PROSESSIEN ANALYSOINTI JA OPTIMOINTI SEKÄ RESURSOINTI-TYÖKALUN TOTEUTUS HUB logistics Finland Oy

Maria Ladygina PROSESSIEN ANALYSOINTI JA OPTIMOINTI SEKÄ RESURSOINTI-TYÖKALUN TOTEUTUS HUB logistics Finland Oy Opinnäytetyö Liiketoiminnan Logistiikka 2018

Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Maria Ladygina Tradenomi (AMK) Syyskuu 2018 Opinnäytetyön nimi Prosessien analysointi ja optimointi sekä resursointi-työkalun toteutus Toimeksiantaja 64 sivua 7 liitesivua HUB logistics Oy / Aleksi Kantola Ohjaaja Raimo Päivärinta Tiivistelmä Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona HUB logistics Oy:lle. Työntutkimus keskittyi HUB logistics Packaging Oy:n toimintaan Kotkassa. Opinnäytetyön aiheena on prosessien analysointi ja optimointi sekä resursointi-työkalun toteutus. Aihe on rajattu yhdessä toimeksiantajan kanssa käsittelemään sahaus- sekä kasausprosesseja. Yrityksen käytössä olevassa toiminnanohjausjärjestelmässä ei ole sellaista ominaisuutta, josta voitaisiin saada ajat tehtäville prosesseille. Kyseisiä aikoja tarvitaan resursointi-työkalun rakentamiseksi. Työntutkimuksen tarkoituksena on siis selvittää prosessien ajat, joiden avulla pystytään rakentamaan resursointi-työkalu. Tämä opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena eli laadullisena toimintatutkimuksena. Tutkimustyössä käytetyt tutkimusmenetelmät ovat havainnointi, videointi, avoimet haastattelut sekä MOST-analyysit. Työntutkimuksessa kerrotaan, kuinka kyseisten tutkimusmenetelmien avulla on saatu tutkimustuloksia ja kuinka saatuja tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa. Teoreettisessa osiossa käsitellään mm. miten prosessit toimivat ja kuinka niitä kehitetään ja mitataan. Myös toimitusketjun hallintaa, laadun merkitystä yritykselle ja käytettävien menetelmien käsitteitä tarkastellaan. Tutkimustulokset voivat osoittautua tärkeiksi HUB logistics Oy:n prosessien kehittämisen onnistumiselle. Työntutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja pätevinä, joten niitä voidaan jalostaa tulevissa kehitystöissä. Tutkimustyössä ilmenevistä huomioista ja kehitysideoista on myös apua organisaation jatkuvaan prosessien kehitykseen. Asiasanat prosessi, resursointi-työkalu, MOST-analyysi, laatu, toimitusketju

Author (authors) Degree Time Maria Ladygina Bachelor of Business Administration September 2018 Thesis title Process analysis and optimization and implementation of a resourcing tool Commissioned by HUB logistics Oy / Aleksi Kantola 64 pages 7 pages of appendices Supervisor Raimo Päivärinta Abstract This thesis was commissioned by HUB logistics Oy. The study focused on the operation of HUB logistics Packaging Oy in Kotka. The objective of this thesis is to analyze and optimize processes and implement a resourcing tool. The topic was limited together with the commissioner to sawing and assembling processes. The ERP system which the company uses does not have a feature to determine timelines for processes which must be completed. Such timelines are needed to develop a resourcing tool. The purpose of the study was to determine timelines for processes which can be used to develop the resourcing tool. This thesis was made as a qualitative practice-based examination. Research methods used in this study are observation, filming, open interviews and MOST- analyses. The study describes how results are obtained through these methods and how the results could be utilized in the future. The theoretical part describes how processes work and how they are developed and measured. Also, supply chain management and the importance of quality for the company as well as the concepts of methods used are inspected. The results may prove important for the success of process development at HUB logistics Oy. The results can be considered reliable and valid, so they most likely can be processed in future development work. Considerations and development ideas in this thesis will also help the organization's ongoing process development. Keywords process, resourcing tool, MOST- analysis, quality, supply chain

SISÄLLYS TERMILUETTELO 1 JOHDANTO... 8 2 TYÖNTUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE... 9 3 TYÖNTUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 11 3.1 Tutkimustehtävät ja -menetelmät... 11 3.2 Teoreettinen viitekehys... 13 3.3 Työntutkimuksen luotettavuus... 14 4 TOIMITUSKETJU... 15 4.1 Toimitusketjun hallinta... 15 4.2 Toimitusketjun kehittäminen... 16 5 LAADUN MERKITYS YRITYKSELLE... 17 5.1 Laadun kehittäminen... 18 5.2 Laadunhallintajärjestelmä... 19 6 PROSESSIT... 20 6.1 Prosessien kehittäminen... 21 6.2 Prosessimittarit... 22 7 TYÖNTUTKIMUS... 23 7.1 Työntutkimuksen käsitteitä... 23 7.2 Työnmittausmenetelmät... 26 7.2.1 Havainnointitutkimus... 27 7.2.2 Liikeaikatutkimus... 27 8 TOIMEKSIANTAJA HUB LOGISTICS OY... 30 9 HUB LOGISTICS PACKAGINGIN PROSESSIT... 32 9.1 Työntutkimuksessa tutkittavat tuotteet... 32 9.2 Prosessien kuvaus... 34 9.2.1 Sahauksen työvaiheet... 34 9.2.2 Kasauksen työvaiheet... 37

9.2.3 Pakkauksen työvaiheet... 38 10 TYÖNTUTKIMUKSEN TULOKSET... 38 10.1 Havainnointitutkimuksen tulokset... 39 10.2 Liikeaikatutkimuksen tulokset... 41 10.2.1 Sahaus työvaiheiden tulokset... 41 10.2.2 Kasaus työvaiheiden tulokset... 45 10.3 Haastattelutulokset... 46 10.4 Resursointi-työkalun toteutus... 47 10.5 Resursointi-työkalun testaus... 48 10.6 Kehitysideat... 49 11 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 50 11.1 Työntutkimustulosten arviointi... 51 11.2 Yhteenveto... 51 LÄHTEET... 53 KUVALUETTELO LIITTEET Liite 1. MOST-pohja Liite 2. Resursointi-työkalu Liite 3. Teollisuuspuiston kartta Liite 4. Yhteenveto Liite 5. Prosessikaavio Liite 6. Huomautuksia ja kehitysideoita Liite 7. Historiadatataulukko

TERMILUETTELO APUAIKA Aika, joka kuluu työn kannalta pakollisten aputehtävien suorittamiseen (Tiihonen ym. 2011, 30). ELPYMINEN Elpyminen tarkoittaa palautumista työstä johtuvasta kuormituksesta. Kuormitus aiheutuu työtehtävän olosuhdetekijästä, raskaudesta, työasennosta yms. (Tiihonen ym. 2011, 30.) INTRANET Organisaation käytössä oleva sisäinen lähiverkko (Sakki 2003,183). MAKRO Makro on Excelissä toimiva ohjelma, joka käynnistyessään suorittaa ennalta määritellyn toimenpidesarjan (Excel-käyttäjän käsikirja, 161). MOST Maynard Operation Sequence Technique eli MOST on yhdenmukainen mittaustapa työvaiheille (HUB logistics 2018a). NAV Toiminnanohjausjärjestelmä Microsoft Dynamics NAV. PIT Process Intelligence Tool on työnjohdolle suunniteltu kehitys ja resursointityökalu, joka laskee päivä- viikkokohtaisen resursointitarpeen sekä tasapainotuksen eri prosesseille (HUB logistics 2018b). PIVOT Excel-työkalu, jonka avulla saa aikaiseksi informatiivisia taulukoita ja diagrammeja kertaluontoiseen analysointiin ja toistuvaan seurantaan (Excel-käyttäjän käsikirja, 127).

PROSESSI Prosessi on joukko toisiinsa liittyviä toimintoja, joiden perusteella saadaan aikaiseksi jonkunlainen tulos (Sakki 2009, 15). TOIMITUSKETJU Toimitusketju on tavaroita tai palveluita toimittavien yritysten muodostama verkosto (Sakki 2003, 20).

8 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii HUB logistics Oy. Tutkimustyö on tehty yrityksen Kotkan, Karhulan Teollisuuspuistossa sijaitsevassa toimipisteessä HUB logistics Packaging Oy:ssä. Toimeksiantajani haki opinnäytetyöntekijää koulun kautta. Opintoni olivat hyvässä vaiheessa sekä aihe oli mielenkiintoinen, joten tartuin tilaisuuteen ja hain paikkaa. Saatuani paikan aloitin työnteon melkein heti. Työntutkimuksen aihe on yritykselle ajankohtainen, sillä yrityksen käytössä olevassa toiminnanohjausjärjestelmässä on puutteita. Ongelmana on, ettei järjestelmästä näe prosessien työaikoja eikä myöskään henkilöstöresursseja halutulle ajanjaksoille. Toimeksiantajan tavoitteena on hankkia sellainen työkalu, jolla pystytään ennakoimaan tulevaa työkuormaa sekä arvioimaan henkilöstöresurssit seuraaville päiville. Työntutkimuksessa tutustun tutkittaviin sahauksen ja kasauksen työtehtäviin mm. haastattelemalla työnjohtoa ja työntekijöitä, kuvaamalla prosessien työvaiheet videolle sekä teen tarvittavat mittaukset. Tarkoituksena on tehdä toimeksiantajan tarpeiden mukainen resursointi-työkalu. Työntutkimus on toimeksiantajalle hyödyllinen, sillä työntutkimuksen avulla autan työnjohtoa selvittämään mm. prosessien kehittämiskohteet sekä todellisen työmäärän tarpeen tehokasta tuotannon hallintaa varten. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys kulkee rinnakkain tutkimustyöni kanssa koko opinnäytetyöni ajan. Teoreettisen viitekehyksen aiheet on valittu yhdessä toimeksiantajan kanssa, jotta tutkimustyöstä tulisi varmasti yhtenäinen. Aluksi kerron toimitusketjun hallinnasta ja kehittämisestä sekä siitä, kuinka laatu vaikuttaa yrityksen toimintaan. Tämän jälkeen käsittelen yleisesti prosessi-käsitettä sekä prosessien hallintaa ja kehittämistä. Opinnäytetyöni on osana suurempaa tutkimustyötä, joten kerron myös teoreettisesti käyttämistäni työntutkimusmenetelmistä.

9 2 TYÖNTUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE HUB logistics Packaging Oy:llä on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä Microsoft Dynamics NAV. Se on talouden- ja tuotannonohjauksen järjestelmä (Mavisystem). Tutkimusongelmana on se, ettei organisaation käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä anna kaikkia tarvittavia tietoja prosesseista ja niiden ajoista. Tämä vaikeuttaa henkilöstöresurssien suunnittelua. Tämän takia yritys haki Kotkan toimipisteeseen opinnäytetyöntekijää, joka katsoo asiaa ulkopuolisen silmin ja auttaa ratkaisemaan ongelman. Työ rajattiin heti alkukättelyssä, joten pääpiirteittäin työn tavoite oli tiedossa ennen työntutkimuksen aloittamista. Työntutkimuksen tarkoitus on tutkia prosesseja ja kuvata erilaisten häkkien ja merilaatikoiden sahausta ja kasausta, jonka jälkeen tehdään jokaisesta tutkittavasta prosessista MOST-analyysi. En ole ennen opinnäytetyön aloittamista tehnyt MOST-analyysejä, joten toimeksiantaja järjestää ensimmäiselle työntutkimusviikolle kolmipäiväisen MOST-koulutuksen. Koulutuksessa käsiteltiin teoriaa sekä käytännön harjoittelua. Tarkoituksena tutkimustyössäni on rakentaa resurssi-työkalu MOST-analyysien sekä NAV-toiminnanohjausjärjestelmästä saadun työjonon avulla. Työntutkimuksen suorittamisen haasteena on se, että pitää osata soveltaa, kuinka selvittää ongelmia sekä millä muilla tavoilla saadaan selville tarvittavat tiedot. Kuvassa 1 on tarkennettu, kuinka työntutkimusta rajattiin, eli mitä asioita opinnäytetyössäni tulen tutkimaan. Kuva 1. Työntutkimuksen rajaus

10 Työntutkimuksen tavoitteena on myös selvittää prosessien kokonaisrakenne ja auttaa löytämään prosessien kehittämiskohteet, auttaa työnjohtoa tasapainottamaan työkuormitusta työtekijöiden kesken sekä selvittää todellinen työmäärän tarve tehokasta tuotannonhallintaa varten. Tarkastelen myös taloudellisesta näkökulmasta työn ja työmenetelmän kustannusvaikutuksia, joiden perustella voidaan selvittää muun muassa lisäarvoa tuottavat, kustannus- ja laatuongelmia aiheuttavat työt sekä tuotannon toistuvat, pitkäaikaiset, paljon työtä ja materiaalin siirtoa vaativat työt. Selvitän myös teknologisesta näkökulmasta mm. uuden tekniikan hyödyntämismahdollisuudet sekä uusien välineiden ja prosessien mahdollisuudet. Työntekijän näkökulmasta selvitän, onko työssä väsyttäviä, vaarallisia tai epäkäytännöllisiä työvaiheita. Työntutkimuksessa vastaan seuraaviin johdatteleviin alakysymyksiin: 1. Miten voidaan vähentää kustannuksia ja laatuongelmia aiheuttavia töitä? 2. Voidaanko työmenetelmiä/prosesseja kehittää turvalliseksi ja vähemmän kuormittaviksi? 3. Voidaanko työvaihekohtaisia aikoja lyhentää? 4. Miten koneiden käyttöastetta voidaan nostaa? 5. Voidaanko läpimenoaikaa lyhentää? 6. Voidaanko tuotteiden valmistettavuutta parantaa? 7. Kuinka voidaan vähentää epäkäytännöllisiä työvaiheita? 8. Onko prosessien sisällä olevien työvaiheiden työkuormat epätasaisia? Työntutkimukseni avulla pyrin myös löytämään tietoja, joiden avulla pystyttäisiin selvittämään, millainen on organisaation työn suunnittelu. Miten kehitetään toimintoja, jos löytyy puutteita? Kuinka hyvin suunniteltu työ vaikuttaa koko organisaatioon?

11 3 TYÖNTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Työntutkimuksen ensimmäinen vaihe on yleensä tutkittavan työkokonaisuuden havainnointi sekä sen kuvaaminen. Käytettäviä työmenetelmiä kartoitetaan, jonka jälkeen niitä kehitetään ja vakiinnutetaan. (Tiihonen ym. 2011, 6.) Opinnäytetyöni tutkimustyyppi on toimintatutkimus. Se on kvalitatiivinen eli laadullisen tutkimuksen muoto. Toimintatutkimuksen tavoite on saada ongelmaan ratkaisu ja sitä kautta muutos. Toimintatutkimuksen toteuttaja toimii tavallaan jonkunlaisena muutosagenttina yrityksessä. Toimintatutkimus on kuitenkin enemmän kuin perinteinen laadullinen tutkimus, sillä sen tavoitteena on muutos. Täten voidaan sanoa, että toimintatutkimus alkaa siitä, mihin perinteinen laadullinen tutkimus loppuu. (Kananen 2009, 23 24.) 3.1 Tutkimustehtävät ja -menetelmät Opinnäytetyön ongelmanratkaisussa käytetään yleensä erilaisia menetelmiä. Ensin on määriteltävä tarvittava tieto, jonka jälkeen on määriteltävä tiedon lähteet sekä kuinka tietoa hankitaan ja miten sitä voidaan jalostaa aineiston analysointimenetelmissä niin, että ongelman ratkaisu löytyy. (Kananen 2015. 29-30.) Toimintatutkimuksessa kuuluu käyttää havainnointia yhtenä tiedonkeruumenetelmänä, sillä kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä ovat havainnoinnin eri muodot (Kananen 2009. 25). Työntutkimuksessani aineistoa kerätään mm. havainnoimalla ja haastattelemalla. Lisäksi toimeksiantajan antaman toimeksiannon mukaan tuotetaan MOST-analyysit tutkittavista prosesseista, jonka jälkeen saaduista tiedoista rakennetaan resursointi-työkalu, joka näyttää todellisen työmäärän tarpeen. Työkalu tarvitsee NAV-toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan työjonon tiedot toimiakseen, joten on myös selvitettävä kuinka työkalu voidaan rakentaa. Havainnointi on laadullisen tutkimuksen menetelmä ja sillä voi tutkia fyysisiä kohteita, tapahtumia tai jonkin asian käyttäytymistä. Havainnoinnilla voidaan tutkia ja mitata sitä, toimivatko ihmiset niin kuin vaikkapa tutkimuksiin vastatessa sanovat toimivansa. Havainnointia voidaan käyttää silloin kun tarvitaan

12 suoraa ja aitoa tietoa luonnollisesta ympäristöstä. (Hirsjärvi ym. 2009, 212 217.) Havainnointi sekä haastattelun käyttötilanteet vaihtelevat, sillä havainnointi sopii tiettyihin tilanteisiin paljon paremmin kuin haastattelu. Voi käydä myös niin, että havainnointi on ainut mahdollinen aineistokeruumenetelmä. Haastattelu voidaan tehdä nykytilanteesta, menneestä tai tulevasta ajasta, kun taas havainnointia suoritetaan reaaliaikaisesti. On myös mahdollista taltioida havainnoinnissa tullutta tietoa, joten sitä pystytään tarkastelemaan jälkikäteen. Havainnosta tullut tieto on aitoa, mutta se ei silti takaa oikean ilmiön tulkintaa, koska asia voidaan tulkita eri tavoin. Havainnointi on yksi tärkeimmistä aineistokeruumenetelmistä, silti sitä käytetään todella vähän. (Kananen 2015, 133-134.) Havainnoinnissa tutkimustyön tekijä seuraa kohteen toimintaa. Kun kyseessä ovat sellaiset prosessit, jotka liittyvät ihmisiin, havainnointi on hyvä työkalu. Silloin prosessien toiminnot on yleensä kuvattu ja dokumentoitu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prosessin kaikki vaiheet olisivat tapahtuneet suunnitellun mukaisesti. (Kananen 2015, 134.) Ulkopuolisen työntutkijan on hyvä tutustua tutkittavaan kohteeseen etukäteen havainnoimalla, sillä jos tutkija ei tiedä mihin asioihin olisi kiinnitettävä huomiota, tutkimustiedon keruu on silloin ongelmallista. Kun tutkimusongelma on hyvin määritelty sekä tiedetään mitä havainnoimisella tavoitellaan, on tilanne silloin helpompi. (Kananen 2015, 134.) Kun halutaan saada tietoa ihmisen toiminnan luonteesta, havainnointi on usein sopivin aineistokeruumenetelmä. Työtehtäviin liittyvät prosessit voivat olla pitkän oppimisen tulos, joten toimija ei silloin pysty itse kuvailemaan toimintaansa. Usein toiminnan kuvaileminen voi olla myös hankalaa, jolloin tutkijan on turvauduttava havainnointiin. (Kananen 2015, 134.) Tekninen havainnointi olisi varmin tapa tiedon keruussa, sillä kun koko kokonaisuus on tallennettu, pystytään aineistoon palata tarvittaessa. Tässä tavassa työmäärä kasvaa, koska tallenteet pitää jossakin vaiheessa purkaa ja litteroida. (Kananen 2015, 134.)

13 Opinnäytetyössäni käytän aluksi suoraa havainnointia. Suorassa havainnoinnissa tutkija on tapahtumasarjan aikana läsnä, niin että muut toimijat voivat havaita havainnoinnin. Myöhemmässä vaiheessa kun työkalu on kokoonpantu, käytän piilohavainnointia. Piilohavainnointi tuottaa luotettavaa tietoa, sillä tutkittavat eivät muuta käyttäytymistään tutkimustilanteen takia. Piilohavainnointiin liittyy juridisia sekä eettisiä näkökulmia. (Kananen 2015, 137.) Havainnoinnin lisäksi kyselen/ haastattelen täydentäen tulkintaani. Tällä tavalla saa selkeämmän kokonaiskuvan tapahtuneesta tapahtumasta. Hyvä haastattelu kannattaa rakentaa niin, että se etenee helpoista kysymyksistä vaativiin palaten taas lopussa helppoihin kysymyksiin. Varsinainen haastattelu etenee joko vapaassa järjestyksessä (ns. avoin haastattelu) tai valmiiksi rakennettujen kysymysten avulla (ns. strukturoitu haastattelu). On olemassa myös näiden välimuoto, joka on puoliavoin haastattelu. Sellaisessa haastattelussa kysymyksistä osa on valikoituja ja osa vapaita. Jokaisessa haastattelumuodossa on hyötynsä ja haittansa. Strukturoidun haastattelun vahvuus on se, että kaikilta kysytään samat kysymykset. Tämän avulla saadaan arvokasta vertailtavaa tietoa. (Hyppänen 2013, 173-176.) Avoimen haastattelun vahvuutena on sen mukautuvuus tilanteeseen. Haastattelun aikana on mahdollista keksiä lisäkysymyksiä omien valmiiden kysymysten pohjalta. Kun haastattelijalla ei ole paljon haastattelukokemusta, on turvallisempaa käyttää strukturoitua mallia. (Hyppänen 2013, 173-176.) Pyrin kirjaamaan kaiken mahdollisen tapahtumasta. Kirjaamisen pyrin tekemään mahdollisimman autenttisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lisäksi nauhoitan havainnoinnit videoille. Videointi helpottaa analyysien tekemistä, sillä videot voidaan tarvittaessa kelata alkuun tai palata niihin myöhemmin takaisin (Kananen 2015, 139). 3.2 Teoreettinen viitekehys Opinnäyteyöni teoreettinen viitekehys koostuu työntutkimuksen kannalta oleellisista teorioista. Perehdyttyäni tarkemmin työntutkimuksen aiheeseen minun oli helppo valita teoreettista tietoa empiriaosuuden rinnalle. Opinnäytetyöni si-

14 sältää erilaisten prosessien selvittämistä ja niiden optimointia, joten teoriaosion on sisällettävä prosessien kannalta oleellista tietoa. Työssä avataan mm. laadun ja prosessin käsitteitä sekä kuinka toimitusketju toimii ja kuinka sitä voidaan kehittää. Lisäksi avaan tarkemmin työntutkimuksessa käytettävien menetelmien käsitteitä sekä MOST-analyysin rakennetta. Teoriaosuus on vahvasti sidoksissa tutkimustyöhöni, sillä se vahvistaa työntutkimuksen rakennetta ja informatiivisuutta. 3.3 Työntutkimuksen luotettavuus Laadullisessa tutkimuksessa tutkimustulokset ovat yleensä tutkittavan näkökulmasta luotettavia ja uskottavia (Kananen 2009, 94). Tutkimusprosessi on kuitenkin siitä huolimatta melko altis erilaisille virheille. Virheet voivat johtua tutkijasta tai tutkittavista aineistosta. Tutkijan merkittävä virhe voi olla havainnoinnin tulkintavirhe. (Kananen 2012, 339.) Vääränlainen havainnoinnin tulkinta voi mielestäni vaikuttaa tutkimustuloksiin huomattavalla tavalla. Opinnäytetyössäni yksi aineistokeruumenetelmistä on havainnointi, joten olen tietoinen koko tutkimusprosessin ajan virheiden mahdollisuudesta. Haastattelen henkilöstöä sitä mukaa, kun tutkimusprosessi etenee, sillä sellaisella tavalla pystyn poistamaan mahdollisia havainnoinnin tulkintavirheitä. Ennen havainnointeja sekä haastatteluja ilmoitan työntekijöille tekemästäni tutkimustyöstä. Havainnointiin liittyy myös työprosessien kuvaaminen videolle, joten kysyn työntekijöiltä luvan kuvaamiselle ennen aloittamista. Toimintatutkimuksen luonne yleensä vaikeuttaa luotettavuusarviointia. Tutkimusten luotettavuutta voidaan tarkastella kahden käsitteen avulla, validiteetin ja reliabiliteetin. Validiteetti tarkoittaa oikeiden asioiden tutkimista ja reliabiliteetti tarkoittaa mittausten pysyvyyttä, eli jos tutkimus tehdään uudestaan tulisi tutkimuksen jälkeen samat tutkimustulokset. (Kananen 2009, 87-88.) Tutkimustulokset kannattaa aina hyväksyttää tutkittavilla, sillä voi syntyä ristiriitatilanteita, koska tutkija voi nähdä asioita ja tulkintoja, jotka eivät ole tutkittavien mieleen. Laadullisen tutkimuksen arviointiperusteet voivat olla aineiston riittävyys, analyysin kannattavuus, arvioitavuus ja toistettavuus. (Kananen 2009, 92-94.)

15 4 TOIMITUSKETJU Toimitusketju on tavaroita tai palveluita toimittavien yritysten muodostama verkosto (Christopher 2016,13), jonka sisällä tavarat liikkuvat yhteen suuntaan raaka-ainetuottajilta kuluttajille (Sakki 2009, 14). Toimitusketjun sisällä organisaatiot ohjaavat ja kehittävät materiaali- tai palveluvirtoja sekä raha- ja tietovirtoja. Jokaisella toimitusketjussa olevalla organisaatiolla on oma rooli toimitusketjussa. Tämän takia myös toimitusketjun rakenne vaihtelee tuotteiden, toimialojen ja asiakkaiden mukaan. Toimitusketjussa painotetaan asiakaslähtöisyyteen, kustannustehokkuuteen ja lisäarvon tuottamiseen. (Logistiikan maailma s.a. Logistiikka ja toimitusketju.) Monien vuosien ajan johdon ajattelun painopiste on kohdistunut sellaisten strategioiden etsimiseen, jotka tarjoavat asiakkaalle parempaa arvoa (Christopher 2016, 10). Toimitusketjun käynnistämisen edellytyksiin kuuluu kysyntä, vaikka kysyntä ja siihen liittyvät tietovirrat kulkevatkin toimitusketjussa vastakkaiseen suuntaan, koska markkinointikanavan osapuolet yleensä vaikuttavat kysynnän syntymiseen monella eri tavalla. (Sakki 2003, 20.) 4.1 Toimitusketjun hallinta Toimitusketjun hallinta on yritystoiminnan yksi tärkeimmistä tapahtumasarjoista. Tapahtumasarjan tuloksena asiakas saa laatukriteerien mukaiset tuotteet ja/ tai palvelut toimitettuna aikataulun mukaisesti. Toimitusketju sisältää kaikki vaiheet tuotteen raaka-aineiden tuotosta lopullisen tuotteen/palvelun toimitukseen loppukäyttäjälle. Toimitusketjuun kuuluvia toimintoja ovat mm. tuotteen ja palvelun valmistus, hankinnat, kuljetukset, huolinta, varastointi, tietojensiirto sekä rahaliikenne. Nämä toiminnot ovat yleisesti olleet usean eri henkilön, osaston tai yrityksen vastuulla. Tämän takia saattaa aiheutua erilaisia päällekkäisiä toimintoja sekä tiedon välityksessä olevia katkoksia. Asiaan saadaan muutosta kehittämällä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta toimintojen organisointia. (Viitala ja Jylhä 2014, 156.)

16 Eri toimintojen yhdistämisellä saman toimitusketjun alle pyritään lisäämään toiminnan saumattomuutta sekä asiakaslähtöisyyttä ja kaikkien osapuolten yhteistyötä. Nämä toiminnot eivät onnistu ilman osapuolten tietoa yhdistäviä tietojärjestelmiä. (Viitala ja Jylhä 2014, 156.) Toimitusketjun hallinnan menestymistä voidaan arvioida, tarkastelemalla sitä, kuinka hyvin mm. seuraavat asiat on saavutettu: yrityksen jatkuva kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tehokkuuden kehittäminen, kyky ratkaista ongelmia, oleellisiin asioihin keskittyminen, päätöksenteon tueksi toiminnan mittaaminen ja raportointi, läpinäkyvyys ja tiedonvälitys. (Viitala ja Jylhä 2014, 157.) Toimitusketjuun kuuluvia vaiheita ja tehtäviä, joita yritys ei osaa tehdä itse tai ei kannata tehdä itse ulkoistetaan yhä useammin. Tällaisessa tapauksessa ulkoistamisen toimitusketjun jatkuva kehittäminen ja hallinta ovat tulleet entistä tärkeämmäksi. (Viitala ja Jylhä 2014, 157.) 4.2 Toimitusketjun kehittäminen Toimitusketjun kehittämisen periaatteisiin kuuluu, mm. pyrkiminen ylläpitämään materiaalivirtojen jatkuvuutta, virtauksen nopeuttamisen lisääminen sekä toimitusketjun sujuvuuden edistäminen tietotekniikan avulla. (Viitala ja Jylhä 2014, 158.) Tärkeitä toimitusketjun kehittämisen ja hallinnan periaatteita ovat mm. prosessien yksinkertaistaminen, asiakaslähtöisyys, läpimenoaikojen lyhentäminen, virheiden poistaminen, luotettavuus, joustavuus sekä mahdollisimman hyvä tiedonvälitys. On mahdollista kehittää toimitusketjun hallintaa ja logistiikkaa liiketoimintaprosessia kehittämällä. Jos tämä toteutetaan, se parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, jonka seurauksena myös asiakastyytyväisyyttä. (Logistiikan maailma s.a. Toimitusketjun kehittäminen.) Toimitusketjua on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena, eli pelkästään yhden toimitus-tilausketjun osa-aluetta kehittämällä ei voida saavuttaa parasta lopputulosta. Toimitusketjun lopputulos ei voi parantua pelkästään kustannusten siirtämisellä toiselle yritykselle. Kun toimitusketjua katsotaan kokonaisuutena,

17 voidaan vasta silloin saavuttaa tavoiteltua lopputulosta. Näin voi työnjako toimitusketjussa yritysten välillä muuttua. Eli hyvä lopputulos syntyy vasta kun yhteistyö on toimivaa. (Sakki 2003, 20.) 5 LAADUN MERKITYS YRITYKSELLE Laatukäsitteellä on monta erilaista tulkintaa riippuen siitä, mistä tarkastelunäkökulmasta katsotaan. Yleisesti laatua ymmärretään asiakkaan tarpeiden täyttämisellä mahdollisimman kannattavalla ja tehokkaalla tavalla. (Lecklin 2006, 18.) Laatu rinnastetaan yleensä tuotteen tai palvelun virheettömyyteen. (Viitala ja Jylhä 2014, 287.) Oikeiden asioiden tekeminen on kuitenkin kokonaislaadun kannalta tärkeämpää kuin virheettömyys. (Lecklin 2006, 18-19.) Se on yleensä kuitenkin monitahtoisempi tuotteen tekniseen ja toiminnalliseen laatuun liittyvä kokonaisuus. Tekniseen laatuun vaikuttavat suunnittelu, materiaalivalinnat ja tuotannon onnistuminen. Toiminnallinen laatu voidaan määritellä lähinnä asiakkaiden kokemuksina, esim. palvelun koettu vaivattomuus. (Viitala ja Jylhä 2014, 287.) Liiketoiminnassa haluttava laatu tulisi tietoisesti määritellä sekä sille tulisi asettaa kriteerit. Jotta saavutettaisiin tavoiteltu laatu, on sovittava kriteerit ja toiminnan pelisäännöt. (Viitala ja Jylhä 2014, 287.) Tämä vaihe on todella tärkeää, sillä yrityksen keskeinen menestystekijä on laatu. Tuotteiden ja palvelujen laadun lisäksi on kiinnitettävä huomiota toiminnan laatuun eli koko toimitusketjuun, jonka tuloksena tuotteet ja palvelut syntyvät. (Lecklin 2006, 9.) Laadunhallinta kattaa kaikki toimenpiteet, jotka organisaatiossa tarvitaan palveluiden ja/tai tuotteiden laadun varmistamiseksi. Eli lähtökohtana on, että yritystoiminnassa jokaiset toiminnot ja työntekijät vaikuttavat laatuun. Tämän takia tuotteiden laatua parannetaan kehittämällä jokaisen toiminnan osatekijän laatua. Tuotteen ja/tai palvelun valmistamiseen osallistuvilla ihmisillä tulisi olla yhteinen käsitys siitä, minkälaista laatua yritys tavoittelee ja mistä se syntyy. (Viitala ja Jylhä 2014, 287.)

18 Kuva 2. Kokonaisvaltainen laadunhallinta (Lecklin 2006,19.) Kuva 2 esittää kuinka kokonaisvaltainen laadunhallinta toimii. Laatukonsepti pitää sisällään yhteistyökumppaneita, toimittajia, asiakkaita, omistajia, rahoittajia sekä ympäröivän yhteiskunnan (Lecklin 2006, 17). Laatuajattelun lähtökohtana on kuitenkin asiakkaat, sillä laatua verrataan ja mitataan asiakkaiden tarpeisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin. Toiminnan hyötysuhteen ja virheettömän lopputuotteen saavuttamiseksi tarvitaan asiakkaan näkemys. Markkinoiden ja asiakkaiden ymmärtäminen mahdollistaa toiminnan suunnittelun ja kehittämisen sellaiseksi, että rinnastettavuus tarpeisiin saavutetaan. (Lecklin 2006, 19.) 5.1 Laadun kehittäminen Tässä kohdassa esitellään erilaisia kehittämismenetelmiä sekä pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin; miten valitaan oikeat kehittämiskohteet sekä kuinka viedä kehittämisprojekti onnistuneesti läpi. (mukaillen Lecklin 2006, 295.) Organisaatiossa parantaminen tehdään yleensä projekteina, jossa kehittämistä tehdään siihen asti, kunnes tavoite on saavutettu. Tämä toiminto toimii jonkunlaisena ketjuna. Yhden asian parannuttua siirrytään seuraavaan kehityskohteeseen. Asioida voidaan parannella myös rinnakkain, mutta silloin projektin määrä pitää olla sellainen, että parantaminen ehditään toteuttaa. (Viitala ja Jylhä 2014, 288-289.)

19 Laadun kehittäminen kohdistuu sekä tuotteen että toiminnan laadun parantamiseen eli olemassa olevien virheiden korjaamiseen. Kehittäminen kohdistuu myös järjestelmälliseen laadunhallinnan kehittämiseen eli virheiden ennaltaehkäisyyn. Kummatkin kehitystyön kohteet ovat tärkeitä, mutta aina on kuitenkin pyrittävä ensisijaisesti ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen, sillä jos ilmenee korjaustarpeita, niin se on osoitus siitä, ettei laadun järjestelmällinen hallinta ei ole hallinnassa. (Salminen 1994, 50.) Toiminnan laatua voidaan kehittää mm. projekteina toteutettavana kehitystyönä. Projekteina toteutettavassa kehitystyössä kohteet pyritään etsimään olemassa olevien mittareiden analysoimisella, ideoimalla, johdon toimesta määrittämällä, laatumielipidemittaamisella, asiakkaille tehdyillä kyselyillä ja muilla menettelytavoilla. Kehitystyö yleensä tehdään normaalin projektikehitystyön mukaisesti (Salminen 1994, 56). 5.2 Laadunhallintajärjestelmä Laatujohtamisen ajatuksena on yleisesti se, että laatua parantamalla yritys pärjää entistä paremmin. Laatua parantamalla eli sitä kehittämällä tavoitellaan kustannus- ja kilpailuetua. Aikaisemmin ajateltiin, että laatu on vaan ja ainoastaan fyysisen tuotteen laatua. Vasta 1990-luvulla alettiin huomiomaan myös palvelun laatua. Kilpailukykyä parantava laatu tarkoittaa koko liiketoiminnan parantamista, sillä tällöin laatukäsitys laajenee ja sisältää toiminnan tehokkuuden sekä asiakaslähtöisen ajattelun. Laatujohtamisella pyritään nostattaa yrityksen toimintaa siten, että kaikki asiat tuovat lisäarvoa asiakkaille. Tällaisessa vaiheessa puhutaan kokovaltaisesta laadun johtamisesta. (Viitala ja Jylhä 2014, 288-289.) Laatujohtamisen tavoitteena on kehittää yritykseen sellainen organisaatiokulttuuri, jossa laadun valvonnasta ja kehittämisestä tulee koko henkilöstön jokapäiväinen tapa toimia. Eli laadunhallintajärjestelmä on johtamisen työkalu, jonka avulla kiinnitetään huomiota tärkeisiin asioihin ja velvoitetaan toimimaan sovitulla tavalla. Laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa määritellään, minkälainen toiminta yrityksessä on tavoiteltavaa ja hyväksyttyä. Sitä voidaan rakentaa omista lähtökohdista itse. (Viitala ja Jylhä 2014, 290-291.)

20 Kokonaisvaltainen laadunhallinta ei häviä tulevaisuudessa. Toteuttamiskeinot ja nimitykset kuitenkin muuttuvat ja kehittyvät, mutta laatu tulee pysymään yritysten menestystekijänä. Laatu tulee entistä enemmän osaksi muuta toimintaa, jonka seurauksena erillisten laatuyksiköiden ja -johtoryhmien merkitys vähenee. Tavallisessa tilanteessa tiimit vastaavat omasta laadustaan. Jotta yksilön laatu olisi korkeimmillaan tarvitaan monitaitoisuutta. Silloin kun työntekijä suorittaa ja vastaa laajemmista kokonaisuuksista, hänellä on edellytykset koko prosessin parantamiseen. Kehitysprosessiin liittyy valtuuksien ja vastuiden lisääminen. (Lecklin 2016, 21-23.) 6 PROSESSIT Useasti tuotteiden tai palveluiden laatuun vaikuttavia tekijöitä joudutaan etsimään ja avaamaan niiden tuotantoprosessin vaiheet ja osatekijät uudestaan. Tällaisessa tapauksessa on välttämätöntä kuvata prosessi, jossa tuote syntyy. Yleisesti kaikkea yrityksessä tapahtuvaa voidaan katsoa prosessinäkökulmasta, jolloin pystytään hahmottamaan prosessin kaikki vaiheet alusta loppuun. (Viitala ja Jylhä 2014, 289-290.) Liiketoimintaprosessilla tarkoitetaan toisiinsa sidoksissa olevia tehtäviä, jotka yhdessä liiketoiminnan kannalta tuottavat hyödyllisen tuloksen. Prosessia voidaan myös sanoa toimintoketjuksi. Prosessia voidaan mitata ja määritellä toisin kuin projektia. Projekti on myös ainutkertainen kuin taas prosessi sisältää toistuvia työvaiheita. (Lecklin 2016, 123-124.) Kuva 3. Liiketoimintaprosessi (Lecklin 2016, 124.) Kuva 3. esittää kuinka liiketoimintaprosessi toimii. Prosessi saa ensin yrityksen sisäiseltä tai ulkoiselta toimittajalta syötteitä, lähtötietoja tai materiaalia.

21 Tämän jälkeen lopputuloksena asiakas saa haluamansa suoritteen. Ulkopuolelta katsottuna prosessi voi näyttää laatikolta, jossa tapahtuu syötteiden jalostuminen suoritteiksi. Tämä tapahtuu prosessiin osallistuvien ihmisten, koneiden ja tietojen avulla. (Lecklin 2016, 124.) 6.1 Prosessien kehittäminen Prosessien kehittäminen on osa organisaation toimintaa. Sen takia prosessien kehittämisen pohjana on aina organisaation omat visiot, strategiat ja toimintaperiaatteet. On todella tärkeää, että johto antaa selkeän toimeksiannon, sekä varaa riittävästi resursseja prosessien kehittämiselle, sillä muuten muutos voi jäädä kertatyöksi. Näin ei saisi tapahtua, vaan prosessien kehittäminen kuuluu johtaa jatkuvaan kehittämiseen sekä vaikutuksen mittaamiseen. (JHS-suositukset 2012.) Prosessien kehittäminen ei onnistu ilman nykytilanteen kartoitusta. Vasta kartoituksen jälkeen voidaan ottaa oikea suunta kehittämisessä. Prosessityön organisointi, prosessikuvauksen ja prosessikaavioiden laatiminen sekä prosessien toimivuuden arviointi ovat kartoitusvaiheen päätehtäviä. Tärkeä osa johtamisjärjestelmän rakentamisesta on prosessien nykytilan kartoitus sillä kartoitus antaa lisäksi pohjatietoja kehitettävien prosessien valintaan. (Lecklin 2016, 134.) Prosessien kehittäminen yleensä tapahtuu askel askeleelta hitaasti ja varmasti. Prosessien kehittäminen ei välttämättä näy edes prosessikaaviossa, koska yleensä se tapahtuu yhden työvaiheen sisällä. Erilaiset projektit edesauttavat prosessien kehittämistä ja johtavat tämän jälkeen laajempaan uudistamiseen. Prosessien kehittämisellä voidaan tehdä erilaisia muutoksia työvaiheisiin ja työskentelytapoihin. (Lecklin 2016, 150, 191.) Prosessien kehityssuunnitelmaan voi liittyä mm. seuraavia asioita; parannustavoitteet, vastuut ja aikataulut, prosessien mittaus ja seurantavaatimukset sekä resurssitarpeet. Yleisesti prosessitavoitteet kuuluvat prosessien tavoitetilaan eli siihen mitä halutaan parantaa, kuinka korkealle rima voidaan asettaa ja kuinka onnistumista voidaan mitata ja valvoa. (Lecklin 2016, 191.)

22 Hyvin tehty prosessikaavio toimii analysoinnin ja kehittämisen apuvälineenä. Tarkastelemalla voidaan selvittää mm. mitkä ovat lisäarvoa tuottamattomia työvaiheita, missä mahdollisesti syntyy viiveitä ja virhe- ja kustannuslähteitä, tehdäänkö turhia työvaiheita ja voidaanko joitakin asioita nopeuttaa ja yksinkertaistaa. (Lecklin 2016, 149.) Prosessien kehittämisen laajuus vaihtelee. Prosessien kehittäminen voi tapahtua laajoista kehittämishankkeista jatkuviin muutoksiin. Laaja kehittämishanke voi sisäistää uusien menetelmien käyttöönottoa. Yleensä kuitenkin muutoksissa haetaan jonkin prosessin osa-alueen parantamista. Muutoksien läpiviemiseen pitää varata riittävästi aikaa sekä resursseja. (JHS-suositukset 2012.) 6.2 Prosessimittarit Prosessien mittaus on oleellisena osana prosessin hallinnassa. Sellaisessa tapauksessa jossa prosessia ei voida mitata sitä ei myöskään voida ohjata ja sen takia sitä ei myöskään voi johtaa tai hallita. Tukiprosesseja yleensä johdetaan mittareiden avulla. (Lecklin 2016, 151.) Prosessimittareita on monia, mm. tulosmittarit ja sisäiset laatumittarit. Prosessin lopputuotteen laatua mittaavat tulosmittarit, joiden tutkimuksen kohteena voivat olla mm. kestävyys, suorituskyky, ulkomitat ja paino. Menestys markkinoilla, asiakastyytyväisyys, ja arvo asiakkaalle voivat olla myös mittareina. Prosessin lopputuloksen laadulla on keskeinen merkitys yrityksen prosessista saamaan tuottoon. Sisäiset laatumittarit liittyvät tiiviimmin yrityksen tulosjohtamiseen. Prosessimittarin olisi hyvä antaa prosessin arvioimiseksi ja kehittämiseksi edistävää tietoa. (Lecklin 2016, 151.) Suurin osa prosessimittareista ovat tilastollisia mittareita, joita voidaan tulkita vasta prosessin jälkeen. (Lecklin 2016, 152.) Mittavälineiden tulee olla kunnossa, jotta saadaan oikeita tuloksia. ISO 9000- standardissa on määritelty asetettavat vaatimukset. Mittausvälineitä on valvottava riittävän tarkkuuden ylläpitämiseksi. (Lecklin 2016, 153.)

23 Hyvä prosessimittari omaa mm. luotettavuutta, oikeudenmukaisuutta, yksiselitteisyyttä sekä helppokäyttöisyyttä. Mittarin pitää olla myös ymmärrettävä, ettei synny kiistaa sen tulkinnasta. Liian montaa mittaria ei kannata kuitenkaan asettaa. Vain sen verran, että ne kuvaavat prosessin keskeisiä ja tärkeitä asioita. (Lecklin 2016, 153.) 7 TYÖNTUTKIMUS Työntutkimus on kehitysmenetelmä, jonka avulla pyritään tarkastelemaan ja analysoimaan kehitystoiminnassa työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta sekä kuormittavuutta. Yleensä työntutkimusta käytetään mm. teollisuustyön ja palvelutyön kehittämiseen, mutta se soveltuu myös muiden toimialojen työn ja toiminnan kehittämiseen. Työntutkimuksen avulla saadaan helpommin selvyys mitä työ sisältää ja kuinka sitä tehdään ja miksi. (TTS s.a.) Työntutkimuksen yleinen tavoite on selvittää ja kehittää tutkittavan työn työmenetelmiä, ergonomiaa sekä ajankäyttöä (Tiihonen ym. 2011, 6). Tavoitteena on kehittää työmenetelmiä taloudelliseksi, turvalliseksi sekä tehokkaaksi, joka mahdollistaa kehittyneiden työmenetelmien vakiinnuttamisen. (TTS s.a.) Työntutkimuksen ensimmäinen vaihe on yleensä tutkittavan työkokonaisuuden havainnointi sekä kuvaaminen. Aluksi käytettäviä työmenetelmiä kartoitetaan, kehitetään ja vakiinnutetaan. Yleensä työntutkimusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: taloudellisesta, teknologisesta sekä työntekijän näkökulmasta. (Tiihonen ym. 2011, 6.) 7.1 Työntutkimuksen käsitteitä Työpäivä tai työjakso jaetaan erilaisiin aikalajeihin työnmittauksessa. Jakamisen tarkoitus on edesauttaa mittaustulosten analysointia, käsittelyä ja käyttöä. Työjaksoa jaetaan yleensä kolmeen osaan; tekemisaikaan, apuaikaan ja häiriöaikaan. Tekemisaika tarkoittaa työpäivästä kulunutta aikaa, joka kuluu tuotteiden valmistamista edistävien työtehtävien suorittamiseen. Apuaikaan kuuluvat ne työtehtävät tai tapatumat, jotka eivät sillä hetkellä edistä työn valmistu-

24 mista, mutta ne on kuitenkin tehtävä, jotta työn suorittaminen voisi jatkua. Työvaiheista suurin osa tulisi kohdistaa tekemisaikaan sekä laskea sellaiset vaiheet apuaikaan, joita ei ole mahdollista kohdistaa millekään tuotteelle tai valmistuserälle. Häiriöaikaan kuuluvat mm. odottamattomat työvaiheen keskeytykset, aputyöt, työkalujen ja komponenttien etsiminen, konerikot sekä ylimääräiset tauot. (Tiihonen ym. 2011, 11.) Kuva 4. Henkilötyön aikalajit (Tiihonen ym. 2011, 13.) Kuvassa 4 on kuvattu kuinka työpäivä tai työjakso yleensä jakautuu. Työjakso voidaan jakaa myös tarkempiin aikalajeihin, joiden avulla voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä aikojen perusteella. Jotta häiriöiden esiintyvyys ja merkittävyys saataisiin selville, on erityisesti huomioitava häiriöaikojen tarkka jaottelu. (Tiihonen ym. 2011, 11.) Tekemisaika on se osa työpäivästä, joka kuluu jalostusarvoa lisäävien työtehtävien suorittamiseen. Tekemisaika voidaan jakaa kahteen osaan, vaiheaikaan ja valmisteluaikaan. Valmisteluaikaan sisältyy sellaiset työvaiheet, joita tehdään yhden kerran työtehtävää kohden. Vaiheaikaan sisältyy sellaiset työvaiheet, joiden vallitsevuuden lukumäärä on riippuvainen tehtävästä kappalemäärästä. Vaiheaika toistuu yleensä kerran yksikköä tai kappaletta kohden. Vaiheaika ja valmisteluaika voivat sisältää nopeuden vaikutuksen kannalta kahdenlaisia työnosia mm. käsiaikaa, kone- tai prosessiaikaa. (Tiihonen ym. 2011, 11.)

25 Apuaika on aika, joka määritellään minuutteina työpäivää kohden. Se on osa työajasta, joka kuluu erilaisen työn kannalta pakollisiin aputehtävien suorittamiseen. Nämä aputehtävät eivät välttämättä edistä työn valmistavuutta, mutta niiden tekeminen oin kuitenkin vaadittavaa. Apuaikaan kuuluu kolme osaa jotka ovat henkilökohtainen apuaika, muu elpymisaika ja päivävakio. (Tiihonen ym. 2011, 11.) Henkilökohtainen apuaika on myös osa kokonaiselpymisaikaa, sillä sovitut tauot ovat osa henkilökohtaista apuaikaa. (Tiihonen ym. 2011, 12.) Päivävakio tarkoittaa niitä töitä, jotka ovat tärkeitä työntekemisedellytyksen ylläpitämiseksi. Työt, jotka kuuluvat päivävakioon, eivät välttämättä liity mihinkään yksittäisen sarjan tai tuotteen tuottamiseen. Päivävakio voi sisältää mm. seuraavia toistuvia työtapahtumia; tuntikortin täyttäminen, koneen huolto tai muita vastaavia tehtäviä, jotka on tehtävä, mutta eivät kuulu tekemisaikaan. Päivävakion pituus määritetään yleensä ajankäyttötutkimuksen tai havainnointitutkimuksen avulla. (Tiihonen ym. 2011, 12.) Odottamattomat keskeytykset ja aputyöt, joiden pituutta ja esiintymistiheyttä ei etukäteen tiedetä kuuluvat häiriöaikaan. Häiriöaikaan kuuluu myös se työ, joka menee laatuvirheiden korjaamiseen. (Tiihonen ym. 2011, 12.) Ylimääräinen taukoaika voi johtua, mm. siitä, että lopetetaan työt liian aikaisin ennen vuoron vaihtoa. Myös työn muu keskeytyminen esim. ylimääräinen taukoaika on työntekijän päätöksestä johtuvaa. Sellaiset häiriöt, jotka johtuvat esimerkiksi työkalupulasta, suunnittelun epäselvyydestä tai konerikosta eivät ole työntekijöistä riippuvia syitä. Työntutkimuksen suorittamisen yhteydessä on hankalaa eritellä ylimääräisiä taukoajoja henkilökohtaiseen apuaikaan tai muuhun elpymiseen kuuluvaan taukoaikaan. Ylimääräinen taukoaika voidaan eritellä vasta työntutkimuksen mittatulosten käsittelyn yhteydessä. Varsinkin lyhytkestoisissa työntutkimuksissa on vaikeaa määrittää ylimääräinen taukoaika. (Tiihonen ym. 2011, 12.)

26 7.2 Työnmittausmenetelmät Työnmittaus tarkoittaa tietyn työtehtävän tarvittavan ajan määrittämistä tietyllä työmenetelmällä. Työnmittaus edellyttää menetelmän ja työtehtävien kuvaamista tarkasti, sillä työhön tarvittava aika riippuu käytettävästä menetelmästä ja sen käyttötarkoituksesta. (Tiihonen ym. 2011, 7.) Työnmittaustapoja on monia mm. ajankäyttötutkimus, normaaliaikatutkimus, havainnointitutkimus, liikeaikatutkimus sekä aikalaskelmat. Aikatietoja voidaan analysoida myös toiminnanohjausjärjestelmästä saatavien tietojen perusteella. Työntutkimuksen kohteena voivat olla, mm. järjestyksen tilanne, käytettävien työmenetelmien kartoittaminen ja kehittäminen tai työvaiheiden ergonomian, tieto- ja materiaalivirtojen kuvaaminen ja tutkiminen sekä työturvallisuuden tutkiminen. (Tiihonen ym. 2011, 7.) Työntutkimuksessa yleensä on korostettu menetelmätutkimuksen ja työnmittauksen merkitystä. Menetelmätutkimus on järjestelmällistä työmenetelmien kehittämistä tietyn työn tekemiseksi. Menetelmätutkimuksen kohteena ovat erilaiset tuotannon osatekijät esim. työn tekeminen, raaka-aineet, koneet ja laitteet sekä kaikkien yhteistoiminta. Menetelmätutkimuksen tavoitteena on hankkia mahdollisimman alhaiset tuotantokustannukset, parempi tuotettavuus sekä parantaa työturvallisuutta. (Tiihonen ym. 2011, 6.) Menetelmätutkimuksen tavoitteena on myös työhyvinvoinnin, työympäristön, työolojen, ja työn sisällön kehittäminen. Menetelmätutkimus sisältää olemassa olevien työmenetelmien kehittämistä. Työmenetelmiä kehitettäessä on tärkeää huomioida työtehtäviä ja työympäristöä niin, että ergonomia-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon. On myös pyrittävä fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen. (Tiihonen ym. 2011, 6.) Menetelmätutkimuksissa on mahdollista käyttää erilaisia teknisiä apuvälineitä, kuten esimerkiksi videoita, valokuvausta, taltiointilaitteita, tietotekniikkaa ja työntutkimusohjelmia. Työntutkimuksen menetelmäkehityksessä, työmenetelmien ja ergonomian kehittämisessä, menetelmäkuvausten laadinnassa ja opastusmateriaalin valmistamisessa sekä havainnointitutkimuksen apuna voidaan käyttää valo- ja videokuvausta. (Tiihonen ym. 2011, 20.)

27 Työnantajalla on oikeus suorittaa työssä työn valokuvausta sekä videointia. On kuitenkin aina muistettava tiedottaa henkilöstöä ennen kuvausta. Kuvattavilla henkilöillä on oikeus kieltäytyä kuvaamisesta. Usein tulee esille videokuvaamisen yhteydessä laki yksityisyyden suojasta, jonka mukaan työntekijöitä ei saa valvoa kameravalvonnalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu työntutkimuksen aikana, sillä työntutkimuksen yhteydessä oleva kuvaaminen ei ole kameravalvonta. Tämä perustuu siihen, että työntutkimuksessa kuvaamisen tarkoitus ei ole työntekijöiden valvominen, vaan menetelmien taltiointi sekä kehittäminen. (Tiihonen ym. 2011, 20.) 7.2.1 Havainnointitutkimus Havainnointitutkimuksessa erilaiset tapahtumat jaotellaan yleensä tekemisaikaan, apuaikaan, häiriöaikaan ja pienempiin osakokonaisuuksiin. Havainnointitutkimuksen vaiheissa työntutkija havainnoi työtä ja kirjaa havainnointihetkellä tapahtuvan tapahtuman. Havainnointitutkimuksessa on mahdollista seurata useaa työvaihetta sekä työtä, jotka tapahtuvat eri työpisteissä. Tuloksena saadaan selkeä kokonaiskuva esimerkiksi koko osaston ajankäytöstä. Havainnointitutkimuksen avulla voidaan selvittää mm. työaikaa, kokonaisajankäyttöä, työturvallisuutta, ergonomiaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. (Tiihonen ym. 2011, 24.) Havainnointitekniikoita on erilaisia. Havainnointi voi olla jäsenneltyä ja todella yksityiskohtaista tai strukturoimatonta, eli vapaampaa. Jotta strukturoitu havainnointi on mahdollista, on tutkimusongelma oltava tiedossa jo ennakkoon ja on tiedettävä etukäteen asioita/tietoa, jonka perusteella tutkija päättää sen mitä ja milloin hän haluaa havainnoida. (KvaliMOTV s.a.) 7.2.2 Liikeaikatutkimus MOST eli liikeaikatutkimus (Maynard Operation Sequence Technique) on MTM-tekniikkaan perustuva työnmääräysmenetelmä, joka perustuu työn hyvin yksityiskohtaiseen analysointiin. MOST-analyysi sisältää tarkan kuvauksen prosessin työvaiheista työntekijästä riippumatta. Analyysin sisältö eritellään niin pieniin osiin, että niihin kuuluva aika on vakio. Mittaustavassa ei tarvita

28 kelloa ollenkaan, vaan aika määritetään valmiiden aikastandardien avulla. (Tiihonen ym. 2011, 25.) Yleensä tätä työnmittausmenetelmää käyttävät hyvin koulutetut henkilöt (HUB logistics 2018a). Yleisesti fyysinen työ koostuu toiminnoista, jotka noudattavat määrättyä kaavaa, esim. tuotteen siirtäminen kuvataan kuvassa 5 kuvaamalla liikesarjalla. Kuva 5. Fyysisen työn liikesarjat (HUB logistics 2018a.) ABG-liikesarjat tarkoittavat sellaisia liikesarjoja, joista muodostuu yhteensä esineen haltuunotto, ABP tarkoittaa esineen siirtoa haluttuun paikkaan ja viimeinen A voi tarkoittaa paluuta, eli kävelyä takaisin siihen paikkaan, josta lähti suorittamaan liikesarjaa. Jossain tapauksissa se voi myös tarkoittaa kävelyä seuraavaan liikesarjan aloituspaikkaan. (HUB logistics 2018a.) Kuvassa 6 näkyy mille arvolle kukin työvaihe on, sekä mitä kukin arvo tarkoittaa. Kuvassa on kuvattu SIIRTÄÄ liikesarjan vaiheita. Esim. A6 B0 G1 A10 B0 P1 A10 -liikesarja tarkoittaa työntekijän kävelemistä 3-4 askelta (A6), jonka jälkeen työntekijä ei kumarru (B0) vaan ottaa kevyesti esineen (G1) ja siirtyy tämän jälkeen 5-7 askelta (A10). Tämän jälkeen työntekijä ei taaskaan kumarru (B0), vaan asettaa esineen helposti sivuun (P1) ja lopuksi työntekijä kävelee takaisin 5-7 askelta (A10).

29 A B G A B P A -SIIRTÄÄ A B G P SIIRTYÄ KUMARTUA TARTTUA ASETTAA ARVO ei siirtymistä ei kumartumista ei tarttumista ei asettamista, pudottaa 0 ulottuvilla kevyt esine tai kevyet esineet saman aikaisesti asettaa sivuun, helppo sovitus 1 1-2 askelta kumartua ja nousta raskas esine, kerätä esine, irrottaa näkymättömissä pieni paine, kaksi sovitusta / 2 liikettä 3 3-4 askelta kumartua ja nousta huolellisuus, suuri paine, näky- 6 (3m) mättömissä lisäliikkeet / 4 liikettä 5-7 askelta (5m) istuutua tai nousta 10 8-10 askelta (8m) kulkea ovesta 16 Kuva 6. MOST SIIRTÄÄ -liikesarja (HUB logistics 2018a.) MOST-analyysi sisältää muitakin liikesarjoja mm. SIIRTÄÄ OHJATTUNA, KÄYTTÄÄ TYÖKALUA, KÄYTTÄÄ NOSTINTA (HUB logistics 2018a). SIIRTÄÄ OHJATTUNA -liikesarja kuvaa kohteen siirtoa käsin ohjattuna reittiä pitkin. Tämän kohteen liikettä rajoittaa ainakin yhdessä suunnassa kosketus tai kiinnitys toiseen kohteeseen. Liike voi tapahtua myös ohjatun reitin mukaan. Liikesarjan muoto on A, B, G, M, X, I, A. Muuttujat A, B, G on määritelty kuten SIIRTÄÄ-liikesarjassa. (HUB logistics 2018a.) KÄYTTÄÄ TYÖKALUA -liikesarja on SIIRTÄÄ ja SIIRTÄÄ OHJATTUNA -liikesarjojen yhdistelmä, joka kuvaa erilaisilla työkaluilla tehtyjä toimintoja. KÄYT- TÄÄ TYÖKALUA -liikesarjan muoto on A, B, G, A, B, (P, A, X), A, B, P, A. (HUB logistics 2018a.)

30 KÄYTTÄÄ NOSTINTA -liikesarja kuvaa nostimella suoritettavia kappaleiden siirtoa. Nostimella tarkoitetaan koneellista pystyliikettä ja manuaalista vaakaliikettä varustettua nostinta. KÄYTTÄÄ NOSTINTA -liikesarjan muoto on A, T, K, F, V, L, V, P, T, A. Kyseinen liikesarja muoto tarkoittaa seuraavaa: A siirtyminen nostimen luo ennen nostoa ja työpisteeseen noston päätyttyä T tyhjän nostimen siirto K kuorman kiinnitys ja irrotus F kohteen vapautus ympäristöstään noston alussa V kuormatun nostimen pystysuuntainen liike L kuormatun nostimen vaakasuuntainen liike P kohteen asettaminen siirtoliikkeen lopussa (HUB logistics 2018a.) MOST-analyysin suorituksen vaiheet ovat seuraavia: 1. Käsitellään työtä vaihe kerrallaan Yksi vaihe on yksi analyysi 2. Kirjoitetaan kuvaus kustakin vaiheen työerästä Yksi lomakkeen rivi per vaihe 3. Valitaan lausekkeet eli liikesarjat työnerille 4. Valitaan lausekkeiden muuttujille arvot arvokorteista ja lasketaan summat 5. Lopuksi lasketaan yhteen koko työvaiheen työarvo (HUB logistics 2018a.) MOST on yhdenmukainen mittaustapa työvaiheille, jotka ovat verrattavissa kehityksen jälkeen toisiinsa. Analyysin myötä voidaan huomata selkeitä aikaa vieviä prosesseja, joita muuttamalla voidaan tehostaa toimintaa. (HUB logistics 2018a.) 8 TOIMEKSIANTAJA HUB LOGISTICS OY HUB logistics Oy on logistiikkapalveluyritys, jonka toiminta alkoi laatujärjestelmien rantautuessa Suomeen vuonna 1992. Laatujärjestelmä toi näkyvyyttä silloiseen logistiikan palvelutasoon. Ensin yritys tarjosi erilaisia laatujärjestelmien

31 koulutuksia ja konsultointia palveluyrityksille. Logistisia palveluita HUB alkoi tuottaa vasta 2000 -luvulla huolinnan-, kaupan ja teollisuusyrityksille. (HUB logistics s.a. Historia.) HUB logistics Oy:n toiminnan lähtökohtana ja toiminta-ajatuksena on asiakkaan kokema erinomainen palvelu ja palvelun laatu. HUB logistics Oy:llä noudatetaan ISO 9001 -ja ISO 14001 -sertifikaattien asettamia vaatimuksia. Kuvassa 7 näkyvät kyseiset sertifikaatit. HUB logistics Oy:llä noudatetaan kaikkia lainsäädännön toiminnalle ja ympäristölle asettamia vaatimuksia. (HUB logistics s.a. Tapamme toimia.) Kuva 7. Sertifikaati (HUB logistics s.a. Tapamme toimia.) HUB logistics Oy toimii pääsääntöisesti asiakkaan tiloissa eri toimipisteissä. Toimipisteitä on yhteensä 13, josta yksi sijaitsee Puolan Krakovassa ja yksi Venäjän Impilahdessa. Muut toimipisteet sijaitsevat Hyvinkäällä, Naantalissa, Tampereella, Vantaalla, Vimpelissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Riihimäellä ja Kotkassa. Tampereella ja Vantaalla on molemmissa kaksi toimipistettä. (HUB logistics s.a. Lyhyesti.) HUB logistics Oy:n asiakkaisiin kuuluu mm. auto- ja konepajateollisuus, kaupanala ja julkishallinto. HUB tarjoaa asiakkailleen toimintaa optimoivia logistiikkaratkaisuja ja pakkauspalveluita. Logistiikkapalvelut ovat joustavasti ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä yksittäisistä varastointi- ja henkilöstövuokrauspalveluista kokonaisvaltaisiin ulkoistus- ja hankintalogistiikan ratkaisuihin. HUB logistics Oy:n tarjoamat pakkauspalvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti, joten yrityksen erikoisosaaminen painottuu asiakaskohtaisiin puu- ja vaneripakkauksiin, projektipakkaamisiin ja pakkauspalveluihin. Asiantuntijapalveluilla varmistetaan, että ulkoistus- ja pääomaratkaisut ovat oikein mitoitettu sekä asetetut kustannustehokkuustavoitteet saavutetaan. Lisäksi asiakkaat pystyvät hyödyntämään asiakaspalveluita erilaisissa yrityksen

32 sisäisissä kehityshankkeissa. HUB logistics Oy pystyy tarkastelemaan prosessin osia erikseen, mm. hankintaan, tuotantoon, varastointiin ja pakkaustoimintoihin liittyviä prosesseja sekä toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessia kokonaisuutena. (HUB logistics s.a. Lyhyesti.) Kotkan Teollisuuspuistossa olevan HUB logistics Packaging Oy:n toiminta on aloitettu vuonna 2013. HUB logistics Packaging Oy kuuluu HUB logistics -konserniin. Konsernin pääpaikka sijaitsee Vantaalla ja yhtiön päätoimipiste Riihimäellä. Kotkan toimipiste on erikoistunut toimittamaan puupakkauksia ja pakkauspalveluita. (Anttila 2018, 10.) Pakkauspalvelut sisältävät mm. pakkauksen suunnittelun, pakkausmateriaalin optimoimisen ja prototyyppien testauksen. (HUB logistics s.a. Puupakkaukset ja ratkaisut teollisuuspakkaamiseen.) HUB logistics Packaging Oy valmistaa joillekin asiakkaille pelkästään puupakkauksia, toisille se hoitaa myös tavaran pakkaamisen lähetyskuntoon. (Anttila 2018, 10.) 9 HUB LOGISTICS PACKAGINGIN PROSESSIT Tässä luvussa kerrotaan kuinka HUB logistics Packaging Oy:n sahaus-, kasaus- ja pakkausprosessit toimivat. Prosessien kuvaamiseen on tehty prosessikaavio, joka auttaa hahmottamaan prosessien kulun (kts Liite 5). Opinnäytetyöni käsittelee sahaus- ja kasausprosesseja, mutta avaan lyhyesti myös mitä tapahtuu ennen sahausta ja sen jälkeen, kun paketti on kasattu. Työntutkimuksessa pitää saada selville todellinen aika kullekin tuoteryhmälle. Tuoteryhmät joita tutkittiin tässä opinnäytetyössä ovat pääsääntöisesti erilaiset häkit ja merilaatikot. Ensimmäinen vaihe on tuoteryhmien jakaminen ja selittäminen. Kuvamaani tiedot prosesseista sain työntutkimuksen avulla havainnoimalla, kuvaamalla prosessit videolle, analysoimalla sekä haastattelemalla. 9.1 Työntutkimuksessa tutkittavat tuotteet Tässä luvussa kuvaan minkälaisten tuotteiden valmistamista työntutkimuksessa tutkitaan. Tutkittavat tuotteet ovat erikokoiset häkit ja merilaatikot.

33 Kuvassa 8 näkyy merilaatikko. Merilaatikot ovat tukevia pakkauksia, jotka soveltuvat erityisen hyvin raskaille tuotteille. Niiden valmistaminen riippuu omien standardipiirustusten tai asiakkaan piirustusten mukaan yksittäiskappaleista suuriin sarjoihin asti. Laatikon valmistuksessa voidaan toteuttaa erikoisratkaisuja, jolloin Kuva 8. Merilaatikko (HUB logistics s.a. Lautalaatikot.) valmistukseen voidaan lisätä metallivahvistus tai merikuljetussuoja. (HUB logistics s.a. Lautalaatikot.) Kuvassa 9 näkyy häkki. Häkki on vähemmän suojaa tarvitsevien tuotteiden pakkaamiseen tarkoitettu pakkaus. Sen kuljettaminen on myös edullisin ratkaisu. Häkkejä voidaan pinota päällekkäin ja niitä on kevyt nostaa ja siirtää. Yleensä häkkejä käytetään auto- ja konttikuljetuksissa. (HUB logistics s.a. Lautahäkit.) Kuva 9. Häkki (HUB logistis s.a. Lautahäkit.)

34 9.2 Prosessien kuvaus Ensimmäinen vaihe ennen sahausprosessia on, kun tuotannonsuunnittelija vapauttaa tuotantotilauksia sahauslistalle SAP-numeron sekä position avulla NAV-toiminnanohjausjärjestelmään. Numeron avulla tiedetään kaikki tarvittava tieto tuotteista. Seuraava vaihe on, kun sahalla oleva työntekijä katsoo NAVtoiminnanohjausjärjestelmästä prioriteetin tai salissa päivämäärän mukaan minkä tuotteen osien sahaaminen kannattaa aloittaa. Prioriteetti tarkoittaa tuotteen kiireellisyyttä, eli mitä suurempi numero on merkattuna sahauslistaan, sitä kiireellisempää sen tekeminen on. Tällaisia tapauksia on silloin, kun tuote on jo pakkauspaikalla valmiina, mutta tuotetta johon sitä pakataan ei ole vielä valmiina. Tai tiedetään, että tuote saapuu seuraavana päivänä, jolloin pakkauksen osion on suotavaa olla valmiina seuraavana aamuna. Numerot ovat 2 4 väliltä. Numero 2 tarkoittaa normaalia prioriteettia, eli työntekijä tekee tuotetta sitä mukaa, kun pystyy. Numerot 3 ja 4 ovat kiireellisempiä. Silloin kun prioriteettina on numero 3 se tarkoittaa sitä, että pakattava tuote on tulossa seuraavana tai tänä päivänä pakkaamoon. On aina silti katsottava NAV-järjestelmästä myös salissa päivämäärää, jolloin nähdään, milloin tuote on tulossa pakkaamoon. Sillä silloin kun listassa olisikin prioriteetti 3 -tuote, niin salissa päivämäärä tulee toista prioriteetti 3:a edelle. Eli silloin tehdään aikaisemman päivän tuote ensimmäisenä. Numero 4 on kiireellisin eli tuote voi olla jo pakkaamossa ja odottaa pakettiaan tai tuotteella on kiireellinen lähtö. On sellaisia tuotteita, jotka ovat aina kiireellisiä, eli menevät aina muiden edelle. Tällaisessa tapauksessa sahauslistasta näkee, onko kyseinen tuote kyseessä, sillä tuotannon suunnittelija merkkaa sen NAV-toiminnanohjausjärjestelmään aina tietyllä nimikkeellä. Tämä toimii samanlaisella tavalla myös kasaus- ja pakkausprosesseissa, sillä sahatut osat laitetaan rullakkoon, jonka jälkeen se kulkeutuu kasauspaikalle. Sahaaja vie rullakon seuraavalle työntekijälle eli pakkaajalle tai kasaaja hakee rullakon sahauspaikan vierestä. 9.2.1 Sahauksen työvaiheet Sahaamisen ensimmäinen vaihe on NAV:iin tuotteen sahaamisen aloittamisen merkkaus sekä tämän jälkeen työkortin tulostus. Työkortista näkyy tuotteen pi-

35 tuus, leveys sekä korkeus. Tärkeimpiä tietoja sahaajalle ovat tuotteen rakenteen numero, josta selviää, onko sahattava tuote merilaatikko vai häkki. Myös tuotteen sahattavien lautojen rakenne, määrä ja pituus ovat oleellisia tietää, sillä ilman niitä on mahdotonta tietää mitä ja kuinka paljon tarvitaan sahata. Työkortissa olevan tiedon avulla sahaaja merkkaa pituudet sahalle sitä mukaa, kun sahaaja sahaa komponentteja. Sahauksen työvaiheisiin kuuluu NAV: sta työlistan tulostus, rullakon haku, sahalle lautojen pituuksien merkkaus, lautojen haku ja niiden nostaminen sahalle, sahan odotusaika, sahattujen lautojen laitto rullakkoon, ylimääräisiin lautoihin mitan merkkaus ja niiden laitto hyllyyn sekä lopussa valmiin tuotteen merkkaus NAV:iin. Tämän jälkeen sahaaja vie yleensä rullakon lautoineen merkitylle paikalle, johon laitetaan kaikki valmiiksi sahatut tuotteet. Sahausprosessissa on myös monia muitakin vaiheita, jotka eivät ole päivittäin tehtäviä työvaiheita mm. uuden lautapinon laitto paikalleen. Lautapinosta sahaaja ottaa lautoja sahattavaksi. Tämä vaihe tapahtuu vaihtelevasti, joten tilanne voi muuttua päivittäin. On myös muistettava, että jokaisessa työssä tulee välillä häiriötekijöitä, jotka voivat lisätä työkuormaa sekä sivuuttaa pääprosesseja. Kuva 10. Merilaatikon lautojen asettelu rullakkoon

36 Kuvassa 10 on hahmoteltu, kuinka laudat pääsääntöisesti sijoitellaan rullakkoon, jos kyseessä on merilaatikko. Lautojen määrä kuvassa ei ole vakio, sillä lautojen määrä muuttuu laatikon koon mukaan. Huomattava ero merilaatikossa ja häkissä on lautojen määrä. Häkissä lautojen määrä on huomattavasti vähäisempi, sillä häkki on avonaisempi ja merilaatikko on umpinainen. Erona on myös tuotteen tehtävien työvaiheiden määrä. Merilaatikkoon kiinnitetään sivujen ja päätyjen sisäosaan tervapaperia, kun taas häkkiin sitä ei laiteta. Tervapaperi laitetaan sivuihin ja päätyihin, jotta ylimääräinen kosteus imeytyisi niihin. Niin kuin nimi antaa ymmärtää merilaatikko pääsääntöisesti kuljetetaan meriteitse. Merilaatikon kasaus vaiheessa kanteen laitetaan yleispeite, joka suojaa laatikkoa ja sisällä olevaa tuotetta kosteudelta. Yleispeitettä ei normaalisti laiteta häkkeihin. On kuitenkin olemassa erityistapauksia, jolloin näin voidaan tehdä esimerkiksi asiakkaan pyynnöstä. Kuva 11. Häkin lautojen asettelu rullakkoon Kuvassa 11 on kuvattu, kuinka häkin laudat pääsääntöisesti asetallaan rullakkoon. Pääsääntöisesti molempien rullakoiden asettelu on aika lailla sama. Poikkeuksia kuitenkin on, sillä työntekijöiden tottumukset ja mahdollinen tietämättömyys saattaa vaikuttaa lautojen asetteluun. Kuvassa olevien lautojen määrä ei ole vakio, koska lautojen määrä vaihtelee häkin koon mukaan.

37 9.2.2 Kasauksen työvaiheet Kasauksen ensimmäinen vaihe on yleensä se, kun kasaaja käy katsomassa millaisia tuotteita on sahattu. Valmiiksi sahatut tuotteet säilytetään aina sahauspaikan vieressä. Kasaaja katsoo aluksi, onko tuote kiireellinen. Jos kiireellisiä tuotteita ei ole niin katsotaan salissa päivämäärän mukaan kasattavat laatikot tai häkit. Jos sahattuja tuotteita ei ole valmiina, sahaaja vie rullakot kasauspaikalle sitä mukaa kun saa sahattua. Sahalla on pienille sekä isoille häkeille ja merilaatikoille eri kasauspöydät. Pienet häkit ja laatikot kasataan yleensä kauempana sahasta olevilla kasauspöydillä. Trukkikuski auttaa joskus viemään rullakot, jossa on sahattujen tuotteiden lautoja pienemälle kasauspaikalle, sillä rullakoiden työntäminen sinne on työlästä ja aikaa vievää. Isoja tuotteita siellä ei ole viisasta kasata, sillä pöydät ovat pienemmät ja kasauspaikalle kuljetaan nosto-oven kautta. Nosto-ovi on aina auki, mutta oven leveys on aika pieni, jonka takia isojen tuotteiden kasaus ei siellä onnistu. Pienemmälle kasauspaikalle kuljetaan myös pienen mäen kautta, joka vaikeuttaa huomattavasti rullakon työntämistä sinne. Kasauksen seuraava vaihe on NAV:iin kasauksen aloittamisen merkkaus. Sahalla on kaksi tietokonetta, jossa tämän vaiheen voi suorittaa. Yksi koneista sijaitsee toisen sahauspisteen vieressä, toinen koneista sijaitsee isoimpien kasauspöytien vieressä. Ennen kasauksen aloittamista työntekijä katsoo työkortista mikä tavara on kyseessä, sillä häkin ja merilaatikon kasauksessa on eroja. Tuotteet laitetaan rullakkoon tietyllä tavalla tuotteen perusteella, joka tarkoittaa myös sitä, että kasaajan on tiedettävä mikä tuote on kyseessä. Häkkien ja merilaatikoiden kasaus tapahtuu vaiheittain. Aluksi kasataan tuotteen pohja, sen jälkeen päädyt, sivut ja kansi. Merilaatikon ja häkin pohja koostuu trukkinostoista, pohjareunosta ja pohjalaudoista. Merilaatikon päädyt koostuvat päätypystyistä ja päätylaudoista. Häkin päädyt koostuvat päätypystyistä, päätylaudoista ja päätyreevoista. Merilaatikoiden ja häkkien sivut koostuvat sivulaudoista sekä sivupystyistä. Kannet koostuvat merilaatikoissa ja häkeissä kattolaudoista sekä kansipuista.

38 Merilaatikon kasausvaiheisiin kuuluu mm. lautojen asettelu, naulapyssyllä naulaaminen, mittakapuloiden asettelu, SAP-numeron ja position merkkaus, mittaus sekä tervapaperin ja yleispeitteen kiinnitys. Häkin kasausvaiheisiin kuuluu kaikki muut vaiheet paitsi tervapaperin ja yleispietteen kiinnitys. 9.2.3 Pakkauksen työvaiheet Pakkausprosessi ei varsinaisesti kuulu tähän opinnäytetyöhön, mutta työvaiheet ovat kuitenkin esitetty lyhyesti, sillä sellaisella tavalla saadaan parempi kokonaiskuva prosessiketjusta. Pakkaus tapahtuu eri varastotilassa kuin sahaus ja kasaus (saha). Kasatut paketin osat toimitetaan trukilla tai pyöräkuormaajalla pakkaamoon (loha) pinoittain (kts liite 3). Aamuisin niitä toimitetaan isompi määrä, mutta silti päivän mittaan trukkikuski tuo tuotantosuunnittelijan antaman listan mukaan tarvittavat tuotteet kasauspaikalle. Pakkaajat pakkaavat tuotteita laatikoihin tai häkkeihin sitä mukaa, kun niitä saapuu varastolle. Pakkaajat pakkaavat myös muita tuotteita, jotka eivät tule sahurille NAV-sahauslistalle sahattavaksi. Sellaisien tuotteiden paketit sahataan suoraan pakkaamossa olevalla sahalla. Pakkausprosessiin kuuluu monia eri vaiheita, mm. nosturilla tuotteen nostaminen häkin, laatikon tai erikoispaketin pohjalle, manuaalien kiinnitys tuotteeseen, sivujen, päätyjen ja kannen naulaaminen naulapyssyllä kiinni toisiinsa, tarvittavien merkkauksien spraymaalaaminen paketin sivuihin, mittojen ja painon otto sekä työkortin täyttö. 10 TYÖNTUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä osiossa esitetään työntutkimuksessa saatuja tuloksia. Työntutkimuksen tavoitteena oli selvittää MOST-analyysien avulla sahaus- ja kasausprosessien ajat, jotta saataisiin tietoon todellisen työmäärän tarve tehokasta tuotannonhallintaa varten. Työntutkimus on suoritettu keväällä 2018, Kotkan HUB logistics pakaging Oy:n toimipisteessä.

39 Havainnointitutkimuksen avulla selvitin mahdollisia kehityskohteita, väsyttäviä työtehtäviä sekä muita työtä parantavia työtapoja. Lisäksi haastattelin työntekijöitä kokonaisvaltaisten prosessien ymmärryksen saavuttamiseksi, sekä mahdollisten havainnointivirheiden ehkäisemiseksi. Haastattelujen ymmärryksen perusteella pystyin vahvistamaan havainnoista saamiani tietoja. Saatujen tietojen ja työprosessiaikojen perusteella tein Exceliin PIT:in, joka kertoo tarvittavat henkilöresurssit NAV:sta otetun työjonon mukaan. (kts Liite 2). PIT eli Process Intelligence Tool on työnjohdolle suunniteltu kehitys- ja resursointityökalu, joka laskee päivä ja viikkokohtaisen resursointitarpeen sekä tasapainotuksen eri prosesseille. PIT laskee resursoinnin päivittäisistä mediaaniarvosta. (HUB logistics 2018b.) PIT tarkoittaa siis samaa asiaa kuin resursointi-työkalu. Tulokset tallensin yrityksen sisäiseen lähiverkkoon eli intraan. Tulokset löytyvät työtilat, työjohto, Maria-kansiosta. Tulokset ovat nähtävillä kaikille, joilla on tunnukset intranetiin sekä oikeudet kyseiseen kansioon. 10.1 Havainnointitutkimuksen tulokset Havainnointitutkimus on iso osa työntutkimusta, sillä jokaisen prosessin kuvaamisen yhteydessä on huomioitava muitakin mahdollisia prosesseja. Havainnointitutkimuksen avulla saamaani videomateriaalia on helppo litteroida ja tehdä niistä MOST-analyysit. Kuvasin prosesseja aluksi moneen kertaan, jotta saisin varmuuden MOST-analyysien tekoon. Jokaisen eri ryhmään kuuluvan tuotteen sahaus - ja kasausprosessit kuvasin eri aikaan. Erikokoiset häkit sekä merilaatikot rajattiin koon mukaan ennen kuvaamisen aloittamista. Häkit ja merilaatikot jaettiin pieniin, yleisiin ja isoihin kokoihin. Häkkikoot nimesin H1, H2, H3 ja merilaatikkokoot M1, M2, M3. Pieni häkki ja pieni merilaatikko on ryhmitelty niin, että kaikki tuotteet, jotka osuvat pituus 400-1 450 mm, leveys 400-700 mm ja korkeus 400-800 mm asteikon sisään luokitellaan H1 tai M1. Tämä pätee samalla tavalla muihin ryhmiin. H2 ja M2, koko luokat ovat näissä ryhmissä seuraavat, pituus 1 451-2 300 mm, leveys 701-1 100 mm ja korkeus 8 801-1 200 mm. Isoissa merilaatikoissa

40 (M3) ja häkeissä (H3) koko luokat ovat 2 301-10 000 mm, leveys 1 101-3 000 mm ja korkeus 1 201-3 100 mm. Lisäksi ehdin tutkimaan erikoisten tuotteiden sahaus- ja kasaustyövaiheita, joiden perusteella sain selvitettyä työajat. Yhden erikoisen tuotteen ryhmätunnukseksi annoin E1. Tuotteen tilaus ei tule NAV:iin, joten sen työaikoja ei voitu suoranaisesti hyödyntää PIT:issä. Tieto työajasta on silti oleellinen, koska se huomioidaan päivittäisessä työssä. Aloitin selvityksen kysymällä operatiiviselta päälliköltä, onko tarvittavan analyysin mukainen tuote tullut sahauslistalle sahattavaksi. Tämän jälkeen ilmoitin tuotannonsuunnittelijalle tai operatiiviselle päällikölle, että olisi tarkoitus mennä kuvaamaan sen tietyn tuotteen tekoa sahalle. (kts Liite. 3) Tuotannonsuunnittelija tai operatiivinen päällikkö muutti kyseisen tuotteen prioriteettia, jotta sahuri ei aloittasi tuotteen osien sahaamista ennen minun tuloa tehtaalle. Tämän jälkeen operatiivinen päällikkö tai tuotannon suunnittelija tulosti minulle oman työkortin, jonka perusteella pystyin havainnoimaan työnkulkua samalla kun kuvasin työvaiheet videolle. Samalla myös kirjoitin ja merkkasin työkorttiin tarvittavia tietoja prosesseista. Tällä tavoin huomasin eri sahaajien sahaamisen erot. Erot eivät suoranaisesti vaikuttaneet lopulliseen työaikaan, sillä MOSTanalyysin antamat ajat ovat pääsääntöisesti samat. Analyysi sisältää tarkan kuvauksen prosessin työvaiheista työntekijästä riippumatta. Eli samankokoisen tuotteen tekemisessä pitäisi mennä sama aika, vaikka sitä tekisi eri ihminen kuin analyysin tekovaiheessa. Analyysien alkuvaiheessa MOST-analyyseissä oli isoja aikaeroja, joten uudelleen kuvaamisella, havainnoinnilla ja selvityksellä sain korjattua virheet. Suurimpia työvaiheiden eroja oli osien sahauksessa, sillä jotkut työntekijät sahasivat monta osaa kerralla, jonka takia työvaiheita tuli vähemmän kuin toisilla. Tässä on huomioitava sahattavan tuotteen koko, sillä mitä suurempi häkki tai merilaatikko sitä enemmän ja pidempiä lautoja tarvitaan.

41 Kuva 12. Työkortit Kuvassa 12 on esitetty kahden erikokoisen merilaatikon työkortin osa, josta näkyy, että lautamäärä on eri. Isossa merilaatikossa on 114 lautaa ja pienemmässä on 67. Vasemman puolinen tuntilista on merilaatikko, jonka pituus on 4 010 mm, eli laatikko kuuluu ryhmään M3 (iso merilaatikko) ja oikealla puolella on laatikko, jonka pituus on 1 370 mm, joka kuuluu ryhmään M1 (pieni merilaatikko). 10.2 Liikeaikatutkimuksen tulokset Tässä osiossa kuvaan liikeaikatutkimuksen eli MOST-analyysien tuloksia. Tulokset jakautuvat sahaus - ja kasaustuloksiin. Niin kun aikaisemmin totesin, sahaus- ja kasausprosessit jaettiin vielä tuotekohtaisiin ryhmiin eli häkkeihin ja merilaatikoihin, jonka jälkeen ne jaettiin koon mukaan. Näin ollen saatiin selvitettyä laajemmin tarvittavia aikoja resursointi-työkalua varten. 10.2.1 Sahaus työvaiheiden tulokset Kuvattuani jokaisen kokoryhmään kuuluvan tuotteen tein niistä MOST-analyysit. Aluksi analyysin teko tuotti vaikeuksia, sillä monet työvaiheet olivat minulle uusia ja en ollut varma, mitkä vaiheet kuuluvat kokonaisprosessiin. Kaikki sellaiset vaiheet, jotka eivät kuulu vakioprosessiin piti jättää pois analyysistä. Havainnoimisen ja haastattelemisen avulla oli helpompaa analysoida videoita.

42 Tietämys työvaiheiden nimityksestä sekä käytetyistä työvälinestä edesauttaa analyysin tekoa. Aluksi videoiden analysoimisessa meni todella kauan aikaa, sillä videolla näkyvät tuotteet olivat minulle vieraita. En tiennyt niiden nimityksiä tai käyttökohdetta, joten kysymällä ja muistiinpanojen tekemällä sain tehtyä selkeitä analyysejä, joista työjohto saa selvää. Tavoitteena oli myös saada sellaisia MOST-analyysejä tehtyä, joista muut työntekijät saavat selvää mistä työvaiheista on kyse. Kuva 13. MOST-analyysi Kuvassa 13 näkyy yhden tekemäni analyysin osa. Analyysien avulla sain jokaiselle koon mukaan oleville häkeille ja merilaatikoille sahaus- ja kasausajat. Ajat käytettiin resursointi-työkalun teossa. Työvaiheet, jotka näkyvät kuvan vasemmalla puolella, nimesin samalla kun kävin videoita läpi. Oikealla puolella olevat ensimmäiset luvut 2, 1, 1, 1, 2 tarkoittavat liikesarjan tekokertaa, eli kuinka monta kertaa rivillä olevat vaiheet on tehty. Tämän jälkeen analyysi antaa automaattisesti sarjan tekokertojen viereen sekunteina ajan, joka kuluu sen rivin tekoon. Tämän jälkeen, kun koko analyysi on tehty, lasketaan kaikki sekunnit yhteen SUMMA-funktiolla. Tulokseksi tulee prosessin työaika, jota analyysi koskee.

43 Kuvassa 14 on kuvattu erikokoisten häkkien työvaiheiden ajallinen jakauma prosentteina. Kaaviosta huomaa, että H1 ja H2 kaavioista suurin aikaa vievä työvaihe on mittojen syöttö sahalle, joka on H1:ssa 26 % kokonaistyöajasta ja H2:ssa 34 %. H3:n suurin aikaa vievä työvaihe on lautojen laitto sahalle, joka on 23 % kokonaistyöajasta. H1:ssa ja H3.ssa iso osa työajasta painottuu myös muihin pienempiin työvaiheisiin, jotka ovat mm, NAV:sta työlistan tulostus, rullakon haku, ylimääräisten lautojen mittaus ja merkkaus sekä valmiin rullakon vienti sille kuuluvalle paikalle. Molemmissa häkeissä prosentuaalisesti muut pienemmät työvaiheet vievät 23-25 %, joka on ¼ kokonaistyöajasta. Kaavioista huomaa, että H2 ja H3 sahauksen odotusaika, eli aika jolloin työntekijä Kuva 15. Merilaatikoiden sahaus Kuva 14. Häkkien sahaus odottaa sahan sahaavan

44 tuotteet, on lyhyin työaikaa vievä työvaihe. Ajallinen vaihtelevuus johtuu lautamäärästä ja pituudesta. Jos on paljon pitkiä lautoja, niitä ei jaksa samanaikaisesti laittaa sahalle tai rullakkoon, vaan niitä otetaan sellaisessa tapauksessa vähemmän ja laitetaan useammassa sarjassa. Nämä prosentit eivät tarkoita sitä, että esimerkiksi H1:n ja H2:n mittojen syöttö sahalle olisi ollut sama molemmissa 25 %. Tulokset näyttävät, että olisi sama aika kulunut, vaikka se on sen tietyn tuotteen oman työajan prosentuaalinen osa. Kuvassa 15 on kuvattu merilaatikoiden prosentuaalinen työvaiheiden välinen aikajakauma. Mittojen syötössä sahalle on M1 ja M2 sama 26 % omasta kokonaisajasta. Huomattava ero M1 ja M2 välillä on sahauksen odotusajassa, sillä M1 odotusaika on 20 % omasta kokonaisajasta, kun taas M2 on 11 %. Kuva 16. Sahauksen työvaiheiden aikajakauma Kuvassa 16 näkyy kaikkien ryhmien työvaiheiden ajallinen jakauma. Ajat eivät näy kaaviossa, mutta silmämääräisesti taulukosta huomaa mikä ryhmä vie eniten kokonaissahausaikaa. M3 sahaukseen kuluu eniten aikaa, kun taas vähiten aikaa vie H1. Taulukosta huomaa, että H2 ryhmän sahausajassa mittojen syöttö vie huomattavasti enemmän aikaa kuin muissa ryhmissä. Ainostaan M3 ryhmän mittojen syöttö sahalle on ajallisesti korkeammalla, kun H2.

45 10.2.2 Kasaus työvaiheiden tulokset Kuva 17. Häkkien pakkaus Kasaustietoja on analysoitu samalla tavalla kuin sahaustietoja. Kasaustietojen välillä on enemmän poikkeavuutta, kuin sahauksien välillä. Kuvista 17 ja 18 voidaan huomata, että kaikkien ryhmien muita pienempiä työvaiheita prosentuaalinen aika on ryhmissä H1 ja M1 suurempi kuin muissa ryhmissä. Prosentuaalinen aika on suhteutettuna kokonaisaikaan, joten vaikka se näyttääkin suuremmalta, voi se silti olla ajallisesti vähemmän vievää. Sivujen kasaus H2 ja H3 vie lähes saman verran aikaa. Prosentuaalisesti H2 sivujen kasaus vie 33 % ja H3 32 %. H1 kasauksessa päätyjen kasaus vie 24 % kokonaistyöajasta eli noin ¼, kun taas muissa häkkien ryhmissä päätyjen kasaus vie 14 15 % omasta kokonaisajasta. Kuva 18. Merilaatikoiden pakkaus

46 Kuvassa 18 on merilaatikoiden työvaiheiden prosentuaalinen jakauma. Kuvasta näkyy, että M3:n sivujen kasaus vie huomattavasti enemmän aikaa kuin muissa ryhmissä. Prosentuaalisesti se vie 43 %, joka on melkein puolet kokonaistyöajasta. Kuvista huomaa myös sen, että työvaiheet ovat samoja, vaikka ajallisesti vaiheiden teossa on suuriakin eroja. Kuva 19. Kasauksen työvaiheiden aikajakauma Kuvassa 19 on esitetty kasausten työvaiheiden aikajakauma. Niin kuin sahauksen työvaiheiden aikajakaumassa, työvaiheiden aikoja ei ole näkyvissä, koska tieto on salaista. Kuvasta voidaan kuitenkin päätellä mikä vaihe kussakin ryhmässä vie eniten aikaa. Huomattavasti eniten aikaa vievä ryhmä on M3 eli isot merilaatikot. Kaikki merilaatikon työvaiheet vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin muissa ryhmissä. Ainostaan muut pienemmät työvaiheet M3 ryhmässä vievät vähemmän aikaa kuin, esim. H1 ryhmässä. 10.3 Haastattelutulokset Kokonaisvaltainen prosessien ymmärrys syntyi haastattelujen avulla, sillä pelkkä havainnointi ei antanut kaikkea tarvittavaa informaatiota. Joten haastateltujen avulla työntutkimustuloksia pystyttiin vahvistamaan. Jokaisen videoinnin jälkeen kyselin tarkentavia kysymyksiä työntekijältä. Muun muassa rullakoon laitojen asettelu on selvitetty haastattelun avulla. Työntutkimuksessa haastatellut henkilöt ovat mm. sahaajia, kasaajia, pakkaajia sekä muissa työtehtävissä olevia henkilöitä.

47 Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että vuoronvaihdos aiheuttaa tehokkaan työajan vähennyksen. Yrityksen käytössä on liukumat, jotka vaikeuttavat prosessin tasaista kulkua. Joten silloin, kun aamuvuoro lähtee kotiin, saattaa olla 0,5-1 h, ettei tavaraa valmisteta. 10.4 Resursointi-työkalun toteutus Resursointi-työkalun toteutuksen ensimmäinen vaihe on sen ideointi. Suunnittelin operatiivisen päällikön kanssa tehtävän työkalun rakenteen, jotta saataisiin sellainen työkalu, jota pystytään hyödyntämään opinnäytetyöni jälkeen. Päätettiin, että siitä tehdään mahdollisimman yksinkertainen ja kattava. Sellainen, jossa ei ole liikaa ylimääräistä tietoa. Olin tietoinen jo ennen opinnäytetyön aloittamista, että opinnäytetyöhöni kuuluu resursointi-työkalun toteutus. Haasteena työtä tehdessä oli epävarmuus onnistumisesta, sillä kokemattomuus resursointi-työkalun toteutuksesta oli isona haasteena tutkimustyön teossa. Kuva 20. Ryhmien laskeminen Kuvassa 20 on näkymä resursointi-työkalusta. Ensimmäinen vaihe työkalun teossa oli se, että yhdistin kaikki tarvittavat analyysit samaan Excel-tiedostoon, jonka perusteella tein yhden yhteenvetovälilehden. Sieltä näkyy kaikki tarvittavat työajat, jotka selvitin MOST-analyysien avulla. Tämän jälkeen valitsin NAV-sahausjonosta tarvittavat sarakkeet, jotka ovat oleellisia laskujen tekemiseen. Seuraavaksi tein tyhjän välilehden, jonne liitin NAV-järjestelmästä

48 sen hetkisen sahauslistan. Liitetyn jonon sarakkeisiin kuuluu reititysnumero, tilauksen prioriteetti, nimikepituus, kuvaus, hakunimi, kommentti, koeajo sekä salissa päivämäärä. Tämän jälkeen minun oli mietittävä, kuinka saisin ajat liitettyä niin, että kyseisten tietojen mukaan laskut näyttäisivät mitkä tuotteet ovat kyseessä. Aloitin työkalun teon laskemalla reititysnumeron ja nimikepituuden avulla jokaiselle jonossa olevalle tuotteelle ryhmän. Sain sen laskettua JOS-kaavalla, niin, että jos reititysnumero on häkin, niin se antaa pituuden perusteella ryhmän tunnuksen esim. H1. Tämän jälkeen laskin samalla tavalla merilaatikoiden ryhmät. Näin saatiin laskettua häkille ja merilaatikolle ryhmät omille riveille. Tämän jälkeen tein omalle riville uuden JOS-kaavan, joka antaa koko jonon ryhmät niin, että siinä näkyy mikä tuote on kyseessä kyseisellä rivillä. Seuraavaksi PHAKU-funktiolla hain yhteenvetosivulta ryhmän mukaan olevat sahaus- ja kasausajat. Tämän jälkeen laskin taulukon viereen tarvittavat tiedot tarvittavan henkilömäärän saavuttamiseksi. Ensin laskin jonossa olevien tuotteiden määrän. Tämän jälkeen laskin kaikkien häkkien ja merilaatikoiden sahaus- ja kasausajat yhteen, jonka perusteella pystyin laskemaan jonon kokonaisvaltaisen henkilöstömäärän. Laskin niin, että työntekijä tekee työpäivän aikana 5,5 tuntia tehokasta työtä. Loput tunnit työajasta on tauoista, häiriöistä ja vuoronvaihdoksesta johtuvaa aikaa, joita ei lasketa tehokkaaseen työaikaan. Työkalu näyttää kuinka monta henkilöä tarvitaan koko työjonon suorittamiseen, sekä kuinka monta sahaajaa ja kasaajaa tarvitaan suorittaakseen omat työnsä. Työkalussa on huomioitava se, että kaikkia jonossa olevia tuotteita ei pidä tehdä päivän aikana, sillä aina on jätettävä seuraavalle aamulle tuotteita, että seuraavalla vuorolla on töitä. 10.5 Resursointi-työkalun testaus Yksi tärkeimmistä asioista työntutkimuksessa oli, että resursointi-työkalu toimisi hyvin. Joten tutkin ja vertailin resursointi-työkalusta annettuja henkilömääriä todellisiin henkilömääriin. Tämän avulla myös selvitin, kuinka paljon päivittäin suunnilleen tehdään NAV:sta sahauslistassa näkyviä tuotteita.

49 Testauksen ensimmäinen vaihe oli, että otin päivän aikana noin tunnein välein NAV:sta työjonon, jonka pistin tekemääni resursointityökaluun. NAV:ssa minulle tehtiin erilliset välilehdet sahauslistalle sekä kasauslistalle. Tämän jälkeen kopioin koko työkalussa olevat tiedot erilliselle Excel-välilehdelle ja nimesin välilehden sen päivän päivämäärällä. Tämän jälkeen tein pivot-taulukon, joka lajitteli automaattisesi tuotteet ryhmittäin. Hain tehdyt tuotteet pivot -taulukon viereen PHAKU-funktiolla. Jos tuote oli tehty sahauslistalta, niin tulokseksi tulee PUUTTUU!. Tämän jälkeen laskin kaikki tuloksella PUUTTUU! olevat tiedot LASKE.JOS-funktiolla, jonka perusteella tulokseksi tulee luku, joka osoittaa tehtyjen tuotteiden määrän. Seuraavaksi laskin tehtyjen tuotteiden ajat. Hain PHAKU-funktiolla reititysnumeron mukaan tuotteiden sahausajat haettujen tuotteiden viereen. Tämän jälkeen poistin kaikki sellaiset ajat, jotka eivät ole tuloksella PUUTTUU! vieressä, joka mahdollistaa sen, että voidaan laskea tehtyjen tuotteiden kokonaisaika SUMMA-funktiolla. Vertailua tehtiin päivittäin noin 16 kertaa kuuden viikon ajan. Tällaisella tavalla sain rakennettua historiadatataulukon, joka mahdollistaa tietoihin palaamista myöhemmin kehitystyön yhteydessä (kts Liite 7). 10.6 Kehitysideat Tässä kohdassa esittelen opinnäytetyön aikana ilmeneviä kehitysideoita sekä huomioita. Työntutkimuksen eri vaiheissa minulle tuli erilaisia huomioita sekä kehitysideoita työtehtäviin ja työnhyvinvointiin, laatuun sekä työturvallisuuteen liittyviin asioihin. Tein muistilistan Word-tiedostoon (kts Liite 6), jonka laitoin yrityksen käytössä olevaan sisäiseen verkkoon eli intranettiin. Työnjohto voi sieltä käsin tehdä tarvittavia toimenpiteitä asioiden ennaltaehkäisyyn tai asioiden kehitykseen. Työntutkimuksen kautta ilmeni, että rullakoiden kylkeen olisi hyvä saada opastetarrat, jotka näyttäisivät mihin kohtiin mitäkin lautaa kuluu laittaa säilytykseen. Tarrat voisi laittaa rullakon molemmin puolin, jolloin yhdelle puolelle tulisi häkin opasteet ja toiselle puolelle merilaatikon. Tämä helpoittasi sahaajaa sekä kasaajaa. Varsinkin uuden työntekijän kohdalla tämä ratkaisu on todella hyvä. Työntekijä oppii nopeammin lautojen paikat, joiden perusteella vältyttäi-

50 siin virheellisistä kasauksista. Huomasin myös, että ylimääräisille laudoille olevat hyllyt ovat liian pieniä. Se vaikeuttaa lautojen laittoa hyllylle. Hyllylle laitettavat laudat voidaan uusiokäyttää seuraavaa sahattavaa tuotetta varten, jos se osuu pituushaarukan sisään. Havainnoimalla huomasin, että kaikki työntekijät eivät panosta työntekoon samalla tavalla. Tämän huomasin vertaillessani aamuvuoron sekä iltavuoron tehtyjen tuotteiden määrää. Siitä päättelin, että vahtimattomuus iltavuoron aikana on iso osasyy tuotteiden vähäisempään valmistamiseen. Yksi kehitysideoista oli se, että tehtäisiin standardoidusti tuotteita. Niin, että olisi vähemmän kokoluokkia, joka mahdollistaisi virheiden vähentyvyyden. Ajatuksena idea oli hyvä, mutta kysyttyäni asioista tarkemmin, näin ei pystytä tekemään. Tuotteet tehdään aina asiakkaan tilausten perusteella, joten vaikka pakettiin paketoitaisiin vakiotuote, asiakas kuitenkin päättää millaiseen pakettiin hän sen haluaa. 11 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä opinnäytetyö tehtiin HUB logistics Packaging Oy:lle. Tarkoituksena oli selvittää yrityksen Kotkan toimipisteen sahaus- ja kasausprosessien ajat, jotta toiminnanohjausjärjestelmän antaman jonon määrän mukaisten tuotteiden ajat olisivat selvillä. Tarkoituksena tässä opinnäytetyössä oli myös resursointi-työkalun rakentaminen, johon tarvittiin kyseiset työajat, jotta saataisiin selville työmäärälle tarvittavat henkilömäärät. Työntutkimuksessa oli tavoitteena vastata erilaisiin johdatteleviin kysymyksiin mm. miten voidaan vähentää kustannuksia ja laatuongelmia aiheutuvia töitä sekä kuinka voidaan erilaisia työmenetelmiä tai prosesseja kehittää turvalliseksi ja vähemmän kuormittaviksi. Työntutkimuksessa kävi ilmi, että jos työntekijä kiirehtii liikaa mm. sahausprosessin alkuvaiheessa eli laittaa sahan sahauskoneelle väärät mitat, syntyy siitä ylimääräistä työtä. Näin siitä syntyy myöskin ylimääräisiä kustannuksia. Työntekijä joutuu tekemään ylimääräisiä työvaiheita, ensimmäisen virheen takia. Näin ollen työn tekoaika suurenee.

51 Selvitin myös, että sahaus-, kasaus- ja pakkausprosessien välillä on suuriakin eroavaisuuksia työkuorman suhteen. Havainnoinnin perusteella sahausprosessissa työkuorma on alhaisempaa, kun kasausprosessissa. Sahauksessa työkuorma on tasaisempaa, sillä työvaiheet ovat koko ajan samoja. Työkuormaa voidaan myös vähentää, siirtämällä pienempiä määriä lautoja samanaikaisesti. 11.1 Työntutkimustulosten arviointi Tärkein työkalu tässä opinnäytetyössäni oli MOST-analyysi. Toimeksiantajan toimeksiannon mukaan tein kaikista tarvittavista työvaiheista analyysit, joiden perusteella sain tarvittavat tiedot resursointityökalun tekoon. Ajallisesti analyysien teko vei eniten aikaa koko työntutkimuksessa, sillä yhden analyysin teossa saattoi mennä jopa kaksi päivää. Helpoimmissa analyyseissä saattoi mennä noin tunti. Työntutkimuksen aikana tein noin 20 MOST-analyysia, joista noin puolet ovat sahaus -analyyseja ja puolet kasaus -analyyseja. Resursointi-työkalussa käytettiin 12 analyysia, joista kuusi on sahaus -analyysia ja toiset kuusi kasaus-analyysia. Toteutettujen analyysien iso määrä vahvistaa työntutkimuksen tuloksia, sillä näin voitiin tarkistaa, onko analyysien välillä paljon ajallista eroavaisuutta. Suuri eroavaisuus tarkoittaa, että analyysien välillä on tulkintavirhe tai analyysissä on keskitytty väärään asiaan. Näin voitiin muokata virheet, jolloin analyysien tulokset osoittavat todellista ja pätevää aikaa. 11.2 Yhteenveto Työntutkimuksen ongelmat sekä päätavoitteet ratkaistiin ja saavutettiin. Työntutkimuksesta on paljon hyötyä toimeksiantajalle, koska tulosten perusteella pystytään ennakoimaan paremmin tulevaa työkuormaa sekä katsomaan peruutuspeiliin kerätyn historiadatan perusteella. Työntutkimuksen aikana luotu resursointi-työkalu vastaa toimeksiantajan toimeksiantoa. Resursointi-työkalun avulla pystytään optimoimaan henkilöstömäärä vastaamaan päivittäistä työmääräntarvetta. Samalla toimeksiantaja pystyy helpommin kehittämään toimintojaan ja edistämään prosesseja entistä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi. Tulokset ovat myös hyödyllisiä mm. selvitettäessä yhden tuotteen toimitusketjun kokonaiskustannusta. Tällä tavoin voidaan verrata, onko tuotteet

52 hinnoiteltu oikein. Pystytään myös sanomaan asiakkaalle yksittäisen tuotteen arvioitu valmistusaika tarkemmin, sillä nyt työvaiheiden ajat ovat selvillä. Tässä tutkimustyössä on tutkimuksen kannalta salaista tietoa, jota ei saatu kirjoittaa opinnäytetyöhön. Aineistoa oli muotoiltava siten, että vain sellaista tietoa kirjoitin, joka on yrityksen näkökulmasta julkistettavissa. Tutkimustyön tekijänä minulla on myös salassapitovelvollisuus työntutkimuksessa olevista asioista ja osallistuvien henkilöiden henkilöllisyydestä. Opinnäytetyö on kirjoitettu niin, ettei henkilöiden nimiä tule julki. Joten tutkimustyön eettisyys sekä luotettavuus pysyi koko työntutkimuksen ajan. Tutkimustulokset ovat luotettavia, sillä viikkojen vertailujakson aikana työkalua on kehitetty ja muunneltu niin, että se antaa mahdollisimman selkeitä ja pitäviä tuloksia. Tutkimustuloksia voidaan myös käyttää tuleviin kehitysprojekteihin. Tutkimustyön tekijänä opin erittäin paljon projektityöskentelystä, Opin myös käyttämään erilaisia analyysimenetelmiä, joita ei koulussa opetettu. Yleisesti ottaen kaikki selvitettävät asiat, joita työntutkimukseni käsittelee, olivat minulle vieraita. Opinnäytetyön tekeminen oli todella opettavainen kokemus. Olen tyytyväinen, että sain toteuttaa opinnäytetyöni toimeksiantona. Se mahdollisti sen, että pääsi syvällisemmin ja tiiviimmin asioihin käsiksi, sillä näki asioiden tekovaiheet käytännössä sekä pystyi soveltamaan koulussa oppimia asioita.

53 LÄHTEET Anttila, E. 2018. Karhu ja tähti. HUB Logistics Packaging pakkaa Sulzerin pumput. Christopher, M. 2016. Logistics and supply chain management. New York: Pearson Mavisystems. s.a. Mictosoft Dynamics NAV. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://mavisystems.fi/microsoft-dynamics/ [viitattu 15.5.2018]. Hirsjärvi, S, Remes, P & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. HUB logistics, 2018a. MOST-koulutusmateriaali. Kotka. HUB logistics pacaking. [viitattu 15.5.2018]. HUB logistics, 2018b. PIT-esitysmateriaali. Kotka. HUB logistics Packaging. [viitattu 15.5.2018]. HUB logistics. s.a. Lautalaatikot. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://puupakkaus.fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/puu-ja-vaneripakkaukset/lautalaatikot [viitattu 1.8.2018]. HUB logistics. s.a. Lautahäkit. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://puupakkaus.fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/puu-ja-vaneripakkaukset/lautahakit [viitattu 1.8.2018]. HUB logistics. s.a. HUB logistics lyhyesti. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.hub.fi/yritys/hub-logistics-lyhyesti [viitattu 26.3.2018]. HUB logistics. s.a. Historia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.hub.fi/yritys/historia [viitattu 22.5.2018]. HUB logistics. s.a. Puupakkaukset ja ratkaisut teollisuuspakkaamiseen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://puupakkfaus.fi/fi/ [viitattu 26.3.2018].

54 HUB logistics. s.a. Tapamme toimia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.hub.fi/yritys/tapamme-toimia [viitattu 24.5.2018]. Hyppänen, R. 2013. Esimiesosaaminen. Liiketoiminnan menestystekijä. Porvoo: Edita Publishing Oy JHS-suositukset. 2012. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/jhs152/jhs152.html#h4 [viitattu 1.8.2018]. Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitat opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä. Suomen Yliopistopaino Oy. Kananen, J. 2009. Toimintatutkimus yrityksen kehittämisessä. Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy. KvaliMOTV. s.a. Havainnointi. Menetelmäopetus. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/l6_4.html [viitattu 24.7.2018]. Lecklin, O. 2006. Laatu yrityksen menestystekijänä. Hämeenlinna: Karisto Oy. Leino, T. 2016. Excel-käyttäjän käsikirja. Helsinki: Finn Lectura. Logistiikan maailma. s.a. Logistiikka ja toimitusketju. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/logistiikka/logistiikka-ja-toimitusketju/ [viitattu 13.8.2018]. Logistiikan maailma. s.a. Toimitusketjun kehittäminen. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/logistiikka/logistiikka-ja-toimitusketju/toimitusketjun-kehittaminen/ [viitattu 13.8.2018]. Sakki, J. 2003. Tilaus-toimitusketjun hallinta. Logistinen B-to-B -prosessi. Espoo: Hakapaino Oy.

55 Sakki, J. 2009. Tilaus-toimitusketjun hallinta. B2B - vähemmällä enemmän. Helsinki: Hakapaino Oy. Salminen, P. 1994. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Tiihonen, J, Ahokas, P, Neuvonen, J & Suikki, M. 2011.Työntutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttökohteita. Helsinki: Teknologiateollisuus ry. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/tyomarkkinat_kannustava_palkkaus_palkkaustapoja_tyontutkimuksen_menettelytavat.pdf [viitattu 2.7.2018]. TTS. s.a. Osallistuva työntutkimus. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.tts.fi/yrityksille/tuottavuuden_kehittaminen/osallistava_tyontutkimus [viitattu 13.8.2018]. Viiala, R & Jylhä, E. 2014. Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän yritystoiminnan perusta. Porvoo: Bookwell Oy.

56 KUVALUETTELO Kuva 1. Työntutkimuksen rajaus. Ladygina, M. 2.3.2018. Kuva 2. Kokonaisvaltainen laadunhallinta. Lecklin 2006,19. Kuva 3. Liiketoimintaprosessi. Lecklin 2016, 124. Kuva 4. Henkilötyön aikalajit. Tiihonen ym. 2011, 13. Kuva 5. Fyysisen työn liikesarjat. HUB logistics 2018a. Kuva 6. MOST SIIRTÄÄ -liikesarja. HUB logistics 2018a. Kuva 7. Sertifikaatti. HUB. s.a. Tapamme toimia. Saatavissa: https://www.hub.fi/yritys/tapamme-toimia [viitattu 24.5.2018]. Kuva 8. Merilaatikko. HUB logistics. s.a. Lautalaatikot. Saatavissa: https://puupakkaus.fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/puu-ja-vaneripakkaukset/lautalaatikot [viitattu 1.8.2018]. Kuva 9. Häkki. HUB logistics. s.a. Lautahäkit. Saatavissa: https://puupakkaus.fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/puu-ja-vaneripakkaukset/lautahakit [viitattu 1.8.2018]. Kuva 10. Merilaatikon lautojen asettelu rullakkoon. Ladygina, M. 22.3.2018. Kuva 11. Häkin lautojen asettelu rullakkoon. Ladygina, M. 22.3.2018. Kuva 12. Työkortit. Ladygina, M. 17.7.2018

57 Kuva 13. MOST-analyysi. Ladygina, M. 15.3.2018 Kuva 14. Häkkien sahaus. Ladygina, M. 23.7.2018 Kuva 15. Merilaatikoiden sahaus. Ladygina, M. 23.7.2018 Kuva 16. Sahauksen työvaiheiden aikajakauma. Ladygina, M. 23.7.2018. Kuva 17. Häkkien pakkaus. Ladygina, M. 23.7.2018 Kuva 18. Merilaatikoiden pakkaus. Ladygina, M. 23.7.2018 Kuva 19. Kasauksen työvaiheiden aikajakauma. Ladygina, M. 23.7.2018 Kuva 20. Ryhmien laskeminen. Ladygina, M. 9.6.2018 Liite 3. Teollisuuspuiston kartta. Näyttökuva. Saatavissa: https://www.google.fi/maps/place/karhulan+teollisuuspuisto/@60.5065775,26.9379777,888m/data=!3m1!1e3!4m5!3 m4!1s0x46910b7afd6b44bf:0xe1c11e0f550cf0d2!8m2!3d60.50 76274!4d26.9351695 [viitattu 18.7.2018]

58 Liite 1

59 Pakkaus aika Muotoile tiedot (sek) Päivämäärä Jonon määrä Tehokas työaika/hlö 30.7.2018 0 5,5 Liite 2 Reititysnro Tilauksen prioriteetti Nimikepituus Kuvaus Hakunimi Kommentti Koeajo Salissa päivämäärä Ryhmä Kasaus aika (sek) Sahaus aika (sek) 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Kokonaistyöaika Tyhjennä 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! sek min h 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 0,00 0,00 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Häkki yht Merilaatikko yht 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0,00 0,00 min 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Jonon mukaan Sahaus yht Kasaus yht 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Häkki 0,00 0,00 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Merilaatikko 0,00 0 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Pohjaton häkki 0 0 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! yht 0,00 0,00 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Henkilö Resurssit 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Sahaus (max 2 hlö) Kasaus (max 7 hlö) 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Aika 0,00 0,00 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Henkilö resurssit 0,0 0,0 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Pyöristys 0,00 0,00 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Yhteensä 0,00 hlö 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Pakkaus yht 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Häkki 0,00 sek 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Merilaatikko 0,00 sek 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! yht 0,00 sek 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Henkilö Resurssit 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Aika 0,0 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Henkilö resurssit 0,0 0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! Pyöristys 0,0 hlö

60 Liite 3 Saha Loha

61 Liite 4

62 Liite 5

63 Liite 6 1. Työntekijöiden välinen kommunikointi. Joskus informaatio ei kulje työntekijöiden välillä, varsinkin aamu- iltavuoron välillä. a. illanistujaisiset voisivat auttaa työntekijöitä rentoutumaan ja sen avulla työntekijät ehkä tutustuisivat toisiinsa paremmin ja kommunikointi olisi sujuvampaa. 2. Ylimääräisten hukkalautojen hyötykäyttö a. pienelle yrittäjälle? 3. Toisella sahalla on vähemmän tilaa kuin pääsahalla a. työntekijän on vaikea sahata suurempia lautoja ja siirtää niitä rullakkoon 4. Toisella sahalla on myös paljon pienempi hylly ylimääräisille laudoille a. hylly menee sekaisin nopeammin ja työntekijä joutuu tekemään enemmän töitä, sillä suurimmassa osassa laudoista ei ole merkattuna laudan mittaa b. työntekijän pitää mitata lauta, jos tarvitsee pienemmän laudan c. joskus osa ylimääräisistä laudoista on lattialla/ nojaa hyllyä vasten ->Työturvallisuusriski. d. tavaroiden järjestys uusiin paikkoihin? Layout? 5. Tunnistetarrat rullakoihin a. lisätään molemmille puolille tarrat kuvaamaan mihin kohtaan mitäkin lautaa kuuluu laittaa. Toiselle puolelle häkkilautojen paikat ja toiselle puolelle merilaatikon lautojen paikat. Sahaaja tietää tämän avulla mihin kohtiin laudat laitetaan b. tämä helpottaa myös kasaajaa, sillä jos laudat ovat aina samalla tavalla rullakkoon laitettu, kasaajan ei tarvitse arpoa/mitata mitkä laudat ovat kyseessä c. yhdessä sahauksessa työntekijä laittoi laudat rullakkoon sekavasti, joten työntekijä joka kasasi kyseisen tuotteen joutui monesti mittaamaan laudat, sillä ne olivat rullakossa ihan sekaisin (eli tarrojen laitto rullakkoon tekisi työnteosta helpompaa ja selkeämpää kaikille) 6. Toisen sahan ja tietokoneen siirtäminen ylös? a. kaikki pienet laatikot/ häkit tehtäisiin kauimmaisella kasauspaikalla, lopuksi trukkikuski hakisi yhdellä kerralla isomman määrän valmiita tuotteita ja siirtäisi lopuksi lavetille b. myös rullakoista osa siirrettäisiin ylös, ettei työntekijöiden tarvitse rullata niitä edestakaisin

64 Liite 7