Ihmisoikeudet palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Näköaloja tulevaisuuteen

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

Muuttovalmennuksen kehittämispäivä Juvenes / Attila

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat: kuvatyökalu, sclera-piktogrammit

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Itsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

YHTEINEN YMMÄRRYS MUUTOSTYÖN ELINEHTONA

Tuloksia perkele! Ohjausryhmä projektipäällikön tukena Projektipäivät 2017 Paula Aaltonen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Palvelut suunnitelmaksi, arki sujumaan! Työpaja Miina Weckroth Sirkka Kosunen Virpi Hurula

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Urheiluseurat

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Lapsi, sinä olet tähti!

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Psyykkinen toimintakyky

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Asiakkaan tuntemisella ja palvelujen räätälöinnillä parempaa asiakaskokemusta, itsemääräämisoikeutta unohtamatta

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Keski-Suomen vammaisstrategia

Kehittäjäasiakastoiminta

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ARJEN TUKI ASIAKAS AREENA

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Transkriptio:

Ihmisoikeudet palvelujen järjestämisen lähtökohtana Tuetun päätöksenteon koulutus Pähee Ote -hanke 5.9.2018 Heidi Hautala ja Sanna Kekki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Työpajan rakenne klo 12.00 Asiakkaan oikeus päätöksenteon tukeen 14.00 Kahvit 14.30 Asiakkaan rooli muuttuu olenko valmis? 16.00 Työpajan päätös

Henkilöstön työpajat 1. työpaja 5.9.2018 Ihmisoikeudet palvelujen järjestämisen lähtökohtana Asiakkaan oikeus päätöksenteon tukeen Asiakkaan rooli muuttuu olenko valmis? 2. työpaja 10.9. 2018 Miten voin tukea asiakkaan päätöksentekoa? Jaettu päätöksenteko asiakasohjauksessa Päätöksenteon työkalut ja menetelmät 3. Työpaja 25.9. 2018 Asiakkaan päätöksentekoa tukeva toimintakulttuuri omassa työssäni Miten vahvistan asiakkaan päätöksentekoa konkreettinen toimintasuunnitelma Koulutuksen anti reflektio ja miten tästä eteenpäin?

Ajankohtaista YK Vammaisten oikeuksien sopimus Kehitysvammalain muutokset

Kansalaisuus

Mielekäs Elämä

Minä olen monta kertaa miettinyt, että minä olen syntynyt maailmaan vajaamielisenä ja tylsämielisenä ja elämäni elänyt kehitysvammaisena. Millä nimellä maailmasta poistunkaan, niin toivon, että minua kutsuttaisiin joksikin muuksi kuin kehitysvammaiseksi. Kyllä tässä meikäläiset ovat jo tarpeeksi kauan syntyneet ja eläneet huonojen termien alla Heikki Suvilehto, Me Itse ry 1920 -luku 1930-luku Sterilointilaki 1950-luku Vajaamielispiirit Laitokset 1970-luku Kehitysvammalaki Avohuollon yksiköt 1980-luku Opetus osaksi peruskoulua Kokeilut palkkatyöstä 1990-luku Me Itse ry 2000-luku YK sopimus Sikiöseulontojen yhtenäistäminen YK sopimus ratifiointi Itsemääräämis oikeus Pertti Kurikan nimipäivät Maija Mattila Hoitolaitokset Avioliittolaki

Palvelun käyttäjän roolin muutos Asiakas kehittämisen kohteena Asiakas tietolähteenä kehittämiselle Asiakas kehittäjänä Asiakkaasta hankitaan tietoa Asiakas osallistuu ideoiden tuottamiseen ja testaamiseen Asiakkaan merkitystä kehittämisessä korostetaan Simon Duffy 2016 Sisäisen tiedon käyttö, ulkoiset tietolähteet Haastattelut, kyselyt, pilotit, asiakaspaneelit Asiakkaaseen suhtaudutaan innovaattorina ja asiakas otetaan mukaan innovaatioproses -seihin

Kuitenkin.. "Tukea tarvitsevan ihmisen elämä on aina jännittävää, ihan niin kuin shakkipelissä, vain sotilaita voi siirrellä itse, mutta koskaan ei tiedä, koska joku muu siirtää muita tärkeämpiä nappuloita" Lari Fills

Ammattilaisten muuttuvat roolit

Marginaalista valtavirtaan Minusta on tuntunut oman elämäni kokemusten perusteella, että meiän puolesta on liian paljon puhuttu asioita. Mutta vaikutusta ei ole ollut monenlaista. Toiset ei puhu meistä oikein eikä aja oikeita asioita. Me tiedetään paremmin mikä meille on hyväksi. Kuka sen paremmin tietää, miltä tuntuu, kun työnpäivät on miinuspäiviä, kolme euroa palkkaa ja lounas ja kahvi viisi euroa? Olavi Hietaharju

Itsemääräämisoikeus?

Haluan olla elämässäni ohjastaja kärryillä, päättämässä minne mennään ja miten lujaa, en ravihevonen kärryjen edessä juoksemassa muiden tahdon mukaan. Lari Fills

Arjen esteettömyys Osaisin itse keittää kahvit, mutta en voi. Pöytä on liian korkealla. Osaisin kyllä, jos ylettyisin.

Ihmisen omat toiveet ja tarpeet otetaan huomioon ja niitä kuunnellaan sekä kunnioitetaan, jos tiputan takin ja avaimet eteisen lattialle, niin ei työntekijä saa niitä siirtää. Sieltä ne löydän. Lari Fills Jaarla 2009

Tasapainon merkitys Yksilön kannalta tärkeää Yksilölle tärkeää

Positiivinen riskienarviointi

Mukaeltu John O Brian 2013

Samalla Lähtöviivalla

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa ja palveluissa: Mitä tunteita asia minussa herättää, millaisia arvoja siihen liittyy

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa ja palveluissa: Mitä voisimme tehdä toisin, uudet ideat, villit ajatukset, mahdollisuudet

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa ja palveluissa: Huonot puolet, huolestuttavat asiat, ikävät seuraukset, riskit

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa ja palveluissa: Mitä teemme hyvin jo nyt, mitkä ovat vahvuutemme

Vapaus on ihmisoikeuksien perusta Voimme menettää vapautemme 1. Ei kontrollia toiset päättävät puolestamme 2. Ei itseluottamusta emme voi sanoa mitä haluamme 3. Ei ideoita emme tiedä millaisia vaihtoehtoja meillä on, otamme vain sen mitä annetaan 4. Ei kommunikaatioita ihmiset eivät tiedä miten kommunikoida meidän kanssamme 5. Ei päätöksiä mitään ei tapahdu, asiat vain kiertävät kehää Saavuttaaksemme vapautemme 1. Kontrolli muista, että meillä on oikeus määrätä omasta elämästämme 2. Ääni opimme kertomaan mielipiteemme ja saamme apua siihen 3. Vaihtoehtoja saamme hyviä neuvoja, tietoja ja tiedämme vaihtoehtomme 4. Kuunnella ihmisten tulee kuunnella meitä ja todella ymmärtää mitä sanomme 5. Päätökset tarvitsemme ehkä hyvän edustajan tai tukea päätöksenteossa Duffy, 2016

Nykytila

Toimintakulttuuri Toimintakulttuurilla tarkoitetaan sitä kollektiivista ajattelun ja käytäntöjen kokonaisuutta, elämäntapaa sekä maailman hahmottamisen tapaa, joka on kullekin yhteisölle tiettynä ajankohtana ominainen (Alasuutari, 1999) Toimintakulttuuri ilmenee kontekstisidonnaisina yhteisön henkisinä, aineellisina ja sosiaalisina käytäntöinä (Knuutila,1994) Toimintakulttuuriin sisältyvät muun muassa yhteisön arvot, uskomukset, käsitykset, odotukset, normit, säännöt, roolit ja menettelytavat, jotka usein ovat epävirallisia. Toimintakulttuuri ohjaa tiedostetusti ja tiedostamatta yhteisön jäsenten toimintaa arjen tilanteissa. www.yvi.fi

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa - yhteisön toimintakulttuuri Näkyvissä, mutta ei aina tulkittavissa Selvemmin tiedostettavissa (artefaktit) Arvot Fyysinen tila, kieli, käyttäytyminen Tavoitteet, ihanteet, synnit Näkyvä toimintaympäristö Näkymättömissä, tiedostamattomissa Perusoletukset Suhde ympäristöön, ihmiskäsitys, käsitys ihmissuhteista ja toiminnasta Mukailtu: Manka Marja-Liisa 2011

Arvot työyhteisössä Työyhteisöissä tarvitaan jatkuvaa arvokeskustelua Yhteisön arvot tulevat näkyväksi henkilökunnan toiminnassa Oman toiminnan peilaaminen yhteisiin arvoihin ja niiden kautta johdettaviin työtavoitteisiin on tärkeää Arvoista keskustelulle ja niiden työstämiselle on varattava aikaa Millaisin arvoin ja millä asenteella työtäni teen? Millaista toimintaa arvomme meiltä edellyttävät työyhteisön jäseninä? PHHYKY:n arvot

Arvokeskustelun aiheita Toimimmeko kuten puhumme? Onko oman ajatteluni ja tekojeni välillä ristiriitaa? Onko omieni ja yhteisöni arvojen välillä ristiriitaa? Millaisia arvokulttuureita yhteisössäni on? Mihin itse samaistun? Millainen on epävirallinen organisaatiomme arvoineen? Onko etiikkamme sisäistettyä vai onko se enemmänkin imagokysymys, mainostemppu?

Arvojen toimeenpano Toiminta Tunne + = unelmointi + = burn out Visio + = rutiini

Kohti jaettua päätöksentekoa 1. Tarpeideni 2. Toiveideni, 3. Vahvuuksieni ja kykyjeni, 4. Lähiverkostojeni tunnistaminen ja ymmärtäminen, Oman elämän asiantuntijuus 1. Yksilöllisten tuen tarpeiden ymmärtäminen 2. Tieto tuista ja palveluista 3. Tieto oikeuksista ja palvelujärjestelmästä 4. Kyky dialogisuuteen ja päätöksenteon tukemiseen

Dialogisuus asiakastyössä Dialogisuus nostaa keskiöön työntekijän ja ihmisen suhteen, jossa tavoitellaan yhteisiä merkityksiä ja yhteisesti jaettua käsitystä käsillä olevasta asiasta Työntekijä ja ihminen itse ovat tasavertaisessa suhteessa toisiinsa, valta on jaettua Pyrkimyksenä on yhteinen dialogi, jonka tavoitteena ei ole voittaa ketään tai osoittaa omien ajatustensa erinomaisuutta, vaan luoda jotakin yhteistä ja uutta, mikä on suurempaa kuin kenenkään osapuolen ajatukset yksinään Dialoginen ajattelu edellyttää työntekijältä omien olettamusten ja mahdollisten ennakkoluulojen kriittistä tarkastelua. Reflektiivinen asenne on ulotettava paitsi ajatuksiin ja mielikuviin, myös omiin tunteisiin ja ruumiin kieleen. On myös muistettava, että dialogi on vähintään yhtä paljon kuuntelua kuin puhumista. Työntekijän on kannettava vastuu siitä, että kaikki tulevat tilanteessa aidosti kuulluiksi

Kiitos ja iloisiin tapaamisiin! Heidi Hautala projektipäällikkö Kansalaisuuden avaimet -hanke Suunta henkilökohtaisen budjetoinnin keskus heidi.hautala@kvps.fi 0207 713 488 Sanna Kekki osaamisjohtaja Osaaminen ja innovaatiot sanna.kekki@kvps.fi 0207 713 533 KVPS Kehittämistoiminta