Päihde- ja huumestrategia työryhmä 21. 11. 2003
KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä Julkaisun päivämäärä 21.11.2003 Julkaisun laji Toimeksiantaja Seutuneuvosto/ Neuvottelukunta Julkaisun nimi Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun päihde- ja huumestrategian laatiminen on aloitettu Forssan seudun neuvottelukunnan aloitteesta (23.4.2001).Sitä on valmisteltu laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä. Ensimmäinen versio lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa 2002. Päihde- ja huumestrategiassa 2003 on huomioitu saatu palaute. Strategiassa on toimenpide-ehdotuksia Forssan seutuneuvostolle, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle, poliisille, sosiaalitoimille, koulutoimille, nuorisotoimille ja erityisnuorisotyölle, seurakuntien diakonia- ja nuorisotyölle sekä Hämeen ammattikorkeakoululle. Päihde- ja huumestrategia on tiivistetty seitsemäksi tavoitteeksi, jotka on täsmennetty osatavoitteiksi (indikaattoreiksi) ja esitetty menetelmät ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat : PÄIHTEIDEN ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN LISÄÄMINEN KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO LUODA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Strategiassa Forssan seudulla toteutuvaa päihdetyötä tarkastellaan kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintamallien näkökulmasta. Siinä pyritään selkeyttämään toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja hoitoketjuja. Strategiassa nostetaan esiin myös puuttuvien päihdepalvelujen kuten asumispalvelujen ja työtoiminnan tarve. Ehkäisevästä päihdetyöstä tehdään oma strategia. Forssan seudun päihdeoloja seurataan vuosittain koottavan tilastoseurannan avulla ja päihde- ja huumestrategia päivitetään osana hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumestrategian päivityksestä vastaa A-klinikka. Avainsanat Päihteet, huumeet Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 74 Kustantaja: Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma / Perusturvallisuus-valiokunta
Lukijalle Forssan seudun neuvottelukunta antoi kokouksessaan 23.4.2001 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle tehtäväksi koota eri yhteistyötahoja, jotka yhdessä käynnistävät Lounais-Hämeen Huumeiden vastaisen strategian laatimisen. Keskustelutilaisuus järjestettiin 5.6.2001 Forssan kaupungintalolla. Tässä tilaisuudessa sovittiin strategian laatimisesta ja määriteltiin yhteistyötahot. Työryhmän työskentely käynnistyi kokouksella 30.10.2001. Koska huumeiden vastainen työ on osa päihdetyötä ja siinä käytetään samanlaisia työotteita ja toimenpiteitä, työryhmä käsitteli päihdetyötä kokonaisuutena. Työryhmä rajautui työstämään toimintamalleja päihteidenkäyttäjiä kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintojen näkökulmasta. Erityisesti panostettiin varhaiseen tuen organisoimiseen ja hoitopolun työnjakoon. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 2.12.2002 lähetettiin kuntiin ja yhteistyötahoille lausuntokierrokselle. Saatu palaute ja toiminnan muutokset on otettu huomioon tässä uudelleen päivitetyssä strategiassa. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Sen sisältö kertoo, miten seutukunnalla panostetaan päihteettömyyteen ja vähennetään päihdehaittoja eri toimijoiden yhteistyöllä ja hallintokuntien perustyössä. Toivon, että strategiaa jaettaan kaikkien hallintokuntien ja viranomaisten käyttöön. Toivon, että päivitetty strategia käsiteltäisiin lautakunnissa ja erilaisissa työkokouksissa, eri viranomaisten palavereissa sekä kuntayhtymien ja valtionhallinnon paikallisviranomaisten kokouksissa. Lisäksi toivon, että siitä annetaan edelleen palautetta A-klinikalle Toivon, että kuntien keskushallinnoissa voitaisiin koordinoida kuntakohtaista päihde- ja huumestrategian käsittelyä, niin että asia todellakin jalkautuisi kenttätasolle toimijoille. Ehkäisevän päihdetyön ja tupakoinnin vastaisen työn koordinointiin on perustettu seudullinen työryhmä. Ryhmä hyödyntää tätä strategiaa ja tukee sen jalkauttamista. Ehkäisevän päihdetyön kartoittamisesta on tehty hankeanomus terveyden edistämismäärärahoista. Forssassa 21. 11. 2003 Markku Puro Puheenjohtaja
SISÄLLYSLUETTELO 1. FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN...1 2. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE...3 2.1. Forssan seutuneuvosto... 3 2.2. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä... 4 2.3. Poliisi... 5 2.4. Sosiaalitoimet... 5 2.5. Koulutoimet... 6 2.6. Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö... 6 2.7. Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö... 6 2.8. Hämeen ammattikorkeakoulu...7 3. SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMINTA- SUUNNI TELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT... 8 4. PÄIHDETYÖN ORGANISOIMINEN...18 4.1 KOHTAAVA TASO...18 4.1.1.1 Varhaisen tuen malli...18 4.1.1.2 Koulujen päihdestrategia... 20 4.1.1.3 Terveydenhuollon peruspalvelut... 21 4.1.1.4 Sosiaalihuollon peruspalvelut... 22 4.1.1.5 Nuorisotyö... 23 4.2. HOITAVA TASO... 24 4.2.1 Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus... 24 4.2.2 A-klinikka... 25 4.2.3 Alle 18-vuotiaiden hoito- ja tukipalvelujen järjestäminen...26 4.2.4 Päihdeongelmaisen katkaisuhoidon kehittäminen... 26 4.2.5 Päihdehuollon laitoskuntoutus...27 4.2.6 Erityisryhmät... 27 4.3 KUNTOUTTAVA TASO... 29 4.3.1 Päihdekuntoutujan asumispalvelut... 29 4.3.2 Päihdekuntoutujan työllistyminen... 29 4.3.3 Vankilasta vapautuvan palveluketjun rakentaminen... 30 4.3.4 Vertaistuki... 30 5. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN VALMISTELUSSA KÄYTETTY TAUSTA-AINEISTO... 31 5.1. Aiempi päihteiden käytön vähentämiseen pyrkinyt toiminta... 31 5.2. Tilastoja... 34 5.3. Työryhmän selvitys koululuissa tehtävästä päihdetyöstä... 38 5.4. Tausta-aineisto...41 6. PÄIHDE- HUUMESTRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI... 44 7. TYÖRYHMÄN JÄSENET... 45 8. LIITEAINEISTON SISÄLLYSLUETTELO JA LIITTEET...46
1 1 FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN Forssan seudun neuvottelukunta teki aloitteen alueen päihde- ja huumetilanteen selvittämisestä ja kesäkuussa 2001 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa asetettiin työryhmä laatimaan seudullista strategiaa. Päihdestrategiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa 30.10.2001 sovittiin, että strategiasta käytetään nimitystä päihde- ja huumestrategia. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja joulukuussa 2002 lähetettiin strategia lausuntokierrokselle. Saatujen lausuntojen pohjalta strategiaa on muokattu ja uusi päivitys on tehty syyskuussa 2003. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa 2003 nojaudutaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton syksyllä 2002 julkaisemiin Päihdepalvelujen laatusuosituksiin seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumetyöryhmän keskusteluissa on todettu, että asenneilmapiiri päihteitä kohtaan on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Alkoholin saatavuus on helpottunut 1990-luvulta alkaen. Huumeiden käyttö lisääntyi selvästi erityisesti 1990-luvun loppupuolella. Forssan seudulla kuoli useita huumausaineiden käyttäjiä vuosina 2000-2001 yliannostuksiin. Ylivahvan heroiinin poistuminen markkinoilta ainakin tilapäisesti ja siirtyminen käyttämään suonensisäisesti buprenorfiinia (Subutex) sekä opiaattiriippuvaisten korvaushoidon järjestäminen ovat ilmeisesti vähentäneet kuolemantapauksia. Poliisin tilastoimat huumausainerikokset ovat vain jäävuoren huippu ja useimmiten hallussapitorikoksia. Rikosten lukumäärä tilastoissa kuvaa lähinnä sitä, miten paljon poliisi on pystynyt panostamaan tutkintaan. Huumeiden kysyntää ja tarjontaa ohjaavat huumekaupan tuottavuus, maailmanpoliittinen tilanne ja muissa maissa toteutunut huumausainepolitiikan liberalisointi ja mietojen huumeiden käytön salliminen. Alkoholin kulutus kasvaa koko ajan ja mietojen alkoholijuomien mainonta on vapautunut. Hintojen halpeneminen tulee lisäämään kulutusta. Huumeiden käytön kulttuuri on laajentunut nuorten keskuuteen niin sanotuksi ajanvietekäytöksi. Kannabis vakiinnuttaa asemaansa alkoholin rinnalla. Tilanne vaati viranomaisten yhteistyön ja toimintamallien organisoimisen, jota tämän strategiatyöskentelyn avulla on toteutettu. Kouluterveystutkimuksen tuloksista 2002 saadaan tietoa, mihin suuntaan Forssan seudun oppilaiden asenteet eri päihdyttäviä aineita kohtaan ovat muuttuneet. Päihde- ja huumestrategiaa laativassa työryhmässä on pyritty verkostoitumiseen, jolloin työryhmän jäsenet toimivat linkkeinä sekä omaan kuntaansa että seutukunnan oman työalansa toimijoihin. Strategiatyössä on pyritty ylittämään sekä kuntarajat että hallintorajat. Yhteisen alueellisen strategian laatimista tukee se, että terveydenhoitopalvelut tuotetaan kuntayhtymässä ja poliisi toimii alueellisena. Strategiatyöskentelyn ensisijaisena tavoitteena on ollut selkiyttää päihdetyön työnjakoa Forssan seudulla ja vahvistaa osaamista sekä tiivistää yhteistyötä. Päihdestrategian laatiminen sinänsä on moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista, jossa toimitaan sektorirajojen
2 yli ja sovitaan työnjaoista sekä vastuusta. Näin ollen päihdeongelma on tunnistettavissa, tilanne jäsennettävissä ja ratkaistavissa osana tuttua kokonaisuutta. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa pyritään tekemään konkreettisia ehdotuksia päihdeongelmaisten hoidon kehittämiseksi ja hoitopalvelujen lisäämiseksi. Vuoden 2002 aikana on erityisesti rakennettu nuorten päihdekäyttöön puuttumismahdollisuuksien verkkoa. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja tupakan vastaiseen työhön tehdään oma toimintaohjelma. Päihdetyön kenttää tarkastellaan tässä strategiassa kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan toiminnan näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Strategian keskeiset periaatteet: - Etsitään, kohdataan ja autetaan nuoria pois alkoholin- ja huumausaineiden kokeil luista - Autetaan vaikeasti huumeongelmaisia, koska kansainvälisen arvion mukaan yksi aktiivinen käyttäjä ylläpitää noin kymmentä kokeilijaa ja käyttäjää voidakseen rahoittaa oman käyttönsä. Kun huumeiden käyttäjä saadaan hoidon piiriin se vähentää rikollisuutta. - Tuetaan omaisten ja läheisten selviytymistä - Kohdistetaan ehkäisevät tukitoimet syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. - Tiedostetaan päihde- ja huumeongelma osana kunnan hyvinvoinnin edistämistä Päihde- ja huumestrategia työryhmän raportissa on ensimmäisenä työryhmän ehdotukset eri toimijoille. Toisessa luvussa on seudullisen strategian toimintasuunnitelma, joka esitetään tiivistettynä tavoitteisiin, indikaattoreihin ja mittareihin, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Luvussa neljä kuvataan päihdetyön organisoimista ja toimintamalleja kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan tason kautta. Luvussa viisi on historiallinen katsaus, tilastoaineistoa Forssan seudun päihdeoloista, strategiatyöryhmän tekemät selvitykset ja tausta-aineistona päihdehuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Liiteosaan on koottuna kaavakkeita, ohjelmia ja seudullisia toimintaesitteitä.
3 2 PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE 2.1. Forssan seutuneuvosto Tukee toimillaan nopean puuttumisen työtavan vakiintumista nuorten päihdekokeiluihin seudun kuntien kaikissa hallintokunnissa. Asettaa tavoitteeksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2002 laatimien Päihdepalvelujen laatusuositusten huomioon ottamista päihdepalvelujen järjestämisessä. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tällä hetkellä päihdehuollon järjestämiseen käytetty raha on alle valtakunnallisen keskitason, vaikka seudulla on vaikea päihdetilanne. Ehdottaa, että seudun kunnat ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittävät, onko mahdollista sisällyttää normaalien sopimusneuvotteluiden yhteydessä myös A-klinikan kautta tilattavat laitoskuntoutukset voimassa olevaan sopimusohjausjärjestelmään. Kunkin kunnan sosiaalitoimelle jäisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Tavoitteena on seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja kaikille asukkaille tarpeenmukaisen hoidon järjestämisen. Tekee Forssan seudun kunnissa selvityksen asunnottomien ja palveluasumista tarvitsevien päihdeasiakkaiden tilanteesta. Tavoitteena on rakentaa seudullinen päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Valvoo ja seuraa, että vankilasta vapautuneille luodaan kokonaisvaltainen seudullinen ohjelma, jossa parannetaan vapautuvien elämän järjestymistä asumisen, kuntoutuksen, koulutuksen ja työmahdollisuuksien osalta. Päättää nuorten vapaaehtoisen rikosasiain sovittelun järjestämisestä. Ehdotuksia valmistellaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa. Tukee Forssan perusturvalautakunnan alaisen lastenkoti Kaarisillan kehityshanketta alueelliseksi ja laaja-alaiseksi perhetukikeskukseksi yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tekee aloitteen seudullisen sopimuksen laatimisesta, jossa järjestöille ja seuroille annettavan tuen ehdoksi asetetaan sitoutuminen toiminnassa edistämään päihteettömyyttä.
4 2.2. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastaa päihdetyön suunnittelusta ja päihde- ja huumestrategian päivityksestä. Kehittää perus- ja erikoissairaanhoidossa alkoholisairauksiin sairastuneiden hoitoa ja hoitoonohjausta. Vastaa seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä kokonaisuudessa, johon kuuluu neuvonta- ja terapiapalvelut, avo- ja laitoskatkaisuhoito sekä päihdelaitoskuntoutuksen määrittäminen. Järjestää päihtyneen henkilön valvontahuoneen. Kehittää alkoholikatkaisuhoitoa terveydenhuollon kuntayhtymässä. Organisoi opioidiriippuvaisten lääkkeellisen hoidon moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Lisää tietoa seudun huumeidenkäyttäjistä Stakesin huumehoitotiedon keräämisen avulla. Kehittää nuorten huumausaineiden käyttäjien hoitoa ja terveysneuvontaa. Toimii päihdeasioiden asiantuntijana kehitettäessä päihdeongelmaisten tarvitsemia tukipalveluja, päivätoimintaa ja asumispalveluja. Selvittää A-klinikan tilojen sijoituksen osana kuntayhtymän tilatarveselvitystä Asettaa tavoitteeksi mitoittaa A-klinikan työryhmän Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaiseksi. Organisoi A-klinikan toiminnan osana mielenterveystyön palvelujen uudelleenjärjestelyä.
5 2.3. Poliisi Jatkaa omalta osaltaan 0-toleranssiprojektin 2000-2001 varhaisen puuttumisen toimintamallin hyvien käytäntöjen ja toimenpiteiden toteuttamista. Tiedottaa 1.10.2003 voimaan tulevasta uudesta järjestyslaista koko väestölle, jossa kielletään mm. häiritsevä julkijuopottelu. Käyttää nopeutettua käsittelyä alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Nopeuttaa perheväkivaltaan liittyvää esitutkintaa, joka saattaa lisätä päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä. myös Jatkaa päihderiippuvaisten ajokorttikelpoisuuden tutkimukseen ohjaamista, joka lisää vapaaehtoista päihdehoitoon hakeutumista. Ohjaa A-klinikalle huumausaineen käyttörikoksesta kiinnijääneet ja lisää huumeongelmaisten hoitoonohjausta Panostaa alle 18-vuotiaiden puhuttelun järjestämiseen. Kun tilaisuudessa on samanaikaisesti paikalla syyttäjä, poliisi, sosiaaliviranomaisten edustaja ja nuoren huoltaja, tarjotaan mahdollisuus moitteeseen, lähikontrollille ja sosiaalihuollon toimenpiteille. 2.4. Sosiaalitoimet Vahvistaa sosiaalityötä. Sosiaalityössä hyödynnetään syrjäytymistä ehkäisevien projektien toimivia työkäytäntöjä (esim. Etsikko, Nepal, Viksberg- lähiöhanke). Lasten ja nuorten sekä perhetyön toimintayksikköä kehitettäessä järjestetään nykyistä kattavampi sosiaalipäivystys. Muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Kehittää nopean puuttumisen työtapaa nuorten päihdekokeiluihin. Forssan kaupungin perusturvan alainen lastenkoti Kaarisilta kehittää perhe- ja kriisityön palveluita, joilla tuetaan eri-ikäisten päihteistä irrottautumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Forssan perusturvalautakunta haluaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa kehittää lastenkodin palveluita myös alueellisena ja laaja-alaisena perhetukikeskuksena, mikä vaatii pitkän aikavälin selkeää henkilöstön resurssointia ja seutukunnan kuntien sitoutumista hankkeeseen. Kehittää Osaava lastensuojelu-hankkeen avulla uusia perhetyön toimintakäytäntöjä. Kehittää vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa. Järjestää päihdeongelmaisten asumispalvelut.
6 2.5. Koulutoimet Päivittää vuosittain käytössä ja tiedossa olevan koulun päihdestrategian. Tarkistaa terveystiedon opetussisällöt ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta Seuraa omalta osaltaan koulun syrjäytymisindikaattoreita ja antaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja tukee vanhemmuutta. Lisää yhteistyötä eri viranomaisten oppilashuoltotyössä. Ottaa käyttöön Saattaen vaihdettava -työotteen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla kaikissa seudun perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa. 2.6. Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Verkostoituu koulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kanssa käyttäen työvälineenään Huolen harmaa vyöhyke menetelmää. Kehittää varhaisen tuen toimintamalleja yhteistyössä Etsikko-, Nepal- ja Forssa- Work- projektien. Järjestää perjantai-iltojen katupartiointia seudullisesti ja pyrkien yhteistyöhön poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. On mukana kehittämässä päihdeasioista nuorille ja vanhemmille jaettavaa materiaalia. On mukana järjestämässä seudullisia ehkäisevän päihdetyön tapahtumia. 2.7. Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Selvittää seurankuntien diakoniatyön päihdeongelmaisille ja vangeille järjestämää toimintaa ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuudet seurakuntien diakoniatyön, sosiaalitoimien ja A-klinikan kanssa. Yhdenmukaistaa rippikoulutyössä annettavaa päihdekasvatusta ja tiedottamista koulun ja terveydenhuollon kanssa.
7 2.8. Hämeen ammattikorkeakoulu Organisoi yhteistyössä päihde- ja huumestrategiatyöryhmän kanssa seudullista täydennyskoulutusta, jossa on perusopetuksen ja lukion opettajille huumeiden käytön tunnistamista, verkostokoulutusta huumeidenkäyttäjän hoitoketjusta Forssan seudulla, menetelmäkoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille nuoren päihdehaastattelusta ja päihteidenkäytön tilannemäärityksestä. Tuottaa oppilastöinä päihde- ja huumestrategian kehittämiseen tarvittavia selvityksiä.
8 3 SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMIN TASUUNNITELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT Päihde- ja huumetyö on jatkuvaa työtä. Strategia etenee pienten askelten kautta ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Päihde- ja huumetyön kehittäminen edellyttää myös voimavarojen varaamista talous- ja toimintasuunnitelmiin. Tavoite: PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN MINEN LISÄÄ- Indikaattori: JATKUVA TIEDONSAANTIMAHDOLLISUUS Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattomaan ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun ja neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elintapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteiden käyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa. On kehitettävä ehkäisevässä päihdetyössä käytettäviä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja sisältöjä korostaen vanhempien esimerkkiä lapsille ja nuorisolle päihdeasioissa. Menetelmä: Vanhemmuuden esimerkki päihdekäyttäytymisessä Säännöllisesti toistuvat ja seudullisesti järjestetyt elämykselliset päihdevalistustapahtumat Koulun terveystieto Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas/potilasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Potilasohjausmateriaalina päihdekansio Yleinen päihdevalistus ja joukkotiedotus Mittari: Alkoholin kulutukseen ja käyttöön liittyvät tilastot Mini-intervention käyttötilasto Päihteisiin liittyvät lehtikirjoitukset paikallislehdissä
9 Tavoite: KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS Indikaattori: PUHEEKSIOTTAMINEN JA HOITOONOHJAUS PÄIHTEIDEN KÄY- TÖSTÄ JOHTUVASTA ASIOINNISTA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollossa tehdään tilannearvio päihteiden käytöstä päihteen vaikutuksen alaisena itsensä loukanneiden kanssa. Samoin tehdään aina toiminta-arvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Jo todettujen alkoholisairauksien vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Rattijuopumuksen vuoksi tutkimukseen tulevien kanssa otetaan puheeksi päihteiden käyttö. Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. Menetelmä: Työntekijän valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen ja hoitoonohjaukseen asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Lastensuojeluilmoitus Mittari: Päihde-ehtoiset asioinnit Forssan sairaalan ensiapupoliklinikalla kesäkuukausina, seurantaa jatketaan Alkoholisairausdiagnoosit/ vuosi Rattijuopumukset/ vuosi Indikaattori: HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Ensimmäisiin huumekokeiluihin liittyvien terveys- ja tapaturmariskienriskien ennaltaehkäisy. Menetelmä: Valistuksen ja ensiaputietouden keinot Kokeilijanuorten ensiaputieto, miten auttaa yliannostustilanteessa. Ensihoito ja -vastehenkilökunnan antama tieto ja kirjalliset ensiapuohjeet. Viranomaistiedotus. Poliisi tiedottaa erityisen vaarallisten päihdyttävien aineiden liikkumisesta seudulla sekä viranomaisille että väestölle. Mittari: Huumekuolemien määrä
10 Indikaattori: HUUMEIDENKÄYTTÖÖN LIITTYVIEN INFEKTIOTAUTIEN EHKÄISY Terveydenhuolto laatii yhteistyössä esim. apteekkien ja hoitopaikkojen kanssa toimintamallin huumeiden käyttöön ja käyttäjiin liittyvien tartuntatautien ehkäisytoimenpiteistä Menetelmä: Ohjeistetaan huumeiden käyttöön liittyvät tartuntatautien ehkäisytoimet. Mittari: B- ja C-hepatiittitartuntatauti-ilmoitusten määrä / vuosi A-klinikalle palautetut ja vaihdetut huumeruiskut / vuosi Riskiryhmiin kuuluvien B-hepatiittirokotusten määrän seuranta / vuosi
11 Tavoite: HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI Indikaattori: VASTUULLINEN VANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu omista lapsistaan. Vastuulliset vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista. Menetelmä: Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa Mittari: Kouluterveyskyselyn indikaattorin Vanhemmuuden puute seuranta Indikaattori: LAPSUUS PÄIHDEYMPÄRISTÖSSÄ Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Menetelmä: Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Mittari: Arviointi viranomaisyhteistyöstä. Arviointi siitä, miten lapset ja nuoret pärjäävät (esim. kouluterveyskysely, huostaanottojen määrä)
12 Tavoite: RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO Päihdeongelmaisen perheen avun tarvetta kohdataan kaikissa viranomaispalveluissa sekä terveydenhuollon että poliisin päivystystilanteissa. Päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat tarvitsevat sekä vertaistukea että ammatillisesti hoidettuja neuvonta- ja tukipalveluita. Menetelmä: Toimiva päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimiva kriisi- ja turva-asunto. Psykiatrian akuuttityöryhmä Poliisin suorittama nopeutettu perheväkivaltaan liittyvä esitutkinta saattaa lisätä myös päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä Vertaistukiryhmät ja tiedot kokoontumisajoista ja -paikoista Mittari: Arviointi päivystys- ja virka-ajan toimijoiden työn yhteensovittamisesta Hyvin päivitetty tiedotus vertaistukiryhmistä
13 Tavoite: LUODAAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Indikaattori: YHTEISTYÖMALLIN SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS Jokaisessa koulussa on päihdestrategia, yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka koekäytetään ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa kerran vuodessa. Koulukohtaisten pelisääntöjen tavoite on, että nuori pysyy yhteisön jäsenenä. Saattaen vaihdettava työote otetaan käyttöön kaikissa seudun kouluissa. Jokainen Forssan seudun perusopetusta antava oppilaitos siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat "saattaen" seuraavalle asteelle tai seuraavalle luokalle. Tällöin tarvittavat erityis- ja tukitoimet mahdollistuvat heti lapsen tai nuoren aloittaessa opintojaan uudessa ympäristössä. Saattaen vaihdetta -siirrosta vastaavat koulukuraattorit ja/tai opinto-ohjaajat. Ko. oppilaiden menestystä opinnoissaan tulee seurata yhteistyökokouksissa. Nopea puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. Lasten ja nuorten päihteiden ja huumeiden käytön tunnistaminen, siihen puuttuminen, käytön selvittely, asiallisen tiedon ja neuvonnan antaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon järjestäminen tai hoitoon ohjaaminen. Kouluterveydenhuollossa käyttöön otettavat seulontamenetelmät mm. Nuorten Audit kysely auttavat arvioimaan nuorten päihteidenkäyttöä ja tarvittavien tukitoimien järjestämistä. Toimintavaihtoehtojen järjestäminen riskitilanteissa eläville nuorille. Nuorisotyön toimintamallin luominen. Yhtenäistä sovittua toimintamallia, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan, ei ole kaikissa kunnissa vaan nuorisotyöntekijät toimivat tilanne- ja tapauskohtaisesti. Terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokattua lastensuojeluilmoituskaavakkeen käyttämistä voisi laajentaa myös kuntien nuorisotyöntekijöiden työvälineeksi. Nuorisotoimen ja perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tulee kehittää paikallistasolla (esim. tiedonkulku erityisnuorisotyön ja oppilaitosten välillä). Nuorisotyön osallistuminen varhaisen tuen toimintaan nuorten päihde- ja huumekokeiluissa. Otetaan mukaan nuorisotyöntekijöiden oman alueen nuorten paikallistuntemus. Toimiva lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on joka vuosi muistuttaa eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sosiaaliviranomaisille. Neuvolatoiminnassa/päivähoidossa/kouluissa/lasten ja nuorten toiminnoissa tunnistetaan ja kohdataan lasten ja nuorten oma päihteidenkäyttö. Päihdeperheen lapset ovat erityisen tuen ja suojelun tarpeessa. Parannetaan päihdeperheen selviytymisen edellytyksiä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
14 Poliisin yhteistyö- ja toimintamalli. Poliisi ohjaa huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen A-klinikalle ja syyttäjä voi päättää syyttämättä jättämisestä, jos tekijä on hakeutunut hoitoon. Mittari: Perusopetuksen tilastot päättötodistuksen saaneista/vuosi ja tilastot niistä oppilaista, jotka eivät siirry tai hakeudu jatkokoulutukseen. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden negatiivisten keskeyttämisten seuranta / vuosi Lastensuojelun asiakasmäärä / vuosi Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä / vuosi Ryhmäarviointi ja asiantuntijapalautteet - miten varhainen tuki toimii - miten lastensuojeluilmoituskäytäntö toimii - tuottaako työ niitä asioita, joita tavoitellaan. - miten hyvin on pystytty kehittämään selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa nuori tavataan päihtyneenä, pinnaa koulusta, esiintyy päihtyneenä nuorisotiloissa jne.
15 Tavoite: SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT Indikaattori: KATKAISUHOITOPOTILAIDEN HOITOONOHJAUS Päihdeongelmaisten hoidossa toimii hoitoketju avo/laitoskatkaisusta avohoidon tai laitoskuntoutuksen järjestämiseen. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN HOIDON SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN. Päihdeongelmaisten neuvonta- ja terapiapalveluita ja seudullista katkaisuhoitoa kehitetään. Päihdehoidon hoitomahdollisuuksista tiedotetaan. Opioidiriippuvaisilla on riittävästi hoitoa saatavilla. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMIS- JA TUKIASUMISPALVELUT Tukiasumisen järjestäminen niille, jotka eivät päihteidenkäytön aiheuttaman vamman vuoksi selviydy itsenäisesti. Huumekuntoutujan tukiasuminen järjestäminen. Menetelmä: Toimivat asumis- ja tukiasumispalvelut Mittari: Tukiasumispalvelujen puutteen vuoksi ostettujen laitoshoitopäivien seuranta / vuosi
16 Indikaattori: VANKILASTA VAPAUTUVIEN PALVELUKETJU Kriminaalihuoltolaitos ja sosiaalitoimi laatii jokaiselle vankilasta vapautuvalle ja rikostaustaiselle yhteiskuntaan sijoittumisen edistämisen toimintamallin. Menetelmä: Kuntoutussuunnitelma Mittari: Tehtyjen kuntoutussuunnitelmien määrä/vapautuvat vangit/vuosi Indikaattori: SEUDUN ASUKKAIDEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN JA RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän kesken neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää päihdehuollon laitoskuntoutus terveydenhuollon palvelusopimukseen. Tavoitteena on, että toimintakäytännöt Forssan seudun kunnissa ovat samankaltaiset ja kuntalaisille pystytään järjestämään mahdollisuus tarpeen mukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja kuntoutukseen. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmän piirissä kustannukset tasataan kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Tällä hetkellä niin toimitaan jo Forssan osalta. A- klinikalle annetaan oikeus laitoskuntoutuksen määrittämiseen ja koordinointiin. Kunkin kunnan sosiaalitoimella olisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Menetelmä: Kustannusten jakautuminen osana Forssan seudun terveydenhuollon palvelusopimusta kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Mittari: Päihdehoidon kustannusseuranta Forssan seudun kunnissa. Päihde-ehtoisten diagnoosien määrä A-klinikkakäynnit Ostetut / kuntayhtymässä tuotetut katkaisuhoitopäivät/vuosi Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivät/vuosi Alle 18-vuotiaiden päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutushoitopäivät/vuosi