Pohjoinen ulottuvuus

Transkriptio

1 Pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ 2012

2 Sisältö Esipuhe, Erkki Tuomioja, Ulkoasiainministeri 1 Mikä pohjoinen ulottuvuus? 2 Historiasta 2 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka 4 Maantieteestä 5 Miten pohjoinen ulottuvuus toimii? 6 Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet 6 Muut yhteistyön muodot 9 Pohjoinen ulottuvuus osana alueellista yhteistyötä 10 Alueneuvostot 10 Itämeren suojelukomissio 12 EU:n Itämeri-strategia 12 EU ja arktinen yhteistyö 12 Pohjoisen ulottuvuuden rahoitus 13 Kansallinen rahoitus 13 Kansainvälinen rahoitus 13 EU-rahoitus 14 EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat pohjoisen ulottuvuuden alueella 14 Liitteet Poliittinen julistus pohjoisen ulottuvuuden politiikasta 15 Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja 16 NDEP-hankkeet 19 Lyhenteet 20 Lisätietoja julkaisusta antaa: ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö ( ITÄ-30) puh: fax: sähköposti: ita-30@formin.fi Graafinen suunnittelu ja taitto: Mika Kettunen Kannen karttakuva: Lehtikuva Painatus: Edita Oyj, 2012

3 Esipuhe Euroopan unionin jäsenenä Suomi on alusta lähtien korostanut pohjoisten alueiden erityismerkitystä ja Venäjän naapuruuden mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjoisen ulottuvuuden ( PU ) politiikka tarjoaa yhteisen kehyksen alueen valtioiden väliselle vuoropuhelulle ja konkreettiselle yhteistyölle. PU:n tavoitteena on edistää vakautta, hyvinvointia ja taloudellista yhteistyötä Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Pohjoinen ulottuvuus perustuu neljän kumppanin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin tasavertaiseen yhteistyöhön. Samalla pohjoisen ulottuvuuden kautta edistetään EU Venäjä -suhteita pohjoisilla alueilla ja Itämeren piirissä. EU:n raja-alueyhteistyö ja sitä edistävät EU:n rahoitusohjelmat ovat keskeinen voimavara myös pohjoisen ulottuvuuden päämäärien edistämisessä. Yhtenä pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena onkin lisätä synergiaa alueellisten ohjelmien ja hankkeiden kanssa. EU:n Itämeri-strategiaan on kirjattu unionin itselleen asettamat tavoitteet Itämeren alueen kehittämiseksi. Itämeri-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä tulee tehdä myös unionin ulkopuolisten maiden, erityisesti Venäjän kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden rakenteet tarjoavat tähän hyviä välineitä. Pohjoisen ulottuvuuden saavutukset vaikuttavat myönteisesti alueen kansalaisten elämään. Ympäristökumppanuuden hankkeilla on pystytty merkittävästi kohentamaan elinympäristön laatua. Sosiaali- ja terveysalan hankkeet vaikuttavat suoraan yksittäisten kansalaisten elämään. Liikenneja logistiikkakumppanuuden avulla edistetään talouskehitystä ja parannetaan alueen yritysten kilpailu kykyä kehittämällä liikenneyhteyksien toimivuutta ja poistamalla rajanylitysten pullonkauloja. Kulttuurikumppanuuden päämääränä on edistää kulttuurituotantoa ja luovan talouden kehittymistä, mikä edesauttaa myös työpaikkojen luomista kulttuurialalla. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostama Pohjoisen ulottuvuuden instituutti sekä liike-elämän piirissä perustettu Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto ovat laajentaneet pohjoisen ulottuvuuden toimijoiden kenttää. Runsaan kymmenen vuoden aikana pohjoinen ulottuvuus on vakiinnuttanut asemansa alueellisen yhteistyön keskeisenä toimintamuotona. Marraskuussa 2006 Helsingissä pidetty pohjoisen ulottuvuuden huippukokous viitoitti yhteistyön suuntaa aiempaa kokonais - valtai semmaksi, ja viime vuodet ovatkin olleet pohjoisen ulottuvuuden laajentumisen aikaa. Euroopan unionin myöntämä rahoitus antaa toiminnalle jatkuvuutta ja tarjoaa hyvän pohjan yhteistyön kehittä miseksi edelleen. Pohjoisesta ulottuvuudesta on muodostunut alueellisen yhteistyön malli, joka tarjoaa esimerkkejä myös muille alueille valtioiden välisen yhteistyön rakentamiseen. Suomi jatkaa sitoutunutta ja määrätietoista työtä pohjoisten alueiden kehittämiseksi naapuri- ja kumppanimaidemme kanssa myös tulevaisuudessa. Erkki Tuomioja Ulkoasiainministeri 1

4 Mikä pohjoinen ulottuvuus? Historiasta Luxemburgin Eurooppa-neuvosto; Suomen aloite pohjoisen ulottuvuuden politiikasta. Suomen EU-puheenjohtajuus; ensimmäinen pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokous. Feiran Eurooppa-neuvosto; ensimmäinen toimintasuunnitelma. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristö - kumppanuus. Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus; toinen toimintasuunnitelma. Pohjoisen ulottuvuuden huippukokous Helsingissä. Poliittinen julistus ja PU-kehysasiakirja hyväksytään. Pohjoisen ulottuvuuden korkeiden virkamiesten kokous Pietarissa. Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokous Pietarissa. Pohjoisen ulottuvuuden korkeiden virkamiesten kokous Tukholmassa; liikenneja logistiikka kumppanuus, PU-instituutti. Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokous Oslossa; kulttuurikumppanuus, PU-yritysneuvosto. Pohjoisen ulottuvuuden korkeiden virkamiesten kokous Reykjavikissa. Kuva: Joris Van Ostaeyen Kuva: Brian Raisbeck 2

5 Kuva: sxc.hu Kuva: Maria Schmidt/sxc.hu Suomen ja Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 unioni laajeni pohjoisen napapiirin yli ja sille muodostui 1300 km pitkä raja Venäjän kanssa. Näin EU:lle syntyi tarve kartoittaa pohjoisen aluetta ja politiikkaa. Pohjoinen ulottuvuus oli ensimmäisen kerran EU-laajuisesti esillä Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1997, jossa Suomi teki asiaa koskevan aloitteen. Aloitteen taustalla oli pyrkimys tukea kestävää kehitystä, vakautta, hyvinvointia ja turvallisuutta pohjoisilla alueilla sekä vahvistaa Venäjän ja Euroopan unionin välistä yhteistyötä ja estää jakolinjojen syntymistä. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella marraskuussa 1999 pidettiin Helsingissä ensimmäinen pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokous, jossa hahmoteltiin pohjoisen ulottuvuuden konkreettista sisältöä. Tämän seurauksena Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000 hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden ensimmäinen toimintasuunnitelma. Siinä, kuten myös toisessa toimintasuunnitelmassa korostetaan neljää aluetta: ympäristöongelmien hoitamista, ydinturvallisuutta, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja Kaliningradin erityiskysymyksiä. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka uudistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Uudet, EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken neuvotellut PU-asiakirjat astuivat voimaan vuoden 2007 alussa ja toimivat nykyisen pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön perustana. Uudistamisen jälkeisessä ensimmäisessä ulkoministeri kokouksessa Pietarissa syksyllä 2008 päätettiin lisäksi perustaa liikenne- ja logistiikkakumppanuus ja käynnistettiin kulttuurikumppanuutta sekä PU-instituuttia koskeva selvitystyö. Liikenne- ja logistiikkakumppanuuden perustamisasiakirja allekirjoitettiin lokakuussa Samoin PU-instituutin perustamisesta päätettiin loppuvuodesta Kulttuurikumppanuuden perustamisasiakirja allekirjoitettiin Pietarissa toukokuussa PU-yritysneuvoston toiminta käynnistyi samana vuonna. 3

6 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka Pohjoisen ulottuvuuden politiikka uudistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Helsingissä pidetyssä pohjoisen ulottuvuuden huippukokouksessa. Uusissa pohjoisen ulottuvuuden perusasiakirjoissa PU määritellään EU:n, Islannin, Norjan ja Venäjän yhteiseksi politiikaksi, jossa kaikki osapuolet ovat tasavertaisia. Kehysasiakirjassa todetaan PU:n olevan EU:n ja Venäjän välisen neljän yhteisen alueen ( talousalue, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, ulkoisen turvallisuuden alue sekä tutkimuksen ja koulutuksen alue ) alueellinen ilmentymä. Tämän pohjalta PU:n painopistealueiksi luetellaan taloudellinen yhteistyö; vapaus, turvallisuus, oikeus; ulkoinen turvallisuus; tutkimus, koulutus, kulttuuri; ympäristö, ydinturvallisuus, luonnonvarat; sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenhoito. Pohjoisen ulottuvuuden korkeimmat päättävät toimielimet ovat ulkoministerikokoukset ja korkeiden virkamiesten kokoukset. Näiden kokousten välillä toimintaa koordinoi virka miehistä koostuva pohjoisen ulottuvuuden ohjausryhmä. Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Lehtikuva

7 Maantieteestä Pohjoisen ulottuvuuden alue on pyritty määrittelemään mahdollisimman joustavasti ja avoimesti. Toiminta keskittyy tällä hetkellä yhteistyöhön Luoteis-Venäjällä, Kaliningradin alueella, Itämerellä sekä arktisilla alueilla. Itämeren valuma-alueeseen kuuluva Valko-Venäjä osallistuu PU:n ympäristö kumppanuuteen ja on mukana myös liikenne- ja logistiikkakumppanuudessa. PU-kumppanuudet tarjoavat välineen sitouttaa Valko-Venäjää mukaan alueelliseen yhteistyöhön Itämerellä. Yhdysvallat ja Kanada ovat pohjoisen ulottuvuuden tarkkailijamaita. Kanada on ollut aktiivinen sosiaali- ja terveyskumppanuudessa. Useat EU-maat ja Kanada ovat myös rahoittaneet ympäristökumppanuuden ydinturvahankkeita. ISLANTI SUOMI NORJA RUOTSI VIRO LATVIA VENÄJÄ TANSKA LIETTUA VENÄJÄ IRLANTI ISO-BRITANNIA VALKO-VENÄJÄ ALANKOMAAT PUOLA SAKSA UKRAINA BELGIA V LUXEMBURG TSEKKI SLOVAKIA MOLDOVA RANSKA UNKARI ITÄVALTA SVEITSI ROMANIA SLOVENIA M KROATIA ITALIA BOSNIA JA SERBIA HERTSEGOVINA BULGARIA PORTUGALI MONTENEGRO KOSOVO ESPANJA ALBANIA MAKEDONIA TURKKI KREIKKA KYPROS Euroopan unionin jäsenmaat Pohjoisen ulottuvuuden kumppanimaat MALTA KM Kartta: Arktinen keskus / Lapin yliopisto 5

8 Miten pohjoinen ulottuvuus toimii? Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet Kumppanuudet ovat konkreettinen tapa toteuttaa pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Ne ovat erilaisia luonteeltaan ja toimintatavoiltaan, mutta niissä kaikissa pyritään yhdistämään poliittinen linjanveto, asiantuntijatyö ja käytännön tason hanketoiminta. Kumppanuuksiin voivat osallistua kaikki EU-maat, Venäjä, Norja ja Islanti, sekä Yhdysvallat ja Kanada kiinnostuksensa ja harkintansa mukaan. Myös Valko-Venäjä on mukana kumppanuuksien toiminnassa. Kumppanuudet pohjautuvat avoimelle, tasavertaiselle ja laajapohjaiselle osallistumiselle. Osanottajavaltioiden lisäksi myös pohjoiset alueneuvostot ja muut kansainväliset järjestöt sekä kansainväliset rahoituslaitokset voivat osallistua niiden toimintaan. Monimuotoisuutensa vuoksi kumppanuudet ovat osoittautuneet käyttökelpoiseksi tavaksi tehdä konkreettista yhteistyötä. Kuva: EBRD 6

9 Kumppanuudet tarjoavat yhteistyöverkostoja ja laajan resurssipohjan asiantuntijatason työlle. Kansainvälisten rahoituslaitosten mukanaolo puolestaan takaa sen, että yhteistyössä voidaan toteuttaa myös suuria infrastruktuurihankkeita. Suuria hankkeita on toteutettu erityisesti ympäristökumppanuudessa. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristö kumppanuus ( Northern Dimension Environmental Partnership, NDEP ) 2001 Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Valko-Venäjä, Venäjä, Euroopan unioni sekä kansainvälisiä rahoituslaitoksia ( EBRD, EIB, NIB, NEFCO ) Vuonna 2001 käynnistyneen pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tavoitteena on vahvistaa ja koordinoida rahoitusta tärkeisiin rajat ylittäviin ympäristöhankkeisiin pohjoisen ulottuvuuden alueella. Kumppanuuden keskeisenä ajatuksena on yhdistää EU:n, sen jäsenmaiden, muiden maiden sekä alueella toimivien kansainvälisten rahoituslaitosten ( EBRD, EIB, NIB, NEFCO ) voimavarat yhteisesti sovittuihin hankkeisiin. Ympäristökumppanuuden tueksi perustettiin vuonna 2002 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin yhteyteen erityisrahasto ( NDEP Support Fund ), josta rahoitetaan ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita Luoteis-Venäjällä ml. Kaliningrad sekä ydinturvallisuushankkeita etenkin Kuolan niemimaalla. Ympäristöyhteistyötä laajennettiin Valko-Venäjälle vuonna Rahastoon on osoitettu varoja yhteensä 331,6 miljoonaa euroa, josta 172,9 miljoonaa on käytettävissä ympäristöhankkeisiin ja 158,7 miljoonaa ydinturvallisuushankkeisiin ( tilanne joulukuussa 2011 ). Suomi on tukenut ympäristökumppanuusrahastoa lähialueyhteistyövaroin 21 miljoonalla eurolla, josta 2 miljoonaa on sidottu ydinturvallisuushankkeisiin ja 19 miljoonaa muihin ympäristöhankkeisiin. Lisäksi Suomi on tukenut NDEP-hankkeiden toteuttamista myös kahdenvälisellä rahoituksella. Rahastosta on myönnetty avustuksia 28 ympäristöhankkeeseen yhteensä 120,5 miljoonaa euroa ( ks. liite 3 ). Hyväksyttyjen hankkeiden kokonaisarvo nousee yli 3,3 miljardiin euroon. Pääosa ympäristöinvestoinneista rahoitetaan kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämillä lainoilla sekä paikallisella rahoituksella, mutta NDEP-avustukset toimivat usein tärkeänä kannustimena, jonka ansiosta saadaan käyntiin laajoja hankkeita. Merkittävimpiä rahaston tukemia ympäristöhankkeita ovat muun muassa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen sekä Nevan suorien päästöjen sulkemiseen tähtäävä hanke. NDEP-hankkeet edistävät Itämeren suojelukomission HELCOMin Itämeren toimintaohjelman toimeenpanoa. Ydinturvallisuussektorilla NDEP-rahaston kautta on tuettu muun muassa radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin liittyviä hankkeita Luoteis- Venäjällä. Rahoitusta on myönnetty kymmeneen hankkeeseen yhteensä yli 152 miljoonaa euroa. Ympäristökumppanuuden internetsivu: 7

10 Sosiaali- ja terveyskumppanuus ( Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-being, NDPHS ) Islanti, Kanada, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä, Viro, Euroopan unioni sekä BEAC, BSSSC, CBSS, ILO, IOM, NCM, UNAIDS, WHO 1 Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveys kumppanuus ( NDPHS ) perustettiin vuonna 2003 Norjan ja Suomen aloitteesta torjumaan tarttuvia tauteja ja elintapasairauksia sekä parantamaan alueen asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Kumppanuuden avulla vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan koordinaatiota ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä sekä edistetään hanketoimintaa. Sosiaali- ja terveyskumppanuus toimii EU:n Itämeristrategian terveysosion koordinaattorina. Kumppanuuden ytimen muodostavat neljä asiantuntijatyöryhmää: HIV/AIDS ja liitännäisinfektiot, perus- ja vankilaterveyden huolto, alkoholi ja muut päihteet sekä elintapoihin liittyvät ei-tarttuvat taudit. Suomi johtaa tällä hetkellä kahta asiantuntijaryhmää ( HIV/AIDS ja ei-tarttuvat taudit ). Lisäksi kumppanuudessa toimii alatyöryhmiä muun muassa työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä alkuperäiskansojen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Kumppanuudella ei ole hankerahastoa, vaan kiinnostuneet maat ja muut kiinnostuneet tahot rahoittavat hankkeita tapauskohtaisesti. Suomi on tukenut lähialuevaroin sekä kumppanuuteen liittyvää hanketoimintaa että asiantuntijatyöryhmien työtä. Suomi toimii sosiaali- ja terveyskumppanuuden puheenjohtajana vuosina Sosiaali- ja terveyskumppanuuden internetsivu: Liikenne- ja logistiikkakumppanuus ( Northern Dimension Partnership on Transport and Logistics, NDPTL) 2009 Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Valko-Venäjä, Venäjä, Viro, Euroopan unioni Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus perustettiin lokakuussa Kumppanuuden tavoitteena on edistää yhteistyötä liikenteen ja logistiikan joustavoittamiseksi, vauhdittaa pohjoisiin liikenneväyliin liittyviä hankkeita ja koordinoida yhteistyötä tärkeissä liikennepoliittisissa kysymyksissä. Kumppanuuden sihteeristö toimii Pohjoismaiden investointipankin ( NIB ) yhteydessä Helsingissä. Kumppanuuden toivotaan vauhdittavan suurten hankkeiden toimeenpanoa. Asiantuntijatyön osalta kumppanuus toimii alueellisena liikenneja logistiikkakysymyksien foorumina ja täydentää jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden työtä. Kumppanuudelle on suunnitteilla tukirahasto, josta rahoitettaisiin kumppanuuden tavoitteiden mukaisia selvityksiä ja investointihankkeiden valmistelua sekä mahdollisesti osarahoitettaisiin pienimuotoisia infrastruktuurihankkeita. Kulttuurikumppanuus ( Northern Dimension Partnership on Culture, NDPC) 2010 Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä, Viro, Euroopan unioni Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden perustamisasiakirja allekirjoitettiin Pietarissa. Kumppanuuden sihteeristö sijaitsee Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteydessä Kööpenhaminassa. Ministerineuvosto on tukenut vahvasti kulttuurikumppanuuden perustamista alusta alkaen sekä avustanut kumppanuuden sihteeristön perustamisessa. 8

11 Kuva: Tor Lindqvist Kulttuurikumppanuuden avulla edistetään taloudellisesti kannattavan kulttuuritoiminnan syntymistä ja lisätään tiedonvaihtoa yhteistyöja rahoitusmahdollisuuksista. Kumppanuuden pyrkimyksenä on auttaa kulttuurialan toimijoita verkostoitumaan ja tehdä toiminnasta myös taloudellisesti kannattavaa. Luovan talouden edistäminen pohjoisen ulottuvuuden alueella on yksi tapa lisätä kasvua ja hyvinvointia. Keskeisenä päämääränä on PU-alueen kulttuurielämän kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen. Toiminta keskittyy ensi vaiheessa muun muassa musiikkialan ja kulttuurimatkailun edistämiseen. Muut yhteistyön muodot Pohjoinen ulottuvuus käsittää hallitustenvälisen yhteistyön lisäksi myös eri sidosryhmien kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten, parlamentaarikkojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Myös maakuntien ja paikallisten toimijoiden rooli on keskeinen. Vuonna 2009 perustettu Pohjoisen ulottuvuuden instituutti ( Northern Dimension Institute, NDI ) on yliopistoverkosto, joka on avoin kaikille kiinnostuneille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Instituutti laatii PU-aiheisia tutkimuksia ja selvityksiä ja koordinoi rahoituksen keräämistä tutkimushankkeille. Instituutin puitteissa toimii neljä temaattista tutkimus ryhmää, joiden aiheet noudattavat PU:n neljän kumppanuuden teemoja. Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto ( Northern Dimension Business Council, NDBC ) pyrkii kokoamaan pohjoisen ulottuvuuden alueella toimivia yrityksiä yhteen. Neuvoston tarkoituksena on vahvistaa yritysten verkottumista alueella ja toimia yritysten ja viranomaisten välisen vuoro puhelun edistämiseksi. Aloite neuvoston perustamiseksi tuli alueen elinkeinoelämältä. Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa toimii myös parlamentaarikkofoorumi ( Northern Dimension Parliamentary Forum ), joka kokoontuu kahden vuoden välein.

12 Pohjoinen ulottuvuus osana alueellista yhteistyötä Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarkastelee koko pohjoista aluetta kokonaisuutena pyrkien vahvistamaan Itämeren ja Barentsin alueiden eri yhteistyöjärjestelyjen välistä koordinaatiota. Alueneuvostot Pohjoisia alueneuvostoja ovat Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, Arktinen neuvosto sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kaikki neljä neuvostoa ovat hallitustenvälisiä yhteistyöfoorumeja, jotka toimivat omilla maantieteellisillä alueillaan. Ne tuovat omia kehityskohteitaan PU-politiikan piiriin ja tukevat PU-hankkeiden toimeenpanoa eri tavoin. Itämeren valtioiden neuvosto ( Council of the Baltic Sea States, CBSS ) 1992 Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä, Viro, Euroopan unioni Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Ranska, Romania, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä ja Yhdysvallat; lisäksi erityisjäseninä alueellisia yhteistyöjärjestöjä Suomi toimii Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajana vuosina Itämeren valtioiden neuvosto ( CBSS ) perustettiin edistämään demokraattista ja taloudellista kehitystä Itämeren alueella. Neuvoston alkuperäinen rooli on ajan kuluessa muuttunut alueen poliittisen tilanteen myötä; nykyään enemmistö Itämeren valtioiden neuvoston jäsenmaista on myös Euroopan unionin jäseniä. CBSS:lla on keskeinen rooli Itämeren alueen poliittisena keskustelufoorumina. 10

13 Kuva: Martti Kapanen/Matkailun edistämiskeskus CBSS:n sateenvarjon alla toimii lisäksi asiantuntijaryhmiä eri sektoreilla ( esimerkiksi energia- ja nuorisoasiat, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan vastainen työ sekä kulttuuriperinnön suojeleminen). Vuonna 2008 sovitun uudistuksen tuloksena neuvoston toimintaa kohdennetaan konkreettisten projektien toteuttamiseen. CBSS:n pitkän aikavälin tavoitteiksi on määritelty viisi prioriteettialuetta: ympäristö, energia, koulutus ja kulttuuri, talouskehitys, kansalaisturvallisuus. Arktinen neuvosto ( Arctic Council, AC ) 1996 Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä, Yhdysvallat. Alkuperäiskansat osallistuvat kuuden järjestön voimin tasavertaisesti pysyvinä osallistujina neuvoston toimintaan. Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ranska ja Saksa; lisäksi 20 hallitustenvälistä järjestöä ja kansalaisjärjestöä Suomi toimii seuraavan kerran Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina Arktisen neuvoston tavoite on edistää arktisen alueen ympäristönsuojelua sekä sen väestön taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Neuvosto tuottaa tieteellistä tietoa ja siihen perustuvia suosituksia kansallisten päätöksentekijöiden käyttöön. Arktisen neuvoston konkreettisin työ tehdään asiantuntijatyöryhmissä, jotka keskittyvät mm. arktisen alueen ympäristön tarkkailuun, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja arktisen merenkulun turvallisuuden edistämiseen. Nuukin ulkoministerikokouksessa 2011 päätettiin neuvoston pysyvän sihteeristön perustamisesta Tromssaan. Barentsin euroarktinen neuvosto ( Barents Euro-Arctic Council, BEAC ) sekä Barentsin alueneuvosto ( Barents Regional Council, BRC ) 1993 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä, Euroopan unioni Suomesta Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa, Norjasta Finnmark, Nordland ja Tromssa, Ruotsista Norrbotten ja Västerbotten sekä Venäjältä Arkangelin ja Murmanskin alueet, Karjalan ja Komin tasavallat sekä Nenetsian autonominen piirikunta Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa, Yhdysvallat Pohjois-Karjalan maakunta ( Suomi ) Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina Barentsin euroarktisen neuvoston ( BEAC ) tavoitteena on edistää vakautta, kestävää kehitystä ja turvallisuutta tiheimmin asutulla arktisella alueella Barentsin alueella. 11

14 Samanaikaisesti Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa perustettiin alueita maakuntatai lääni tasolla edustava Barentsin alueneuvosto BRC. Alueneuvoston jäseniä ovat 13 maakuntaa/ lääniä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisilta alueilta. Yhdessä BEAC ja BRC muodostavat tärkeän yhteistyöfoorumin hallitusten, aluehallintoviranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä pohjoisten alkuperäiskansojen välille. Pohjoismaiden ministerineuvosto ( Nordic Council of Ministers, NCM ) 1971 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska Pohjoismaiden ministerineuvosto on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin hallitusten yhteistyöelin. Pohjoismaisen yhteistyön piirissä on erityisesti kiinnitetty huomiota pohjoisen ulottuvuuden arktisiin kysymyksiin ja kulttuurihankkeisiin. Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistuu sosiaali- ja terveys kumppanuuteen ja on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kulttuurikumppanuutta. Itämeren suojelukomissio Itämeren suojelukomissio Helsinki Commission ( HELCOM, The Baltic Marine Environment Protection Commission ) on Itämeren meren suojelu - yhteistyön keskeinen elin. HELCOMin toiminta perustuu vuonna 1974 allekirjoitettuun valtiosopimukseen, jota on päivitetty vuonna Sopimuksen osapuolina ovat edelleen kaikki rantavaltiot sekä nykyisin myös Euroopan unioni. HELCOMin tärkeimmät tehtävät ovat Itämerta koskevien poliittisten linjausten teko, suositusten antaminen ja yhdessä hyväksyttyjen määräysten valvominen. HELCOMin toiminta tähtää koko Itämeren alueen suojeluun mukaan lukien sisävedet, merenpohja ja biodiversiteetti. Suomi osallistuu rahoittajana HELCOMin Itämeren toimintaohjelman hankevalmistelurahastoon. EU:n Itämeri-strategia Euroopan komission tiedonanto Itämeri - strategiasta ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma julkistettiin 10. kesäkuuta 2009 ja se hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella lokakuussa Strategiassa on neljä toiminnallista osiota: 1 ) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena, 2 ) Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena, 3 ) Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena ja 4 ) Itämeri turvallisena alueena. Itämeri-strategia on lähtökohtaisesti EU:n sisäinen strategia, mutta konkreettisten saavutusten aikaansaamiseksi useilla sektoreilla tarvitaan yhteistyötä Venäjän ja muiden kolmansien maiden kanssa. Eurooppa-neuvoston Itämeri-strategiaa koskevissa päätelmissä 2009 korostetaan pohjoisen ulottuvuuden roolia Itämeri-strategian toimeen panossa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU ja arktinen yhteistyö EU:n arktista politiikkaa on linjattu komission tiedonannossa 2008, Eurooppa-neuvoston päätelmissä 2009 sekä Euroopan parlamentin arktisen alueen raportissa EU:n prioriteetteja ovat arktisen ympäristön suojelu, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja arktisen hallinnon kehittäminen. EU huomioi arktisten alueiden keskeisen merkityksen unionille erityisesti energiantuotannon, kalastuksen, muiden luonnonvaraelinkeinojen ja turismin alueilla. Taloudellisia mahdollisuuksia on kuitenkin hyödynnettävä tinkimättömästi ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. 12

15 Pohjoisen ulottuvuuden rahoitus Kansallinen rahoitus Suomen valtio on rahoittanut pohjoisen ulottuvuuden toimintaa lähialueyhteistyömäärärahoista. Vuosina Suomi on osoittanut PU-kumppanuuksiin ja niitä tukeviin hankkeisiin noin 50 miljoonaa euroa. Suurin osa on kohdistunut ympäristösektorin yhteistyöhön. Kumppanuuksien ohella Suomi on tukenut myös Pohjoisen ulottuvuuden instituutin kehittämistä ja toimintaa sen alkuvuosina. Kuva: Wojtek Hintzke/sxc.hu Pohjoisen ulottuvuuden periaatteena on yhteisrahoitus. Rahoitusta tulee useista eri lähteistä ( yksittäiset maat, EU:n instrumentit, kansainväliset rahoituslaitokset, yksityinen sektori ). Yleensä suurten hankkeiden rahoituksesta valtaosa on lainamuotoista ja paikallista rahaa ja pieni osa voi olla niin sanottua lahjarahaa. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet tarjoavat hyvän työkalun rahoituksen toimeenpanoon. Kansainvälinen rahoitus Kansainvälisten rahoituslaitosten merkitys korostuu erityisesti PU-kumppanuuksissa. Suurten hankkeiden toteuttaminen olisi mahdotonta ilman niiden kontribuutiota. Keskeisimpiä rahoituslaitoksia ovat Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ( EBRD ), Euroopan investointipankki ( EIB ), Pohjoismaiden investointipankki ( NIB ) ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö ( NEFCO ).

16 EU-rahoitus EU-rahoitus koostuu PU:n kumppanuuksien toiminnan tukemisesta ja raja-alueyhteistyö - ohjelmista ( ENPI CBC eli European Neighbourhood and Partnership Instrument, cross-border cooperation). Molemmissa tapauksissa EU-rahoitus on tullut Euroopan naapuruusja kumppanuusinstrumentista. EU on rahoittanut pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta sen perustamisesta ( 2001) lähtien yhteensä 84 miljoonalla eurolla. Viime aikoina EU-rahoitusta on saatu myös muiden PU-kumppanuuksien toiminnan tukemiseen. ENPI CBC:tä ja sitä edeltäneitä naapuruus - ohjelmia voidaan pitää NDEP:n ohella yhtenä ensimmäisistä pohjoisen ulottuvuuden konkreettisista saavutuksista. Naapuruus - ohjelmilla pyrittiin INTERREG-rahoituksen ja EU:n ulkosuhde rahoituksen ( Tacis CBC ) entistä parempaan yhteensovittamiseen. ENPI CBC:ssä EU:n ulkoista ja sisäistä rahoitusta yhdistetään ensimmäistä kertaa. ENPI CBC -ohjelmat pyrkivät kehittämään yhteistyötä unionin ja sen naapurimaiden yhteisten ja molemminpuolisten etujen pohjalta. Ohjelmiin osallistuvat EU:n jäsenvaltiot ja Venäjän federaatio ovat sopineet osoittavansa ohjelmille valtion vastinrahoitusta, joka on yhteensä yhtä suuri kuin yhteisön rahoitusosuus. EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat pohjoisen ulottuvuuden alueella Nykyisellään ENPI CBC kattaa kaikki unionin maa- ja meriulkorajat idässä ja etelässä. Pohjoisen ulottuvuuden alueella toteutettavia ohjelmia on kahdeksan. Suomen ja Venäjän raja-alueella toteutetaan kolmea ENPI CBC -ohjelmaa: Kaakkois-Suomi Venäjä, Karelia ja Kolarctic. Ohjelmien kokonaisrahoitus on ohjelmakaudella vajaat 190 miljoonaa euroa, josta EU- rahoituksen osuus on vajaat 88 miljoonaa euroa. Pohjoisen ulottuvuuden maantieteelliseen alueeseen kuuluvat myös seuraavat ENPI CBC -ohjelmat: Viro/Latvia/Venäjä; Latvia/Liettua/Valko -Venäjä; Puola/Valko -Venäjä/Ukraina; ja Liettua/Puola/ Venäjä ( Kaliningrad). Lisäksi toteutetaan Itämeren alueen INTERREG IVB -ohjelmaa ( Euroopan alueellinen yhteistyö - tavoite ), johon sisältyy ENPI-osio. Kuva: Matkailun edistämiskeskus 14

17 Liitteet Liite 1 Poliittinen julistus pohjoisen ulottuvuuden politiikasta kuten haavoittuvaan ympäristöön, terveys- ja sosiaalikysymyksiin sekä alkuperäiskansoja koskeviin kysymyksiin; Euroopan unioni, Islannin tasavalta, Norjan kuningaskunta ja Venäjän federaatio, jotka pidetyssä ministerikokouksessa hyväksytyt pohjoisen ulottuvuuden suuntaviivat, 3. Vahvistavat olevansa valmiit edistämään pyrkimyksiä, joiden avulla taataan, että pohjoisen ulottuvuuden politiikka johtaa konkreettisiin ja käytännöllisiin toimiin tavoitteena saavuttaa todellisia tuloksia ottaen huomioon tarpeen pyrkiä synergiaan muiden alueellisen ohjelmien ja hankkeiden kanssa; laajan maantieteellisen määritelmän Euroopan arktisilta ja subarktisilta alueilta Itämeren etelärannoille, mukaan lukien sen läheisyydessä olevat maat, sekä idästä Luoteis-Venäjältä länteen Islantiin ja Grönlantiin, taloudellista keskinäisriippuvuutta, yhteistä kulttuuriperintöä, yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia saada yhdessä hyötyä eräällä maailman kehittyneimmistä alueista, hyvinvoinnista, kestävästä kehityksestä ja väestön hyvinvoinnista sekä lupauksensa luoda suotuisat olosuhteet alueen kehittymiselle ja kaikkia osapuolia hyödyttävän Pohjois-Euroopan monenkeskisen yhteistyön vahvistamiselle edelleen, mukaan lukien rajat ylittävä ja alialueellinen yhteistyö, ja neuvoston, Barentsin euroarktisen neuvoston, Itämeren maiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa tehtävää monenkeskistä yhteistyötä, 4. Tunnustavat yleisenä sääntönä pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden yhteisrahoituksen periaatteen ja, milloin tarkoituksenmukaista, rahoituksen muista lähteistä, mukaan lukien kansainväliset rahoituslaitokset; 5. Vahvistavat valmiutensa tehdä yhteistyötä kaikkien kansainvälisten, alueellisten, alialueellisten ja paikallisten järjestöjen, toimielinten ja muiden toimijoiden kanssa, mukaan lukien elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt, jotka ovat valmiita myötävaikuttamaan alueen kehitykseen; 6. Ilmaisevat halukkuutensa jatkaa ja kehittää edelleen yhteistyötä olemassa olevien kahden pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden puitteissa pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus (NDEP) ja pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus (NDPHS) ja tutkia mahdollisuuksia soveltaa kumppanuusmallia muille aloille. Tässä yhteydessä ne pyytävät pohjoisen ulottuvuuden korkeita virkamiehiä tutkimaan pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden suotavuutta ja tutkimaan yhteistyön tehostamista energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla kutsuen tähän mukaan myös asiantuntijoita ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia; 1. Ilmoittavat sitoutuvansa vakaasti aktiiviseen yhteistyöhön pohjoisen ulottuvuuden politiikan puitteissa hyvän naapuruuden, tasa-arvoisen kumppanuuden, yhteisvastuun ja avoimuuden pohjalta; 2. Vahvistavat halunsa tehdä pohjoisen ulottuvuuden politiikasta EU:n ja Venäjän neljän yhteisen alueen alueellisen ilmentymän, jossa Islanti ja Norja ovat täysivaltaisia osallistujia kohdistaen myös huomionsa pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin, 7. Panevat merkille Venäjän federaation esittämän hankelistan mahdollista toimeenpanoa varten pohjoisen ulottuvuuden puitteissa; 8. Suhtautuvat myönteisesti eri ryhmien ja toimielinten aikomukseen osallistua pohjoisen ulottuvuuden puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön ottaen huomioon muun muassa ehdotetun pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisen foorumin; Hyväksyvät pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirjan, joka tulee olemaan käytännön toimeenpanon perusta. 15

18 Liite 2 Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja 1. Johdanto 1. Pohjoinen ulottuvuus kattaa laajan maantieteellisen alueen Euroopan arktisilta ja subarktisilta alueilta Itämeren etelärannikolle, mukaan lukien sen läheisyydessä sijaitsevat maat, ja Luoteis-Venäjältä idässä Islantiin ja Grönlantiin lännessä. 2. Pohjoinen ulottuvuus keskittyy enenevässä määrin Luoteis-Venäjään, joka on suurin tämän politiikan kattamista alueista, ja sen koko pohjoisen ulottuvuuden alueelle tuomiin erityisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. 3. Itämeri ja Kaliningrad, jolle sen erityinen maantieteellinen sijainti tuo kehittymismahdollisuuksia, samoin kuin laajat arktiset ja subarktiset alueet mukaan lukien Barentsin alue, kuuluvat pohjoisen ulottuvuuden politiikan painopistealueisiin. B) Pohjoisessa toimivat kansainväliset rahoituslaitokset, erityisesti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden investointipankki (NIB) ja Maailmanpankki (IBRD), jotka toiminnallaan tukevat politiikkaa ja kaikki muut kansainväliset rahoituslaitokset, jotka saattavat tulevaisuudessa toteuttaa ohjelmia alueella. C) Muut Euroopan unionin ja muiden pohjoisen ulottuvuuden kumppanien instituutiot ja toimielimet. 7. Muita pohjoisen ulottuvuuden toimijoita ovat mm.: Itämeren ja Barentsin alueen alueelliset ja alialueelliset järjestöt ja komiteat, alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt (mukaan lukien erityisesti alkuperäiskansojen järjestöt), yliopistot, tutkimuskeskukset ja liike-elämän ja ammattijärjestöjen yhteisöt jne. 8. Valko-Venäjää voitaisiin kannustaa osallistumaan asiantuntijatason yhteistyöhön pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. 4. Nykyinen kehysasiakirja on kumppanien yhteinen saavutus. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanit tunnustavat, että niiden yhteistyökehystä voidaan viedä eteenpäin vain kumppanuuden hengessä ja keskinäisen luottamuksen pohjalta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka on tästä lähtien yhteinen hanke ja siitä kannetaan yhteinen vastuu. Se auttaa takaamaan, että Pohjois-Eurooppaan ei synny jakolinjoja. 9. USAn ja Kanadan tarkkailija-aseman kautta pohjoinen ulottuvuus luo myös puitteet vahvistaa pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden transatlanttista yhteistyötä maailman pohjoisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä. Muitakin kiinnostuneita maita voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina. 3. Tavoitteet 2. Toimijat 5. Pohjoisen ulottuvuuden kumppaneita ovat Euroopan unioni, Islanti, Norja ja Venäjän Federaatio. 6. Muita osallistujia ovat: 10. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteena on luoda yhteinen kehys vuoropuhelun ja konkreettisen yhteistyön edistämiselle, vakauden, hyvinvoinnin ja tehokkaamman taloudellisen yhteistyön vahvistamiselle, taloudellisen integraation ja kilpailukyvyn edistämiselle ja kestävälle kehitykselle Pohjois-Euroopassa. A) Pohjoisen alueelliset neuvostot: Kaikki neljä pohjoisen alueellista neuvostoa erilaisine jäsenkokoonpanoineen kartoittavat kehitysja yhteistyötarpeita omilla alueillaan ja tukevat hankkeiden toimeenpanoa eri tavoin. 11. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka pyrkii siihen, että kumppanit ja osallistujat täydentäisivät toisiaan. Pohjoinen ulottuvuus vahvistaa alueellista yhteistyötä parantamalla Pohjois-Euroopan alueellisten järjestöjen synergioita välttäen samalla mahdollisia päällekkäisyyksiä, ja helpottaa ihmisten välistä yhteydenpitoa. Pohjoinen ulottuvuus maksimoi käytettävissä olevien inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen käytön alueella ja takaa, että niitä käytetään kaikkein tehokkaimmalla tavalla. Parhaista ongelmanratkaisukäytännöistä ja tavoista vastata haasteisiin luodaan esimerkkitapauksia. 16

19 12. Pohjoisen ulottuvuuden kehyspolitiikka keskittyy yhteistyöaloille, joilla alueellinen ja alialueellinen painotus tuo lisäarvoa. Painopiste asetetaan tuloshakuisille ehdotuksille, jotka hakevat tukea Euroopan unionilta ja kansallisilta rahoitusinstrumenteilta, kansainvälisiltä ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta samoin kuin yksityiseltä sektorilta. Kansallisia ja alueellisia kehitysohjelmia kunnioitetaan ja edistetään: kaikki uudet aloitteet täydentävät kansallisten ja alueellisten viranomaisten pyrkimyksiä asianomaisilla alueilla. 13. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka on luonteeltaan läpinäkyvää ja avointa kaikkia toimijoitaan kohtaan ja se ottaa asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaatteen. Se perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin periaatteisiin, kuten hyvään hallintoon, läpinäkyvyyteen ja osallistumiseen, kestävään kehitykseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksiin, kulttuurin monimuotoisuuteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, oikeudenmukaisiin työolosuhteisiin ja yritysten yhteiskuntavastuuseen, syrjimättömyyteen ja alkuperäiskansojen suojeluun, ja tukee kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten instituutioiden edelleen vahvistamista. 14. Pohjoinen ulottuvuus on EU:n ja Venäjän välisen neljän yhteisen alueen alueellinen ilmentymä. Venäjä ja Euroopan unioni tekevät pohjoisen ulottuvuuden politiikasta läpileikkaavan aiheen ja tarvittaessa välineen, jonka avulla yhteisten alueiden tiekarttoja toteutetaan; Islanti ja Norja osallistuvat täysimääräisesti asioihin, jotka koskevat pohjoista ulottuvuutta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tulee käsittelemään edelleen joitakin tavoitteita, joilla on erityistä painoarvoa pohjoisen kannalta, kuten sen haurasta ympäristöä, alkuperäiskansojen asioita, kulttuurin monimuotoisuutta, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia jne. 15. Rajat ylittävä yhteistyö on läpileikkaava teema, joka tuo lisäarvoa alialueellisella ja kansallisella tasolla vahvistaen kestävää alueellista kehitystä, kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa ja kansalaisten välistä yhteydenpitoa. Samalla pidetään mielessä kehitys, jota on tapahtunut kohti Pietarin huippukokouksessa toukokuussa 2003 määrättyä pitkän ajan tavoitetta viisumivapaasta matkustamisesta Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Islanti ja Norja tukevat tätä tavoitetta suhteissaan Venäjään. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka kannustaa kunnallisia ja alueviranomaisia maa- ja merirajan kummallakin puolella ryhtymään konkreettisiin yhteisen edun mukaisiin yhteistyöhankkeisiin. 16. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka pyrkii parantamaan ihmisten ja tavaroiden rajanylitysolosuhteita. Tämä helpottaa taloudellista yhteistyötä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. 17. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tukee yhteistyötä myös sellaisten alueiden välillä, joilla ei ole keskenään välitöntä kansallista maa- tai merirajaa. Täten pohjoinen ulottuvuus tukee alue- ja keskushallintotason rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä yhtenä alueellista kehitystä edistävistä välineistä. 18. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka edistää yhteistyötä alueen kaupunkialueiden välillä, jotta saataisiin aikaan vahva kaupunkiverkosto ja hyvin toimiva aluerakenne helpottamaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen alueen kehittämistä. 4. Painopistealueet 19. Edellä olevan 14 kappaleen mukaisesti on sovittu seuraavista pohjoisen ulottuvuuden painopistealueista: sijoitusten, tullimenettelyjen, pienten ja keskisuurten yritysten, liike-elämän, innovaatioiden, toimivien työmarkkinoiden, rahoituspalvelujen, infrastruktuurin, energian, maatalouden, metsätalouden, kuljetusten ja logistiikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan edistäminen. välisen yhteydenpidon helpottaminen, rajahallinnon kehittäminen, hyvä hallinto, oikeusjärjestelmän ja oikeudellisen yhteistyön tehokkuuden kehittäminen rikos- ja siviiliasioissa, taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, ihmiskauppa, huumekauppa, laiton maahanmuutto ja muu rajat ylittävä rikollisuus. lisääntyvä tutkimuksen ja koulutuksen vaihto-ohjelmiin liittyvä yhteistyö, nuorisopolitiikka, ihmisten välisen yhteydenpidon edistäminen, kulttuuri- ja talouselämän yhteydet, alueellisen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin ja -perinnön näkyvyys. mukaan lukien ydin- ja muihin saasteisiin liittyvien uhkien vähentäminen, meriturvallisuus, Itämeren ja Barentsin meren merellisen ympäristön suojelu, luonnon monimuotoisuus, metsät, kalakannat ja 17

20 arktisten ekosysteemien suojelu; yhteistyö vesipolitiikan alalla, ilmastonmuutos, ympäristölainsäädäntö ja hallinnon kapasiteetin vahvistaminen. 2 lukien tarttuvien tautien ja elämäntapasairauksien ehkäisyn edistäminen ja yhteistyön edistäminen terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. 5. Institutionaaliset järjestelyt 20. Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokouksiin osallistuvat ulkoministeri- tai vastaavalla tasolla neljä kumppania, Euroopan unionin jäsenvaltiot/komissio, Islanti, Norja ja Venäjän Federaatio. Kokouksia pidetään joka toinen vuosi kumppanien sopimassa paikassa. Kumppanit voivat sopia ylimääräisen ministerikokouksen koolle kutsumisesta milloin tahansa. 21. Pohjoisen ulottuvuuden virkamieskokouksia pidetään samassa kokoonpanossa kuin ministeritason kokouksia aina kun on tarpeellista tai ainakin niinä välivuosina, jolloin ministerikokous ei kokoonnu. 22. Kumppaneita, tarkkailijoita ja osallistujia kutsutaan sekä ministeri- että virkamieskokouksiin. Muut toimijat voivat osallistua erityiskutsusta. 23. Ministerikokousten tehtävänä on antaa poliittista ohjausta ja valvoa pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanoa. Pohjoisen ulottuvuuden kehykseen kuuluvien kokousten asialistat valmistellaan neuvotellen pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden kesken. Ministeri- ja virkamieskokouksilla voi olla erityinen keskusteluteema, josta on sovittu asialistan yhteydessä. 24. Jatkuvuuden takaamiseksi 20 ja 21 kappaleissa mainittujen kokousten välisenä aikana perustetaan asiantuntijatason ohjausryhmä, joka koostuu Euroopan unionin, Islannin, Norjan ja Venäjän Federaation edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu tavallisesti kolme kertaa vuodessa kumppanien sopimassa paikassa ja siten, että vältetään päällekkäisyydet edellä mainittujen ministeri- ja virkamieskokousten kanssa. Muita kiinnostuneita neuvostoja, elimiä ja järjestöjä voidaan kutsua kokouksiin pohjoisen ulottuvuuden kumppanien sopimuksen pohjalta. 6. Hanketoteutus ja seuranta 25. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanit suosivat kumppanuusmallia, erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta (NDEP), tehokkaana keinona järjestää hankkeiden käytännön toteutus sovituilla painopistealueilla. Kaikkien uusien kumppanuuksien tulisi nauttia pohjoisen ulottuvuuden kumppanien tukea, niillä tulisi olla varmistettuna alusta lähtien tarkoituksenmukainen rahoitus, niiden tulisi olla johdon suhteen itsenäisiä ja täydentää kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä kuten 12 kappaleessa kuvataan. 26. Kumppanuuksien lisäksi ulkoministeri- tai virkamieskokoukset voivat hyväksyä realistisen lukumäärän teemoja ja konkreettisia hankkeita sovituilla painopistealueilla yksityiskohtaisine rahoitusja toimintaparametreineen. Ne toteutetaan pohjoisen ulottuvuuden kehyksessä yhteisrahoituksen periaatteisiin nojautuen edellyttäen, että ne saavat tukea pohjoisen ulottuvuuden kumppaneilta. Kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisten rahastojen mukanaolo olisi mitä toivottavinta. 27. Ohjausryhmä pitää itsensä ajan tasalla sovittujen hankkeiden toteuttamisesta. Hankeseuranta muodostaa myös pohjan 28 kappaleessa määrätylle raportoinnille. 7. Tiedonvälityksen keinot 28. Jatkuva tiedonkulku on pohjoisen ulottuvuuden politiikan olennaisimpia elementtejä. Ohjausryhmä valmistelee toimintaraportin ennen jokaista ulkoministerikokousta. 29. Pohjoisen ulottuvuuden tietojärjestelmään, joka sijaitsee Euroopan komission ulkosuhdeosaston (Relex) sivustolla, kootaan pohjoisen ulottuvuuden kumppanien lähettämien tietojen perusteella päivitetyt ja yhteensovitetut tiedot hankkeista, jotka on toteutettu pohjoisen ulottuvuuden kehyksen puitteissa. Muut osallistujat voivat toimittaa tietoja esitettäväksi omalla valtuutuksellaan, mikäli mikään kumppani ei sitä vastusta. Kaikki sivulla esillä oleva lisämateriaali, joka esitetään pohjoisen ulottuvuuden kumppanien yhteisenä mielipiteenä, edellyttää ohjausryhmän hyväksyntää. 18

21 8. Rahoitus 30. Yleissääntönä on pohjoisen ulottuvuuden kumppanien ja tarvittaessa kansainvälisten ja yksityisten rahoituslaitosten yhteisrahoituksen periaate. Pohjoisen ulottuvuuden toimia toteuttavat eri toimijat ja niitä rahoitetaan eri lähteistä, mukaan lukien olemassa olevista ja tulevista Euroopan unionin rahoitusinstrumenteista ja -ohjelmista, kansallisista budjeteista, kansainvälisistä alueellisista organisaatioista, kansainvälisistä rahoituslaitoksista, alueellisista ja paikallisista julkisista järjestöistä, muista julkisista elimistä, kuten yliopistoista, sekä yksityisistä lähteistä mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan taholta. Pohjoinen ulottuvuus kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin ongelmiin, jotka syntyvät erilaisten rahoitusinstrumenttien käytöstä alueellisessa ja rajat ylittävässä yhteistyössä. 9. Arviointi 31. Tämä pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehysasiakirja on pysyväisluonteinen. Sitä voidaan kuitenkin tarkistaa tarpeen vaatiessa. Kaikkien pohjoisen ulottuvuuden toimijoiden tulisi toimittaa arvionsa pohjoisen ulottuvuuden ministeri- ja virkamieskokouksiin tarkistusten helpottamiseksi. 2 HELCOMin, Baltic 21:n ja alueellisten neuvostojen työtä arvostetaan. Liite 3 Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ( NDEP ) ympäristöhankkeet (tilanne joulukuussa 2011) Hanke Kokonaisinvestointi NDEP-rahoitus Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo 193,6 milj. 5,8 milj. Pietarin tulvapato 2000 milj. 1 milj. Pietarin pohjoisen puhdistamon lietteenpolttolaitos 90,4 milj. 6,35 milj. Leningradin alueen kunnallinen kehittämishanke 23,2 milj. 4 milj. Komin kunnallinen kehittämishanke 31,8 milj. 6,035 milj. Kaliningradin kaukolämpöhanke 21,8 milj. 7,3 milj. Arkangelin kunnallinen vesihuoltohanke 25,5 milj. 8,2 milj. Novgorodin kunnallinen kehittämishanke 23 milj. 3 milj. Pietarin Nevan suorien jätevesipäästöjen sulkemishanke 563 milj. 24 milj. Kaliningradin vesi- ja ympäristöhanke 110 milj. 10 milj. Vologdan kunnallinen vesihanke 20 milj. 5,18 milj. Kaliningradin hankehallintayksikkö 3,8 milj. 3 milj. Sosnovyi Borin jätevedenpuhdistamohanke 3,3 milj. 0,5 milj. Leningradin alueen maatalouden kuormituksen vähentäminen, hankehallintayksikkö 3,5 milj. 2 milj. Petroskoin vesi- ja jätevesihanke 32 milj. 5 milj. Pietarin pienet jätevedenpuhdistamot 16 milj. 3,75 milj. Petroskoin jätehuoltohanke 8,5 milj. 1,5 milj. Pihkovan vesi- ja jätevesihanke 27,4 milj. 6,5 milj. Murmanskin vesi- ja jätevesihanke 30,1 milj. 6 milj. Vitebskin jätevedenpuhdistamohanke 21,1 milj. 2 milj. Grodnon vesi- ja jätevesihanke 21,1 milj. 2 milj. Brestin vesi- ja jätevesihanke 18,4 milj. 2 milj. Vologdan kaukolämpöhanke 17,8 milj. 2 milj. Novgorodin kaukolämpöhanke 23,3 milj. 1 milj. Hatshinan kaukolämpöhanke 4,04 milj. 0,5 milj. Hatshinan jätevedenpuhdistamohanke 2,52 milj. 0,39 milj. Tihvinän jätevedenpuhdistamohanke 1,35 milj. 0,25 milj. Viipurin jätevedenpuhdistamohanke 6,55 milj. 1,25 milj. 19

22 Liite 4 Lyhenteet AC Arctic Council NDBC Northern Dimension Business Council Arktinen neuvosto Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto BEAC Barents Euro-Arctic Council NDEP Northern Dimension Environmental Partnership Barentsin euroarktinen neuvosto Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus BRC Barents Regional Council NDI Northern Dimension Institute Barentsin alueneuvosto Pohjoisen ulottuvuuden instituutti BSSSC Baltic Sea States Subregional Co-operation NDPC Northern Dimension Partnership on Culture Itämeren valtioiden alueidenvälinen yhteistyö Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus CBSS Council of the Baltic Sea States NDPHS Northern Dimension Partnership in Itämeren valtioiden neuvosto Public Health and Social Well-being Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- EBRD European Bank for Reconstruction and ja terveyskumppanuus Development Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki NDPTL Northern Dimension Partnership on Transport and Logistics EIB European Investment Bank Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- Euroopan investointipankki ja logistiikkakumppanuus ENPI CBC European Neighbourhood and Partnership NEFCO Nordic Environment Finance Corporation Instrument, cross-border cooperation Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Euroopan unionin raja-alueyhteistyöohjelmat NIB Nordic Investment Bank EU Euroopan unioni Pohjoismaiden investointipankki HELCOM Helsinki Commission, Baltic Marine PU Pohjoinen ulottuvuus Environment Protection Commission Itämeren suojelukomissio Tacis Technical Assistance to the Commonwealth of Independent States ILO International Labour Organization Euroopan unionin entisen Neuvostoliiton maille Kansainvälinen työjärjestö suunnattu avustusohjelma INTERREG Euroopan unionin alueiden välinen yhteistyöohjelma UNAIDS Joint United Nations Programme on HIV and AIDS Yhdistyneiden kansakuntien HIV/AIDS-ohjelma IOM International Organization for Migration WHO World Health Organization Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö Maailman terveysjärjestö NCM Nordic Council of Ministers Pohjoismaiden ministerineuvosto 20

23

24 ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) puh: fax: sähköposti: