Luonnos 29.11.2010 1(4) Euregio Karelia 10 vuotta Hallituksen juhlakokous Pohjoinen ulottuvuus ja lähialueyhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Apulaisosastopäällikkö Hanna Lehtinen, ulkoasiainministeriö Arvoisat isännät, hyvät kutsuvieraat, Mieluisa tehtäväni on osallistua Euregio Karelian hallituksen 10-vuotis-juhlakokoukseen ulkoasiainministeriön edustajana. Tämä 10 vuoden merkkipaalu symboloi samalla sitä kehitystä mikä Suomen ja Venäjän samoin kuin EU:n ja Venäjän välisessä alueellisessa ja rajatylittävässä yhteistyössä on vuosikymmenen aikana tapahtunut. Pohjoinen ulottuvuus ja Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö edustavat Suomen omaleimaisinta kansallista panosta Pohjois-Euroopan rajatylittävässä yhteistyössä. Tämän päivän pohjoinen ulottuvuus voidaan nähdä sateenvarjorakenteena, jonka kokoaa yhteen pohjoiset alueneuvostot. Euregio Karelian kannalta relevanteimmat niistä ovat Barentsin euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueneuvosto. Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö puolestaan on toiminut esimerkkinä kehitettäessä EU:n rajatylittäviä ENPI CBC- ohjelmia, joista kuulemme täällä tarkemmin Karelia ENPI CBC-ohjelman edustajilta. Haluaisin tässä tilaisuudessa tuoda esiin ja kiteyttää niitä saavutuksia, joita niin pohjoisen ulottuvuuden politiikassa kuin lähialueyhteistyössäkin on viime vuosina saavutettu. Pohjoinen ulottuvuus PU toimii ja tuottaa tulosta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ydin on EU:n ja Venäjän, ja luonnollisesti Norjan ja Islannin, keskinäisriippuvuus yhteisillä raja-alueilla. PU:ta on kuvailtu EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön alueelliseksi pilariksi, jonka tavoitteena on vakauden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen konkreettisen, aluetta hyödyttävän yhteistyön keinoin. Ulkoministeri Stubb luonnehti marraskuussa Oslossa pidetyssä PU-ministerikokouksessa pohjoisen ulottuvuuden päässeen kolmanteen vaiheeseensa. Kokouksessa korjattiin sitä satoa, joka kylvettiin uudistuneen PU:n ensimmäisessä ulkoministerikokouksessa Pietarissa 28.10.2008. PU:n ensimmäinen vaihe oli vuosina 1999-2006, eli PU:n perustamisesta sen uudistamiseen. Oikeastaan jo tuolloin saatiin aikaan paljon (mm. perustettiin PU:n ympäristökumppanuus), mutta ehkä odotukset olivat vieläkin suuremmat ja tätä politiikkaa kohtaan alettiin jo tuntea tiettyä väsymystä. Toinen vaihe, vuosina 2006-2010 merkitsi PU:n uudelleensyntymistä : uusia rakenteita ja uusia aloitteita. Nyt vuodesta 2010 lähtien, PU:n kolmannessa vaiheessa eli Oslon ministerikokouksesta eteenpäin hyödynnetään niitä uusia yhteistyömuotoja, jotka edellisen ministerikokouksen jälkeen on luotu. Toiminnan ja toimijoiden kenttä on laajentunut ja komission merkittävä lisärahoitus on luonut yhteistyölle uudenlaista vakautta. PU on rakenne, joka voisi toimia mallina myös muille EU:n raja-alueille ja se on viime vuosina ollut EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön tuloksellisin alue. I) Kumppanuudet ovat konkreettinen ja vakiintunut tapa toteuttaa pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Kumppanuudet ovat PU:n vientituote, josta on otettu oppia myös muilla EU:n
ulkosuhdealoilla. PU-kumppanuuksia on jo neljä: ympäristökumppanuus, sosiaali- ja terveyskumppanuus, liikenne- ja logistiikkakumppanuus ja kulttuurikumppanuus. 2(4) o Ympäristökumppanuudessa (NDEP) juhlitaan kymmenvuotista taivalta ensi vuonna. Kumppanuuden tueksi perustettu erityisrahasto (NDEP Support Fund) rahoittaa ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa sekä ydinjätehankkeita etenkin Kuolan niemimaalla. Marraskuussa 2009 toiminta-aluetta laajennettiin kattamaan myös Itämeren valuma-alueeseen kuuluva Valko-Venäjä. Petroskoissa on valmisteilla kaksi hanketta ympäristökumppanuuden puitteissa (vesihanke ja jätehuoltohanke). o Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus (NDPHS) perustettiin vuonna 2003 Norjan ja Suomen aloitteesta torjumaan tarttuvia tauteja ja elintapasairauksia sekä parantamaan alueen asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Venäjä toimii sosiaali- ja terveyskumppanuuden puheenjohtajana ja Suomi varapuheenjohtajana kaksivuotiskauden 2010-2011. Venäjän puheenjohtajuuskaudella on saatu paljon aikaan, mm. uudistettu asiantuntijaryhmät ja panostettu hanketoiminnan edistämiseen. Myös näkyvyyttä pyritään lisäämään. o Liikenne- ja logistiikkakumppanuuden (NDPTL) tavoitteena on kehittää liikenne- ja kuljetussektoria Pohjois-Euroopassa ja siten edistää talouden ja kaupan kehittymistä. Kumppanuuteen kohdistuu suuria odotuksia, ja se nähdään pohjoisen ulottuvuuden uutena lippulaivana ympäristökumppanuuden rinnalla. Kumppanuuden sihteeristö perustetaan Pohjoismaiden investointipankin (NIB) yhteyteen Helsingissä ja tarkoituksena on käynnistää toiminta ensi vuonna. o Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista tuorein, kulttuurikumppanuus (NDPC) kerää yhteen PU-alueen kulttuurialan toimijoita. Kumppanuuden toimintasuunnitelma hyväksyttiin juuri Oslon PU-ulkoministerikokouksen alla marraskuun alussa. Toiminta keskittynee ensi vaiheessa musiikkialan, kulttuurimatkailun ja taidekäsityön tekijöiden toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. II) PU:n toimintakenttä ja toimijoiden joukko ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina muutoinkin kuin kumppanuuksien kautta. Yliopistomaailman ja liike-elämän parissa herännyt mielenkiinto PU-toimintaa kohtaan lisää sen kiinnostavuutta. o PU toimii ja on tuottanut tuloksia mutta haasteena on edelleen toiminnan näkyvyys. Pohjoisen ulottuvuuden instituutilla (NDI) voi olla jatkossa keskeinen rooli PU:n tunnetuksi tekemiseksi. Instituuttiin kuuluu noin 20 yliopistoa ja tutkimuslaitosta 10 maasta. o Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto (NDBC) on muodostumassa tehokkaaksi yrityselämän verkottumisvälineeksi. NDBC:n fokus on Luoteis-Venäjällä ja Euroopassa. Yritysneuvoston puheenjohtajina toimivat Severstal-yhtiön pääjohtaja Aleksei Mordashov ja Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula. III) Laajentunut yhteistyö vaatii myös laajempaa rahoitusta. PU-rahoitus onkin nousemassa yhä keskeisemmin esiin. EU:n komissio on jo rahoittanut merkittävästi ympäristökumppanuutta ja nyt puitteet PU-toiminnan rahoittamiselle ovat entistä väljemmät. Samalla kansainvälisten rahoituslaitosten rooli on entisestään korostumassa PU-yhteistyössä. Myös yksittäisten maiden - kuten Suomen - merkittävä hankerahoitus toimivat toivottavasti esimerkkinä muille maille rahoituspäätöksien valmistelussa. Olemme osoittaneet PU-toiminnoille lähialueyhteistyövaroistamme yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa. Suurin osa tuestamme on suunnattu ympäristöhankkeisiin. Vakaa rahoituspohja antaa PU:lle lisää uskottavuutta, jatkuvuutta ja näkyvyyttä.
3(4) IV) Tulevaisuuden kysymyksiä pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ovat pohjoisen ulottuvuuden arktinen ikkuna, pohjoisten alueneuvostojen rooli ja PU:n tarkkailijajäsenet. o Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö jakautuu Itämeren alueella ja arktisella alueella tehtävään yhteistyöhön. EU:n Itämeri-strategia oli merkittävä virstapaalu EU:n oman Itämeri-politiikan kannalta. Se tarjoaa hyviä työkaluja myös asiaa koskevan dialogin käymiseen Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa. EU:n arktisen politiikan kehittymisen myötä PU:ta voisi jatkossa hyödyntää samalla tavalla myös arktisia aiheita koskevassa näkemysten vaihdossa. PU:n arktisella ikkunalla tarkoitetaan pohjoisen ulottuvuuden piirissä tehtävää yhteistyötä, joka suoraan tai välillisesti liittyy arktisiin alueisiin. Arktisen ikkunan avaaminen PU:n piirissä tarkoittaa sitä, että PU on luonteva kanava yhteistyöhön myös arktisissa asioissa. Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksessa marraskuussa PU:n arktinen ikkuna todettiin tärkeäksi aiheeksi, jota halutaan edelleen kehittää. Arktisista kysymyksistä on valmiutta keskustella useilla forumeilla, myös PU:n arktisen ikkunan puitteissa. o Pohjoisten alueneuvostojen yhteistyötä tulee tiivistää ja pohjoisten alueiden yhteistyöarkkitehtuuria kehittää. Suomi on keskustelun vauhdittamiseksi tilaamassa yhdessä Norjan kanssa Pohjoisen ulottuvuuden instituutilta tutkimusta tästä aiheesta. o PU:ssa tulisi pohtia, miten tarkkailijajäsenten entistä tiiviimpää kytkemistä PU:hun ja sen eri yhteistyöaloitteisiin voitaisiin kehittää. Uusimmaksi tarkkailijajäseneksi PU:hun on tulossa Valko-Venäjä, joka on osallistunut käytännön tasolla jo muutaman vuoden ajan aktiivisesti yhteistyöhön. Suomi on korostanut, että PU on keino sitoa Valko-Venäjää eurooppalaiseen yhteistyöhön ja edesauttaa sillä tavoin maan myönteistä kehitystä. Yhteenvetona: 1) Pohjoinen ulottuvuus on Suomelle tärkeä edelleen. 2) Pohjoisen ulottuvuuden erityispiirre ovat yhteistyöalueet, joilla on konkreettista merkitystä alueen kansalaisten hyvinvoinnille. 3) Pohjoinen ulottuvuus on yksi tapa tuoda esiin Suomelle tärkeitä aihealueita sekä EU:ssa että alueellisella tasolla. Barents-yhteistyö Aiemmin jo mainitsinkin arktisten kysymysten nousun aiempaa merkittävämpään asemaan. Suomen arktisessa strategiassa Barentsia luonnehditaan alueen äänitorvena Brysseliin päin. Suomen kannalta on tärkeää, että Barentsin euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueellinen neuvosto tuovat alueellisen näkökulman laajempaan arktiseen politiikkaan. Niiden keskeinen lisäarvo on hallitusten ja aluetason toimijoiden yhteen tuominen ja sitouttaminen toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Barentsin alueneuvostoa kutsutaan usein Barentsin euro-arktisen neuvoston moottoriksi. Tämän moottorin pitää käynnissä ennen kaikkea alueellinen osaaminen, perinteet ja kiinnostus ominaisuudet, joiden tässäkin seminaarissa kuultujen puheenvuorojen perusteella voi ilahduttavasti todeta olevan voimissaan. Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Norjan Tromssa, mutta hyvässä muistissa on myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnan erinomaisesti sujunut vuosien 2007-2009 puheenjohtajuus, jolloin mm. laadittiin Barentsin alueen yhteistyötä lähivuosille raamittava Barentsin ohjelma 2009-2013 (Barents Programme 2009-2013). Ohjelmassa linjataan yhteistyön prioriteettisektoreiksi mm. liiketoimintaedellytysten kehittäminen, kestävä kehitys ja liikenneinfrastruktuurin parantaminen. Suomi tukee lähialueyhteistyövaroin Barentsyhteistyöhön liittyviä kehityshankkeita Pohjois-Venäjällä, kuten esimerkiksi Barents Hot Spot Facility- ympäristöhankkeita, jotka tukevat Barentsin ohjelmassa hahmoteltuja tavoitteita.
4(4) Kuten Barentsin ohjelmassakin todetaan, alueen taloudellisen kehittämisen edellytyksenä on liikenneyhteyksien parantaminen etenkin itä-länsi -suunnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty runsaasti työtä sekä hallitustenvälisellä tasolla että alueneuvoston liikennetyöryhmässä ja siihen liittyvissä projekteissa. Ponnisteluja yhteisen tavoitteen, parempien rahti- ja matkustajaliikenneyhteyksien, saavuttamiseksi tulee jatkaa yhteistyössä myös pian käynnistyvän pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden kanssa. Lähialueyhteistyö Lähialueyhteistyöllä on suuri rooli Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä. Lähialueyhteistyövaroilla on suuresti edistetty eri hankkeita myös suoraan Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Lähialueyhteistyön keskeinen prioriteetti on taloudellisen yhteistyön kehittäminen, jolle on osoitettu noin kolmannes Suomen valtion lähialueyhteistyön yhteensä 19,5 milj. euron budjetista vuonna 2010. Tähän liittyen lähialueyhteistyöstä vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili vienninedistämisen merkeissä Petroskoissa, Impilahdessa ja Sortavalassa syyskuussa ja kauppapoliittinen alivaltiosihteerimme Esko Hamilo puolestaan tutustui pari viikkoa sitten Kostamuksen yrityksiin pk-yritysten verkostoitumishankkeen EuroRussia foorumin puitteissa. Taloudellista yhteistyötä tukevista hankkeista voisin mainita esimerkkeinä Kostamuksen kunnan energiantuotannon selvityshankkeet sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman maaseudun pienyrittäjyystoimintahankkeen, jonka tavoitteena on pienyrittäjyys- ja osuuskuntatoiminnan kehittäminen luonnontuote- ja kädentaitojen alalla sekä maaseutumatkailussa. Taloudellista yhteistyötä ja työvoiman saatavuutta edistää myös äskettäin käynnistynyt Petroskoin neuvontapistehanke, jossa tarkoituksena on saada aikaan pysyvä työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta edistävä neuvontajärjestelmä ja palvelumalli. Ulkoasiainministeriön toteuttama lähialueyhteistyön kokonaisvaltainen evaluaatio on valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Myös Karjalan tasavallan ja muiden alueiden edustajia on kuultu kenttähaastattelujen yhteydessä. Mielestäni Suomen ja Karjalan tasavallan lähialueyhteistyössä hyviä tuloksia on saavutettu ympäristöpuolella juoma- ja jätevesien puhdistuksessa Sortavalassa ja Petroskoissa. Tuloksellisia ovat olleet myös sosiaali- ja terveysalan hankkeet tuberkuloosin ja hiv:n torjunnassa kuten myös kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö. Lähialueyhteistyössä on aloitettu neuvottelut uudistusprosessista. Venäjällä rajayhteistyötä koordinoiva aluekehitysministerö on esittänyt Suomelle sopimuspohjan muutosta ja oman osallistumisensa vahvistamista lähialueyhteistyöhön. Neuvottelut jatkuvat vuonna 2011 toimintaohjelman päättyessä ja lähialueyhteistyön evaluaation tulosten pohjalta. Suomen lähialueyhteistyöhön käyttämä rahoitus on vähenemässä. Vuonna 2011 rahoitus tulee olemaan vain 15,5 milj. euroa. Hyvä uutinen on se, että saamiemme tietojen mukaan Venäjä tulisi mahdollisesti rahoittamaan lähialueyhteistyötä federaation budjetista, jolloin volyymi voisi pysyä tämän hetkisellä tasolla tai suorastaan nousta siitä. Näin ollen lähialueyhteistyön rahoituspuoli olisi turvattu tulevaisuudessa. ENPI CBC Suomi on EU-jäsenyytensä alusta asti tuonut esiin raja-alueyhteistyön merkitystä. Suomalaiset lähialueyhteistyöohjelmat ovat toimineet mallina myös laajemmin.
5(4) Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutettavat kolme EU:n raja-alueyhteistyöohjelma eli ENPI CBC ohjelmat Karelia, Kolartic ja Kaakkois-Suomi Venäjä ovat tärkeitä monella tapaa. Hanketoiminnalla tuetaan Suomen ja Venäjän alueiden kehitystä ja samalla vuoropuhelun kautta kehitetään edelleen hyviä naapuruussuhteita. Näiden kolmen ohjelman kokonaisrahoitus vuosille 2007-2013 on noin 190 miljoonaa euroa. Ohjelmia rahoitetaan tasavertaisesti Venäjän, Suomen ja komission taholta. Kolartic ohjelmaan osallistuvat myös Norja ja Ruotsi. ENPI CBC ohjelmat yhdistävät ainutlaatuisella tavalla aidon rajat ylittävän yhteistyön ja eri rahoituslähteet. Perinteisesti raja-alueyhteistyössä silta on rakennettu puoleen väliin molemmilta puolin, mutta ENPI CBC mahdollistaa uuden kaltaisen vuoropuhelun alueiden ja maiden välillä. Tasavertainen rahoitus on myös uusi elementti yhteistyössämme. Uusi konsepti vaatii luonnollisesti opettelua ja uusien mekanismien etsimistä. Ohjelmat ovat käynnistyneet valitettavan pitkän viiveen myötä ja toimeenpanossa on ollut ongelmia. Nämä ongelmat on tunnustettu ja niistä pitää oppia. Viiveistä ja toimeenpanon ongelmista otetaan oppia vuosien 2014-2020 rahoituskehyksen suunnittelussa. EU-Venäjä ohjelmiin osallistuvat EU-jäsenmaat ovat esittäneet muutoksia tulevaan rahoituskehykseen. Tämä työ on parhaillaan käynnissä. Toisaalta nyt on olennaista, että kaikki työskentelevät yhdessä olemassa olevien ohjelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena on se, että ohjelmia voidaan toteuttaa tehokkaasti ja joustavasti, yhteisesti sovituilla pelisäännöillä ja ohjelmat kehittävät hyviä naapuruussuhteitamme. Raja-alueyhteistyössä alueiden rooli on olennainen. Kyse on perimmiltään alueiden välisestä aidosta rajat ylittävästä yhteistyöstä, jota valtiot tukevat taholtaan. Suomi on ehdottanut, että pohjoisen ulottuvuuden alueella Venäjän kanssa toteutettavia ENPI CBC -ohjelmia (European Neighbourhood and Partnership Instrument Cross-border Cooperation) alettaisiin kutsua ND CBC ohjelmiksi.