Helsinki No YS 1600

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 14.11.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y 411 111 No YS 1600 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman toimintaa ja sen olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2 00240 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Konalan asfalttiasema Betonitie 3/Paperitie, 00390 Helsinki Kiinteistöt: RN:o 091 407 0002 0383 ja RN:o 091 407 0003 0249 Kiinteistöjen omistaja: Helsingin kaupunki Liike ja yhteisötunnus: 2138243 1 Toimialatunnus: 26820 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 7 e ja 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 23.7.2008. MAKSU 4 380 A13 111 AT2282 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus

2 (26) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 27.5.2008 ympäristöluvan asfalttiaseman toiminnalle. Asfalttiaseman alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Helsingin maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Helsingin kaupunginvaltuuston 19.1.2007 hyväksymässä Helsingin yleiskaavassa 2002 asfalttiaseman alue on merkitty työpaikka alueeksi (teollisuus/toimisto/satama). Aseman eteläpuolinen alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (asuminen) ja pohjois ja itäpuoliset alueet virkistysalueiksi. Asfalttiaseman länsipuoliset alueet ovat sekä Espoon että Vantaan kaupunkien voimassa olevissa yleiskaavoissa merkitty työpaikka alueiksi. Alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimistarpeen johdosta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen maaperä Pohja ja pintavedet Ilman laatu Asfalttiasema sijaitsee Helsingissä Konalan kaupunginosassa Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kärras RN:o 2:383 ja Skyttas 3:249. Lemminkäinen Infra Oy on vuokrannut kiinteistöjen alueelta tilan asfalttiaseman sijoituspaikaksi. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa 31.12.2012 saakka. Espoon kaupungin raja kulkee lännessä n. 240 m:n etäisyydellä ja Vantaan kaupungin raja pohjoisessa n. 350 m:n etäisyydellä asfalttiasemalta. Lännessä n 200 m:n etäisyydellä kulkee Vihdintie. Alueen maaperä on kallioista ja moreenipitoista. Asfalttiasema ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä vedenottamon suoja alueella. Aseman lähiympäristössä ei ole kaivoja tai vedenottamoita. Lähin tärkeä pohjavesialue on koillisessa Vantaan kaupungin puolella n. 3 km:n etäisyydellä sijaitseva Kaivokselan (0109202) I luokan pohjavesialue. Pintavedet virtaavat alueelta etelä kaakkoon päätyen Mätäjokeen ja sieltä edelleen Iso Huopalahteen. Pintavedet kulkevat osittain rakennetuilla alueilla, joilla niiden kulkureittejä on muutettu luonnontilaisesta. Lähin ilmanlaadun mittausasema sijaitsee lounaassa Espoon puolella n. 4 km:n etäisyydellä asfalttiasemalta. Vuonna 2008 ilman hengitettävien

3 (26) hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus on ylittänyt sille asetetun raja arvon 11 kertaa. Muilta osin ilmanlaatu on ollut hyvä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lounaassa Lehtovuorenkadulla n. 250 m:n etäisyydellä asfalttiasemalta. Asfalttiaseman sijainnista ja kaupunkirakenteesta johtuen lähiympäristössä on monia kouluja ja virkistysalueita, ym. Lähin alle 1 km:n etäisyydellä sijaitseva koulu on Vantaan puolella luoteessa n. 800 m:n etäisyydellä sijaitseva Rajatorpan koulu. Lähin virkistysalue on idässä n. 500 m:n etäisyydellä sijaitseva Malminkartanon täyttömäki. Asfalttiaseman pohjoispuolella sijaitsee Honkasuon metsäalue ja Honkasuonniitty. Em. alueet on luokiteltu linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi. Lisäksi Malminkartano on tärkeä matelija ja sammakkoeläinkohde. Myyrmäen urheilupuisto sijaitsee pohjoisessa n. 1 km:n etäisyydellä asfalttiasemalta. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat idässä Vantaan puolella n. 1,5 km:n etäisyydellä sijaitseva rauhoitettu muinaisranta sekä lounaassa n. 2 km:n etäisyydellä sijaitseva Gubbmossen. Lähin Natura 2000 alue on Espoon kaupungin puolella n. 5 km:n etäisyydellä asfalttiasemasta etelään sijaitseva Laajalahden lintuvesi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Asfalttiaseman länsipuolella n. 60 m:n etäisyydellä toimii Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTV:n Konalan Sorttiasema ja luoteessa n. 150 m:n etäisyydellä toimii Rudus Oy:n valmisbetoniasema sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n rakennusjätteen siirtokuormausasema. Asfalttiaseman pohjoispuolella n. 50 m:n etäisyydellä sijaitsee Rudus Oy:n murskauslaitos. Vihdintien vuorokautinen liikennemäärä on n. 32 000 ajoneuvoa. Näistä n. 1 300 kpl ovat raskaan liikenteen ajoneuvoja. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Asfalttiasemalla saa voimassa olevan ympäristöluvan mukaan valmistaa vuosittain keskimäärin 80 000 tonnia ja enintään 120 000 tonnia asfalttimassoja. Valmistusprosessissa raaka aineena käytetään puhdasta murskattua kiviainesta. Lemminkäinen Infra Oy hakee ympäristölupaa hyödyntää asfaltin valmistuksessa kiviaineksen ohella kierrätysasfalttimursketta, jota muodostuu mm., kun asfalttia poistetaan piha ja katualueiden pohjatöitä tai uutta päällystettä tehtäessä. Vuosittaisen tuotannon arvioidaan nousevan keskimäärin 120 000 tonniin ja enimmillään 200 000 tonniin. Päivittäinen tuotantomäärä on keskimäärin 800 tonnia ja enintään

4 (26) Asfalttimassan valmistus Raaka aineet 2 000 tonnia. Uusioasfalttimassan osuus tuotannosta on raaka aineen saatavuudesta riippuen 25 75 %. Asfalttiasemalla ei murskata kiviainesta tai kierrätysasfalttia, vaan raakaaineet tuodaan alueelle valmiiksi murskattuina. Ympäristölupahakemuksessa esitettiin aluksi myös, että asfalttiaseman lämmityksessä käytettävä kevyt polttoöljy korvattaisiin raskaalla polttoöljyllä. Hakemusta on kuitenkin sittemmin muutettu siten, ettei raskaan polttoöljyn käyttöön siirtymistä enää suunnitella. Asfalttiasema on toiminnassa vuosittain 10 kuukautta maaliskuusta joulukuuhun. Toimintaa harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 5.00 22.00. Tämän lisäksi asfalttiasema on vuosittain n. 10 päivänä toiminnassa ympäri vuorokauden. Asfalttimassan valmistusprosessissa murskattu kiviaines johdetaan syöttösiilojen kautta kuivausrumpuun, missä se kuumennetaan 120 200 ºC:n lämpötilaan. Kuivauksessa muodostuva savukaasu johdetaan pölysuodattimeen. Siellä savukaasusta erotetaan kiviaineksesta irronnut pöly, joka johdetaan täytejauhesiiloon käytettäväksi uudelleen täyteaineena asfaltin valmistuksessa. Kuuma kiviaines seulotaan eri fraktioihin ja seulotut lajikkeet välivarastoidaan kuumalajikesiiloihin. Lopuksi kiviaines sekoitetaan bitumin, kivipölyn, selluloosakuidun ja lentotuhkan tai kalkkifillerin kanssa sekoittimessa asfalttimassaksi. Nykyisen asfalttiaseman yhteyteen liitetään kiinteästi seuraavat kierrätysasfalttimurskeen käsittelylaitteet: kylmäsyöttösiilo, johon murske lastataan pyöräkuormaajalla, hihnakuljetin ja pystykuuppaketjukuljetin, kuumennusrumpu, jossa murske kuumennetaan 150 ºC:n lämpötilaan, kuuman asfalttimurskeen varastointi ja punnitussiilot sekä ruuvikuljetin asfalttimurskeen syöttämiseksi sekoittimeen, jossa murske sekoitetaan yhteen perusraaka aineiden kanssa. Valmis asfalttimassa siirretään varastosiiloihin ja edelleen kuorma auton lavalle työmaakohteeseen kuljetettavaksi. Asfaltin valmistuksessa käytetään vuosittain enintään 180 000 tonnia kiviaineksia, 100 000 tonnia kierrätysasfalttimursketta, 11 600 tonnia bitumia, 5 000 tonnia lentotuhkaa, 400 tonnia selluloosakuitua ja 2 000 tonnia kalkkifilleriä. Raaka aineet tuodaan alueelle kuorma autoilla. Murskatun kiviaineksen ja kierrätysasfalttimurskeen varastointia varten alueelle on rakennettu 9 osainen varastokatos. Kerralla varastossa on enimmillään viikon tuotannon tarve. Bitumia varastoidaan kahdessa 100 m 3 :n suuruisessa umpinaisessa ja lämpöeristetyssä teräsvaippasäiliössä. Säiliöt sijaitsevat yhtenäisen betonilaatan päällä ja niitä ympäröivä alue on päällystetty asfaltilla. Lentotuhkaa tai kalkkifilleriä varastoidaan kahdessa umpisiilossa, jotka

5 (26) ovat kooltaan 50 m 3 ja 70 m 3. Selluloosakuitua varastoidaan pihaalueella säkeissä kuormalavojen päällä. Kuormalavat on huputettu suojamuovilla. Polttoaineet Asfalttiaseman lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka vuosittainen kulutus on enimmillään 1 200 tonnia. Lämmityspolttoöljyä varastoidaan 60 m 3 :n suuruisessa umpisäiliössä ja moottoripolttoöljyä 10 m 3 :n suuruisessa umpisäiliössä. Molemmat säiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja niiden alustat on asfaltoitu ja varustettu reunakorokkein. Lisäksi alueella on varastoituna valuma altaalla varustetussa kontissa kerralla 30 litraa moottoriöljyä, 30 litraa hydrauliikkaöljyä, 100 litraa vaihdelaatikkoöljyä, 20 litraa kompressoriöljyä ja 20 kg vaseliinia. Työkoneiden huolto, pesu ja tankkaus Liikenne Vedenhankinta Työkoneiden öljynvaihdot tehdään asfaltoidulla alueella suojakaukalon päällä. Tankkaukset ja pesut suoritetaan polttoainesäiliöiden alueella, jonka keskellä on hiekan ja öljynerotuskaivot. Liikenne asfalttiasemalle kulkee Vihdintien ja Paperitien kautta. Vuorokautinen liikenteen määrä on 80 kuorma autokäyntiä. Liikennöinti tapahtuu aseman toiminta aikana. Vesi otetaan Helsingin kaupungin vesijohtoverkosta. Vettä käytetään alle 1 m 3 vuorokaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Nykyinen asfalttiasema on otettu käyttöön vuonna 2001. Sen valmistaja, Benninghoven GmbH, on Euroopan johtava asfalttilaitteiden valmistaja. Laitos on rakennettu kokonaan uusista osista. Kiviaineksen kuivausrummun pölysuodatin on uusittu vuonna 2006. Se on kotimaisen Amomatic Oy:n valmistama, tyyppiä PS 1288. Asfalttiaseman toiminnassa noudatetaan Lemminkäinen Infra Oy:lle myönnettyä ISO 9002 laatujärjestelmää, ISO 14001 ympäristöjärjestelmää ja OHSAS 18001 työterveys ja turvallisuusjärjestelmää. Laitteistoja huolletaan säännöllisesti ja uusitaan tarvittaessa sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Kevyen polttoöljyn vuosittainen kulutus on keskimäärin 720 tonnia ja enimmillään 1 200 tonnia.

6 (26) Asfalttiasemalla käytetään sähköä polttoainesäiliöiden ja siirtoputkien esilämmitykseen. Näin alennetaan käytettävän polttoöljyn viskositeettia ja estetään sen parafiinioituminen, jolloin polttimen hyötysuhde paranee. Useat moottorit, erityisesti isot sähkömoottorit, on varustettu pehmokäynnistin ja taajuusmuuttajaohjauksella. Tämä pienentää moottoreiden vaatimaa käynnistysenergiaa, parantaa säädettävyyttä ja optimoi käyntitehoa, jolloin energiankulutus pienenee. Sähkönsyötön mittauskeskukseen on asennettu loistehon kompensointiparisto, jotta kaikkien induktiivista kuormitusta aiheuttavien laitteiden synnyttämä loisteho saadaan eliminoitua ja energiankulutusta siten pienennettyä. Kierrätysasfalttimurskeen käyttö asfalttimassan raaka aineena ei lisää energiankulutusta. Liikenteestä aiheutuvaa kulutusta pyritään tehostamaan järjestämällä kierrätysasfalttimurskeen tuonti alueelle mahdollisimman usein ns. paluukuormina. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Asfalttimassan valmistusprosessissa ei käytetä vettä, eikä jätevesiä muodostu. Asfalttiaseman alue on asfaltoitu. Bitumi ja polttoainesäiliöiden alueilta hulevedet johdetaan hiekan ja öljynerotuskaivojen kautta ojaan. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä ja sulkuventtiilillä. Muilta alueilta hulevedet johdetaan suoraan alueen ulkopuolisiin avo ojiin. Kierrätysasfalttimurskeesta ei katsota liukenevan haitta aineita. Henkilökunnan sosiaalitilojen wc jätevedet kerätään hälyttimellä varustettuun 10 m 3 :n suuruiseen umpisäiliöön. Sosiaalitilojen talousjätevedet johdetaan saostuskaivon ja suodatinkentän kautta avo ojaan. Kiviaineksen kuivausrummun polttimen öljysuuttimen sumutuskykyä tehostetaan jatkuvalla 4 bar paineilmapuhalluksella. Näin saavutetaan mahdollisimman pieni polttoöljyn pisarakoko, jolloin palaminen on hyötysuhteeltaan tehokasta ja CO päästöt vähäisiä. Polttimen toiminta on tietokoneohjattua. Monitoroimalla palamisilman ja polttoöljyn keskinäistä seossuhdetta pyritään stökiömetriseen palamiseen ja siten optimaaliseen CO 2 päästöön ja minimaaliseen NOx päästöön. Polttimessa muodostuvat savukaasut johdetaan suljettua kanavaa pitkin pölysuodattimeen, jossa niistä erotetaan kiviaineksesta irronnut kivipöly. Suodattimen suodatuselementteinä toimivat korkeita lämpötiloja (260 ºC) kestävät tekstiilikangaspussit, joiden yhteenlaskettu vaippapinta ala on 1 288 m 2. Kankaan tiiveys on n. 410 g/m 2. Tällä savutetaan savukaasujen maksimaalisella virtausnopeudella kivipölyn läpäisyarvo alle 50 mg/m 3 (n). Vuonna 2007 suoritetun hiukkaspäästömittauksen perusteella suodattimen läpäisy oli 25 mg/m 3 (n).

7 (26) Suodatuselementtien puhdistusmenetelmä on alipaineinen vastavirtaussysteemi. Suodatinlaitosta valvoo tietokone, joka käynnistää automaattisesti puhdistuksen paine eromittauksen perusteella. Kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrummun savukaasut johdetaan tiiviissä kanavassa perusrummun eli puhtaan kiviainesmurskeen kuivausrummun polttimen palamisilman joukkoon. Näin varmistetaan kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrummussa muodostuneiden PAHyhdisteiden tehokas jälkipoltto. Perusrummun savukaasut johdetaan rummun sisällä olevan kiviainesverhon läpi, joka adsorboi savukaasuista jäännöspienhiukkasia. Nämä kapseloituvat myöhemmin prosessissa asfaltin sisään. Kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrumpua ei käytetä ilman, että perusrummun poltin on päällä ja rumpuun syötetään kiviaineksia. Asfaltin valmistusprosessissa kaikki raaka aineet kuljetetaan koteloituja tai umpinaisia reittejä pitkin, jolloin siirroista aiheutuvat hiukkaspäästöt saadaan minimoitua. Valmiin asfalttimassan varastosiilot ovat umpinaisia ja varustettuja pohjaluukuilla ja automaattisesti toimivilla kansiluukuilla. Asfalttimassan laskussa varastosiilosta kuorma auton lavalle muodostuu vähäisiä bitumihuuruja. Jotta nämä eivät leviäisi ympäristöön, on varastosiilojen yhteyteen sijoitettu useilla huuvakeräimillä varustettu imuri, joka imee bitumihuuruja ja puhaltaa ne kuivausrummun polttimen palamisilman joukkoon poltettaviksi. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset tiedot asfalttiaseman päästöistä ilmaan sekä päästötiedot vuodelta 2007, jolloin asfalttia valmistettiin 121 780 tonnia, ovat seuraavat: Aine Keskim. vuosipäästö Vuosipäästö enin Päästöt vuonna (t/a) tään (t/a) 2007 Hiukkaset 2 3 2,44 CO 2 2 280 3 800 3704, 33 SO 2 1,4 2,4 1,16 NOx 5,0 8,4 10,48 Asfalttiaseman piipun korkeus on 30 m. Kierrätysasfalttimurskeen varastokasoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Alueella olevat poimuteräslevyt estävät myös pölyn leviämistä ympäristöön. Piha aluetta kastellaan ja harjataan pyöräkuormaajaharjalaitteella tarvittaessa liikenteestä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi. Liikennöinti asfalttiasemalle tapahtuu päällystettyjä teitä pitkin. Melu ja tärinä Asfalttiaseman melulähteitä ovat elevaattorin ala ja yläpää, rakennuksen päällä oleva seulakoneisto, kiviaineksen kuivausrumpu ja kuivausrummun poltin. Melua aiheutuu myös raaka aineiden kuljetuksista ja siirroista sekä valmiin asfaltin kuljetuksista.

8 (26) Asfalttiaseman alue on lähes kokonaan verhoiltu poimuteräslevyillä, mikä vähentää ympäristöön leviävää melua. Lisäksi seulakoneiston ympärillä on äänieristys ja kiviaineksen kuivausrummun polttimen palamisilmapuhaltimen imukanava on erikoismuotoiltu ja äänieristetty. Raakaaineiden siirroissa käytettävien elevaattoreiden kuuppien kiinnitysalustana ja voimansiirtokomponenttina käytetään kumihihnoja, jotka vähentävät melua merkittävästi. Asfalttiaseman toiminnasta vuonna 2003 laaditun ympäristömeluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq on Lehtovuorenkadulla alle 45 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 46 db. Yöajan meluisimman tunnin keskiäänitaso L Aeq on Lehtovuorenkadulla 48 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 49 db. Kierrätysasfalttimurskeen käytön asfalttimassan raaka aineena ei arvioida vaikuttavan toiminnasta aiheutuvaan melutasoon. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Asfaltin valmistusprosessissa muodostuu vuosittain n. 150 tonnia epäkuranttia asfalttia (16 03 04), jota ei voida käyttää työmaakohteissa. Asfalttia varastoidaan siirtolavalla, josta se toimitetaan Lemminkäinen Infra Oy:n Vantaan Seutulan murskaamolle käytettäväksi uudelleen raakaaineena. Toiminnassa muodostuu vuosittain 25 tonnia sekajätettä (20 03 01), 5 tonnia puujätettä (20 01 38) ja 5 tonnia rautaromua (20 01 40). Jätteitä varastoidaan siirtolavoilla. Sekajäte toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle, puujäte Lassila & Tikanoja Oyj:n rakennusjätteen siirtokuormausasemalle ja rautaromu Kuusakoski Oy:lle. Toiminnassa muodostuu vuosittain 0,5 tonnia jäteöljyjä (13 07 01* ja 13 05 01). Niitä varastoidaan valuma altaallisessa teräskontissa, josta ne toimitetaan Lemminkäinen Infra Oy:n keskusvarastolle Tuusulan Sammonmäkeen. Sieltä jätteet toimitetaan edelleen Ekokem Oy Ab:lle käsiteltäviksi. Loisteputkia (20 01 21*), akkuja ja paristoja (16 06 01*) kerääntyy vuosittain muutamia kappaleita. Ne toimitetaan Helsingin kaupungin ongelmajätteiden keräyspisteisiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Asfalttiaseman alue on aidattu ja lähes kokonaan verhoiltu poimuteräslevyillä. Nämä luovat esteettisen julkisivukuvan kaupunkiympäristöön, vähentävät toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ja estävät mahdollisesti muodostuvan pölyn leviämistä ympäristöön. Asfalttiaseman meluntorjunta ja suojausrakenteiden ansiosta toiminnalla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

9 (26) Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Lähimmät luonnonsuojelu ja Natura 2000 alueet sijaitsevat suhteellisen etäällä asfalttiasemalta. Näin ollen ei aseman toiminnalla arvioida olevan merkittävää vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Asfalttiasema on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1970 lähtien. Alueella ei ole muita käyttötarkoitusvarauksia, joten asfalttiaseman toiminnasta ei katsota aiheutuvan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Asfalttimassan valmistuksessa ei käytetä vettä eikä jätevesiä muodostu. Sosiaalitilojen jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Toiminnasta ei näin ollen arvioida aiheutuvan vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Asfalttiaseman piha alue on asfaltoitu ja polttoaine ja bitumisäiliöiden sekä ongelmajätevaraston alueet varustettu suojausrakentein. Toiminnasta ei siis katsota aiheutuvan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Asfalttiasemalta ilmaan joutuvia päästöjä ovat kiviaineksen kuivausrummussa muodostuvat hiukkaspäästöt sekä polttoaineen palamisessa muodostuvat hiilidioksidi, rikkidioksidi ja typen oksidien päästöt. Asfalttiaseman sijainti huomioon ottaen ei toiminnassa muodostuvien typen oksidien ja hiukkaspäästöjen katsota erottuvan ympäristön muusta kuormituksesta tai vaikutusten ympäristöön arvioidaan olevan vähäisiä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Se ei aiheuta vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Asfalttiaseman sijaintipaikka huomioon ottaen ei toiminnan aiheuttaman melun katsota erottuvan ympäristön muusta melusta tai vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Asfalttiaseman toimintaa tarkkaillaan sertifioitujen ympäristö, turvallisuus ja laatujärjestelmien avulla. Laitteistot huolletaan säännöllisesti ja niiden toimivuutta tarkkaillaan jatkuvasti. Ajoittain laitokselle tehdään sekä sisäisiä että ulkopuolisia auditointeja.

10 (26) Päästötarkkailu Pölysuodattimen toimintaa tarkkaillaan vuosittain savukaasun hiukkaspitoisuusmittauksin. Ulosvirtaavaa savukaasua seurataan myös silmämääräisesti. Talvikauden seisokkiajalla suoritetaan koko asfalttiaseman kunnossapitohuolto, jolloin mm. pölysuodattimen kunto tarkastetaan perusteellisesti. Suodattimen rakenteet, seinämät ja virtauskanavat tarkastetaan ja korjataan tai uusitaan tarvittaessa. Pölysuodattimen suodatuselementit tarkastetaan kerran kuukaudessa ja uusitaan tarvittaessa. Toiminnasta laaditaan vuosittain ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto. Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Asfalttiaseman toimintaan liittyviä riskejä ovat mahdolliset häiriötilanteet prosessissa, öljynerotuskaivon tukkeutuminen, tulipalot ja ilkivalta. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Toiminnassa noudatetaan Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoiminnalle myönnettyjä ympäristö, turvallisuus ja laatujärjestelmiä. Prosessinohjaus ja valvonta suoritetaan tietokoneohjatulla logiikalla. Lukuisat anturit seuraavat prosessia jatkuvatoimisesti ja mahdollisen häiriötilanteen sattuessa tietokone pysäyttää prosessin automaattisesti ja antaa virhehälytyksen. Polttoainesäiliöiden alueella sijaitsevan öljynerotuskaivon hälytin on yhdistetty puhelinrobottiin, joka tekee häiriötilanteen sattuessa ilmoituksen Securitas Oy:lle. Yrityksellä on Lemminkäinen Infra Oy:n yhteyshenkilöiden matkapuhelinnumerot yhteydenottoa varten. Öljynerotuskaivon hälytin on lisäksi kytketty alueen sosiaalitilan vilkkuvaloon. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Mahdollisen tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa tehdään viipymättä ilmoitus pelastuslaitokselle. Lähin paloasema sijaitsee n. 2 km:n etäisyydellä asfalttiasemalta, joten pelastushenkilökunta on tarvittaessa paikalla n. viidessä minuutissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 21.8.2008 ja 9.10.2008.

11 (26) Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 27.8. 25.9.2008 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 27.8. 29.9.2008 sekä sanomalehdissä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 15.9.2008. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta, Helsingin kaupunginhallitukselta sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien ympäristölautakunnilta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta puoltaa 16.9.2008 päivätyssä lausunnossaan kierrätysasfalttimurskeen hyödyntämistä raaka aineena asfalttiasemalla. Murskeen varastointi on kuitenkin järjestettävä samalla tavalla kuin kiviaineksen varastointi siten, että pölyn leviäminen ympäristöön estetään. Ympäristölautakunta toteaa lisäksi mm., että siirtyminen vähärikkisestä kevyestä polttoöljystä raskaaseen polttoöljyyn lisää asfalttiaseman SO 2 päästöjä merkittävästi. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole riittävästi arvioitu SO 2 :n leviämistä ja vaikutusta ympäristöön. Tältä osin hakemusta tulisikin täydentää. Muilta osin hakemuksessa esitetyt toiminnan muutokset eivät ole ympäristön kannalta merkityksellisiä. Asfalttiaseman nykyinen ympäristölupa määräyksineen tulisi huomioida ympäristölupapäätöstä tehtäessä. Toiminnan laajetessa ja muuttuessa toiminnan harjoittaja tulisi velvoittaa tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia, erityisesti ilman pilaantumista, ympäristön melutasoa ja päästöjä pintavesiin. Tarkkailu tulisi järjestää yhteistarkkailuna alueen muiden laitosten kanssa. Helsingin kaupunginhallituksen 6.10.2008 päivätty lausunto on samansuuntainen Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan, 16.9.2008 päivätyn lausunnon: Hakemuksessa esitetään, että toiminnan vaikutusalue rajautuu asfalttiaseman välittömään lähiympäristöön. Vantaan ympäristölautakunta katsoo, että varsinkin ilmapäästöjen osalta vaikutusaluetta on tarkasteltava laajemminkin. Hakemuksesta ei selviä lähimpien asuinrakennusten

12 (26) sijainti Vantaan puolella. Ympäristölautakunta huomauttaakin, että lähimmät asuinrakennukset ja toimistorakennus Vantaan puolella sijaitsevat Torpantiellä noin 400 metrin etäisyydellä asfalttiasemasta. Etäisyys Rajatorpan kouluun ja päiväkotiin on noin 800 meriä. Asfalttiaseman toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamat pöly, haju ja rikkidioksidi ja typpioksidien päästöt huonontavat paikallisesti alueen ilmaa. Toiminta aiheuttaa meluhaittaa sekä pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt ovat normaalitilanteessa alueen ilman laadun kannalta vähäisiä. Pölynerotusjärjestelmän häiriötilanteista sekä kuljetusajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttamasta pölyämisestä saattaa kuitenkin aiheutua merkittävää viihtyisyyden vähenemistä lähiympäristössä. Uusioasfaltin valmistuksessa tulee lisäksi hiilivety ja hajupäästöjä. Asfalttiaseman toiminta ei todennäköisesti aiheuta meluhaittaa Vantaan puolella, kun otetaan huomioon alueen muut melua aiheuttavista toiminnot. Rajatorpan ja Vapaalan alueella on havaittu ajoittain asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja pölyhaittaa. Tuotantomäärän lisääntyessä ja otettaessa käyttöön kierrätysasfaltti hajuhaitat tulevat todennäköisesti lisääntymään. Muutokset ilmapäästöissä selviävät huonosti hakemuksesta. Asfalttiaseman rikkidioksidi, typen oksidien, hiukkaspäästöt sekä hajuhaitat sekä laitosalueen liikenteestä aiheutuvat pölypäästöt on pidettävä mahdollisimman vähäisinä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen, etteivät päästöt vähennä asutusalueen viihtyisyyttä Vantaan Vapaalassa. Hakemuksessa on ilmoitettu, että laitoksella käytettäisiin jatkossa raskasta polttoöljyä. Vantaan ympäristölautakunta edellyttää, että polttoaineena tulee kuitenkin ensisijaisesti käyttää kevyttä polttoöljyä hiukkasja rikkidioksidipäästöjen sekä hajuhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että polttonesteet ja muut kemikaalit sekä toiminnassa syntyvät ongelmajätteet varastoidaan asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pohja tai pintavesien likaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Kierrätysasfalttimurskeen, raaka ja sideaineiden, kuten kalkkifillerin ja kivituhkan, varastointi ja käsittely tulee hoitaa siten, että pölyn leviäminen ympäristöön estetään tehokkaasti. Asfalttiaseman ilmaan johdettavien päästöjen määrää ja pölynerottimen tehokkuutta on selvitettävä päästömittausten avulla säännöllisesti määräajoin. Raportit tehdyistä melu ja päästömittauksista tulee lähettää myös Vantaan ympäristöviranomaiselle tiedoksi. Lisäksi poikkeuksellisista tilanteista tulisi ilmoittaa heti myös Vantaan ympäristökeskukselle.

13 (26) Muistutukset ja mielipiteet Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristölupaa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajalta tulee vaatia vuoden 2013 loppuun mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Myönnettävän ympäristöluvan määräyksillä tulee rajoittaa laitoksen toiminta aikoja niin, että toiminta on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan, 18.9.2008 päivätyn lausunnon: Konalan asfalttiasema sijaitsee noin 50 metrin päässä Espoon ja Helsingin välisestä rajasta. Espoon puolella sen kohdalla sijaitsee Uusmäki pohjoinen asemakaava alue, johon Espoon kaupungin kaavoitusohjelmassa 2005 2009 suunnitellaan pientaloaluetta noin 400 m päähän asfalttiasemasta sen lounaispuolelle. Tämä pientaloalue on suunniteltu Espoon eteläosien yleiskaavassa täydentämään Lintuvaara pohjoisen pientaloaluetta. Uusmäkeen tulee Konalan asfalttiaseman lähin asuinalue, jota ei ole huomioitu ympäristölupahakemuksessa. Asemakaavassa alueen pohjoisosassa varaudutaan Kehä II:n liittämiseen Vihdintiehen ja työpaikkarakentamiseen. Konalan kohdalla kaava alueella on korkea kallio, joka on varattu suojaviheralueeksi (EV) Vihdintien suuntaan. Kaava alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Asfalttiaseman pöly, melu ja hajuhaitat asumiselle tulee huomioida ympäristöluvassa. Ekvivalenttimelutaso ei asuinalueella saa olla suurempi kuin 55 db päivällä klo 7 22 ja 50 db yöllä klo 22 7. Tarvittaessa asfalttiasema on varustettava meluestein. Kevyen polttoöljyn vaihtaminen raskaaseen polttoöljyyn lisää paikallisia rikkidioksidipäästöjä, joten polttoaineen vaihtaminen ei ole suositeltavaa. Pölyhaitat tulee minimoida varustamalla asfalttiasema suodatinpölylaitteistolla. Pölynerottimen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja pölynerottimen rikkouduttua on toiminta keskeytettävä, kunnes vika on korjattu. Piha alue ja ajoväylät on pidettävä puhtaana asfalttiasemalta mahdollisesti kulkeutuvasta hienoaineksesta. Ottaen huomioon asutuksen tiivistymisen tulevaisuudessa nykyisen asfalttiaseman lähistöllä niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaallakin, ympäristölautakunta pitää asfalttiaseman paikkaa huonona asuinympäristön viihtyisyyden kannalta. M.K S. ja M.S. vastustavat 21.9.2008 päivätyssä muistutuksessaan toiminnan laajentamista ja raskaaseen polttoöljyyn siirtymistä ja toteavat mm., että näistä muodostuisi merkittävä haittatekijä lähialueiden nykyi

14 (26) sille ja jatkuvasti laajeneville asuinalueille. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvat päästöt olisi pidettävä enimmillään nykyisellä tasollaan tai jopa edellytettävä niiden suunnitelmallista vähentämistä päästöjä ehkäisevillä toimenpiteillä. Päästöt ko. alueella ovat Vihdintien tiheän liikenteen vuoksi suhteellisen runsaat, joten niitä ei tulisi hakemuksen mukaisella toiminnalla entuudestaan lisätä. Asunto Oy Ekatorppa vastustaa 21.9.2008 päivätyssä muistutuksessaan asfalttiaseman toiminnan muuttamista ja toteaa mm., että 1 km:n säteellä asfalttiasemalta voidaan arvioida olevan 400 500 omakoti ja kerrostaloa ja useita tuhansia asukkaita. Asfalttiasemaa ja muutamaa muuta toimijaa lukuun ottamatta lähiseutu on useiden kilometrien etäisyydellä asemakaavoitettu pientalo ja toimipaikka alueeksi, jolla toimipaikat ovat vähäsaasteisia konttorirakennuksia. Asunto Oy Ekatorpan alue on asemakaavassa pientalo ja puistoaluetta. Muistuttaja katsookin, että asfalttiaseman toiminta tulee lopettaa ja laitos poistaa alueelta kasvavan asutuksen keskeltä 4 5 vuoden kuluessa. Toiminnasta aiheutuvat terveyshaitat ja ympäristön pilaantuminen lisääntyisivät lähes kaksinkertaisiksi, vaikka toiminnassa käytettäisiinkin kevyttä polttoöljyä. Päästöjen terveydellisiä haittoja lähiseudun asukkaille ei ole kunnolla arvioitu. Hajuhaitat ovat usein helposti havaittavissa asuintalojen pihoilla. Muistuttaja viittaa myös lähistön luontoalueisiin ja toteaa, että luonnossa on nykyiselläänkin havaittavissa havupuiden neulasten katoa. Päästöt alueella tulevat väistämättä kasvamaan uusien tiesuunnitelmien myötä. Tällöin asfalttiaseman päästöjen merkitys korostuu. Rikkidioksidin ja pienhiukkasten aiheuttamien terveys ja ympäristöhaittojen vuoksi niiden määrää pyritään pienentämään liikenteessä. Samasta syystä näiden päästöjen määrää tulisi pienentää myös asfalttiaseman osalta. Asfalttiaseman toiminta aika tulee rajoittua arkipäiviin klo 7 22. Ympärivuorokautista toimintaa ei tule sallia lyhyinäkään jaksoina. Asunto Oy Lehtokaunokki, Asunto Oy Helsingin Vaahteralehto, Asunto Oy Pähkinälehto ja Kiinteistö Oy Jalavalehto vastustavat 24.9.2008 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Muistuttajat toteavat mm., että toiminta on nykyiselläänkin aistinvaraisesti aiheuttanut selvää ilman laadun huononemista. Toiminnan laajentaminen ja raskaaseen polttoöljyyn siirtyminen johtaisi terveysriskeihin ja ennalta arvaamattomiin ja vakaviin muutoksiin ilmanlaadussa. Liikenteenkin aiheuttama päästökuormitus alueella on huomattava ja oletettavasti edelleen kasvussa. Muistuttajat katsovat, että asutuksen lisääntyessä lähiympäristössä ei asfalttiaseman toimintaa alueella tulisi sallia sen nykyisessäkään laajuudessa, vaan toiminta olisi ehdottomasti siirrettävä toisaalle Konala Seura r.y. viittaa 25.9.2008 päivätyssä muistutuksessaan raskaan polttoöljyn käyttöön ja puoltaa vähemmän ympäristöpäästöjä tuottavan ratkaisun toteuttamista.

15 (26) Hakijan kuuleminen ja vastine 31.10.2008 päivätyssä muistutuksen täydennyksessä Konala Seura Ry. katsoo, että vaikka raskaan polttoöljyn käyttöön ei siirryttäisikään, aiheutuu tuotannon kasvamisesta melkein kaksinkertaiseksi vastaavasti kaksinkertaiset päästöt. Toiminnasta aiheutuviin terveysriskeihin viitaten muistuttaja vastustaa tuotannon lisäämistä ja puoltaa yleisesti ottaen sitä, että asfalttiasema siirtäisi toimintansa nykyisen ja tulevan asutuksen läheisyydestä sille soveltuvalle teollisuusalueelle. Lemminkäinen Infra Oy toteaa 4.11.2008 päivätyssä vastineessaan mm., että hakemusta on muutettu siten, että asfalttiaseman energian tuotannossa ei tulla käyttämään raskasta polttoöljyä, vaan kevyttä polttoöljyä nykyisen käytännön mukaisesti. Hakemuksessa esitetyllä laitteistolla toimittaessa toiminnasta aiheutuva melutaso ei tule ylittämään annettuja raja arvoja lähimmällä asuinalueella. Melua tarkkaillaan tarvittaessa melumittauksilla. Asfalttiasema on varustettu A luokan suodatinpölylaitteistolla ja pölynerottimen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Laiterikon sattuessa toiminta keskeytetään, kunnes vika on korjattu. Asfalttiasema on A luokan laitos ja edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Asema alueella kiviaineksen ja asfalttimurskeen varastointi tapahtuu päällystetyllä alueella katetuissa siiloissa, jolloin pölyäminen tai päästöt maaperään ovat hyvin estetty. Piha alueita ja ajoväyliä harjataan ja kastellaan viikoittain, tarvittaessa päivittäin. Luvan hakija on valmis osallistumaan ilmanlaadunyhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueen muiden toiminnanharjoittajien ja Helsingin kaupungin kanssa järjestetään. Hakemuksesta esitettyihin muistutuksiin Lemminkäinen Infra Oy vastaa, mm., että vuosittainen markkinatilanne ohjaa tuotantomäärää ja lupakäsittelyn pitkäkestoisuudesta johtuen on hakemuksessa jouduttu varautumaan maksimituotantomääriin. Hyödyntämällä asfalttimursketta tuotannossa säästetään neitseellisiä kiviaineksia ja voidaan vähentää bitumin, lentotuhkan ja kalkkifillerin käyttöä. Lisäksi vähennetään kaatopaikoille vietäviä kunnostus ja korjaustöistä muodostuvien asfalttimassojen määriä. Asfalttiaseman tuotanto käytetään pääsääntöisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla, eikä ole järkevää siirtää asemaa haja asutusalueelle pitkien matkojen päähän käyttökohteista. Aseman siirtäminen kauaksi asutuksesta ja käyttökohteista aiheuttaa kuljetusmatkojen ja liikenteen kasvua ja sitä kautta ympäristöhaittojen ja päästöjen lisääntymistä. Tuotanto ja kuljetuskustannukset kasvavat samalla ja rasittavat yhdyskuntarakentamista. Asuinalueiden kaavoittaminen olemassa olevan teollisuuden viereen ei ole mielekästä ja luvan hakija toivookin maankäytönsuunnittelussa asian huomioimista.

16 (26) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiasemalle 28 :n mukaisen ympäristöluvan jäljempänä esitettävin määräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksissä 3., 5. 12., 18. 20. sekä 24. 25. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuu pääosin ilmapäästöjä. Lähialueen muu toiminta on luonteeltaan erilaista kuin asfalttiaseman toiminta, eikä aiheuta vastaavanlaisia päästöjä. Muiden toimijoiden ympäristöluvissa ei myöskään ole ilmapäästöjen tarkkailuvelvoitteita. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo näin ollen, ettei yhteistarkkailuun ole aihetta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8, NaapL 17 ) 1. Asfalttiasemalla saa vastaanottaa ja käyttää asfaltin raaka aineena vuosittain enintään 100 000 tonnia kierrätysasfalttimursketta ja 5 000 tonnia lentotuhkaa. Kierrätysasfalttimursketta saa kerralla olla varastossa enintään 3 000 tonnia. 2. Asfalttiasemalla ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Asfalttiasemalla käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 4. Asfalttiasema saa toimia arkisin maanantaista perjantaihin klo 5.00 22.00. Lisäksi asfalttiasema saa toimia vuosittain enintään 10 vuorokautta ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisesta toiminnasta on kertakohtaisesti ilmoitettava etukäteen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, JA 8 ) 5. Hulevedet bitumi ja polttoainesäiliöiden alueilta on johdettava sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta ojaan. Öljynerotuskaivon on vastattava tasoltaan SFS EN 858 1 standardin mukaista I luokan öljynerotinta. Öljynerotuskaivon kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti. Muilta alueilta hulevedet saa johtaa suoraan ojaan.

17 (26) Päästöt ilmaan (YSL 43, 46, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 6. Asfalttiaseman elevaattorit, seulastot, välivarastot ja sekoittimet on koteloitava ja niissä muodostuva pöly on johdettava yhdessä savukaasujen kanssa pölynerottimeen. Pölynerottimen puhdistustehon on oltava vähintään sellainen, ettei ulos johdettavan kaasuvirran hiukkaspitoisuus ylitä raja arvoa 50 mg/m 3 (n) redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen. Raja arvo katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä asetettua raja arvoa. 7. Asfalttiaseman pölynerotin on pidettävä hyvässä kunnossa ja sen kunto on tarkistettava toiminta aikana päivittäin. Pölynerottimen rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. 8. Kiviaines ja kierrätysasfalttimurskeiden varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, toiminta alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. 9. Laitteistot, joista pääsee ilmaan hajua, on koteloitava. Bitumivarastoja täytettäessä ja asfalttimassaa siirrettäessä on huolehdittava tehokkaasta höyryn talteenotosta. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, JL 6, JA 7, 8 ) 10. Asfalttiaseman toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 11. Lentotuhka on varastoitava suljetussa säiliössä siten, ettei se pölyä, eikä sadevesi pääse huuhtomaan sitä ympäristöön. 12. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 13. Toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä ja ongelmajätteitä ei saa varastoida alueella vuotta pidempää.

18 (26) 14. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. 15. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6, JA 8 ) 16. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 7, 43, 45, JL 6, 19, JA 7, 8, 10, NaapL 17 ) 18. Asfalttiaseman toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintatai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 19. Raaka aineiden, polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely on tapahduttava kokonaan asfaltoidulla alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesien likaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.

19 (26) 20. Piha alueen rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, sekä kemikaali ja ongelmajätesäiliöiden tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. 21. Kuljetettaessa kierrätysasfalttimursketta ja lentotuhkaa laitosalueelle on varmistuttava siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön kuljetuksen aikana. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. 22. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä laitoksen hoidosta ja valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6 ) 23. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, JL 51 ) 24. Asfalttiaseman poistokaasujen hiukkas ja NO x päästöt on mitattava vuonna 2009 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein aseman toimiessa normaalisti. Mittaus on suoritettava sekä tavallista asfalttia että uusioasfalttia valmistettaessa. Poistokaasuista on vähintään kertaluonteisesti vuonna 2009 mitattava myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuus uusioasfalttia valmistettaessa. Mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa kaasua redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen ja kg/h ja t/a sekä arvio mittaustulosten edustavuudesta. Raportti mittauksen tuloksista on toimitettava ko. vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. 25. Mittaukset ja tulosten analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Raportointi (YSL 46, JL 51, 52, JA 22, VNp 101/1997) 26. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, jos

20 (26) ta käyvät ilmi päästömittausraporttien lisäksi asfalttiaseman toiminta ajat, tuotanto ja raaka ainetiedot, tiedot varastossa olevasta kierrätysasfalttimurskeen määrästä sekä toiminnassa muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet, niiden laatu, määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen. Raportissa on esitettävä myös tiedot öljynerotuskaivon tarkkailusta ja tyhjennyksistä, käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a), laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan, ominaispäästötiedot (mg/mj, mg/m 3 (n)) (rikkidioksidi, hiukkas, typenoksidi ja hiilidioksidipäästöt), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Myös tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa on raportoitava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Asfaltin valmistuksen aloittamisesta keväisin on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

21 (26) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Asfalttiaseman alue on yleiskaavassa merkitty työpaikka alueeksi (teollisuus/toimisto/satama). Asfalttiaseman välittömässä läheisyydessä on muuta teollista toimintaa ja länsipuolella kulkee vilkasliikenteinen Vihdintie. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvia ilmapäästöjä tarkkaillaan. Pölyämistä estetään kastelulla, koteloinnilla sekä pölyn talteenotolla. Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Asfalttiaseman alue on asfaltoitu ja raaka ja polttoaineita varastoidaan tiiviissä säiliöissä. Hulevedet bitumi ja polttoainesäiliöiden alueiden johdetaan öljynerottimen kautta avo ojaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan ympäristölupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. (Määräykset 1. 2.) Tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (Määräys 2.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. (Määräys 3.) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua ajallisesti. (Määräys 4.)

22 (26) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen hulevesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä asianmukaisesti. Hulevesiä ei saa johtaa ojaan ja edelleen vesistöön ilman käsittelyä I luokan öljynerottimessa. (Määräys 5.) Lupapäätöstä annettaessa on katsottu, että ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi myös muut poistokaasut savukaasujen lisäksi tulee johtaa pölynerottimeen, jonka puhdistustehon on vastattava tällä hetkellä yleisesti käytössä olevia asfalttiasemien poistokaasuille tarkoitettuja pölynerottimia. Määräykset asfalttiasemalla koteloinnista ja pölyn johtamisesta erottimeen on annettu terveys ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Samoin määräyksillä pölynerottimen kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Varastokasojen ja toiminta alueen kasteleminen vähentää pölyn leviämistä. (Määräykset 6. 8.) Toiminnan pääasiallinen hajunaiheuttaja on bitumi. Hajuhaittoja voidaan vähentää laskemalla toimintojen lämpötiloja, koteloimalla laitteistoja sekä peittämällä kuormat mahdollisimman pian lastaamisen jälkeen. (Määräys 9.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. (Määräys 10.) Lentotuhka on erittäin hienojakoista ainetta, joka kuivana käsiteltäessä pölyää helposti, joten lentotuhkan varastointi ja käsittely on hoidettava niin, että sen pääsy ympäristöön tuulen mukana estetään tehokkaasti. (Määräys 11.) Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (Määräys 12.) Alueelle ei saa muodostua jätteiden pysyviä varastoja. (Määräys 13.) Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Kaatopaikalle saa toimittaa vain ne jätteet, joita ei kyetä hyödyntämään, jos ne ovat kaatopaikkakelpoisia. (Määräys 14.)