -100% - PPM-77% PTM = Ura- ja tasaisuusmittaus (PalveluTasoMittaus) PV] = PäällysteVaurioiden Inventointi PPM = Kantavuusmittaus (P ud otus Pain om itta us) Vaurioiden osalta ennustetta voidaan pitää luotettavana (mittaukset tehty). Ura-, tasaisuus -ja kantavuusennusteet sisältävät jonkin verran epävar - muutta, koska kaikkia PTM-, ja PPM -mittauksia ei oltu ennusteen laskentahetkeen mennessä vielä tehty tai viety kuntorekisteriin. Varsinkin syksyllä tehtävät PTM -mittaukset puuttuvat ennustees kokonaan. -ta Seuraavissa kappaleissa esitettävät kuntoennustejakaumat tulevat tarkentumaan toteutumiksi 2002 julkaistavassa tilastossa. vuonna 3.2 Uraennuste Laitostasoisen päällystetyn tieverkon kuntoennus perusteella urasyvyydet ovat keskimäärin kasvussa. Eniten kasvua on odotettavissa KyLluokassa Tiepiireittäin tarkasteltuna urasyvyydet tulevat kasvamaan kaikissa muissa paitsi Uudenmaan ja joissa uratilanne on kehittymäs-lapin tiepiireissä, sä parempaan suuntaan. Suurinta kasvu (TOP 3) Savo-Karjalas-tullee olemaan Keski-Suomessa, sa ja Turussa. Kaikki tiet (enn.) I _ Yli I -Suomi Kaakkois -Karjala Savo Urasyvyys, mm Kuva 20. Keskimääräinen laitosta soinen ja tie pil v sekä ennuste vuodel-reittäinele urasyvyys Tasaisuusennuste Laitostasolla tieverkon keskimääräinen tasaisuus tulee heikkenemään vuodesta Heikkenemistä tapahtuu tarkastelutavasta riippumatta sekä kaikissa toiminnallisissa luokissa että kaikissa liikennemääräluokissa. Tiepiireistä ainoastaan ssa ja Turussa tasaisuus on parantumassa tai pysymässä suurinpiirtein ennallaan; muualla tiestön tasaisuus heikkenee edelleen. Suurinta kasvua (TOP 3) on odotettavissa Savo-Karjalassa, Lapissa ja Keski-Suomessa.

18 -tys Päällystettyjen teiden kunto KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Kaikkitiet Päätiet 2001(enn.) Muut tiet I alle i I Yli I Kaakkois-Suomi Savo -Karjala Häme I I ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 IRI -tasaisuus, mm/rn Kuva 21. Keskimääräinen laitostasoinen ja tiepiireittäinen IRI-tasaisuus v sekä ennuste vuodelle Vaurioennuste Laitostasolla päällystetyn tiestön keskimääräinen tulee kasvamaan vuodesta vauriosumma KVL-luokassa vauriokehi Ainoastaan pysähtyy. Tiepiireistä Turussa ja Kaakkois-Suomessa tilanne hieman paranee tai pysyy ennallaan: muualla vaurioiden määrä tulee kasvamaan. Suurinta kasvua (TOP 3) on odotettavissa Lapissa, Keski- Suomessa ja ssa. Kaikki tiet Pätiet Muut tiet (enn.) alle Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Häme - 6 L Vauriosumma, m2 Kuva 22. Keskimääräinen laitostasoinen ja tie pureittäinen vauriosumma v sekä ennuste vuodelle Kantavuusennuste Päällystetyn tieverkon keskimääräinen kevätkantavuus tulee todennäköisesti pysymään ennallaan; on odotettavissa pientä kantavuuden päätiestöllä paranemista ja seutu- ja yhdysteillä vastaavasti heikkenemistä. Tiepiiritasolla muutokset ovat pieniä. Savo-Karjalaa ja a lukuunottamatta keskimääräiset kevätkantavuudet pysyvät ennallaan tai hieman paranevat.

19 20 Päällystettyjen teiden kunto 2000 KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Kaikki tiet 2000 U2001(enn.) Päatiet Mu ut tiet 350 alle Yli -Suomi Kaakkois -Karjala Savo Häme KevatkantavuUs, MN/m2 Kuva 23. Keskimääräinen lait ostasoinen ja tie pil v sekä ennuste -reittäinen kevätkantavuus vuodelle 2001.

20 Häme Päällystettyjen teiden kunto LIITTEET LIITTEET 1. Urasyvyys liikennemääräluokittain -Suomi Kaakkois -Karjala Savo I 94 )95 )96 )97 )98 )99 joo )01 (enn.) '97 19'98 Kaakkois-Suomi - U 19 '99.20'00 Häme 20'01 (enn.) Savo-Karjala Keski -Suomi L Urasyvyys, mm Urasyvyys, mm 5 6 Kuva 24. Keskimääräinen urasyvyys tiepiireittäin Kuva 26. Keskimääräinen urasyvyys tie piireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL ^ ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on is-s uomi Kaakko Häme I 1998 I (enn.) -Karjala Savo Keski -Suomi Urasyvyys, mm Kuva 25. Keskimääräinen urasyvyys tie piireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on

21 I 22 Päällystettyjen teiden kunto 2000 UflTEET 2. Tasaisuus liikennemääräluokittain Kaakkois-Suomi Häme (enn.) Savo-Karjala L. Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala 1996 U U 2001 (enn.) H 1 1,5 2 2,5 3 IRI-tasaisuus, mm/rn 3,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 IRI-tasaisuus, mm/rn Kuva 27. Keskimääräinen IRI tiepiireittäin - Kuva 29. Keskimääräinen IRI tiepiireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL^ ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala 1996 U 1997 U 1998 U 1999 U 2000 U 2001 (enn.) I I 1997 I Kaakkois-Suomi U 1998 U1999 Häme U 2000 I I 2001 (enn.) Savo-Karjala I I I I I I I I 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 IRI-tasaisuus, mm/rn 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 IRI-tasaisuus, mm/rn Kuva 28. Keskimääräinen IRI tiepiireittäin - Kuva 30. Keskimääräinen IRI tiepiireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL<

22 Häme Häme Päällystettyjen teiden kunto LIITTEET 3. Vauriosumma liikennemääräluokittain -Suomi Kaakkois rjala Savo-Ka U U U (enn.) -Suomi Kaakkois -Karjala Savo Häme U 1999 U (enn.) -Suomi Keski o Vaunosumma, m2 Vauriosumma, m2 Kuva 31. Keskimääräinen vauriosumma tiepiireittäin Kuva 33. Keskimääräinen vauriosumma tiepiireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL < Suomi Kaakkois -Karjala Savo r1996 U 1997 U (enn.) m2 Vauriosumma, Kuva 32. Keskimääräinen vauriosumma tiepiireittäin ja ennuste vuodelle 2001, kun KVL on

23 ISSN ISBN TIEH