Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008

2

3 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009

4 Kannen kuva: Kalervo Mattila, Ramboll Finland Oy ISBN TIEH ISBN TIEH v-09 Edita Prima Oy Helsinki 2009 Faksi Puhelin Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 MUU OHJAUS /2009/30/1 VASTAANOTTAJA Tiepiirit Asiantuntijapalvelut SÄÄDÖSPERUSTA KOHDISTUVUUS Tiehallinto, tiekonsultit KORVAA/MUUTTAA Ohje korvaa vuonna 2005 tehdyn ohjeen Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi Vaurioinventointiohje. VOIMASSA toistaiseksi ASIASANAT KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT; VAURIOT; LIIKENNETURVALLISUUS; ESTEETTÖMYYS; OHJEET KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN VAURIOINVENTOINTIOHJE, TIEH Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje korvaa vanhan, vuonna 2005 käyttöön otetun vastaavan inventointiohjeen. Ohje otetaan Tiehallinnossa käyttöön vuoden 2009 vaurioinventoinneissa. Uudistetussa ohjeessa on tarkennettu vaurioiden inventointimenettelyjä, poistettu ja uusittu inventoitavia vauriotyyppejä sekä erityisesti otettu inventointiin mukaan väylien esteettömyys- ja liikenneturvallisuuspuutteet. Ohje on tarkoitettu kevyen liikenteen väylien ylläpidon ja mittausten parissa työskenteleville Tiehallinnon asiantuntijoille, konsulteille, urakoitsijoille sekä muuten aiheesta kiinnostuneille. Johtaja Raimo Tapio LISÄTIETOJA Juho Meriläinen Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Puh

6 TIEDOKSI Tiepiirit PK, AP, ATS, ATT Kirjasto Tiekonsultit

7 ESIPUHE Kevyen liikenteen väylien toimintalinjoissa 2008 edellytettiin vaurioinventointiohjeen päivittämistä. Tässä päivitetyssä ohjeessa vaurioinventoinnin vauriotyypit ja niiden kuvaukset ovat muuttuneet edelliseen, vuoden 2005 ohjeeseen verrattuna. Ohje otetaan käyttöön vuonna Merkittävin muutos edelliseen ohjeeseen on esteettömyys- ja liikenneturvallisuuspuutteiden mukaan otto inventointiin. Ohjeessa linjataan myös, että inventointia ei voi tehdä yhden hengen miehistöllä. Työn vastuuhenkilönä Tiehallinnossa toimi Vesa Männistö. Ohjausryhmään kuuluivat lisäksi Tiehallinnosta Tanja Puikkonen, Janne Lintilä ja Juho Meriläinen. Työstä vastasi Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä DI Kalervo Mattila. Lisäksi työhön osallistuivat asiantuntijoina DI Juha Äijö ja psyk.maist. Anne Vehmas. Helsingissä helmikuussa 2009 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje Sisältö 1 VAURIOINVENTOINTI Inventoitavat kohteet ja alueet Inventointien suorittaminen ja olosuhteet 11 2 VAURIOTYYPIT JA VAURIOSUMMA Inventoitavat vauriotyypit ja vauriosumman laskenta Vaurioiden esiintyminen Vauriosumman laskenta 15 3 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituushalkeama Paikattu halkeama Verkkohalkeama Haitallinen epätasaisuus Reunavaurio Poikkihalkeama Reikä Esteettömyyspuute Liikenneturvallisuuspuute 51

10 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOINVENTOINTI

11 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 9 VAURIOINVENTOINTI VAURIOINVENTOINTI 1.1 Inventoitavat kohteet ja alueet Inventoitavan kevyen liikenteen väylän alku- ja loppupiste määritetään tierekisterin ohjeiden mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa on otettava yhteys kyseisen tiepiirin tiestötietovastaavaan. Ohjeet tieosien numeroinnista löytyvät Tiehallinnon dokumentista Tierekisterin osoitejärjestelmän kuvaus. Seuraavat pääperiaatteet ovat käytössä: Kevyen liikenteen väylien tieosat määräytyvät pääväylän numeroinnin mukaisesti siten, että pääväylän tienumeroon lisätään (esim. tien 33 kevyen liikenteen väylän tienumero on 70033). Tieosanumerot määräytyvät tiepiireittäin omina satanumeroinaan (esim. Vaasan tiepiirin kevyen liikenteen väylien tieosanumerot ovat ). Kevyen liikenteen väylän kasvusuunta on sama kuin pääväylän. Oikealla puolella olevien väylien tieosanumero on 1-49 ja vasemmalla puolella olevien (esim. Turun tiepiirin kevyen liikenteen väylät ja ). Jos inventoitava kevyen liikenteen väylä erkanee autotiestä (tai haarautuu toisesta kevytväylästä), niin inventointi alkaa autotien/toisen kevytväylän päällysteen reunasta (kuvassa 1 risteävän väylän inventointi). Inventointi jatkuu yhtenäisesti risteävien kevyen liikenteen väylien ja autoteiden yli. Tieosan jakopiste on risteävän väylän tai muun selkeästi tunnistettavan paikan kohdalla (kuvassa 1 viivarasteroidun pääväylän jakopiste on risteävän väylän kohdalla). Kuva 1 Risteävän kevyen liikenteen väylän alkupiste. Inventoitava alue alkaa pääväylän kevyen liikenteen väylän reunasta.

12 10 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOINVENTOINTI Päällystevauriot inventoidaan väylän koko päällysteleveydeltä. Inventointi koskee siis vain päällystettyjä kevyen liikenteen väyliä. Alle 50 metrin mittaisia kevyen liikenteen väyliä ei inventoida lainkaan. Väylä on useimmiten yhdistetty jalkakäytävä ja polkupyörätie (kuva 2, vasemman puoleinen kuva). Taajamien läheisyydessä voi olla myös väyliä, joilla jalankulu ja pyöräily on erotettu, jolloin erottaminen on tehty keskiviivan (kuva 2, oikean puoleinen kuva) tai värieron avulla. Inventointialue ulottuu näissäkin tapauksissa päällystepinnan reunasta reunaan. Inventointileveys Yhdistetty jalkakäytävä ja polkupyörätie Inventointileveys Erotettu jalkakäytävä ja polkupyörätie Kuva 2 Kevyen liikenteen väylien inventointileveys kattaa koko päällysteleveyden. Yhdistetty jalkakäytävä ja polkupyörätie sekä väylä, jossa kulkumuodot on erotettu. Lisäksi pieni määrä väyliä sijaitsee ajoneuvoväylän vieressä reunakivellä erotettuna. Yhdistetyn jalkakäytävän ja polkupyörätien tapauksessa inventointialue ulottuu päällysteen reunasta reunakiven ulkoreunaan (kuva 3, vasemman puoleinen kuva). Jos pyöräily on erotettu erikseen ajoväylän reunaan ja jalkakäytävä erotettu reunakivellä, ulottuu inventointialue jalkakäytävän päällysteen reunasta polkupyöräväylän viivaan (kuva 3, oikean puoleinen kuva).

13 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 11 VAURIOINVENTOINTI Inventointileveys Inventointileveys Jalkakäytävä Polkupyörätie Yhdistetty jalkakäytävä ja polkupyörätie Kuva 3 Reunakivellä erotettuja kevyen liikenteen väyliä. Oikean puoleisen kuvan tapauksessa on ilmoitettu liikennemerkillä, että polkupyörätie sijaitsee ajoneuvoväylän reunassa. 1.2 Inventointien suorittaminen ja olosuhteet Vaurioiden inventoinnissa tulee inventoida kaikki tässä ohjeessa määritetyt vauriot inventointialueelta. Inventoitaessa tulee huolehtia liikenneturvallisuudesta. Ajoneuvon turvalaitteiden ja toiminnan täytyy inventointia tehtäessä olla turvallisuussuunnitelman mukaista. Inventoijilla tulee olla Tieturva 1 kurssi suoritettuna ja palvelun tuottajan inventointia johtavalla henkilöllä Tieturva 2 kurssi. Edellisestä inventointiohjeesta poiketen vaurioinventointi tulee tehdä vähintään kahden hengen miehistöllä. Inventointinopeuden tulee olla riittävän hiljainen ja kevyen liikenteen väylällä oleva liikenne otetaan koko ajan huomioon. Inventointiajoneuvon tulee välttää äkillisiä suunnanmuutoksia ja ajaa koko ajan samalla puolella väylää. Inventointiajoneuvosta poistuminen siten, että ajoneuvo jää ovet avoimena väylälle, ei ole suotavaa. Inventointia ei saa tehdä seuraavien olosuhteiden valitessa: Sateella tai tien pinnan ollessa hyvin märkä tai luminen Pimeissä tai hämärissä valaistusolosuhteissa Inventointiajoneuvo voi olla esimerkiksi pieni henkilöauto. Jos ajoneuvon kuljettaja toimii samalla inventoijana, tulee inventointinopeuden olla erittäin hiljainen. Inventoinnissa tapahtuvan vauriotietojen talletuksen apuvälineenä tulee olla IT-ohjelma, johon saadaan tieosoite automatisoidusti. Puiden varjot voivat haitata inventointitapahtumaa, kuten voi havaita kuvasta 4. Tämä korostuu, jos väylällä on paljon erilaisia vaurioita. Erityisesti haitallisen epätasaisuuden inventointi on varjoisalla kohdalla vaikeaa, koska varjojen myötä katoaa käsitys väylän pinnan korkeuseroista.

14 12 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOINVENTOINTI Kuva 4 Kesäisetkin olosuhteet voivat tuoda haittoja. Tässä puiden varjot ja vaurioiden suuri määrä lisäävät inventoinnin vaikeusastetta.

15 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 13 VAURIOTYYPIT JA VAURIOSUMMA VAURIOTYYPIT JA VAURIOSUMMA 2.1 Inventoitavat vauriotyypit ja vauriosumman laskenta Inventoitavat vauriotyypit, niiden yksiköt sekä vauriosumman laskentaa varten tarvittavat kertoimet on esitetty taulukossa 1. Yksikkö metriä [m] tarkoittaa etenemää pituussuunnassa, yksikkö neliömetriä [m 2 ] etenemää pituussuunnassa kerrottuna leveydellä ja yksikkö kappaletta [kpl] vauriotyypin kappalemäärää. Taulukko 1 Inventoitavat vauriotyypit ja muut tunnusluvut, niiden yksiköt sekä vauriosumman laskennassa käytettävät kertoimet. Vauriotyyppi Yksikkö Vauriosumman kertoimet Jatkuvat vauriot Pituushalkeama metri [m] 1,2 Paikattu halkeama metri [m] 0,6 Verkkohalkeama neliömetri [m 2 ] 0,7 Haitallinen epätasaisuus metri [m] 16,0 Reunavaurio metri [m] 0,7 Pistekohtaiset vauriot Poikkihalkeama kappale [kpl] 3,0 Reikä kappale [kpl] 16,0 Muut tunnusluvut Esteettömyyspuute kappale [kpl] ei kerrointa Liikenneturvallisuuspuute kappale [kpl] ei kerrointa Uusina vaurioina inventoidaan vuodesta 2009 alkaen paikatut halkeamat, Lisäksi inventoidaan väylien esteettömyys- ja liikenneturvallisuuspuutteet. Vuosina inventoiduista (vanhan inventointiohjeen mukaisista) vauriotyypeistä on poistettu seuraavat: Pituushalkeama (kapea) Poikkihalkeama (kapea) Haitallinen epätasaisuus (lievä) Pintavaurio (työkoneen aiheuttama) Uusi vauriotyyppi haitallinen epätasaisuus vastaa aiemmin käytettyä vakava haitallinen epätasaisuus ja pituus- sekä poikkihalkeama vastaavat läheisesti aiemmin käytettyjä vauriotyyppejä leveä pituushalkeama ja leveä poikkihalkeama. Lisäksi vuosina inventoiduista vauriotyypeistä muuttuivat haitallisen epätasaisuuden yksikkö (aiemmin neliömetriä, nyt metriä) ja reikien yksikkö (aiemmin neliömetriä, nyt kappaletta).

16 14 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPIT JA VAURIOSUMMA 2.2 Vaurioiden esiintyminen Eri vauriotyyppejä esiintyy kevyen liikenteen väylillä usein samassa väylän kohdassa. Tämä lisää inventoinnin vaikeusastetta. Silloin, kun vaurioita on paljon, joudutaan ajamaan todella hiljaisella vauhdilla, jotta kaikki vauriot saadaan kirjattua. Esteettömyys- ja liikenneturvallisuuspuutteiden inventointi lisää myös inventoinnin haastavuutta. Kuvassa 5 on esimerkki kevyen liikenteen väylän kohdasta, jolla on erilaisia vaurioita. Pääperiaatteena inventoinnissa on, että kaikki vauriot inventoidaan erikseen, vaikka ne olisivatkin päällekkäin. Esimerkiksi verkkohalkeaman läpi selvästi kulkevat erilliset isot pituushalkeamat inventoidaan erikseen esteettömyyspuute Reikiä Pituushalkeilua Reunavaurio Haitallinen epätasaisuus Kuva 5 Kevyen liikenteen väylä, jolla on pituushalkeilua, reikiä, haitallista epätasaisuutta, reunavaurio (vasemmassa reunassa) ja esteettömyyspuute (kauempana näkyvä kohta, jossa on sorapinta). Kuvassa 6 on myös hyvä esimerkki väylän kohdasta, jolla on runsaasti erilaisia vaurioita ja jolla varjot haittaavat vaurioiden tunnistamista. Vastaavasti luvun 3 vauriotyyppien kuvauksien esimerkeissä on usein monia eri vaurioita samassa kuvassa.

17 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 15 VAURIOTYYPIT JA VAURIOSUMMA Reunavauriot Haitallinen epätasaisuus Paikatut halkeamat Kuva 6 Väylät, joilla on paljon paikattuja halkeamia sekä lisäksi muita vaurioita, ovat haastavia inventoida. Kuvassa on erittäin paljon paikattuja halkeamia (kolmessa eri linjassa) ja reunavaurioita sekä jonkin verran haitallista epätasaisuutta. 2.3 Vauriosumman laskenta Vauriosumma lasketaan tunnusluvuille vaurioinventoinnin jälkeen. Poikkeuksen muodostavat paikatut halkeamat. Ne otetaan mukaan vauriosummaan siinä vaiheessa, kun tietoja on kattavasti koko kevyen liikenteen väyläverkolta. paikattujen halkeamien painoarvo on sama kuin pituushalkeamilla. Vauriosumma lasketaan jokaiselle raportointivälille (yleensä 100 metriä) kaavalla: VS = Summa (k n * V n ), jossa VS = vauriosumma k = laskettavan vauriotyypin kerroin V = laskettavan vauriotyypin vauriolukema, kaikkiaan 7 vauriosummaan laskettavaa vauriotyyppiä Esimerkiksi, jos 100-metrisellä on pituushalkeamaa 20 metriä, 5 neliömetriä verkkohalkeamaa ja 3 kappaletta reikiä saadaan: VS = 1,2 * ,7 * ,7 * 3 = 77,6 -> 78 neliötä Vauriosumma pyöristetään kokonaisluvuksi. Inventoitujen kevyen liikenteen väylien vauriotiedot ja vauriosumma tallennetaan kuntotietorekisteriin.

18 16 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS 3 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS 3.1 Pituushalkeama Vaurion syy Pituushalkeamien syynä on tavallisesti pituussuuntainen epätasainen routanousu tai rakenteen painuminen. Pituushalkeamiksi luetaan myös pituussuuntaiset heijastushalkeamat, jotka johtuvat päällysteen alapuolisten kerrosten halkeamien heijastumisesta päällysteeseen. Kevytpäällysteillä iso halkeama ei yleensä pysy täysin avoimena, vaan sen reunat murtuvat helposti halkeaman sisään. Vaurion kuvaus ja inventointi Pituushalkeamiin luetaan tien suuntaiset halkeamat ja vinot halkeamat. Pituushalkeamat inventoidaan halkeaman suunnassa metreinä. Halkeaman vinous otetaan huomioon pituutta arvioitaessa. Kuvassa 7 on esitetty periaatekuva, jossa määritellään pituushalkeama ja poikkihalkeama. Jos halkeaman etenemä pituussuunnassa (yhden metrin leveydellä) on yli 0,25 m, on kyseessä pituushalkeama. Pituushalkeama Poikkihalkeama Väylä leveyssuunnassa 1,00 m Kuva 7 Pituushalkeaman ja poikkihalkeaman määrittäminen. Metrin matkalla yli 0,25 m pituussuunnassa etenevät halkeamat ovat pituushalkeamia.

19 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 17 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Inventoitavan pituushalkeaman leveyden tulee pääosin olla yli 1 cm. Kapeita pituushalkeamia ei inventoida. Kuvassa 8 on esitetty, miltä 1 cm halkeama näyttää inventointiajoneuvon korkeudelta. Tämä halkeama on siis juuri rajaarvon levyinen ja inventoija joutuu tällaisissa tapauksissa tekemään päätöksen, onko kyseessä riittävän leveä halkeama ja inventoidaanko se. Jos halkeama on siis osittainkin yli 1 cm leveä, inventoidaan se halkeamana. Kuvassa 9 on puolestaan esitetty selkeästi alle 1 cm halkeama, jota ei inventoida. Jos pituushalkeama on porrastunut pystysuunnassa enemmän kuin 1 cm, vaikka ylhäältä päin katsottuna halkeama olisikin alle 1 cm leveä, inventoidaan se pituushalkeamana. Pituushalkeamat inventoidaan 1 metrin tarkkuudella. Kuva 8 Pituushalkeama, leveydeltään n. 1 cm eli juuri raja-arvon levyinen. Halkeaman leveys ylittää useissa kohdassa 1 cm, joten se inventoidaan koko pituudeltaan.

20 18 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS 1,0 m Leveys alle 1 cm Kuva 9 Erittäin kapea, alle 1 cm leveä pituushalkeama. Myös vasemmalle kaartuva osa halkeamaa on pituushalkeama, koska sen etenemä on enemmän kuin 25 cm. Ei siis kuitenkaan inventoida, koska halkeama on alle 1 cm leveä. Sijainniltaan erilaisia tapauksia pituushalkeamien osalta ovat: 1 yksittäinen pituushalkeama 2 pituushalkeamaa rinnakkain, väli enintään 0,25 m 2 tai useampia pituushalkeamia rinnakkain, kahden pituushalkeaman väli yli 0,25 m Kaksi rinnakkaista pituushalkeamaa inventoidaan yhtenä halkeamana, jos halkeamat ovat hyvin lähellä toisiaan (etäisyys enintään 0,25 m). Jos päällysteessä on kolme rinnakkaista pituushalkeamaa ja kaikki ovat 0,4 metrin etäisyydellä toisistaan, lasketaan jokainen halkeama erikseen. Jos päällysteessä on kolme pituushalkeamaa rinnakkain siten, että vasemman puoleisen ja keskimmäisen etäisyys on 0,2 m ja keskimmäisen ja oikean puoleisen etäisyys 0,5 m, inventoidaan kaksi pituushalkeamaa. Kuvassa 10 on esitetty useita erilevyisiä halkeamia. Jos enintään 0,5 m etäisyydellä toisistaan on vähintään kolme pituushalkeamaa, inventoidaan alue tällöin verkkohalkeamaksi.

21 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 19 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituushalkeama 1,5 m 0,25 m Leveys alle 1 cm Kuva 10 Leveitä ja kapeita pituushalkeamia. Keskellä oleva halkeama inventoidaan kahdeksi metriksi pituushalkeamaa (metrin tarkkuudella), sen oikealla puolella oleva on myös leveämpi kuin 1 cm (osittain), mutta se on 25 cm etäisyydellä leveämmästä, eikä sitä sen vuoksi inventoida. Kuvan oikeassa reunassa oleva on liian kapea, eikä inventoida. Auenneen paikan tai juotoksen kohta inventoidaan pituushalkeamana metrin tarkkuudella. Kuvassa 11 on esimerkki pituushalkeaman inventoinnista auenneen juotoksen kohdalla. Kuvassa olevat aukeamattomat juotokset inventoidaan paikattuna halkeamana. Poikkisuunnassa kulkevat auenneet paikat tai juotokset ovat poikkihalkeamia (ei esiinny kuvassa 11).

22 20 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Paikatut halkeamat 0,5 m + 2,5 m + 1 m Pituushalkeama 3 m Paikattu halkeama 3 m Väli alle 0,25 m Kuva 11 Pituushalkeaman inventointi auenneen juotoksen tai paikan tapauksessa. Kuvassa on 3 m pituushalkeamaa ja 7 m paikattua halkeamaa. Jos poikkisuunnassa olevat juotokset olisivat auki, silloin ne inventoitaisiin poikkihalkeamana. Inventoinnin tulokset Pituushalkeamat inventoidaan jatkuvana vauriona ja sen yksikkö on metriä. Pituushalkeamat pyöristetään metrin tarkkuuteen. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan pituushalkeamien määrä metreinä raportointivälille. Kuvassa 12 on esitetty yhteenvetona hahmotelma pituushalkeamien inventointituloksista ja niiden laskemisesta.

23 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 21 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituus 1 m, leveys 2 cm b) Lähellä toisiaan olevat halkeamat Pituus 5 m, leveys 3 cm a) Paikan reunat auenneet, paikan leveys 0,5 m c) Kapea halkeama Pituus 3 m, halkeaman leveys 2 cm Pituus 2 m, leveys 0,5 cm Kuva 12 Pituushalkeamien inventointi. Kuvassa on kaikkiaan 14 metriä pituushalkeamia. Niistä pituushalkeamina inventoitavia on 11 metriä (a, b). Tapauksen a) paikan reunat inventoidaan kahtena eri halkeamana, koska niiden etäisyys toisistaan on yli 0,25 m. Tapauksen b) 1 m halkeama on niin lähellä pidempää halkeamaa (lähempänä kuin 25 cm), että sitä ei lasketa omaksi halkeamakseen. Tapauksen c) halkeama on liian kapea. 3.2 Paikattu halkeama Vaurion syy Paikatut halkeamat sisältää juotetut ja eri tavoin paikatut halkeamat. Kapeat (1-2 cm) halkeamat juotetaan yleensä keväällä. Juotetuista tai muulla tavoin paikatuista halkeamista aiheutuu kuitenkin käyttäjille lähes yhtä suuri haitta kuin itse halkeamista. Ne ovat epätasaisia ja halkeama avautuu melko pian uudelleen. Vaurion kuvaus ja inventointi Juotetut halkeamat näkyvät päällysteessä mustana nauhana. Paikattu halkeama on päällysteen värinen, mutta erottuu normaalista päällystepinnasta useimmiten paikan reunan ansiosta. Juotokset ja paikkaukset inventoidaan samaan tapaan kuin pituushalkeamat. Sijainniltaan erilaisia tapauksia paikattujen halkeamien osalta ovat: 1 yksittäinen paikattu halkeama 2 paikattua halkeamaa rinnakkain, väli enintään 0,25 m 2 tai useampia paikattuja halkeamia rinnakkain, väli yli 0,25 m Kaksi rinnakkaista paikattua halkeamaa inventoidaan yhtenä paikattuna halkeamana, jos ne ovat hyvin lähellä toisiaan (etäisyys enintään 0,25 m).

24 22 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Jos päällysteessä on kolme rinnakkaista paikattua halkeamaa ja kaikki ovat 0,4 metrin etäisyydellä toisistaan, lasketaan jokainen halkeama erikseen. Jos päällysteessä on kolme paikattua halkeamaa rinnakkain siten, että vasemman puoleisen ja keskimmäisen etäisyys on 0,2 m ja keskimmäisen ja oikean puoleisen etäisyys 0,3 m, lasketaan kaksi paikattua halkeamaa. Jos päällysteessä on kolme paikattua halkeamaa rinnakkain siten, että vasemman puoleisen ja keskimmäisen etäisyys on 0,2 m ja keskimmäisen ja oikean puoleisen etäisyys myös 0,2 m, lasketaan tässäkin tapauksessa kaksi paikattua halkeamaa, koska uloimpien etäisyys on 0,4 m. Kuvassa 13 on esimerkki paikatuista halkeamista (juotokset). Kuvan tilanne on melko selkeä inventoitava. Vasemmassa reunassa olevat 2 juotoslinjaa ovat alle 0,25 m etäisyydellä toisistaan ja ne inventoidaan yhtenä paikattuna halkeamana. Lyhyetkin paikatut halkeamat lasketaan yhteen metreinä. Paikattu halkeama 10 m Paikattu halkeama 12 m Paikattu halkeama 10 m Paikattu halkeama 1,5 m Paikattu halkeama 1,5 m Paikattu halkeama 0,5+0,5m Pituushalkeama 1 m Paikattu halkeama 1,5 m Pituushalkeama 0,5 m Paikattu halkeama 0,5 m Kuva 13 Juotettuja halkeamia kolmessa eri pituuslinjassa sekä poikkisuunnassa. Kuvassa on 38 m paikattua halkeamaa ja 2 m pituushalkeamaa. Vasemmassa reunassa olevat kaksi juotoslinjaa ovat alle 0,25 m etäisyydellä toisistaan, joten ne inventoidaan yhtenä paikattuna halkeamana. Kuvassa 14 on sen sijaan haastavampi tilanne inventoinnille. Juotokset kulkevat periaatteessa kahdessa kokonaisuudessa siten, että kummallakin väylän puolella on 3 erillistä pituussuuntaista juotosta. Tässä tapauksessa sovelletaan tapausta 2 tai useampia paikattuja halkeamia rinnakkain. Kummankin puolen keskimmäinen on alle 0,25 m etäisyydellä vasemman ja oikean puoleisesta juotoksesta, jolloin näistä vain reunimmaiset inventoidaan paikattuina halkeamina.

25 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 23 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS m 20 m 20 m 20 m Kuva 14 Paikattujen halkeamien (juotokset) melko haastava inventointikohde. Kummallakin väylän puolella on 3 pituussuuntaista juotoslinjaa. Keskimmäiset juotokset ovat kummallakin puolella alle 0,25 m etäisyydellä vasemman ja oikean puoleista juotosta, eikä niitä inventoida. Inventoidaan kummankin puolen reunimmaiset juotokset, tässä tapauksessa 80 metriä paikattua halkeamaa. Inventoinnin tulokset Paikatut halkeamat inventoidaan jatkuvana vauriona ja sen yksikkö on metriä. Inventoitu summa pyöristetään metrin tarkkuuteen. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan paikattujen halkeamien määrä metreinä raportointivälille. Kuvassa 15 on esitetty yhteenvetona hahmotelma paikattujen halkeamien inventointituloksista ja niiden laskemisesta. 1 m b) Lähellä toisiaan olevat juotokset 5 m a) Paikka c) Auennut juotos 3 m 2 m Kuva 15 Paikattujen halkeamien inventointi. Tässä tilanteessa inventoidaan 8 m paikattua halkeamaa (tapaus a: 3 m paikka ja tapaus b: 5 m juotos). Ylhäällä (tapaus b) oleva 1 m juotos on alle 0,25 m etäisyydellä pidemmästä, eikä siksi inventoida. Kahden metrin juotos (c) on auennut ja se inventoidaan pituushalkeamana.

26 24 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS 3.3 Verkkohalkeama Vaurion syy Verkkohalkeama syntyy päällysteen väsymisen seurauksena tierakenteen heikon kantavuuden ja raskaan liikenteen yhteisvaikutuksesta. Satunnaiset verkkohalkeamakuviot aiheutuvat epätasaisesta routimisesta tai päällysteen kutistumisesta (vanhentunut bitumi). Kevyen liikenteen väylillä verkkohalkeamia aiheuttaa pääasiassa tienhoitokalusto. Vaurion kuvaus ja inventointi Luonteeltaan erilaisia verkkohalkeilun tapauksia ovat: Monikulmiomainen verkkohalkeilu Erittäin lähellä toisiaan sijaitsevat pituushalkeamat Verkkohalkeamat ovat usein monikulmiomaisia halkeamia. Verkkohalkeaman lohkot voivat olla selvästi irrallaan tai vain hiushalkeaman erottamia (kuva 16). Vaurio sijaitsee yleensä väylän reunoilla. Kun rinnakkaisia pituushalkeamia on enintään 0,5 metrin leveydeltä kolme tai enemmän, inventoidaan vaurioalue verkkohalkeamaksi. Näin menetellään siksi, että kyseisen alueen kantavuus ei enää vastaa ehjän päällysteen kantavuutta. Verkkohalkeama inventoidaan neliömetreinä. Verkkohalkeillun alueen pituus ja leveys inventoidaan 0,5 metrin tarkkuudella. Esimerkki tästä on kuvassa 16, jossa verkkohalkeaman leveys on 1,5 m ja pituus 4 m, jolloin verkkohalkeamaa saadaan 6 m 2. Verkkohalkeaman läpi selvästi kulkevat isot halkeamat (leveys yli 2 cm) inventoidaan erikseen (vrt. kuva 16).

27 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 25 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Yli 1 cm leveä halkeama, leveys 3 m Verkkohalkeaman ja pituushalkeaman pituus 4 m Verkkohalkeilun leveys 1,5 m Kuva 16 Verkkohalkeama inventoidaan neliömetreinä. Kuvassa on 6 m2 verkkohalkeamaa sekä lisäksi 4 m pituushalkeamaa (isoimman pituushalkeaman leveys on yli 2 cm) ja yksi poikkihalkeama. Myös verkkohalkeaman keskellä olevat reiät inventoidaan. Jos halkeama on vähintään kämmenen levyinen (n. 10 cm), se inventoidaan myös reikänä. Reikä voi muodostua myös monikulmiomaisessa verkkohalkeilussa palasten irrotessa halkeilleesta päällysteestä. Kuvassa 17 on esimerkki tapauksesta, jossa pahan verkkohalkeilun tuloksena päällysteestä on irronnut palasia.

28 26 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Verkkohalkeilun pituus 15 m Reiät Haitallinen epätasaisuus, esteettömyyspuute, liikenneturvallisuuspuute Verkkohalkeilun leveys 1 m Kuva 17 Verkkohalkeama, jonka keskellä päällysteestä on irronnut palasia. Verkkohalkeilua inventoidaan 15 m2 ja lisäksi 2 reikää, haitallinen epätasaisuus, esteettömyyspuute ja liikenneturvallisuuspuute sekä 15 m reunavauriota.

29 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 27 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Inventoinnin tulokset Verkkohalkeamat inventoidaan jatkuvana vauriona ja yksikkönä on neliömetri. Inventoitu määrä pyöristetään yhden neliömetrin tarkkuuteen. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan verkkohalkeamien määrä neliömetreinä raportointivälille. Kuvassa 18 on esitetty yhteenvetona hahmotelma verkkohalkeamien inventointituloksista ja niiden laskemisesta. a) Lähellä toisiaan olevat pituushalkeamat 5 m 3 m b) Verkkohalkeama, jonka keskellä reikä > 10 cm ja reunassa vaurioita Kuva 18 Verkkohalkeamien inventointi. Kuvan osoittamassa tilanteessa inventoidaan 6 m2 verkkohalkeamaa (a: 5x0,5 m ja b) 3x1 m). Lisäksi alareunan verkkohalkeamassa on reikä, 3 m pituushalkeamaa (leveys yli 2 cm) ja 3 m reunavauriota. 3.4 Haitallinen epätasaisuus Vaurion syy Kevyen liikenteen väylien epätasaisuus johtuu rakenteen puutteista. Rakenteen rasituksia ja vaurioitumista aiheuttavat liikenne- ja ilmastokuormitus ja rakenteen oma paino. Liikennekuormitus kevyen liikenteen väylillä aiheutuu lähinnä työkoneista. Rakenteen vauriot näkyvät väylän pinnassa pituus- ja poikkisuuntaisina epätasaisuuksina. Yksittäisiä syitä muodonmuutoksiin ovat mm. päällysteen väsyminen ja epätasaiset routanousut. Epätasaisuuksia esiintyy usein rumpujen ja kaivojen kohdalla. Lisäksi epätasaisuuden syynä voi olla epätasainen päällystystyö (kynnykset, lajittumat yms.) Vaurion kuvaus ja inventointi Haitallinen epätasaisuus inventoidaan etenemän mukaan metreinä. Inventointitulos ilmoitetaan metrin tarkkuudella.

30 28 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Haitalliseen epätasaisuuteen inventoidaan painuneet tai nousseet rummut sekä kaivonkannet ym. roudan tms. aiheuttamat heitot väylällä. Inventoija arvioi vaurion vakavuusasteen siten, että riittävän haitallisena pidetään vauriota, joka esim. aiheuttaa polkupyöräilijän siihen ajaessa iskun tai mahdollisesti polkupyörän hallinnan menetyksen. Tällaisilla väylänkohdilla on olemassa selkeä turvallisuusriski ja tällaisissa kohdissa inventoidaan myös liikenneturvallisuuspuute. Hyvän näkökulman epätasaisuuksien inventointiin tuo se, että inventoidaan epätasaisuuksia, jotka pyöräilijä väistäisi (jos se olisi mahdollista). Toisin sanoen, lieviä ja reunoiltaan loivia epätasaisuuksia ei inventoida. Haitalliseen epätasaisuuteen inventoidaan myös päällysteen kohdat, joihin on jäänyt kynnystä eri aikoina tehdyistä päällystystöistä johtuen. Kaikki vaaralliset painumat ja kohoumat ovat haitallisia epätasaisuuksia. Haitalliseksi voidaan luokitella myös pienempi heitto/painuma, mutta joka sijaitsee hankalassa paikassa tai jos se on vaikeasti havaittava. Vaaralliseksi paikaksi voidaan katsoa esimerkiksi alamäki (kuva 19), risteysalue tms. Kuva 19 Poikkisuuntaisia epätasaisuuksia jyrkässä alamäessä. Kuvassa olevat aaltomaiset epätasaisuudet kattavat koko alamäen ja siksi haitallista epätasaisuutta inventoidaan koko alamäen pituuden verran metreinä. Kaikkein syvimpien epätasaisuuksien kohdalla inventoidaan myös liikenneturvallisuuspuute. Vaurion yllätyksellisyyttä voidaan pitää myös vaarallisuutta lisäävänä tekijänä. Painuma voi olla erittäin vaikeasti havaittava ja sijaita muuten päällysteeltään hyväkuntoisella kevyen liikenteen väylällä (vrt. kuva 20). Painuma on syvä, joten se aiheuttaa polkupyörällä tai muulla ajovälineellä yliajettaessa voimakkaan tärähdyksen. Kuopan aiheuttamaa kaatumisriskiä voidaan pitää suurena.

31 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 29 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 20 Pyöräilijöille erittäin yllätyksellinen syvä painumakohta. Inventoidaan 1 m epätasaisuutta sekä liikenneturvallisuuspuute. Kuva 21 Runsaasti reunassa olevia epätasaisuuksia. Jokaisessa kohdassa inventoidaan 1 m haitallista epätasaisuutta sekä 1 m reunavauriota ja liikenneturvallisuuspuute.

32 30 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuvassa 22 on esitetty epätasaisuus, jota ei voida pitää haitallisena. Epätasaisuuden reunat ovat loivat, eikä se aiheuta suurta haittaa pyöräilijöille tai muilla välineillä liikkujille. Kuva 22 Lievä painuma, joka ei ole kovin haitallinen liikkujille. Tätä epätasaisuutta ei inventoida haitallisena epätasaisuutena. Inventoinnin tulokset Haitalliset epätasaisuudet inventoidaan jatkuvana vauriona ja yksikkönä on metri pituussuunnassa tapahtuvan etenemän mukaan. Inventointitulos pyöristetään metrin tarkkuuteen. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan haitallisten epätasaisuuksien määrä metreinä raportointivälille. Kuvassa 23 on esitetty yhteenvetona hahmotelma haitallisten epätasaisuuksien inventointituloksista ja niiden laskemisesta.

33 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 31 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS m a) Rummun aiheuttama syvä painuma b) Loiva painumakohta c) Erittäin korkea kohouma päällysteessä e) Kaivonkansi, joka on koholla d) Epätasainen poikkihalkeama, jonka reuna on useita senttejä korkea Kuva 23 Haitallisten epätasaisuuksien inventointi. Kuvan osoittamassa tilanteessa inventoidaan 4 m haitallista epätasaisuutta (a, c, d, e). Tapaus b on loiva, eikä siksi inventoida. Lisäksi jos epätasaisuudet ovat riittävän vakavia, inventoidaan liikenneturvallisuuspuutteita. Myös esteettömyyspuutteiden inventointi tulee kysymykseen. Loivaa painumakohtaa ei inventoida. 3.5 Reunavaurio Yleistä Reunaksi luokitellaan tässä 0,5 metrin poikkisuuntainen kaistale kevyen liikenteen väylän molemmissa reunoissa, alkaen päällysteen reunasta. Vaurion syy Reunavaurioita on kahta erilaista tyyppiä: Reunan painumat tai kohoumat Reunan vauriot, joissa päällyste on rikkoutunut Reunapainuma johtuu lähes poikkeuksetta tierakenteen puutteellisen sivuttaistuen ja kunnossapitokaluston kuormituksen vaikutuksesta. Huono kuivatus, alusrakenteen puutteellinen tiivistys ja kosteuden vaihtelu vaikuttavat painumien syntyyn. Reunan kohouma voi syntyä esimerkiksi routimisen seurauksena. Reunan murtumat johtuvat usein kunnossapidossa käytettyjen koneiden kuormituksesta. Reuna voi murtua myös muiden vaurioiden tuloksena. Tällöin on usein kysymyksessä verkkohalkeaman aiheuttama päällysteen lohkeaminen. Vaurion kuvaus ja inventointi Reunavaurion tulee myös ulottua aivan päällysteen reunaan, jotta se voidaan inventoida reunavauriona. Esimerkiksi 0,3 m etäisyydellä reunasta kulkeva pituushalkeama inventoidaan pituushalkeamana, jos se ei ole vaikuttanut päällysteen reunaan millään tavalla.

34 32 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Jos väylän molemmissa reunoissa on vauriot, inventoidaan ne erikseen. Reunavaurio voi olla joko painuma, kohouma, väylän reunassa olevan päällysteen murtuma tai muu vastaava vaurio. Painumalla tarkoitetaan väylän reunassa olevaa pituussuuntaista painumaa ja se inventoidaan metreinä. Painumassa sijaitseva selvä verkko- tai pituushalkeama tai reikä on inventoitava erikseen. Kuvassa 24 on esimerkki erittäin pahasta reunan painumasta. Pituus 3 m Pituus 5 m Kuva 24 Paha reunapainuma, jossa koko väylän reunaosa on painunut. Kuvan tilanteessa inventoidaan 5 m reunavauriota, 5 m haitallista epätasaisuutta, 1 reikä (leveys yli 10 cm) ja 3 m pituushalkeamaa. Halkeama on niin leveä, että lisäksi inventoidaan liikenneturvallisuuspuute. Reunavaurioksi luokitellaan myös väylän reunassa sijaitsevat pituussuuntaiset reunamurtumat, jotka alkavat ja loppuvat väylän saman puoleiseen reunaan. Kuvassa 25 on esitetty työkoneen aiheuttama reunamurtuma.

35 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 33 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituus 2 m Kuva 25 Väylän reuna on murtunut työkoneen painon alla. Tällä kohdalla Inventoidaan 2 m reunavauriota. Kuvassa 26 on esimerkki reunavauriosta, joka on syntynyt verkkohalkeaman seurauksena. Reunassa olevat monikulmiomaiset osat ovat pahoin halkeilleita. Painuma on haitallinen epätasaisuus, mutta ei niin vakava, että se inventoitaisiin liikenneturvallisuuspuutteena.

36 34 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituus 5 m Kuva 26 Reunavaurio verkkohalkeaman seurauksena. Tässä tapauksessa inventoidaan 5 m reunavauriota, haitallista epätasaisuutta 2 m ja verkkohalkeamaa (joka jatkuu edelleen kuvassa eteenpäin). Painuma ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi liikenneturvallisuuspuutteen. Inventoinnin tulokset Reunavauriot inventoidaan jatkuvana vauriona ja yksikkönä on metri pituussuunnassa tapahtuvan etenemän mukaan. Inventointitulos pyöristetään metrin tarkkuuteen. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan reunavaurioiden määrä metreinä raportointivälille. Kuvassa 27 on esitetty yhteenvetona hahmotelma reunavaurioiden inventointituloksista ja niiden laskemisesta.

37 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 35 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS m a) Painuma väylän reunassa 6m c) Kohouma väylän reunassa 1 m b) Verkkohalkeaman aiheuttama reunavaurio 2 m d) Työkoneen aiheuttama reunan murtuma Kuva 27 Reunavaurioiden inventointi. Kuvan osoittamassa tilanteessa inventoidaan 11 m reunavaurioita (a, b, c, d). Väylän eri reunoissa olevat vauriot kirjataan erikseen, vaikka ne olisivatkin samalla kohdalla (c, d). Lisäksi tässä tapauksessa inventoidaan tapauksen b verkkohalkeamat (m2) ja haitalliset epätasaisuudet (a, b, c). 3.6 Poikkihalkeama Vaurion syy Poikkihalkeama johtuu ensisijaisesti kylmästä ilmastosta, joka kutistaa päällystettä ja tierakennetta aiheuttaen katkon. Halkeama voi johtua myös päällystystyössä tehdyistä virheistä tai alusrakenteiden routimisesta. Vaurion kuvaus ja inventointi Poikkihalkeamaksi merkitään poikkisuunnassa kulkeva halkeama, jonka pituus on vähintään puolet väylän leveydestä. Halkeaman vinous otetaan huomioon pituutta arvioitaessa. Kuvassa 28 on esitetty periaatekuva, jossa määritellään poikkihalkeama ja pituushalkeama. Jos halkeaman etenemä pituussuunnassa (ja metrin leveydellä) on alle 0,25 m, on kyseessä poikkihalkeama. Inventoitavan poikkihalkeaman leveyden tulee olla yli 1 cm. Mikäli poikkihalkeama on lyhyeltäkin matkalta yli 1 cm, inventoidaan se poikkihalkeamana. Kapeita poikkihalkeamia ei inventoida. Poikkihalkeamat inventoidaan kappaleina. Jos poikkihalkeama on porrastunut pystysuunnassa enemmän kuin 1 cm, vaikka ylhäältä päin katsottuna halkeama olisikin alle 1 cm leveä, inventoidaan se poikkihalkeamana.

38 36 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Pituushalkeama Poikkihalkeama Väylä leveyssuunnassa 1,00 m Kuva 28 Poikkihalkeaman ja pituushalkeaman määrittäminen. Metrin matkalla alle 0,25 m pituussuunnassa etenevät halkeamat ovat poikkihalkeamia. Yksittäisiä poikkihalkeamia, jotka ovat pituudeltaan alle puolet väylän leveydestä, ei inventoida. Lähekkäin (alle 0,5 m) sijaitsevat yli 1 cm leveät ja pituudeltaan alle puolet väylän leveydestä olevat halkeamat lasketaan yhteen ja inventoidaan yhtenä poikkihalkeamana. Kuvassa 29 on esitetty, miltä 1 cm halkeama näyttää kevyen liikenteen väylän pinnassa. Tämä halkeama on siis juuri raja-arvon levyinen ja inventoija joutuu tällaisissa tapauksissa tekemään päätöksen, ylittääkö halkeaman leveys jossakin kohdassa 1 cm ja inventoidaanko se. Samassa kuvassa on esitetty poikkihalkeama, joka inventoidaan (leveys yli 1 cm). Kuvassa 30 on puolestaan esitetty alle 1 cm halkeama, jota ei inventoida.

39 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 37 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 29 Kaksi poikkihalkeamaa, joista vasemman puoleinen on 1 cm raja-arvoa kapeampi (ei inventoida). Oikean puoleinen on leveämpi ja inventoidaan. Kuva 30 Alle 1 cm levyinen poikkihalkeama, ei inventoida.

40 38 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Inventoinnin tulokset Poikkihalkeamat inventoidaan pistekohtaisina vaurioina ja sen yksikkö on kappaletta. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan poikkihalkeamien määrä kappaleina raportointivälille. Kuvassa 31 on esitetty yhteenvetona hahmotelma poikkihalkeamien inventointituloksista ja niiden laskemisesta. Kuva 31 Poikkihalkeamien inventointi. Kuvassa on kaikkiaan 7 poikkihalkeamaa, joista inventoidaan 4 kappaletta poikkihalkeamia (a, d, e, ja f). Tapauksessa e halkeamien pituus lasketaan yhteen ja saadaan 1 poikkihalkeama. Tapausta b ei inventoida (liian lyhyt) ja tapaus c:n halkeama on liian kapea. 3.7 Reikä Vaurion syy Reikiä muodostuu usein päällysteiden lajittuma- ja purkaumakohtiin, joissa päällysteen alle valuva vesi pehmentää alustan. Reikiä löytyy usein myös verkkohalkeamista. Kunnossapitokoneiden kuormitus sekä toistuva sulaminen ja jäätyminen edistävät reikien syntymistä. Myös roudan nostamat kivet ja rummut aiheuttavat reikiintymistä. Vaurion kuvaus ja inventointi Reiät inventoidaan kappaleina ja kaikki havaittavat reiät inventoidaan. Reiän koolle ei määritellä tässä ala- eikä ylärajaa. Pienetkin reiät ovat haitallisia esimerkiksi rullaluistelijoille. Huonolaatuinen reikäpaikkaus inventoidaan myös reikänä, vaikka paikka olisikin ehjä. Kuvassa 32 on esitetty tyypillinen, yksittäinen reikä. Reikiä esiintyy joissakin tapauksissa useita aivan lähekkäin. Tällöin inventoidaan jokainen reikä erikseen (vrt. kuva 33).

41 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 39 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Reiäksi inventoidaan myös pituus- ja poikkihalkeamissa olevat huomattavan leveät halkeamakohdat. Halkeaman ollessa yli 10 cm leveä, inventoidaan halkeaman lisäksi reikä. Esimerkiksi yhden metrin pituinen, yli 10 cm leveä kohta halkeamassa inventoidaan yhtenä reikänä. Kuvassa 34 on esimerkki reiästä keskellä halkeamaa. Kuva 32 Reikä väylän pinnassa. Inventoidaan yksi reikä. Kuva 33 Useita reikiä, jotka ovat erittäin lähellä toisiaan. Tässä tapauksessa inventoidaan 3 kappaletta reikiä. Lisäksi kohdassa on verkkohalkeamaa.

42 40 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Reikä Kuva 34 Kuvassa oleva pituushalkeaman kohta on nuolen osoittamassa kohdassa yli 10 cm leveä ja sen kohdalla inventoidaan yksi reikä. Inventoinnin tulokset Reiät inventoidaan pistekohtaisina vaurioina ja sen yksikkö on kappaletta. Vauriotyypin inventoinnin tuloksena saadaan reikien määrä kappaleina raportointivälille. Kuvassa 35 on esitetty yhteenvetona hahmotelma reikien inventointituloksista ja niiden laskemisesta. a) Yksi yksittäinen reikä b) Useita reikiä lähekkäin e) Pituushalkeama, joka osittain avoin yli 10 cm 3 m 2 m d) Verkkohalkeama, jonka keskeltä puuttuu monikulmiomainen palanen c) Paikattu reikä Kuva 35 Reikien inventointi. Kuvassa olevista tapauksista inventoidaan 9 kappaletta reikiä. Tapauksissa a ja b inventoidaan kaikki havaitut reiät. Myös tapauksen c paikattu reikä inventoidaan. Tapauksessa d inventoidaan yksi reikä, sen sijaan tapauksessa e pituushalkeama on kahdessa erillisessä kohdassa yli 10 cm leveä, joten inventoidaan kaksi reikää.

43 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 41 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Esteettömyyspuute Yleistä Esteettömyyspuutteet ovat tyypillisesti suojateihin tai kevyen liikenteen väylän epätasaisuuksiin liittyviä vaurioita. Ennen inventointia tulee mieltää, että esteettömyyspuutteita tarkastellaan liikkumisrajoitteisten tai muusta syystä heikommat liikkumismahdollisuudet omaavien henkilöiden näkökulmasta. Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat muun muassa: Liikunta- ja aistirajoitteiset Ikääntyneet Lapset Lastenrattaiden kanssa kulkevat Liikuntarajoitteisten liikkujien kulkuväline voi olla esimerkiksi pyörätuoli tai rollaattori, joiden käyttö tuo vaatimuksia kevyen liikenteen väylän tasolle. Esteettömyyspuutteita ei inventoida siinä laajuudessa, kuin on esitetty Tiehallinnon esteettömyyskartoitusohjeissa. Vaurioinventoinnin yhteydessä inventoitavat esteettömyyspuutteet rajoitetaan kevyen liikenteen väylän pintaan sekä suojateihin liittyviin puutteisiin ja niitä ovat: Väylän merkittävät epätasaisuudet Puuttuva päällyste Suojatien reunakiven, johdattavuuden ja maalauksen puutteet Tiehallinnon kevyen liikenteen väylillä on suojateitä pääasiallisesti taajamien läheisyydessä. Tällaiset väylät eroavat esteettömyysnäkökulmasta selkeästi maaseudulla kulkevista väylistä. Taajamien läheisyydessä kulkevilta väyliltä löytyy oletettavasti paljon enemmän esteettömyyspuutteita kuin yksinäisiltä, maaseudulla kulkevilta väyliltä. Suojatien reunakiven oikea korkeus ja suojatien johdattavuus ovat erityisen tärkeitä näkövammaisille. Puutteiden syyt Väylän epätasaisuudet voivat johtua esimerkiksi rakenteen puutteista (vrt. luku 3.4, haitallisen epätasaisuuden kuvaus). Puuttuva päällyste voi johtua mm. johtotöistä tai muusta väylään kohdistuneesta toimenpiteestä. Suojatien reunakivien puutteet johtuvat joko puutteellisesta toteutuksesta, materiaalien kulumisesta tai reunakiven rikkoutumisesta. Tiehallinnon ohjeiden mukaan reunakiven korkeuden tulee olla suojatiellä 3 cm (jalankulkuun tarkoitettu väylä). Reunakivi saa olla pyöristetty ja viistetty. Rinnakkaisella jalkakäytävällä ja pyörätiellä jalkakäytävän suositeltu reunakivikorkeus on 3 cm ja pyörätien osalta reunakivikorkeus < 1 cm (viistetty) tai sitä ei käytetä ollenkaan. Suojatien johdattavuuspuute johtuu pelkästään puutteellisesta suunnittelusta ja/tai toteutuksesta.

44 42 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Väylillä olevaa irtoainesta, kuten lehtiä tai hiekkaa ei inventoida esteettömyyspuutteena. Puutteiden kuvaus ja inventointi Kaikki esteettömyyspuutteet inventoidaan pistemäisinä kohteina. Yksikkö on kappaletta. Tallennettavissa tuloksissa esteettömyyspuutteet siis näkyvät kappalemääränä tulostusvälille. Puutteiden syitä ei kirjata inventoinnin yhteydessä. Väylän merkittävät epätasaisuudet Väylän merkittävät epätasaisuudet haittaavat esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkumista. Tällaisia merkittäviä epätasaisuuksia ovat: Väylän pinnasta yllättävästi koholla olevat rakenteet, kuten kaivonkannet, kourut tai erottelumateriaalit Väylän pinnassa erittäin paljon koholla olevat päällysteen osat, kivet Väylän pinnan suuret painumat tai kohoumat Suojatien epätasaisuus Väylällä olevat rakenteet voivat olla osittain poistettuja rakenteita tai niiden osia, jotka on unohdettu väylälle. Kuvassa 36 näkyy kolmekin erillistä esteettömyyspuutetta: kouru, koholla oleva kaivonkansi ja päällystepinnan puuttuminen kaivon läheltä. Kaikki nämä puutteet inventoidaan erillisinä pistemäisinä puutteina. Kuvassa 37 on myös koholla oleva kaivonkansi ja tälle väylän kohdalle inventoidaan yksi esteettömyyspuute. Kuvassa 38 on havainnollistettu suojatiellä olevia pääväylän erittäin syviä ajouria, jotka ovat nekin esteettömyyspuutteita. Tältä osin yksittäiseksi esteettömyyspuutteeksi inventoidaan siis erittäin syvät ajourat tai muu suuri epätasaisuus suojatiellä.

45 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 43 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kaivonkansi koholla Kouru väylällä Päällyste puuttuu Kuva 36 Kolme esteettömyyspuutetta kevyen liikenteen väylällä suojatien läheisyydessä (kouru, kaivonkansi koholla ja päällysteen puuttuminen kaivon lähellä). Kuva 37 Koholla oleva kaivonkansi kevyen liikenteen väylän reunassa. Inventoidaan yksi esteettömyyspuute.

46 44 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Inventoitavan väylän etenemissuunta Kuva 38 Erittäin syvät urat pääväylän ylittävällä suojatiellä. Inventoidaan yksi esteettömyyspuutteena. Puuttuva päällyste Puuttuva päällysteen kohta haittaa merkittävästi liikuntarajoitteisten kulkua väylällä. Tällaiseksi kohdaksi inventoidaan kaikki normaalia poikkihalkeamaa tai reunavauriota suuremmat kohdat, josta puuttuu päällyste. Kuvissa 39 ja 40 on esitetty kaksi kohtaa, joille inventoidaan yksittäinen esteettömyyspuute.

47 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 45 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 39 Päällysteestä puuttuu palanen. Inventoidaan yksittäisenä esteettömyyspuutteena. Kuva 40 Kevyen liikenteen väylälle on unohtunut n. metrin mittainen sorastettu kohta. Inventoidaan yksittäiseksi esteettömyyspuutteeksi. Inventoitaessa puutteellisia kohtia tulee inventoinnista kuitenkin jättää pois selkeästi työmaaksi merkityt kohteet. Nämä kohteet päällystetään työn päätyttyä, joten puute korjautuu. Kuvassa 41 on esimerkki johtotyömaasta, jonka paikalla ei ole kuitenkaan tietyömerkkiä, ja joka tästä syystä inventoidaan esteettömyyspuutteeksi.

48 46 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 41 Puuttuva päällyste liittyy selkeästi johtotyöhön. Kohteella ei ole kuitenkaan (enää) tietyömerkkiä ja tässä tapauksessa inventoidaan esteettömyyspuute. Suojatien reunakivikorkeuden puutteet Inventoitavia suojateiden reunakivien puutteita ovat: Reunakiven liian suuri korkeus Reunakiven työviat tai vauriot Tiehallinnon ohjeissa on suositeltu 3 cm korkeutta reunakivelle. Väylällä, jolla jalankulku ja pyöräily on erotettu, tulisi reunakiven korkeuden olla jalkakäytävän kohdalla 3 cm ja pyörätien kohdalla 0-1 cm. Jos suojatien reunakivet ovat liian korkeita suojatien molemmissa päissä, inventoidaan kaksi esteettömyyspuutetta. Reunakivikorkeuksia on melko vaikea nähdä inventointiajoneuvosta, etenkin kun katselukulma on viisto. Tästä syystä inventoidaan vain selkeästi liian korkeat reunakivet. Esimerkiksi 6-7 cm reunakivikorkeuden pystyy erottamaan selvästi 3 cm korkeampana (ks. kuva 42). Jos reunakivi on osittainkin liian korkea, inventoidaan esteettömyyspuute.

49 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 47 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 42 Esimerkki 10 cm korkeasta reunakivestä. Tässä tapauksessa inventoidaan kaksi esteettömyyspuutetta, koska molemmat reunakivet ovat liian korkeita. Kuva 43 Tiehallinnon ohjeiden mukainen reunakivi, joka on 3 cm korkea, mutta pyöristetty ja viistetty. Ei inventoida esteettömyyspuutetta. Reunakivet voivat olla myös vaurioituneita. Osa reunakivestä voi puuttua, reunakivi voi olla murtunut tai reunakiveen liittyvässä päällysteessä voi olla puutteita. Nämä kirjataan yksittäisinä esteettömyyspuutteina (vrt. kuva 44).

50 48 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 44 Reunakiveen liittyvä vaurio, joka kirjataan esteettömyyspuutteena. Suojatien johdattavuuden puutteet Suojatien johdattavuus tarkoittaa tilannetta, jossa suojatie etenee suorakulmaisesti reunakivestä lähtien. Suojatien johdattavuudessa voi olla puutteita useilla eri tavoilla. Tyypillisimpiä ovat puutteet, joissa suojatien reuna alkaa suorakulmaisesti, mutta itse suojatie lähteekin vinoon suuntaan (vrt. kuva 45) tai suojatien alkukohta sijaitsee liittymän pyöristyskaarella (ks. kuva 46). Lisäksi tulee ottaa huomioon, että välttämättä molemmat suojatien päät eivät ole johdattavuudeltaan huonoja. Jos vain suojatien toisessa päässä on puute, inventoidaan yksi esteettömyyspuute. Jos suojatien molemmissa päissä on puute, inventoidaan kaksi esteettömyyspuutetta.

51 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 49 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 45 Esimerkki suojatiestä, jonka johdattavuus on huono. Etualalla oleva alkukohta on suorassa kulmassa reunakiven kohdalla, mutta suojatie etenee vinoon. Sen sijaan taustalla oleva päättymiskohta on suorassa kulmassa suojatiehen nähden. Inventoidaan yksi esteettömyyspuute. Kuva 46 Esimerkki suojatiestä, jonka johdattavuus on huono toisessa päässä. Etualalla oleva suojatien pää sijaitsee liittymän pyöristyskaarella, sen sijaan taustalla oleva suojatien pää on sen sijaan johdattavuudeltaan hyvä. Inventoidaan yksi esteettömyyspuute.

52 50 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Inventoinnin tulokset Kaikki esteettömyyspuutteet inventoidaan pistemäisinä puutteina (kappaletta). Inventointituloksena saadaan esteettömyyspuutteiden määrä (numero) raportointivälille. Puutteiden määrä ei kerro, mitkä ovat puutteiden syyt. Jokainen esteettömyyspuute kirjataan pistemäisenä vauriona, vaikka erilliset puutteet olisivatkin lähellä toisiaan. Kuvissa 47 ja 48 on esimerkkejä esteettömyyspuutteiden inventoinnista. a) Koholla oleva kaivonkansi c) Erittäin syvä painuma c) Puuttuva päällyste d) Korkea päällysteen sauma b) Valaisinpylväs Kuva 47 Esteettömyyspuutteiden inventointi. Kuvassa on viisi pistemäistä esteettömyyspuutetta, jotka inventoidaan erikseen. a) Reunakivi n. 8 cm korkea Ajoneuvoväylä c) Johdattavuus huono Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen väylä b) Johdattavuus hyvä d) Reunakivi n. 4 cm korkea Ajoneuvoväylä Ajoneuvoväylä Kuva 48 Suojatien esteettömyyspuutteiden inventointi. Kuvassa on kaksi visuaalisesti havaittavaa pistemäistä esteettömyyspuutetta: tapauksen a reunakivi 8 cm ja tapauksen c huono johdattavuus. Sen sijaan tapauksen d 4 cm reunakivi on melko mahdoton havaita liian korkeaksi, joten sitä ei inventoida esteettömyyspuutteena.

53 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 51 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Liikenneturvallisuuspuute Yleistä Liikenneturvallisuuspuutteiden osalta keskitytään kaikkein selkeimpiin ja yksinkertaisimpiin puutteisiin, jotka on mahdollista havaita päällysteitä koskevan vaurioinventoinnin yhteydessä. Näitä ovat: Näkemäpuutteet Liittymäjärjestelyjen puutteet Suojatiemaalauksen tai merkkien puutteet Erittäin suuret halkeamat, epätasaisuudet ja reiät Väylän suuret geometriapuutteet Muut esteet Puutteiden kuvaus ja inventointi Näkemäpuutteet liittyvät useimmiten kasvillisuuteen, alikulkutunnelien luiskarakenteisiin (kuva 49) tai kevyen liikenteen väylän tiukkaan mutkaan (kuva 50). Myös kahden väylän liittymä- tai risteyskohta voi olla näkemiltään huono. Kasvillisuus huonontaa näkemiä tuuheiden lehtien ja pensaiden vuoksi kesäaikaan. Kuva 49 Huono näkemä alikulkutunnelin luiskan vuoksi. Tämä kohta inventoidaan yhtenä liikenneturvallisuuspuutteena.

54 52 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 50 Kevyen liikenteen väylän tiukan mutkan aiheuttama huono näkemä. Kuva on otettu marraskuussa, kesäaikana puut ja pensaat huonontavat näkemää entisestään. Kyseinen kohta inventoidaan yhtenä liikenneturvallisuuspuutteena. Liittymäjärjestelyjen puutteet voivat koskea esimerkiksi seuraavia tapauksia: Kevyen liikenteen väylän ja ajoneuvoväylän liittymä on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen tai vaikuttaa vaaralliselta (ylityskohta esim. mutkassa tai muutoin vaarallisessa paikassa) Kaksi kevyen liikenteen väylää liittyy toisiinsa vaarallisessa kohdassa (esim. jyrkän mäen alarinteessä) Suojatiemaalausten puutteet näkyvät kuluneena maalauksena (kuva 51) tai sen puuttumisena. Myös suojatiemerkin tai merkkien puuttuminen on liikenneturvallisuuspuute. Liikenneturvallisuudeltaan vaaralliseksi katsotaan halkaisijaltaan yli 10 cm leveät ja yli 3 cm syvät reiät sekä pituussuuntaiset yli 3 cm leveät halkeamat. Liikenneturvallisuutta haittaavat myös erittäin suuret epätasaisuudet, jossa esimerkiksi pyörällä ajaja voi menettää pyörän hallinnan.

55 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 53 VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 51 Suojatiemaalaus on erittäin kulunut. Lisäksi taustalla näkyvän suojatien pään reunakivi on osittain liian korkea. Tässä tapauksessa inventoidaan yksi liikenneturvallisuuspuute ja yksi esteettömyyspuute. Suuriksi geometriapuutteiksi luokitellaan sivukaltevuus yli 5 % ja erittäin jyrkät mäet (pituuskaltevuus yli 10 %). Liikenneturvallisuuspuutteina inventoidaan erilaiset rakenteelliset esteet väylällä: matalat viitat, tolpat, valaisinpylväät ja kaiteet. Tyypillisimmin tällainen puute on valaisinpylväs väylän reunaosassa. Kuvissa 52 ja 53 on pari esimerkkiä liikenneturvallisuutta haittaavista esteistä. Kuva 52 Kevyen liikenteen väylälle unohtunut tolppa, joka on vaarallinen liikenneturvallisuudelle (kuva kaupunkiympäristöstä). Inventoidaan yksi liikenneturvallisuuspuute.

56 54 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje VAURIOTYYPPIEN KUVAUS Kuva 53 Liikenneturvallisuutta haittaava porttaalin pylväs kevyen liikenteen väylällä (kuva kaupunkiympäristöstä). Inventoidaan yksi liikenneturvallisuuspuute. Inventoinnin tulokset Kaikki liikenneturvallisuuspuutteet inventoidaan pistemäisinä puutteina (kappaletta). Vauriotyypin inventointituloksena saadaan liikenneturvallisuuspuutteiden määrä raportointivälille. Puutteiden määrä ei kerro, mitkä ovat puutteiden syyt. Jokainen liikenneturvallisuuspuute kirjataan erikseen, vaikka erilliset puutteet olisivatkin lähellä toisiaan. Kuvissa 54 ja 55 on esimerkkejä liikenneturvallisuuspuutteiden inventoinnista.