Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet Vastaaja: - Vastaus: 20.09.2018, 10:39-28.09.2018, 12:52 1. Yhteystiedot Sukunimi Etunimi Sähköpostiosoite Organisaation nimi, jos vastaat jonkin organisaation edustajana Niemi Marja-Leena marjaleena.niemi@pshp.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2. Vastaaja on kunta tai kuntayhtymä 3. Kriteerien sisältö Lausunto luonnoksesta nuorisopsykiatrian yhtenäisen hoidon perusteiksi 27.9.2018 Kiireettömään hoitoon pääsyn kriteerit sinällään mahdollistavat melko helpon pääsyn erikoissairaanhoidon arvion piiriin, mikä on hyvä asia. Sekin on hyvä asia, että psykoterapiaan ohjaus ja diagnostisten tutkimusten järjestyminen ei ole vaatinut tiukkaa kriteereiden täyttymistä ennakkoon. Se, mikä ei ole hyvä asia, on palvelujen saatavuuden eriarvoisuus alueellisesti kuntien resursseista riippuen. Pirkanmaalla on useampi erikoislääkärijohtoinen kunnan poliklinikka moniammatillisine työryhmineen. Erikoislääkäreiden rekrytoiminen on ollut ongelmallista. Työnjako Taysin poliklinikan kanssa on määritelty niin, että vaikeahoitoiset ja itsetuhoiset nuoret hoidetaan siellä, mikä puolestaan on johtanut pitkiin hoitojonoihin Taysin poliklinikalla. Maakunnissa, joissa ei ole yliopistosairaalaa, ei tällaista työnjakoa ole, vaan kaikki psykiatrista hoitoa tarvitsevat nuoret hoidetaan keskussairaalan poliklinikoilla ja osastolla. On alueita, esim. Kymenlaakso, joilla jonoa poliklinikoille ei ole. Se on onnistunut kehittämällä liikkuvaa työtä (nopeat alkuarviot, konsultaatiot ja tehostettu avohoito) tiiviissä yhteistyössä peruspalvelujen ja sosiaalitoimen, perheen, koulun ym. tahojen
kanssa. Pirkanmaalla Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalla liikkuvaa työtä tehdään pienimuotoisesti ja sitä olisi hyvä laajentaa yhteistyössä kuntien kanssa. Etäyhteyksin tehtävää mm. konsultaatioyhteistyötä kuntien kanssa kehitetään. Myös kuntien poliklinikoiden moniammatillisten työryhmien tulisi tarjota nuorisopsykiatrisia palveluja alueellisesti ja ottaa vastuu nopeista alkuarvioista, perustason konsultaatioista ja erikoissairaanhoitotasoisesta tutkimuksesta ja hoidosta. Jos tarvitaan yliopistosairaalatasoisia tutkimuksia (milloin?), pitäisi aluepoliklinikan tarjota nuorelle hänen tarvitsemaansa jatkohoitoon pääsy. Resurssit tiiviin ja tehokkaan avohoidon järjestämiseen ovat valtakunnallisesti puutteelliset. Osastopaikat ovat niinikään riittämättömät. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä on toisinaan hyvin haasteellista ja helposti vastakkainasetteluun polarisoituvaa, vaikka yhteistyön merkitys nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen järjestämisen kannalta on olennaisen tärkeää. Perheneuvolalla ei näytä olevan osuutta nuoruusikäisten tutkimusten ja hoidon järjestämisessä. Sen roolia osana palvelujärjestelmää olisi syytä tarkastella. Hyvä ja mahdollinen tavoite on, että kiireetön arvio ja hoitosuunnitelma tehdään neljässä viikossa. Se edellyttää kuitenkin palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista suunnittelua liikkuvan työn lisäämisen suuntaan nopean, erikoissairaanhoitotasoisen arvion mahdollistamiseksi. Olemassa olevien jonojen pikainen purkaminen olisi järjestettävä niin erikoissairaanhoidon kuin kuntien poliklinikoiden ja perheneuvoloiden palveluissa. Marja-Leena Niemi Va ayl Liite.
TA 5 :n johtoryhmän muistio 12.9.2018: Uusia yhtenäisen hoidon perusteita lausunnolla Hanna-Mari Alanen: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksista psykiatrian erikoisalojen yhtenäisen hoidon perusteiksi. Lausunnoissa pyydetään arvioimaan kriteerien sisältöä, soveltuvuutta käytännön toimintaan ja vaikutuksia hoidon yhdenvertaiseen saatavuuteen. Ehdotukset on valmisteltu erillisissä työryhmissä osana valtakunnallista hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmää. Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla 28.9.2018 mennessä sähköisiin kyselyihin. Sovittiin, että aikuispuolelta lausunnon antaa Jari-Pekka Klemettilä ja nuorisopuolelta apulais- ja osastonylilääkärit. Maarit lähettää heille vastauslinkit TWebasianhallintajärjestelmän kautta. Tässä on uudet ja vanhat kriteerit, punattuna uudet määritelmät ja vihreällä omat kommenttini: 13 22-vuotiaiden nuorten oireiden ja toimintakyvyn perusteella arvioitu kiireetön erikoissairaanhoito diagnoosista riippumatta (nuorisopsykiatria) Perusterveydenhuollon tehtävät Häiriöiden tunnistaminen, lievien ja tilanteen mukaan harkiten keskivakavien häiriöiden hoito tarpeenmukaisessa yhteistyössä opiskeluhuollon, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa Erikoissairaanhoitoa vaativien häiriöiden tunnistaminen, lähettäminen ja yhteistyö erikoissairaanhoidon aikana erikoissairaanhoidon sekä tarpeen mukaan opiskeluhuollon, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa Jatkohoidon toteuttaminen erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaisesti Erikoissairaanhoidon tehtävät Nuorten vakavien mielenterveyden häiriöiden hoito tarpeenmukaisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, opiskeluhuollon ja muiden viranomaisten kanssa Kiireettömän hoidon perusteet erikoissairaanhoidossa Arviointilomaketta voidaan käyttää nuorten terveystarkastuksissa ja ongelmatilanteita arvioidessa apuna hoidon tason ja muiden
interventioiden tarpeen harkinnassa. Yli 10 mutta alle 45 pistettä saattaa edellyttää interventioita paitsi perusterveydenhuollolta myös sosiaalitoimelta, opiskeluhuollolta tai muilta viranomaisilta. Kriteerejä voidaan hyödyntää myös erikoissairaanhoitoon lähetettäessä. Erikoissairaanhoitoon pääsyn kriteerien täyttyminen arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Hoitoon pääsyn perusteena on, että nuorella todetaan jokin psykiatrinen häiriö (voidaan asettaa jokin tautiluokituksen mukainen psykiatrinen diagnoosi) ja kriteereillä mitattuna ylittyy 50 pisteen raja. Täytyykö kriteereiden täyttyä jos kyseessä on esh: n diagnostisten tutkimusten tai psykoterapiakuntoutukseen ohjauksen tarve? Oireet ja riskit lieviä, kohtalaisia, vakavia oireita tai riskejä) 25 pistettä: Ainakin yksi luetelluista oireista tai riskeistä on vakava tai kohtalainen: o Vaara itselle o Vaara muille (Ei ole yksin kriteeri ensisijaisesti esh: n hoitoon ohjaukseen) o Psykoottisia oireita o Sisäänpäin suuntautuneita oireita (kuten masennus, ahdistuneisuus, poikkeava ja vahinkoa aiheuttava syömiskäyttäytyminen) o Ulospäin suuntautunut tai tuhoava käyttäytyminen (kuten väkivaltainen, poikkeavan aggressiivinen tai uhmakas käyttäytyminen, tulipalojen sytyttely, vahingoittava seksuaalikäyttäytyminen) o Haittaa aiheuttavaa päihteiden käyttöä (Kuinka paljon ja millaista haittaa- pitäisikö määritellä tarkemmin es- hoitoon ohjauksen kriteerinä?) o Nuoruusiän kehityksen viivästyminen tai lukkiutuminen Toimintakyvyn aleneminen lievä, kohtalainen tai vakava alenema) 25 pistettä: Ainakin yhdellä luetelluista toimintakyvyn alueista on alenema tai ongelma on kohtalainen tai vakava (tai CGAS arvio 41 50 tai alle 40): o Toimintakyky on alentunut koulutyössä o Toimintakyky on alentunut sosiaalisissa ja ystävyyssuhteissa. o Toimintakyky on alentunut kotiympäristössä ja suhteessa vanhempiin o Toimintakyky on alentunut iänmukaisessa itsestä
huolehtimisessa o Nuori eristäytyy kotiin, syrjäytymiskehitys alkamassa o CGAS* tai GAF** arvio (ei alenemaa yli 60, Muut keskeiset riskitekijät lievä, kohtalainen tai vakava ongelma) 20 pistettä: Ainakin yksi luetelluista riskitekijöistä on vakavan tasoinen 10 pistettä: Ainakin yksi luetelluista riskitekijöistä on lievä tai kohtalainen o Ongelmia perheen kyvyssä tukea nuorta o Nuorella on sopeutumisvaikeutta aiheuttava tai psykiatrista hoitoa mutkistava ruumiillinen sairaus o Nuorella on kaksi tai useampia samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä o Vanhemman vakava mielenterveyden häiriö, etenkin psykoosisairaus Ennuste ilman erikoistason psykiatrista hoitoa (hyvä, kohtalainen, huolestuttava, huono) 30 pistettä: Huono 25 pistettä: Huolestuttava Aikaisemmat kriteerit: 13 22-vuotiaiden nuorten oireiden ja toimintakyvyn perusteella arvioitu kiireetön erikoissairaanhoito diagnoosista riippumatta Perusterveydenhuollon tehtävät Häiriöiden tunnistaminen sekä jatkohoidon toteuttaminen erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaisesti Diagnostiset tutkimukset tehdään lähes yksinomaan erikoissairaanhoidossa. Kiireettömän hoidon perusteet erikoissairaanhoidossa Arviointilomake täytetään erikoissairaanhoidossa. Kriteerejä voidaan kuitenkin hyödyntää myös lähetevaiheessa. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen
raja. Oireet ja riskit vähäisiä, kohtalaisia, vakavia oireita tai riskejä) 25 pistettä: Ainakin yksi luetelluista oireista tai riskeistä on vakava tai kohtalainen: Vaara itselle Vaara muille Psykoottisia oireita Kehityksessä ikätasoon nähden viivästyminen tai sen uhka Sisäänpäin suuntautuneita oireita (esim. masennus tai ahdistuneisuus) Ulospäin suuntautunut tai tuhoava käyttäytyminen (esim. julmuus eläimiä kohtaan, tulien sytyttely, aggressiivinen tai vastarintainen käyttäytyminen) Toimintakyvyn aleneminen (arvioi jokainen alakohta seuraavasti: ei lainkaan, vähäinen, kohtalainen tai vakava alenema) 25 pistettä: Ainakin yhdellä luetelluista toimintakyvyn alueista on alenema tai ongelma on kohtalainen tai vakava (tai CGAS arvio 41-50 tai alle 40): Ongelmia koulutyössä Toimintakyky sosiaalisissa ja ystävyyssuhteissa on alentunut. Ongelmia esiintyy kotiympäristössä. CGAS* arvio (ei alenemaa yli 60, vähäistä alenemaa 51-60, kohtalaista alenemaa 41-50, vakavaa alenemaa <40). Muut keskeiset riskitekijät (arvioi jokainen alakohta seuraavasti: ei lainkaan, vähäinen, kohtalainen tai vakava ongelma) 10 pistettä: Ainakin yksi luetelluista riskitekijöistä on vakavan tasoinen: Ongelmia perheen kyvyssä tukea nuorta Samanaikaiset ruumiilliset sairaudet Samanaikaiset psyykkiset sairaudet Päihteiden käyttö *CGAS = alaikäisten Global Assessment Scale 198 Nuorisopsykiatria
Ennuste ilman erikoistason psykiatrista hoitoa (hyvä, kohtalainen, huolestuttava, huono) 40 pistettä: Huono 25 pistettä: Huolestuttava 4. Kriteerien soveltuvuus käytännön toimintaan Ks. lausunto 5. Vaikutukset hoidon yhdenvertaiseen saatavuuteen Ks. lausunto 6. Mahdolliset kustannusvaikutukset En osaa arvioida. Riippuu käytännön toteutuksesta. Jos liikkuvaa työtä lisätään, kustannuksiin voi alkuun tulla nousua. Jonojen kadottua kustannukset todennäköisesti laskevat. Pidemmällä aikavälillä, kun hoitoon pääsy nopeutuu, osastojaksot vähenevät odotusajan kriisiytymisten vähentymisten myötä, mikä vähentää myös kustannuksia. 7. Missä muodossa kriteerit olisi tarkoituksenmukaista julkaista (esimerkiksi sähköisesti) 8. Muita mahdollisia huomioita En osaa sanoa. No answers