YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 104/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 74 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 104/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 74 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2008 ASIA Valkianevan (Lo 3) turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy ASIAN AIEMMAT VAIHEET HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy pyysi 23.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella ympäristölupaa Valkianevan turvetuotannolle. Ympäristölupavirasto hylkäsi hakemuksen siltä osin kuin se koski turvetuotantoa lohkoilla, joiden vedet johdettaisiin laskuojaan 3, koska hakijan esittämä laskuojaan 3 johdettavien vesien käsittely virtaamansäädöllä ei ole riittävä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Muilta osin lupa Valkianevan turvetuotantoon myönnettiin. Vapo Oy valitti päätöksestä Vaasan hallinto oikeuteen. Valituksessaan Vapo Oy mm. vaati, että ympäristölupaviraston päätös kumotaan siltä osin, kuin hakemus oli hylätty laskuojan 3 tuotantoalan osalta, ja asia palautetaan asia ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tältä osin Vaasan hallinto oikeus hylkäsi valituksen 23.1.2008 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 08/0012/1. Vapo Oy on 31.3.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Valkianevan laskuojan 3 yhteensä 117 ha:n suuruisen alueen turvetuotannolle. Valkianevan tuotantokunnossa oleva alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin ja Jalasjärven kunnan rajalla. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta, koska alueen urakoinnista ja turpeen toimittamisesta on tehty sopimuksia ja tarkoitus on tuottaa turvetta alueelta jo kesällä 2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäris

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueen hallintaoikeus ja kaavoitustilanne Toiminta 2 tönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Hankealueesta on hakijan omistuksessa 77 ha ja vuokrattuna 71 ha. Yksi vuokrasopimus päättyy 31.12.2018, muutoin sopimukset ovat voimassa 2022 2037 saakka. Hankealueella on voimassa Etelä Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Kaavassa on osoitettu turvetuotantovyöhykkeet tt 1, tt 2 ja tt 3, joiden rajaus perustuu valuma alueisiin. Vyöhykkeillä on eritasoisia suunnittelumääräyksiä. Kyrönjoen valuma alueelle (42) sijoittuva Valkianeva Lo 3 kuuluu turvetuotantovyöhykkeelle tt 2, jota koskee suunnittelumääräys III: Turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys I: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäviksi. Yleiskuvaus toiminnasta Hankealue on tuotantokunnossa ja sieltä on viime vuosina tuotettu pala ja ympäristöturvetta. Valkianevan turvetuotantoalueesta laskuojaan 3 johdetaan vesiä lohkoilta 3, 4, 5, 6 (osa) ja 7. Tuotantopinta ala on 117,0 ha sisältäen auma alueet. Myös auma alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa huomioidaan 400 m vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää vesiensuojelun tehostamisen esitetyn suunnitelman mukaisesti sekä tuotanto ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Vesiensuojelun tehostaminen toteutetaan ennen tuotannon aloittamista loppukevään ja viimeistään alkukesän (huhti ja toukokuussa) 2008 aikana, jotta alueelta saadaan tuotettua pääosin pala ja ympäristöturvetta voimassa olevien urakointi ja toimitussopimusten edellyttämällä tavalla. Tuotantovaihe kestää vielä noin 15 30 vuotta päättyen lopullisesti vuonna 2039. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon, josta päättävät maanomistajat. Tuotanto on palaturvetta, ympäristöturvetta ja jyrsinpolttoturvetta.

3 Palaturvetta tuotetaan palaturpeen tuotantomenetelmällä ja jyrsinturvetta imuvaunulla. Laskennallinen vuosituotantomäärä on noin 58 000 m 3 jyrsinturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat palan nosto ja kääntäminen tai tuotettaessa jyrsinturvetta jyrsintä ja kääntäminen. Vesiensuojelurakenteiden kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Palaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jalasjärven Lämpö Oy ja paikalliset kasvihuoneet. Ympäristöturvetta menee Haukinevan kasvuturvetehtaalle jalostukseen sekä lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jyrsinpolttoturvetta toimitetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 7 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Vuotuinen kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 16 henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla 3 alapuoliseen vesistöön reittiä Ojaluoma Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat 1 3 sekä ympärivuotisesti käytössä oleva kosteikkoallas. Vedet johdetaan kosteikolle pumppaamalla ympärivuotisesti. Kosteikon pinta ala on 7,0 ha ja valuma alue 120 ha. Kosteikon pinta ala on 5,83 % valuma alueesta. Kosteikoksi rakennettava alue on tuotantokunnossa olevaa suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Luontaista kasvittumista edesauttaa vesien johtaminen rakenteeseen heti rakentamisvaiheesta alkaen.

4 Pääosa turvesoiden vesivarastosta purkautuu jo kuntoonpanoaikana, eikä vanhojen turvetuotantoalueiden kokonaisvalunta poikkea suuresti maa alueiden keskimääräisestä valunnasta. Valkianevan laskuojan 3 tuotantoalue on tuotantovalmista aluetta. Valkianevan laskuojan 3 turvetuotantoalueen arvioitu nykyinen laskennallinen nettokuormitus kiintoaineen, fosforin sekä typen osalta on esitetty seuraavassa taulukossa: Nykyinen kuormitus Netto Ala ha Kiintoaine kg/a Fosfori kg/a Typpi kg/a 117 4441 24,3 897 Hankealueen laskennallinen kuormitus vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa: Vuosikuormitus Brutto Netto Ala ha Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a 117 2007 16 512 1110 8,5 261 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostukseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä, työvaihe ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin, tuotantoalueen koko sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Leviämismallinnuslaskelmien perusteella turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 pitoisuudet ovat lähiasutuksen (450 m) kohdalla suurimmallaan (noin 27 µg/m 3 ) vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista ja tuulen suunta on asutusta kohti.

5 Hankealueella käytetään tuotantomenetelmänä palaturvemenetelmää ja imukokoojavaunumenetelmää. Palatuotanto sijoittuu työmaatien eteläpuolelle ja ympäristöturvetuotanto pohjoispuolelle. Palan tuottaminen ei aiheuta sanottavaa pölyhaittaa ympäristöön, koska pala nostetaan suon pintaan märkänä puristettuna kahtena satona ja koska keruuvaihe on vähän pölyä muodostava. Ympäristöturve on jyrsinpolttoturpeeseen verrattuna vähemmän pölyä muodostava, koska turve on karkeampirakenteista ja koska se tuotetaan kosteampana (n. 50 %). Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristön kiinteistöihin sekä peltoviljelyksille. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Kauhavan lentoaseman säähavaintoaseman vuosien 1971 2000 keskimääräisten tilastojen mukaan erisuuntaisten tuulien osuudet jakautuvat kesäsyyskuun aikana suhteellisen tasaisesti (8 19 %) vallitsevimman tuulensuunnan ollessa lounaasta (16 %) ja etelästä (15 %). Pölyhaitan minimointia tehdään myös urakoitsijoille annettavien työohjeiden avulla. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) kulutuksen mukaisesti. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa Pettumäen yksityisteitä pitkin Jalasjärvi Peräseinäjoki tielle nro 58 ja sitä pitkin eri käyttöpaikkoihin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotanto

Varastointi ja jätteet 6 kaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 53 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 351 l sekä muita voiteluaineita noin 76 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2,9 t. Tuotannossa syntyy vuodessa jäteöljyjä 351 l, kiinteää öljyjätettä 59 kg, akkujätettä 18 kg, sekajätettä 2 m 3, aumamuovia 2,9 t ja rautaromua 234 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Toiminta alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hankealue on tuotantokunnossa olevaa aluetta, jolta on viime vuosina tuotettu palaturvetta ja ympäristöturvetta. Valkianevan laskuojan 3 tuotantoalueen itäpuolta rajaa Parkano Peräseinäjoki rata. Radan ja suon välissä on puustoa suojavyöhykkeenä. Puuston korkeus on 10 20 metriä. Suon ympäristössä on normaalissa metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Alueen lounais ja länsipuolella on asutusta ja peltoja. Tuotantoalueesta enintään 500 m:n etäisyydellä on 13 ympärivuotisesti asuttua tilaa. Alueen lähiympäristössä ei ole ulkoilu tai virkistysalueita. Hankealueen

7 läheisyydessä sijaitsee vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan kolme talousvesikaivoa. Asuttujen kiinteistöjen ja tuotantokentän välissä on metsää ja peltomaita. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi perustettava kosteikko loitontaa varsinaisen tuotannon piirissä olevaa aluetta asutuksesta. Aumaalueet on sijoitettu yli 400 metrin päähän asutuksesta. Tuotannosta ja turpeen toimituksesta asutukselle ja peltoviljelyksille ei ole aiheutunut eikä vastaisuudessakaan tule aiheutumaan kohtuutonta pölyhaittaa huomioon ottaen vallitsevat tuulen suunnat, suojaisan metsävyöhykkeen sekä etäisyydet. Tuotantotoiminnan meluvaikutusta ei ole tällä alueella mitattu. Muilta työmailta saatujen tietojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuultavissa lähimpien asutusten kohdalla, melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Tuotantokauden ulkopuolella toiminnasta aiheutuva työkoneiden melu on satunnaista. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää ja tuuliolosuhteiden mukaan. Hakijalle ei ole esitetty valituksia Valkianevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta, joten sitä ei ole koettu merkittäväksi haittatekijäksi. Retkeily ja marjastus tuotantoalueella ei ole mahdollista. Lähiympäristössä on paljon muita marjastuskohteita. Alueella voidaan metsästää tuotantoajan ulkopuolella. Laskeutusaltaat lisäävät alueen merkitystä vesilinnustuksessa. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa ja metsätalouteen. Turvetuotannon välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on harvaan asutuilla seuduilla erityisen tärkeää. Turveurakointi sivuelinkeinona tukee alueen muiden elinkeinojen kannattavuutta. Tuotanto vilkastuttaa tarvehankintojen ja oheispalvelujen kautta muutakin elinkeinoelämää alueella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä arvokkaiksi lueteltuja pienvesiä. Lähin pohjavesialue Vanhainkoti 10 589 04 sijaitsee noin 7 km hankealueesta itään. Vanhainkodin pohjavesialue on kalliopohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu 500 m³/d. Alueella sijaitsee Peräseinäjoen kunnan Vanhainkodin pohjavedenottamo, joka on kunnan varaottamo. Ottamosta on lupa ottaa vettä 500 m³/d vuosikeskiarvona laskettuna. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia myöskään suojelualueiden luonnonarvoihin. Koska hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä, ei pienvesien suojelua koskevien säännösten tarkoittamaa poikkeusluvan tarvetta ole. Lähialueella ei ole myöskään arvokkaita pienvesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevaan Valkiajärveen ei leviä pölyä ottaen huomioon pitkä etäisyys tuotan

8 toalueesta. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Vesistö Vesistön tila ja käyttö Valkianevan laskuojan 3 tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Ojaluoman, Seinäjoen ja Kyrkösjärven kautta Kyrönjokeen. Tuotantoalueelta on Seinäjokeen matkaa noin 5 km. Tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella (42) Seinäjoen (42.07) valuma alueella ja siellä tarkemmin Seinäjoen keskiosan ja Kihniänjoen alaosan alueella (42.072). Laskuojan 3 kuivatusvedet johdetaan kokonaisuudessaan valuma alueelle 42.072. F (km 2 ) Hankealue (%) Ojaluoman va (karttatarkastelu) 48,6 2,4 Seinäjoen keskioasan ja Kihniänjoen alaosan a (42.072) 235,61 0,5 Seinäjoen suuosan, Kyrkösjärven a 70,23 7,55 Ojaluoman (F=48,6 km²) virtaaman tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa: Ojaluoman valuma alueen virtaamatiedot m³/s l/s/km² MQ 0,44 9,0 MHQ 3,38 69,6 MNQ 0,05 0,9 Seinäjoen keskiosan ja Kihniänjoen alaosan alueella maankäyttö on pääasiassa metsä ja maataloutta. Samalla Seinäjoen keskiosan ja Kihniänjoen alaosan (42.072) alueella sijaitsee Vapo Oy:n Valkianevan laskuojan 4 turvetuotantoalue sekä osa Haukinevan tuotantoalueesta ja Linnus Lainesnevan tuotantoalue. Näistä Haukineva sijaitsee osittain Jalasjoen (42.04) valuma alueella. Ojaluoman vesi on erittäin ruskeaa, hiukan hapanta sekä humuspitoista. Keskimääräiset typpi ja fosforipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä, mutta niiden pitoisuudet ovat laskeneet kahtena viime vuonna. Ojaluomalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä siellä kalasteta. Pienimuotoista kalastusta harrastetaan lähinnä Seinäjoessa. Enemmän kalastusta harrastetaan alueen tekojärvillä Kyrkösjärvessä sekä alueen yläpuolella Kalajärvessä. Seinäjoesta ja sen sivuhaaroista on tavattu 1990 luvulla seuraavia kalalajeja: muikku (Seinä ja Kalajärvessä), hauki, ahven, kiiski, kuha (istutettu Kala ja Kyrkösjärveen), särki, lahna, salakka, kivennuoliainen, ruutana, kivisimppu ja made. Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat. Seinäjoessa harrastetaan pienimuotoista kalastusta.

9 Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Pääosa turvesoiden vesivarastosta purkautuu jo kuntoonpanoaikana ja vanhojen turvetuotantoalueiden kokonaisvalunta ei poikkea suuresti maa alueiden keskimääräisestä valunnasta. Ojaluomaan tulee valuma alueelta karttatarkastelun sekä maankäytön perusteella maa ja metsätalouden hajakuormitusta sekä Vapo Oy:n Valkianevan laskuojan 4 ja Linnus Lainesnevan laskuojien kuormitusta. Valkiajärvi sijaitsee Valkianevan pohjoispuolella, mutta tuotantoalueen vesiä ei johdeta Valkiajärveen. Ilman kautta järveen kulkeutuvan turvepölyn määrä on käytettävissä olevien tietojen perusteella vähäinen. Ojaluomassa ja Seinäjoessa turvetuotannon vaikutus tulee näkymään lähinnä kiintoaineen ja humuksen määrän lisääntymisenä ja ravinnepitoisuuksien hienoisina nousuina. Pitoisuuslisäykset on esitetty seuraavassa taulukossa: Tarkastelupiste Tuotantoala ha Kiintoaine (mg/l) Fosfori g/l Typpi g/l Ojaluoma Seinäjoki, Jouttikoski 117 0,08 0,5 18,7 117 0,005 0,03 0,01 Ympäristöriskit Hankealueen aiheuttama laskennallinen ainepitoisuuksien lisäys Ojaluomassa on vähäinen ja Seinäjoessa erittäin vähäinen. Vesistön virtaama kasvaa laajasta valuma alueesta johtuen alajuoksulle päin ja tästä johtuen pitoisuuden nousu laimenee edelleen huomattavasti Seinäjoessa. Hetkellisesti vaikutus voi olla suurempi, mutta luvut antavat kuvan vaikutusten suuruusluokasta. Ojaluomalla ei ole merkittävää kalataloudellista virkistyskäyttöarvoa. Seinäjoessa harrastetaan pienimuotoista kalastusta. Hankealueen ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa eikä vaikutusta Seinäjoen kalataloudelle. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusvi

10 ranomaiset tekevät arviointi ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hankkeen vaikutuksia koskeva tarkkailuohjelmaehdotus jäljittelee periaatteiltaan Valkianevan muiden alueiden lainvoimaisessa luvassa olevaa tarkkailua. Alueella esitetään tehtäväksi käyttö ja päästöja vaikutustarkkailua. Tuotantoalue liitetään osaksi Vapo Oy:n läntisen Suomen yhteistarkkailuohjelmaa. Kalataloudellisessa tarkkailussa hankealue kytketään osaksi Kyrönjoen yhteistarkkailua. Hakijalle on Valkianevaa koskevassa lupapäätöksessä määrätty maksamaan Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 1 500 /a. Tehokkaan vesienkäsittelyn ja kalataloudellisesti vähäarvoisen alapuolisen vesistön perusteella hakija ei ole katsonut aiheelliseksi kalatalousmaksun korotusta. Toiminnan aloittamisluvan perustelut ja vakuus HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakijalla on tarvetta tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija on esittänyt viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Seinäjoen kaupungissa ja Jalasjärven kunnassa 13.5. 12.6.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnalta, Seinäjoen kaupungilta, Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta, Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaisilta sekä Ratahallintokeskukselta.

11 Lausunnot 1) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on toistanut Vapo Oy:n aiemmasta Valkianevan turvetuotantoa koskevasta hakemuksesta lausumansa. Lisäksi TE keskus on todennut, ettei hakija ole esittänyt luotettavaa selvitystä Ojaluoman kalastosta, joten kuivatusvesien vaikutusten arviointi on epävarmaa. Toiminta kuitenkin heikentää Ojaluoman tilaa ja lisää Seinäjoen kuormitusta. Kosteikon käyttöönotto on toteutettava siten, että riittävä kiintoainesta pidättävä kasvillisuus on kehittynyt ennen kuivatusvesien johtamista vesistöön. Vesiensuojelumenetelmillä ei voida kokonaan estää toiminnan haitallisia vaikutuksia kalatalouteen ja sen vuoksi luvan saaja on määrättävä suorittamaan vuosittain 900 euron kalatalousmaksu TEkeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 2) Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta on todennut, että vesiensuojelumenetelmien tulee olla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyksen ja kalastuksen kannalta. Hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita. Kuitenkin kosteikoksi suunniteltu jo tuotantokuntoon valmisteltu alue täytyy esim. padota, jotta voidaan estää suora läpivirtaus runsaan veden aikana ja varmistaa kosteikon toimivuus tavoitellulla tavalla. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa tai veden laadun vaarantumista alueella sijaitseville talousvesikaivoille tai muulle yksityiselle vedenotolle. Pölyhaitan rajoittamiseksi on tarvittaessa käytettävä uusinta tuotantotekniikkaa, jaksotettava tuotantoa tuuliolosuhteiden mukaan, sijoitettava aumat kauas häiriintyvistä kohteista, rajattava tuotantoaluetta ja istutettava suojapuustoa. Hyvin lähellä tuotantoaluetta on asutusta, vakituisesti asuttu tila Luhtanen RN:o 4:93 jää käytännössä tuotantoalueen keskelle. Pölyn ja melun rajoittaminen siedettävälle tasolle ei todennäköisesti ole mahdollista ja onkin harkittava, onko lohkon 7 osalta tuotanto lainkaan järkevää. Vallitsevat tuulet lounaan ja lännen välillä hankaloittavat tilannetta entisestään. 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on yhteensä 13 taloa, joista viisi sijaitsee enintään 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Toiminnalle on asetettava tuuli ja aikarajoitukset ja toiminnassa on otettava huomioon meluohjearvot ja kiinnitettävä huomiota pölyämiseen. Pölyn laskeumamittaus on järjestettävä.

12 Yhteistilavuudeltaan yli 10 m 3 :n polttoainesäiliöiden ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä turvetuotantoluvan kanssa. Siirrettävien säiliöiden tulee olla asianmukaisia. Alueella syntyvät jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aumamuovien keräämiseen. Öljyisten jätteiden keräyspisteiden tulee olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, ettei jätteitä pääse maaperään. Toiminnan aloittamislupaa koskevan pyynnön ja vakuuden osalta ympäristö ja rakennuslautakunta on todennut, että ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu perusteltu syy ei voi olla tuotantoon tai taloudellisiin perusteisiin pohjautuva. Sen on lähdettävä siitä, että tilanne ympäristönäkökohdat huomioon ottaen jollakin tavalla esimerkiksi nykyisestä kohenee, kun ympäristöluvan mukainen toiminta alueella aloitetaan. 3) Jalasjärven kunta on yhtynyt kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. 4) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että lautakunta on 18.5.2004 lausunnon Valkianevan turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta. Lausunnossa on mm. vaadittu vesienkäsittelyn tehostamista, vesiensuojelurakenteiden säännöllistä tarkkailua ja kunnossapitoa, kuormituksen tarkkailua ja jätteiden asianmukaista käsittelyä. Lisäksi lausunnossa on todettu, että läheisen asutuksen vuoksi toiminnassa on huomioitava melutasot, siten että asutukseen tarkoitetuilla alueilla melu ei saa päivällä ylittää 55 db (L Aeq ) ja yöllä 50 db (L Aeq ), ja aumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta. Lautakunta on katsonut, että vuonna 2004 annetussa lausunnossa on tuotu esille toiminnan edellytykset. Vesien käsittelyn tulee vastata vähintään riittävän kokoisen pintavalutuskentän tasoa ja kosteikolta lähtevän veden kuormittavaa tasoa ja kiintoainetta tulee seurata etenkin runsaan veden aikana. Lupaa on voitava tarkistaa, mikäli vesienkäsittely ei toimi lupamääräysten edellyttämällä tasolla. Laskuojaan 3 tulee sijoittaa näytteenottopaikka virtaamamittauksineen. Lautakunta on katsonut, että tuotantovalmis avoin suo on ympäristön kannalta rasite ravinteiden ja kiintoaineiden lisääntyneen valunnan ja kasvihuonepäästöjen kasvun vuoksi. Mikäli suo on tuotantovalmis, voidaan se lautakunnan käsityksen mukaan ottaa tuotantoon, kun vesiensuojelun taso saadaan riittäväksi. Valkianevan tuotantoalueesta vuonna 2006 tehdyn ympäristölupaviraston päätöksen määräykset on otettava kattavasti käyttöön myös nyt kyseessä olevalla alueella. 5) Ratahallintokeskus on todennut, että alueella on radan vastapenger. Turvetuotantoalueen vaikutus ratapenkereen vakauteen on tällaisissa tilanteissa aina tarkasteltava erikseen. Turvetuotanto vaikuttaa ratapenkereen stabiliteettiin mahdollisesti myös, mikäli kuivatusvaikutus ulottuu ratapenkereeseen asti. Vaikutus turvekerroksen

Muistutukset ja mielipiteet 13 tilavuuspainoon on vaikeasti arvioitavissa johtuen turvekerroksen kyvystä johtaa vettä. Mikäli turvetuotantoalueen ja ratapenkereen välinen turve kuivuu, stabiliteetti heikkenee johtuen kuivuneen turvekerroksen pienestä tilavuuspainosta. Ratapenger voi painua edellä kuvatusta kuivumisesta johtuvan lisäkuormituksen vuoksi. Radan stabiliteetti tulee tarkistaa hakijan toimesta. Pohjaveden alentumisen vaikutus ratapenkereelle on tutkittava erikseen. Hakijan tulee selvittää kustannuksellaan radan painumariskin arviointi ennen lupahakemuksen käsittelyä. Kuivatusvaikutus voi ulottua rata alueelle saakka. Asian toteamiseksi ja mahdollisten vaurioiden estämiseksi tarvittavien toimenpiteiden aloittamiseksi hakijan on ryhdyttävä seuraamaan pohjavesipinnan tilaa esimerkiksi radan täyttömaan alapintaan asennettavista pohjavesiputkista. Alueelle tulee asentaa vähintään viisi putkea tasavälein noin 20 metrin päähän keskilinjasta. Putken sijainti tulee määrittää poikkileikkaustietojen perusteella sellaisiin kohtiin, jossa täyttömaakerros on syvimmillään. Putkien määrä on valittava siten, että mittaustulosten perusteella pohjavesipinnan sijainti voidaan todeta luotettavasti. Putket tulisi asentaa ja vesipinta mitata ennen pohjavedenpinnan korkeuteen mahdollisesti vaikuttavien töiden aloittamista. Mittauksia tulisi tehdä säännöllisesti vähintään joka vuosi loppukesästä. Pöly on sähköradalle, päällysrakenteelle ja turvalaitteille ongelma. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä rataalueelle ja muuhun ympäristöön. Mikäli sepelitukikerrokseen kantautuu hienoaineksia, on hakijan kustannuksellaan vastattava radan tukikerroksen puhdistamisesta. Samoin hakijan on kustannuksellaan perattava radanvarsiojat, mikäli ne liettyvät turpeesta. 6) AA on vaatinut, että lupaa Valkianevan laskuojan 3 turvetuotannolle ei tule myöntää tai se tulee myöntää vain, mikäli Vapo puhdistaa Valkiajärven suolietteestä. Ainakin ennen töiden aloittamista on Vapolta saatava kirjallinen vakuutus järven puhdistamisesta. Vapon turvetuotanto Haukinevan maastossa on aiheuttanut Valkiajärven liettymisen. Valkiajärvi on tärkeä maanomistajien ja ympäristön asukkaiden virkistyskäytölle. Suolietteet haittaavat kalastusta ja virkistyskäyttöä. Järven pilaantuminen ei näy veden laatuarvoissa, koska järvi on osin suon laidassa. Hakijan vastine Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että ympärivuotisesti käytössä olevalle kosteikolle kasvaa toiminnan edellyttämä ja sen kestävä kasvilajisto vain kun kosteikko otetaan välittömästi käyttöön. Hakemuksessa on esitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Hakija on paljoksunut TEkeskuksen kalatalousmaksuvaatimusta, koska hakemus koskee vain 117 ha:n suuruista aluetta ja vesienkäsittelyä ollaan tehostamassa.

Hakemuksen täydennys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 14 Ratahallintokeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut vastanneensa Ratahallintokeskuksen vaatimuksiin aiemman lupakäsittelyn yhteydessä annetussa vastineessa. Hakija on pitänyt vastineessa esittämiään toimenpiteitä riittävinä ja ne onkin huomioitu hakemukseen sisältyvässä suunnitelmassa. Hakija on pitänyt riittävänä, että luvassa asetetaan samanlaiset määräykset, kuin aiemmassa lupapäätöksessä on asetettu radan vastakkaisella puolella jokseenkin samalla etäisyydellä sijaitsevalle toiminnalle. Jalasjärven kunnanhallituksen ja ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntojen osalta hakija on todennut, että hakemuksessa on huomioitu lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja huomautukset. Lähimmät asumukset sijoittuvat tuotantoalueen noin 7 ha:n suuruisen, muusta alueesta erillään olevan lounaisosan pohjois ja kaakkoispuolelle. Tähänastisessa tuotannossa on huomioitu asutuksen sijoittuminen ja se voidaan huomioida jatkossakin. Toiminnasta ei ole esitetty valituksia. Pääalueen osalta asutus sijoittuu vallitsevien tuulten kannalta edullisesti. Polttoaineiden ja jätteiden osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Kysymys on olemassa olevan toiminnan jatkamisesta, jossa haetun luvan epääminen on ollut vesien puhdistuksen tasosta johtuva. Hakemuksessa on esitetty puhdistuksen tehostamista tavalla, joka on vastaavissa hankkeissa katsottu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi. Ympärivuotisesti käytössä olevalle kosteikolle kasvaa toiminnan edellyttämä ja sen kestävä luontaisesti valikoituva kasvilajisto vain, kun kosteikko otetaan välittömästi käyttöön. AA:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että kuivatusvesiä ei johdeta Valkiajärveen, joten muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat aiheettomia. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnon osalta hakija on todennut, että hakemussuunnitelmassa on riittävällä tavalla otettu huomioon 18.5.2004 päivätyssä ja nyt annetussa lausunnossa esitetyt vaatimukset. Tarkkailujen osalta hakija on viitannut hakemuksen liitteenä olevaan tarkkailuohjelmaan. Toiminnan aloittamisen, oikeastaan jatkumisen pitää olla mahdollista vuoden 2009 tuotantokaudesta alkaen. Hakija on täydentänyt hakemustaan 7.7.2008 kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmalla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Valkianevan laskuojan 3 alueen turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa ja Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 117 ha.

15 Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Toiminta saadaan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen turvetuotannon aloittamista asetettava 5 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena, pankkitalletuksena tai konsernitakauksena. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristökeskukselta vakuutta palautettavaksi. 1) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kosteikon avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kosteikkoalueella olevat ojat on tukittava. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 2) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2009 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyt

16 tyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistus ja syventäminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta sekä altaiden, syvennysten ja ojastojen puhdistamisesta on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Pohjavesi 4) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai pohjaveden purkaantumista. Päästöt ilmaan ja melu 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitekarttaan merkityllä alueella A kollisen ja kaakon välisillä tuulilla, alueella B koillisen ja etelän välisillä tuulilla, alueella C pohjoisen ja idän välisillä tuulilla ja alueella D, kun tuulee sektorista kaakko länsi pohjoinen. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. Liitekarttaan merkityillä alueilla A, B, C ja D ei saa tehdä kunnostustai tuotantotoimia klo 22 7.

17 Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

18 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähialueen asuinkiinteistöjen asukkaille sekä hankkeen vaikutusta pohjaveden pintaan rata alueella ja sen läheisyydessä. Ratahallintokeskusta on kuultava pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuohjelmaa hyväksyttäessä. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle sekä Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailun tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ratahallintokeskukselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 900 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voi

19 daan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästöja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.10.2014 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Tarkistamisen ajankohta on asetettu samaksi kuin Valkianevan tuotantoalueen muilla osilla. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio muista toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Valkianevan laskuojan 3 turvetuotantoalue on tuotannossa ollut alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kosteikkoaltaalla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimintarajoituksilla sekä asetetuilla melun rajaarvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Valkianevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Kyseessä oleva alue on jo ollut turvetuotannossa. Näin ollen toiminnan aloittamiseen on perusteltua syytä. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), ja 3). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesien käsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 60 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi ai

21 heutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Työmaatien eteläpuolisella alueella tuotetaan palaturvetta, josta aiheutuva pölyhaitta on vähäistä. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

22 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelyn tehostamisesta, kalatalousmaksusta ja kalataloudellisesta tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 1), 12) ja 14). Ympäristölupavirasto ottaa Jalasjärven kunnan ja Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan vaatimukset vesienkäsittelyn parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja jätteiden ja polttoaineiden käsittelystä huomioon lupamääräyksissä 1), 7) ja 8). Hakija on ilmoittanut suorittavansa kosteikkoalueella tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet kosteikon toimintakyvyn turvaamiseksi. Melu ja pölyhaittojen rajoittamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 5) ja 6), lisäksi luvan saaja on lupamääräyksessä 12) velvoitettu tarkkailemaan pölyn ja melun vaikutuksia. Ympäristölupavirasto ottaa kaivoja ja yksityistä vedenottoa koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksessä 4). Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnan rajoittaminen lupamääräysten mukaisesti riittää ehkäisemään lähimmälle asutukselle pölystä ja melusta aiheutuvia haittoja, eikä toimintaa ole siten tarpeen kieltää kokonaan asutusta lähinnä sijaitsevalla lohkolla. Ympäristölupavirasto ottaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vesienkäsittelyn tehostamista, vesiensuojelurakenteiden säännöllistä tarkkailua ja kunnossapitoa ja jätteiden asianmukaista käsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 1), 3) ja 7), melua ja pölyä koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 5) ja 6) ja kuormituksen seurantaa koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 11). Ympäristölupavirasto ottaa Ratahallintokeskuksen vaatimuksen pohjaveden pinnan tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 12). Pölyn leviämisen estämistä koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 5). AA:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Valkianevan laskuojan 3 kuivatusvesiä ei johdeta Valkiajärveen, joten muistutuksessa esitettyjä vaatimuksia ei käsitellä tämän lupa asian yhteydessä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

23 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 66 68, 90, 100, 101, 103a Jätelain 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.11.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Liitekartta, johon merkitty rajoitusalueet

Liite 3 Valkianevan (laskuoja 3) KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoallasta ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan kosteikkokentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4